Sisäilmasairaan polku

Sisäilmasta sairastuminen poikkeaa monesta muusta sairaudesta useankin erityispiirteen osalta. Sisäilmasairaan kulkema polku on erityinen ja liittyy useaan eri elämän osa-alueeseen. Nämä tulee huomioida myös ratkaisuissa.

Sisäilmasairastuminen voi ilmentyä monin tavoin ja monen asteisena. Yksi saa altistumisen seurauksena astman, toinen puolestaan herkistyy niin, ettei kestä pienintäkään määrää homeita tai hajusteita, jolloin ainoa hoitokeino on välttää kyseisiä altisteita. Sisäilmasairastuminen saattaa vaikuttaa sairastuneen elämään monellakin osa-alueella, pahimmillaan se romuttaa kaikki elämän peruspilarit.

Riippuu sekä ihmisestä itsestään että yhteiskunnan hänelle tarjoamasta avusta ja järjestelmien joustavuudesta, syrjäytyykö sairastunut vai pysyykö hän osallisena yhteiskunnassa. Sairastumisen pahenemista ja ihmisen syrjäytymistä pystytään ehkäisemään oikeilla, usein joustavilla toimenpiteillä, soveltuvilla ratkaisuilla ja tarvittavilla tukitoimilla.

Ratkaisuja ongelmaan löytyy käsitteen ”työpaikkarajoitteinen” avulla. Jaottelu vain työkykyisiin ja työkyvyttömiin ei sisäilmasta sairastuneiden kohdalla toimi, sillä kyse on rakennuksia käsittävistä olosuhteista, joihin puuttumalla sisäilmasta sairastunutkin voi olla aivan toimintakykyinen.

Sisäilmasairaan kohtaamat tahot

Sisäilmasairastunut saattaa tilanteestaan riippuen joutua olemaan yhteydessä moniin eri tahoihin työpaikan luottamusmiehestä vakuutusyhtiöön tai kiinteistönvälittäjästä eduskunnan oikeusasiamieheen. Haastavimmissa tilanteissa eri tahojen määrä, joiden kanssa sisäilmasairastunut on asiansa tiimoilta yhteyksissä, nousee useaan kymmeneen.

Tahot

Avaa kuva suurempana tästä

Sisäilmaongelmien terveysvaikutuksia

Suomessa on huomattava määrä ihmisiä, jotka altistuvat sisäilmaongelmille jatkuvasti kotonaan sekä opiskelu- ja työpaikoillaan. Ympäristöministeriön Kosteus- ja Hometalkoot toimenpideohjelma on arvioinut 600 000 – 800 000 suomalaisen altistuvan päivittäin sisäilmaongelmille. Sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden määrää ei ole selvitetty. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu sisäilmaongelmien aiheuttamia terveysvaikutuksia ihmisissä altistusajan tai -määrän kasvaessa.Terveysvaikutukset kolmiokaavio

  • Pieni altistusaika ja kohtuullinen altisteiden määrä aiheuttavat suurelle määrälle ihmisiä kolmion alaosassa kuvattuja oireita ja seurauksia, jotka katoavat altistuksen loputtua.
  • Kolmion alaosan ärsytys- ja yleisoireet voivat olla mm. seuraavia: silmien ja nenän kutiaminen, ajoittainen yskä, yleistyneet infektiot sekä iho-oireet. Seuraukset näkyvät myös työtehon laskussa sekä lisääntyneinä poissaoloina töistä, koulusta sekä opiskelupaikasta. Tyypillisiin sisäilmaongelmien aiheuttamiin infektiokierteisiin kuuluvat esimerkiksi poskiontelo- ja keuhkoputkentulehdukset.
  • Altistusajan tai määrän kasvaessa oireet kroonistuvat ja muuttuvat kohti pysyviä sairaustiloja, joita on kuvattu kolmion yläosassa. Näitä ovat mm. neurologiset sairaudet, astma, alveoliitti, reumat, herkistyminen kemikaaleille sekä syövät.
  • Ylimpään lohkoon sijoittuvien ihmisten määrä on pienin, mutta he ovat sairastuneet vakavimmin.
  • Kaikki ihmiset eivät reagoi samalla tavalla eivätkä yhtä nopeasti. Ihmisestä, tilanteesta ja altisteista riippuen pysyvien sairaustilojen kehittyminen voi viedä aikaa vuodesta vuosikymmeniin.

 

Työkykyinen, työpaikkarajoitteinen, työkyvytön

Sisäilmasairaat voidaan jaotella kolmeen ryhmään heidän toimintakykynsä ja tarvitsemiensa tukitoimien mukaan. Jaottelu näiden kolmen ryhmän välillä ei ole aina yksiselitteinen. Esittelemme tässä jaottelun pääpiireet. Myös oireet ja sairaudet ovat yksilöllisiä, esittelemme tässä yleisimpiä sairastuneiden raportoimia oireita ja sairauksia näissä kolmessa ryhmässä.

TYÖKYKYINEN

Työkykyinen on henkilö, joka huonolle sisäilmalle altistuessaan kärsii ohimenevistä oireista, jotka poistuvat altisteettomissa olosuhteissa. Ei ole herkistynyt erityisesti kosteusvaurio-altisteille eikä muille kemikaaleille.

Tyypillisiä oireita työkykyisellä ovat: nuha, yskä, tulehduskierteet, päänsäryt, väsymys, keskittymisvaikeudet, kohonnut sairastavuus.

