Miksi juuri nyt sairastutaan?

Sisäilman homeet on tiedetty vaarallisiksi jo kauan. Nykypäivänä rakennusten kosteusrasitus on kasvanut verrattuna aiempaan, jolloin esimerkiksi saunat ja pesutilat olivat usein erillisessä rakennuksessa. Sisäympäristön räjähdysmäinen kemikalisoituminen tehostaa kosteusvauriomikrobien haittoja.

Viimeisten muutaman kymmenen vuoden aikana rakentamisessa on tapahtunut suuri muutos. Voidaankin puhua sisäympäristön muutoksesta:

  • Kemikaalien käyttö rakentamisessa ja rakennusmateriaaleissa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä räjähdysmäisesti. Käytännössä rakentamisessa käytettäville kemikaaleille on hyvin vähän rajoitteita. Tavallisesta talosta voi löytyä hormonaalisesti vaikuttavia, syöpävaarallisia ja hermoston sekä immuunijärjestelmän toimintaa sotkevia kemikaaleja.
  • Nykyään suositut rakennusmateriaalit voivat homehtuessaan olla perinteisiä vaarallisempia, sillä kasvualusta vaikuttaa mikrobin myrkyllisyyteen. Esimerkiksi kemikaaleilla kyllästetyssä eristevillassa kasvava home voi erittää satoja kertoja myrkyllisempiä toksiineja kuin puulla kasvava samaa lajia edustava kollegansa. Esimerkiksi eristevillojen palonestoon käytetty boori suosii myrkkyä tuottavia Aspergillus-kasvustoja.
  • Nykypäivänä rakennusten kosteusrasitus on kasvanut verrattuna aiempiin vuosikymmeniin, jolloin esimerkiksi saunat ja pesutilat olivat usein erillisessä rakennuksessa.
  • Nykyinen rakennuslainsäädäntö ei vaadi kuivaa rakentamistapaa. Usein rakennus on jo valmistuessaan märkä, minkä seurauksena moni uusi rakennus on sisäilmaongelmainen.
  • Vanhoihin rakennuksiin on saatettu luoda remontoitaessa uusia ongelmia. Esimerkiksi vanhoihin kivikerrostaloihin on rakennettu märkätiloja lisäämättä samalla ilmanvaihdon kapasiteettia ja huolehtimatta toimivasta vesieristyksestä. Hengittäväksi suunniteltuja seinäpintoja on maalattu hengittämättömällä maalilla. 1970-luvun energiakriisin aikaan ilmanvaihtoaukkojen tukkiminen oli enemmän sääntö kuin poikkeus.
  • Mikrobikasvusto voi syntyä rakenteeseen jo muutamassa päivässä. Tällöin kuivuminen ei enää auta, sillä myös kuivunut mikrobikasvusto on haitallinen.

Myös putkivuodot ja muut vesivahingot ovat yleisiä kosteusvaurioiden syitä. Ongelmien taustalla voi olla myös ilmanvaihdon sulkeminen, huoltotoimista säästäminen, märät siivoustekniikat, tilan käyttäjän laiminlyönnit tai hidas reagointi vesivahinkotapauksissa.

Sisäilmaongelmien yleisyys ja sairastumismäärien nopea kasvu voivat siis johtua mm. rakentamisen laadussa tapahtuneista muutoksista, kemikaalien käytön lisääntymisestä sekä mikrobikannan muuttumisesta haitallisempaan suuntaan.

Sisäilmasairaiden kasvava määrä kertoo merkittävästä ongelmasta yhteiskuntamme rakentamiskulttuurissa, kemikaaliturvallisuudessa sekä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa.

Ratkaisemalla sisäilmaongelmat ja luomalla sisäilmasairaille soveltuvia sisätiloja edistämme samanaikaisesti myös kansanterveyttä.

Sisäilmassa sairastuttavat mikrobit, niiden tuottamat myrkylliset aineenvaihduntatuotteet ja rakennusmateriaalien kemikaalit. 

Yleisiä ongelmien aiheuttajia ovat myös viemärikaasut ja rakenteista huoneilmaan päätyvät kuidut.

 

Lue lisää