SISÄILMASAIRAAN kuntoutUS

Tässä osiossa on esitelty sisäilmasairaan tehokkaan kuntoutuksen peruspilarit.

Tällä hetkellä sisäilmasairaat jaotellaan työkykyisiin ja työkyvyttömiin. Sisäilmasairastuneiden kohdalla on kyse on kuitenkin ennemminkin työympäristöön kohdistuvista rajoitteista kuin työkyvyttömyydestä. Kaksiluokkainen jaottelu ei ole toimiva: ongelmanratkaisun keinot eivät kohtaa ongelmaa.

Tarkoituksenmukaisemmassa luokituksessa sisäilmasairaat voidaan jakaa toimintakykynsä mukaan kolmeen luokkaan:

  • työkykyinen
  • työpaikkarajoitteinen
  • työkyvytön.

Lisätietoa luokituksesta löytyy täältä.

Kuntouttavien tukitoimien tarve kussakin sairauden vakavuusluokassa on erilainen.

Toistaiseksi sisäilmasairaille räätälöityä kuntoutusta ei ole järjestelmällisesti saatavilla, ja työpaikkarajoitteisuus-luokka puuttuu kuntouttavista toimenpiteistä lähes kokonaan. Sisäilmasairaille räätälöityjä kuntouttavia tukitoimia on kuitenkin käytetty useissa yksittäisissä tilanteissa.

Toimivan kuntoutuksen kehittämiseksi työpaikkarajoitteisuus tulisi kuntouttavia toimenpiteitä räätälöitäessä huomioida.

Tämän lisäksi moniammatilliset työryhmät ja oma vastuuohjaaja ovat edellytyksiä työpaikkarajoitteisten ja työkyvyttömien sisäilmasairastuneiden kuntoutumiseen tähtäävien toimien toteuttamisessa.

Lisätietoa ja erittelyjä tukitoimista kussakin sairauden vakavuusluokassa löytyy alta.


Työkykyinen

Tekniset toimenpiteet:

  • rakennustekniset tutkimukset, korjaustoimenpiteet, ilmanpuhdistin tai muu sisäilmaongelman ratkaiseva toimenpide.

Kuntouttavat tukitoimet:

  • sairasloma, toiseen työtilaan siirto tai muu altistuksen ja oireilun katkaiseva toimenpide
  • jatkoaltistuksen välttäminen
  • oireiden seuranta.

TYÖPAIKKARAJOITTEINEN/työpaikkakyvytön

Tekniset toimenpiteet:

  • rakennustekniset tutkimukset, korjaustoimenpiteet, ilmanpuhdistin tai muu sisäilmaongelman ratkaiseva toimenpide.

Kuntouttavat tukitoimet:

  • toiseen työtilaan siirto, etätyö tai mahdollisuus muuten altisteettomaan työratkaisuun
  • tarvittaessa altistuksen katkaisu muulla tavoin: esim. sairasloma, mahdollisuus vuorotteluvapaaseen, opintovapaa tai muu soveltuva keino, jolla sairauden paheneminen altistuksen jatkumisen myötä estetään
  • sairastuneelle sopivan toimintaympäristön kartoitus: oireita aiheuttavat tekijät ja ympäristöt, joissa niiden välttäminen on mahdollista
  • soveltuvien työympäristöjen määrittäminen poissulkutekniikalla ja toimipisteiden testaamisella (sopivat työvälineet, työmenetelmät ja työympäristöt) – apuna kuntoutusohjaajan kanssa suoritettava peilaava keskustelu
  • apuvälinetarpeen kartoitus: esim. ilmanpuhdistin, hengityssuojaimet, ergonomiset apuvälineet kuten säädettävä työpöytä
  • tarvittaessa psykologinen tuki tai traumaterapian tarjoaminen, joko lyhyempi tai pidempi jakso, määritetään tuen tarve
  • erityisrakennetut työtilat/asunto, joka tehty kuivarakentamalla ja jossa on käytetty sisäilmasairaalle parhaiten soveltuvia mahdollisimman vähäkemikaalisia rakennusmateriaaleja
  • tarvittavat lääketieteelliset tutkimukset, hoidot ja katsaus tarvittaviin lääkkeisiin
  • tarvittaessa moniammatillisessa ryhmässä työkyvyn arviointi ja erityisratkaisujen tukeminen työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseksi (tarvitaanko sairasloma oireilun katkaisemiseksi ja toimintakyvyn palauttamiseksi, millaisia toimenpiteitä työllistyminen vaatii).