TYÖPAIKKARAJOITTEINEN/TYÖPAIKKAKYVYTÖN

Työpaikkarajoitteinen on henkilö, joka altistuessaan useille erityyppisille sisäilma-altisteille kärsii laajasta, useita eri elinjärjestelmiä käsittävästä ja/tai voimakkaasta oireilusta. Kun altistusta ei ole, voi henkilö olla jopa oireeton. Oireet kuitenkin palautuvat nopeasti altistuksen uusiutuessa.

Henkilön oireet ovat kroonistuneet ja hän oireilee laajasti ja/tai voimakkaasti erilaisille altisteille kuten kosteusvauriomikrobeille, niiden toksisille aineenvaihduntatuotteille, erilaisille kemikaaleille, hajusteille tai sähkömagneettiselle säteilylle. Henkilö saattaa oireilla joko yhdelle tai useammalle näistä altistetyypeistä.

Monia elinjärjestelmiä koskevat yksilölliset oireet tulevat joko heti altistuksen aikana tai viiveellä altistuksen loputtua. Altistuksen seurauksena on saattanut puhjeta erilaisia kroonisia liitännäissairauksia, joista yleisiä ovat esimerkiksi erilaiset reumat, kilpirauhasen toimintahäiriöt, allergiat ja intoleranssit sekä keuhkosairaudet.

Altistumisen seuraukset voivat olla invalidisoivia. Tavallisesti herkistymistaipumus ei parane, vaikkakin sietokyky voi olennaisesti kasvaa oireita aiheuttavia tekijöitä onnistuneesti välttämällä. Työpaikkarajoitteinen on työkykyinen ja pystyy työskentelemään täysipainoisesti, kunhan työolosuhteet ovat mahdollisimman altisteettomat.

Työpaikkarajoitteinen voi saada hyvin erilaisia oireita henkilöstä ja altistuksen tyypistä riippuen.

Tyypillisiä oireita ja sairauksia työpaikkarajoitteisella ovat: lihaskivut, päänsäryt, muistihäiriöt, suolisto-ongelmat, verivirtsaisuus, iho-oireet, hengitysvaikeudet, voimakas väsymys, allergiat ja oksentelu.

TYÖKYVYTÖN

Työkyvytön sisäilmasairas kärsii kroonistuneesta ja vakava-asteisesta herkistymistilasta, johon liittyy usein muita kroonisia liitännäissairauksia ja elinvaurioita.

Useat eri altisteet aiheuttavat pieninäkin määrinä invalidisoivaa päivittäistä haittaa. Altisteiden välttäminen voi olla niin hankalaa, että arjesta selviäminen ja arkisten asioiden hoitaminen vie henkilön kaiken ajan ja huomion.

Oireista palautuminen on hidasta, ja hyvin pienet määrät altisteita aiheuttavat voimakkaita ja pitkäkestoisia oirejaksoja siinä määrin, että normaali elämä rajoittuu huomattavasti. Voi tarvita jatkuvaa sairaanhoidollista apua tai tukipalveluja.

Tyypillisiä oireita ja sairauksia työkyvyttömällä ovat: lihaskivut, päänsäryt, muistihäiriöt, tajunnan häiriöt, suolisto-ongelmat, verivirtsaisuus, iho-oireet, hengitysvaikeudet, voimakas uupumus, tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat, sokeritasapainon heittelyt, anafylaktiset shokit, rytmihäiriöt, kouristelut, hormonaaliset häiriöt ja autoimmuunisairaudet.

 

Syrjäytymisestä osallisuuteen

Sisäilmasairastuneet ovat nykyisin suuressa syrjäytymisvaarassa heille suunnattujen tukitoimien puuttumisen vuoksi.

Alla oleva syrjäytymisestä osallisuuteen -kaavio kuvaa terveen ihmisen matkaa sisäilmasairaaksi ja havainnollistaa tilanteen ratkomisen vaiheita.

Kaavio kuvaa työkykyisen ihmisen sairastumista kohti työpaikkakyvyttömyyttä. Työpaikkakyvyttömyys johtaa pahimmillaan työkyvyttömyyteen, jollei asiaan puututa ja ihminen ehtii sairastua pahoin.

Punaiset laatikot: Terveydentilassa tapahtuvat negatiiviset muutokset.

Vihreät laatikot: Terveydentilassa ja sisäilmaongelmatilanteessa tapahtuvat positiiviset muutokset.

Keltaiset laatikot: Ongelman ratkaisuun tarkoitetut toimet, kuten tekniset toimenpiteet ja kuntouttavat tukitoimet, jotka on määritelty tarkemmin täällä.

Syrjäytymisestä osallisuuteen

työpaikkarajoitteinenpieni

Avaa kaavio suurempana tästä

Kaaviossa alas ja oikealle siirryttäessä tilanne menee huonompaan suuntaan. Ylös ja vasemmalle siirryttäessä sairastuneen tilanteessa tapahtuu positiivisia muutoksia.

Jos sisäilmasairastumiseen ei puututa, ihminen on vaarassa syrjäytyä. Tämä riippuu mm. ihmisen omasta sairastumisalttiudesta, varallisuudesta, sovellettavissa olevista keinoista tilanteen ratkaisemiseksi sekä kyvystä ja voimavaroista tilanteen ratkaisemiseksi. Ratkaisevaa on sekä sairastuneen saama ymmärrys ja tuki ystäviltä, sukulaisilta ja muulta tukiverkostolta että sairastuneelle virallisilta tahoilta tarjottavat tukitoimet ja ohjaus.

Asianmukaisilla toimenpiteillä ja joustavilla ratkaisuilla sairastumisen paheneminen voidaan saada katkaistua ja työkyky säilymään.