Uusia sairaanhoidon opinnäytetöitä sisäilma-aiheesta

Aiheina ravitsemuksen merkitys, kuulluksi tuleminen työterveyshuollossa ja sisäilmaoireiden kehittyminen.

Syksyllä 2019 valmistui kolme hoitotyön tutkinto-ohjelman opinnäytetyötä, joiden suunnittelussa ja haastateltavien hakemisessa Homepakolaiset ry teki yhteistyötä Metropolia AMK:n kanssa.

Ensimmäinen työ käsitteli sisäilmasta sairastuneiden kuulluksi tulemisen kokemuksia työterveyshuollossa ja toinen ravitsemuksen merkitystä sisäilmasta sairastuneen selviämisessä. Kolmannessa tarkasteltiin, kuinka sisäilmaoireilu etenee ärsytysoireista ja infektiokierteistä kroonisemmaksi ja laajamittaisemmaksi sairastumiseksi.

Kaikkia näitä aiheita on tutkittu hyvin niukasti, mutta ne nousevat säännöllisesti esiin potilasjärjestötyössä.

Jotta näille asioille saataisiin hahmoa, lähdettiin opinnäytetöissä valittuja aiheita ottamaan haltuun laadullisin menetelmin. Työt toteutettiin teemahaastatteluin: ensimäisessä työssä haastateltiin yhdeksää, toisessa kymmentä ja kolmannessa kuutta sisäilmasta sairastunutta.

Alla kerromme lyhyesti töissä tehdyistä havainnoista.

Kuulluksi tuleminen työterveyshuollossa

Sisäilmasairaan kuulluksi tulemisen kokemuksia työterveyshuollossa. Emma Rötsä, Kerttuli Vaviolahti-Tikkanen, 2019. Metropolia ammattikorkeakoulu, sairaanhoito, hoitotyön koulutusohjelma.

Haastatteluissa nousi esiin monenlaisia kokemuksia kuulluksi tulemisesta työterveyshuolloissa.

Haastateltujen henkilöiden kuulluksi tulemisen kokemusta määrittivät käytännön toimet: Haastatellut kokivat tulevansa kuulluiksi silloin, kun saivat työterveyshuollosta käytännön tukea ja apua tilanteen ratkaisemiseen ja kun heidän terveysongelmiaan ja niiden syitä tutkittiin.

Sairastuneen oman aktiivisuuden ja pitkän hoitosuhteen tutun lääkärin kanssa koettiin edistävän kuulluksi tulemista.

Estävinä tekijöinä kuulluksi tulemiselle nousivat aineistossa esiin työterveyden välinpitämättömyys ja vastuiden epäselvyys sekä se, ettei sisäilmasairasta sairastunutta otettu tosissaan ja nähty sisäilmaongelmiin liittyvien terveysongelmien moninaisuutta.

Ravitsemus osana sisäilmasta sairastuneen selviytymistä

Ravitsemus keinona sisäilmasta sairastuneen selviytymisessä. Jenni Holma, Hilkka Jalkanen, 2019. Metropolia ammattikorkeakoulu, sairaanhoito, hoitotyön koulutusohjelma.

Työhön haastateltiin henkilöitä, jotka ovat sairastuneet heikon sisäilman takia ja saaneet ravitsemuksesta apua oireisiinsa.

Haastatellut kuvasivat ravitsemuksella olleen merkittävän positiivisen vaikutuksen oireidensa lievenemiseen sekä yleiseen jaksamiseen.

Terveyttä edistävää ravitsemusta koettiin olevan muun muassa terveellinen ja säännöllinen ruokavalio sekä kasvisten ja marjojen runsas määrä.

Terveydentilaa heikentäviksi koettiin mm. gluteeni ja sokerit.

Haastateltavat nostivat esiin paljon erilaisia hiven- ja kivennäisaineita sekä vitamiineja, joiden he kokivat edistävän terveyttään. Jatkuvien, toistuvien antibioottihoitojen taas koettiin vaikuttaneen heikentävästi terveyteen.

Sisäilmasairaan oirekuvan kehittyminen

Vakavasti sisäilmasta sairastuneen henkilön oirekuvan kehittyminen. Jessika Klasila, Sara Hintsala, 2019. Metropolia ammattikorkeakoulu, sairaanhoito, hoitotyön koulutusohjelma.

Työhön haastateltiin kuutta työkyvytöntä sisäilmasta sairastunutta. Haastatteluilla haluttiin katsoa taaksepäin potilashistoriassa ja selvittää, millainen ketju on johtanut krooniseen ja työkykyä vaurioittavaan sairastumiseen.

Huonon sisäilman koettiin aiheuttavan yksilöllisen ja moninaisen oirekuvan.

Alkuoireina haastatelluilla oli ollut lieviä “flunssa- ja allergiamaisia” oireita, joita ei osattu aluksi yhdistää huonoon sisäilmaan.

Jatkuva sisäilman epäpuhtauksille altistuminen pahensi ja laajensi oireita sekä pidensi niiden esiintymisaikaa. Työssä kuvataan tarkemmin, miten oireet muuttuivat ja millaisia oireita haastatellut kuvasivat. Infektio- ja ärsytysoireet korvautuivat pitkään jatkuttuaan muilla oireilla. Aivosumu koettiin kaikkein invalidisoivimpana oireena.

Sisäilman koettiin myös aiheuttaneen herkistymistä muille erilaisille ympäristötekijöille, mikä rajoitti haastateltavien ihmissuhteita sekä liikkumista julkisilla paikoilla. Sairastuminen vaikutti heikentävästi fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Sisäilmasta sairastumisen koettiin heikentävän elämänlaatua merkittävästi. Runsaiden fyysisien oireiden lisäksi sairastuminen koettiin myös hyvin traumaattiseksi kokemukseksi.

Kroonistumisen välttämiseksi varhainen puuttuminen sisäilmasta sairastumiseen on tärkeää.

Opinnäyteyhteistyö

Homepakolaiset on tehnyt vuosina 2017-2019 opinnäyteyhteistyötä Metropolia AMK:n sairaanhoidon ja toimintaterapian koulutusohjelmien sekä XAMK:n palvelumuotoilun ohjelman kanssa. Yhdistys on auttanut aihevalinnoissa, osallistunut töiden suunnitteluun ja auttanut haastateltavien hakemisessa jakamalla tiedotteita kanavillaan.

Yhteistyön tuloksena on valmistunut kuusi opinnäytetyötä. Työt löytyvät oppaat ja julkaisut -sivulta (selaa alas).

Lue lisää: Opinnäyteyhteistyötä toimintaterapeuttien kanssa.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista