Sisäilmakodittomat ansaitsevat asiantuntevan selvityksen

Hallitusohjelman erilaisia sisäilmatavoitteita on niputettu samaan selvitykseen niin paljon, että sisäilmasta sairastuneiden asuntoasiat uhkaavat jäädä jalkoihin.

Sisäilmasta sairastuneiden asuntotilanne on nyt ensimmäistä kertaa koskaan hallitusohjelmassa. Siinä on esitetty selvitettäväksi, voiko valtio tukea puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasta sairastuneille.

Tämä on luonut aivan uudenlaista toivoa sisäilmaongelmien vuoksi pysyvää kotia vailla oleville. He ovat tähän asti olleet näkymätön ja tunnustamaton ryhmä yhteiskunnassamme. Tilanteet, joissa sisäilmasta vakavammin sairastunut ei löydä itselleen sopivaa asuntoa rakennuskannasta, ovat kuormittavia. Kyse ei ole akuutista asunto-ongelmasta tai asuntokauppa-asioista, vaan sairastumisen aiheuttamasta hankaluudesta löytää paikkaa, jossa voisi asua. Pitkään jatkuessaan tällainen kodittomuus syö helposti alleen muut elämän osa-alueet, kuten työssä jatkamisen mahdollisuudet. Tällaisia ihmisiä on paljon, ratkaisuja tarvitaan kipeästi. Tämä tarkoittaa konkreettista kotien rakentamista niitä tarvitseville. Hallituskauden aikana asiassa täytyisi päästä eteenpäin.

Hallitusohjelmakirjauksista asiantuntevaan pohjatyöhön

Hallitusohjelmassa on sisäilmasta sairastuneille suunnatun rakentamisen ohella myös paljon muita sisäilma-asioihin liittyviä kirjauksia. Ohjelmassa mainitaan rakentamisen laadun parantaminen, sisäilmaan liittyvien terveyshaittojen ehkäiseminen, sisäilmaongelmien korjaamisen kehittäminen ja ongelmien tehokkaampi ratkaiseminen, sisäilmasta sairastumisen vuoksi työpaikkakyvyttömien ja työkyvyttömien tilanne, ongelma-asunnon ostajan oikeusturva, korjaus- ja investointiavustukset ja niin edelleen. Miellyttävää luettavaa sisäilma-asioista kiinnostuneelle.

Hyvistä kirjauksista on kuitenkin matkaa onnistumiseen. Pohjaedellytys asioiden onnistuneelle kehittämiselle on sen ymmärtäminen, millaisia ongelmia ollaan ratkaisemassa ja millaisin keinoin niihin kannattaa tarttua.

Aiheeseen perehtyneenä järjestönä meitä mietityttää nyt, ollaanko sisäilmasta sairastuneiden asuntoasioihin tarttumassa sillä asiantuntemuksella, jota aihealue vaatii. Nyt syksyllä 2019 on avattu haku valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) määrärahoihin. Tässä haussa ovat mukana myös monet muut pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan kirjatut sisäilma-asiat. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tarkoituksena on tuottaa tietoa valtioneuvoston päätöksenteon tueksi, selvitykset ohjaavat hallituksen toimintaa ja päätöksentekoa teemaan liittyen.

Tässä selvityksessä suuri määrä hyvin monenlaisia sisäilma-asioita on niputettu saman selvityskokonaisuuden alle. Selvitetään mm. yksityisasuntojen sisäilmaongelmien määrää, korjaamisen rahoitusvaikeuksia, ongelman kansantaloudellisia vaikutuksia, homeloukkutilanteita ja niissä elävien avuntarvetta ja kansantaloudellisia vaikutuksia, sisäilmasta sairastuneen määritelmää, määrää, sairastumisen aiheuttajia, vaikutuksia lähipiiriin, tuen tarvetta, sisäilmasta sairastuneille sopivan puhtaan tilan ominaisuuksia, sopivia materiaalivalintoja, soveltuvia tukimuotoja yksityisomisteisten rakennusten sisäilmakorjauksiin ja homeloukkuun jääneille ja näiden vaikutustenarvioinnit. Samoin selvitetään monenlaisia asuntokauppaan liittyviä asioita. (Tarkka kuvaus täällä, s. 8-10.)

Kaikki edellä mainittu on tarkoitus selvittää 200 000 euron voimin seuraavien 1,5 vuoden aikana. Tälle kokonaisuudelle haetaan nyt toteuttajaa.

Miten ongelmasta saadaan ote?