Voidaan käyttää soveltaen erilaisia keinoja kuten työkokeilua, tukityöllistämistä, etätyön tukemista, karenssien poistamista työpaikkakokeiluista. Määritellään tarve uudelleenkoulutukselle. Koulutuksessa voidaan käyttää esim. räätälöityä oppisopimuskoulutusta tai etäopetusmenetelmien räätälöimistä kunkin sisäilmasairaan tarpeen ja oppilaitoksen mahdollisuuksien mukaan.

Ongelmien ratkaisemiseksi otetaan yhteys työpaikalle tai oppilaitokseen erityisjärjestelyiden toteuttamiseksi sekä järjestetään näiden tukeminen ja tarvittavat asiantuntijapalvelut räätälöityjen ratkaisujen toteuttamiseksi.

Huomioitava lisäksi:

  • oireiden seuranta.

Arjen tuki:

  • tukipalveluiden tarpeen kartoitus: esim. tarvitaanko tukea liikkumisen ja arkisten asiointien järjestämiseen (mm. oma auto, taksiapua), apua asunnon järjestämisessä, avustajaa

Työpaikkarajoitteisilla ratkaisut on räätälöitävä henkilökohtaisesti kunkin sairastuneen tilanteen mukaan.


Työkyvytön

Tekniset toimenpiteet:

  • rakennustekniset toimenpiteet (tutkimukset, korjaus jne.), toiseen tilaan siirto, ilmanpuhdistin, hengityksensuojain

Kuntouttavat tukitoimet:

  • työkyvyn kartoitus
  • tarvittavat lääketieteelliset tutkimukset, hoidot ja katsaus tarvittaviin lääkkeisiin
  • oireiden seuranta.

Arjen tuki, esimerkiksi:

  • tukipalveluiden tarpeen kartoitus: esim. tarvitaanko tukea liikkumisen ja arkisten asiointien järjestämiseen (mm. oma auto, taksiapua), apua asunnon järjestämisessä, avustajaa
  • rakennusteknisten toimenpiteiden tarpeen kartoitus asunnossa (tutkimukset, korjaus, ilmanpuhdistin tai muu sisäilmaongelman ratkaiseva toimenpide
  • apuvälinetarpeen kartoitus: esim. ilmanpuhdistin, hengityssuojaimet, ergonomiset apuvälineet
  • päivittäisistä toiminnoista selviämiseen tarvittavan avun kartoitus (mm. avustaja, liikkumisapu, pyykinpesu sekä tavaroiden ja ruoan hankinta)
  • erityisrakennettu asunto, joka tehty kuivarakentamalla ja jossa käytetty sisäilmasairaalle parhaiten soveltuvia mahdollisimman vähäkemikaalisia rakennusmateriaaleja
  • tarvittaessa psykologinen tuki tai traumaterapian tarjoaminen, joko lyhyempi tai pidempi jakso, määritetään tuen tarve.

Työkyvytön voi sopivien tukitoimien avulla (esim. erityisrakennettu asunto ja työtila, apu altistusten välttämisessä ja asianmukainen lääketieteellinen apu) kuntoutua kohti työpaikkarajoitteista ja kyetä työskentelemään erityisolosuhteista käsin joko koko- tai osa-aikaisesti.

Jatkotoimet:

  • eläkeratkaisut: esim. eläke/osa-aikaeläke
  • mielekkään yhteistoiminnan ja harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen työkyvyttömille sisäilmasairaille.

Ratkaisut on työkyvyttömillä sisäilmasairaillakin räätälöitävä henkilökohtaisesti kunkin sairastuneen tilanteen mukaan.

On arvioitava tapauskohtaisesti, milloin vakavasti invalidisoituneen kohdalla on järkevää tähdätä työllistymiseen, ja milloin kannattaa luopua työllistymisyrityksistä. Joskus vakavastikin invalidisoituneen on mahdollista tehdä töitä huolella mietittyjen ja tarkasti räätälöityjen työjärjestelyiden avulla, jos altistuminen saadaan katkaistua ja sairauden akuuttivaihe rauhoitettua. Esimerkiksi erityisten apuvälineiden ja avustajan avulla töiden tekeminen voi olla yhteiskunnallisesti kannattava ratkaisu, jos henkilöllä on erityistä asiantuntijuutta ja hän itse on motivoitunut tekemään töitä vaativien erityisjärjestelyjen avulla terveydentilastaan huolimatta.


Vastuutahot ja oma vastuuhenkilö

Osa-alueista vastaisi kunkin erityisosaamisalueen spesialisti (esim. lääkäri, rakennustekninen asiantuntija, työpaikan it-tuki, vakuutusyhtiön tai te-toimiston virkailija, kuntoutusneuvoja). Sisäilmasairaan yhteyshenkilönä toimiva ohjaaja olisi suureksi kuntouttavaksi avuksi. Tällaisia virkoja ei vielä ole. Ohjaaja toimisi aina tarvittaessa sisäilmasairaan tukena, rakentavien vaihtoehtojen esittelijänä ja tietopankkina mahdollisista ratkaisuista.

Sisäilmasairaan asioiden selviäminen riippuu paljon sairastuneen itsensä asenteesta sekä kyvystä, halusta ja voimista ratkoa ongelmia. Ohjaajan avulla sisäilmasairastuneen olisi helpompi löytää ratkaisut olennaisimpiin aihepiirin ongelmiinsa. Nyt suurin osa sisäilmasairaista ei etene kyseisen ”viidakon” lävitse ja pääse kohtaamaan ihmisiä, joiden kanssa ongelmia voidaan tosiasiallisesti ratkoa. Ohjaaja toimimisella sairastuneen pitkäaikaisena yhteyshenkilönä, vältettäisiin sisäilmasairaiden kuntoutumista estävä yleinen ”pompottelukierre” taholta toiselle ja saataisiin kuntoutumistoimiin pitkäjänteinen ja tarkoituksenmukainen kaari.


Kuntoutuspoliklinikat/sisäilmapoliklinikat ja moniammatillinen työryhmä

Moniammatillisen kuntoutusryhmän palveluihin on mahdollisuus esimerkiksi yliopistollisten keskussairaaloiden yhteydessä.

Usein kuntoutuspalveluja ei ole räätälöity sisäilmasairaiden tarpeet huomioiden, ja käytännössä sisäilmasairaan kuntoutuminen onkin nykyisillä tukitoimilla harvinaista. Kuntoutumista voitaisiin edistää lisäämällä moniammatilliseen kuntoutukseen nimenomaan erilaisiin ympäristösairauksiin liittyvää osaamista ja toimenkuvia.

Ideaalitilanteessa sisäilmasairas voitaisiin ohjata moniammatilliseen kuntoutusryhmään, joka koostuisi tilanteesta riippuen mm. seuraavista erityisalueiden osaajista:

  • ympäristösairauksiin perehtynyt lääkäri
  • ympäristösairaan kuntoutusneuvoja
  • terapeutti/psykologi
  • sosiaalityöntekijä
  • tarvittaessa: KELA:n yhteyshenkilö, vakuutusyhtiön yhteyshenkilö, asuntopuolen asiantuntija/erityisasuntotuotannon yhteyshenkilö, sairaalakoulun yhteyshenkilö
  • ravintoneuvonnan ja altisteneuvonan asiantuntija (kuinka välttää oireita aiheuttavaa lisäaltistumista) sekä kulloinkin tarvittavat kuntoutushenkilöt kuten fysioterapeutti
  • oman työpaikan/oppilaitoksen yhteyshenkilö.

Erityisten tukitoimien ja niitä toteuttavan moniammatillisen tukiryhmän päävastuu olisi järkevä olla ympäristösairaan kuntoutusneuvojalla/ohjaajalla.

Avuntarpeessa oleva sisäilmasairas siirtyisi normaaleista palveluista (Kela, te-toimisto, sosiaalitoimisto) tämän moniammatillisen ryhmän huostaan. Näin estetään luukulta toiselle pompottelu, tilanteen selittämistarve aina uusille viranomaisille ja taataan, että henkilö saa kohtuullisen ajan puitteissa apua sisäilmaongelmien erityisluonteen ymmärtävältä taholta.

Jos henkilöllä on työsuhde tai koulunkäynti-/opiskelukontakti, moniammatillinen työryhmä toimii työpaikkaa ja oppilaitosta avustavana asiantuntijatahona kuntouttavia toimenpiteitä rakennettaessa.