Kun selvitettävänä on näin valtava aihekokonaisuus, jonka osaset vaativat keskenään hyvin erilaista osaamista ja monenlaisia selvitystapoja, on riskinä että jotkin selvityksen osat kärsivät. Me Homepakolaiset ry:ssä pelkäämme, että sisäilmasta sairastuneiden asuntotilanteen kehittäminen uhkaa tällaisessa selvityskokonaisuudessa jäädä muiden teemojen jalkoihin. Kuka hallitsee kaikki edellä kuvatut osa-alueet? Tuleeko olemassa oleva asiantuntemus sisäilmakodittomuudesta ja sen ratkaisuista nyt parhaalla tavalla käytetyksi? Millä painoarvolla resursseja mihinkin osaan käytetään? Hyödynnetäänkö niitä osaajia, jotka tuntevat aihealuetta?

Olemme seuranneet sisäilmakodittomien epätoivoa läheltä pian 10 vuotta. Sisäilmakodittomat ansaitsevat laadukasta aiheeseen perehtymistä, jonka avulla voidaan mahdollisimman pian edetä konkreettisen avun ja ratkaisujen järjestämiseen. Tällaista selvitystä pitäisi mielestämme tehdä täysin omana kokonaisuutenaan.

Sisäilmakodittomat tarpeineen näkyvät pääasiassa tänne potilasjärjestöön ja erilaisissa verkkovertaisryhmissä. Näistä apua hakee tuhansia sairastuneita, sillä palveluja ja apua ei ole muualta saatavilla (esimerkiksi Suomen suurimmassa sisäilma-aiheisessa vertaisryhmässä HOME Sweet HOMEssa on jo lähes 10 000 jäsentä). Lisäksi alalla on paljon yksittäisiä asiantuntijoita ja yrittäjiä, jotka ovat kohdanneet sisäilmakodittomia ja perehtyneet heidän tarpeisiinsa, jotkin jo kehittäneet jonkinlaisia ratkaisujakin. Nämä asiantuntijat eivät ole minkään yhden katto-organisaation alla.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeet perustuvat, nimensä mukaisesti, selvitykseen tai tutkimukseen. Tutkimustietoa tästä aiheesta ei kuitenkaan vielä ole, mutta kokemustietoa ja asiantuntemusta olisi koottavissa yhteen paljon. Mielestämme tämän asian selvittäminen vaatisi aivan oman työryhmänsä ja uusia asiakas-/käyttäjälähtöiseen lähestymistapaan perustuvia selvittämistapoja. Tarvitaan hyvin aktiivista kenttäosaamisen kuulemista, jotta selvitys ja sitä seuraavat toimenpiteet eivät perustu olettamuksiin ja johda tehottomiin ratkaisuyrityksiin.

Koska sisäilmakodittomuudesta ei ole saatavilla tutkimusta, ei edes tämän ryhmän kokoa ei ole selvitetty. Kartoitettavaa on valtavasti muutenkin, lähtien sisäilmaongelmien vuoksi pysyvää asuntoa vailla olevien tilanteista ja avuntarpeen muodoista (ryhmä on hyvin heterogeeninen). Lisäksi kannattaa hyödyntää olemassa olevien, tähän tarkoitukseen tehtyjen, rakennuskohteiden tarjoama tieto kokoamalla yhteen ja arvioimalla näitä kohteita, poimimalla onnistumiset esiin ja kehittämällä niiden pohjalta tähän tarkoitukseen sopivia suurempia pilottikohteita. Sisäilmakoditon täytyy myös määritellä, samoin se, miten tällainen asuntotarve virallisesti todennetaan. Ja paljon muuta. Kohderyhmän käytännön kokemuksia ja havaintoja hyödyntävä syvällinen ymmärrys aiheesta muodostaa perustan vaikuttaville ratkaisuille.

Hallituskauden aikana asia etenemään

Olemme tavanneet ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen näiden ajatusten tiimoilta. Välitimme hänelle tietoa sisäilmakodittomien tilanteesta ja esitimme toiveen, että hallituskauden aikana selvitetään sisäilmasta sairastuneille suunnatun rakentamisen tukemista perusteellisesti ja juuri tähän aiheeseen perehtyneiden osaamista hyödyntäen. Vastaanotto oli hyvä. Seuraamme yhdistyksenä tilannetta ja hallitusohjelman toimeenpanon edistymistä. Sisäilmakodittomien asuntotilanteen edistäminen hallituskauden aikana on yksi yhdistyksen prioriteeteista.

Olemme myös hakeneet vuodelle 2020 Stealta nykyisen kohdennetun toiminta-avustuksemme osana rahoitusta koosteen tekemiseksi eri tyyppisissä asuntotilanteissa elävistä sisäilmasta sairastuneista. Kohderyhmätiedon tuottaminen on tärkeää, jotta ratkaisut voidaan pohjata todelliseen tilanteeseen ja tarpeeseen. Rahoitus varmistuu joulukuussa 2019. Olemme tarjonneet tätä tietokokonaisuutta hallitusohjelmatyön avuksi, mikäli rahoitus toimintaan saadaan.

Katja Pulkkinen, toiminnanjohtaja, Homepakolaiset ry
Karoliina Kähö, suunnittelija, Homepakolaiset ry

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista