Kirjoittajan arkistot:Heidi

Webinaari jäsenille: sisäilmasta sairastuneelle sopivia rakennushankkeita

Homepakolaiset ry järjestää keskiviikkona 21.4.2021 klo 18 – 20 webinaarin sisäilmasta sairastuneille suunnatusta rakentamisesta.

Webinaarissa kerrotaan kahdesta rakennushankkeesta, joilla onnistuttiin kodin rakentamisessa sisäilmaongelmien vuoksi herkistyneille.

Ensimmäisen esityksen pitää Piritta Krogell, joka kertoo modernin hirsitalon rakentamisesta herkistyneelle perheelle mahdollisimman perinteisin menetelmin. Luento sisältää tietoa mm. rakennusprosessin suunnittelusta, hirren valinta- ja kuivatusprosessista sekä talon materiaalivalinnoista. Rakentamisessa vältettiin mm. teollisia kemikaaleja ja uusia testaamattomia rakennusmateriaaleja ja kemiallisia käsittelyjä, ja vastaavasti siinä hyödynnettiin paljon perinteisiä rakennustapoja ja käsittelytapoja. Luennolla kerrotaan myös, miten materiaalivalintoja testattiin ja millaisia vaihtoehtoja poissuljettiin ja millä perustein.

Toisen esityksen pitää Marjo Niemenmaa, joka kertoo korjauskelpoisen kerrostaloasunnon löytämisestä ja remontoimisesta. Sopiva koti saatiin hakemalla olemassa olevasta rakennuskannasta lupaava osake, joka saneerattiin täysin vähäpäästöisillä ja nollaVOC-materiaaleilla.

Webinaari on tarkoitettu Homepakolaiset ry:n kannatusjäsenille ja jäsenille.

Ilmoittautumiset 14.4. mennessä: heidi.honkakoski(at)homepakolaiset.fi

Mukaan mahtuu 90 ensimmäistä.

Jos et ole vielä jäsen, voit täyttää jäsenhakemuksen täällä: https://homepakolaiset.fi/yhdistys/liity-jaseneksi/

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Miten saada tietoa sisäilmatutkimuksesta päättäjille ja terveydenhuoltoon?

Homepakolaiset ry kommentoi Työterveyslaitoksen Aki Vuokon luentoa. Yhdistys haluaa nostaa pohdittavaksi tutkimustiedon käytön ongelmat sisäilmateemassa.

Työterveyslaitoksen (TTL) apulaisylilääkäri Aki Vuokko luennoi Kymsoten järjestämässä Sisäilma ja terveys -webinaarissa 26.11.2020 aiheesta ”Oireilu sisäympäristössä ja keinot oireiden hallintaan”. Esityksen pääviesti oli, että sisäympäristön kokeminen haitalliseksi aiheuttaa oireilua – eivät sisäilman epäpuhtaudet.

Homepakolaiset-yhdistys kummastui webinaarissa esitettyjä väitteitä ja tiedusteli Vuokolta jälkikäteen, mihin tutkimuslähteisiin ne perustuvat. Kiitämme Aki Vuokkoa vastauksesta. Tässä kommentissa kerrotaan lyhyesti, miksi potilasyhdistyksenä pidämme Vuokon kuvaamia lähteitä ongelmallisina ja millaisia asioita olisi mielestämme suomalaisessa sisäilmaa koskevassa päätöksenteossa nyt tärkeää huomioida.

Taustaa: 

Sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnassa on yleistä käsitellä sisäilmaoireilua ympäristöherkkyytenä ja sitä kautta niin sanottuna toiminnallisena häiriönä, jonka hoito on pääasiassa muuta kuin haitalliseen altistumiseen puuttumista. Kyseinen Aki Vuokon esitys edusti vahvasti tätä linjaa.

Tällainen linjaus on potilaiden hoidon, avunsaannin ja kuntoutumisen kannalta ongelmallinen, minkä vuoksi Homepakolaiset ry potilasjärjestönä tarttuu aiheeseen. 

Aiemmissa, vuonna 2019 sosiaali- ja terveysministeriölle esittämissämme tiedusteluissa emme saaneet tietoomme tutkimusnäyttöä, jolla tällainen linjaus olisi tieteellisesti perusteltavissa.

Vuokon luento ja yhdistyksen kysymykset

Aki Vuokon esitykseen sisältyi alla oleva dia. Sama dia on esitetty lähes samansisältöisenä esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston professori Juha Pekkasen puheenvuorossa Viite ry:n (Tieteen ja teknologian vihreät) järjestämässä, päättäjille suunnatussa Sisäilma ja tiede -webinaarissa 27.10.2020.

Diassa todetaan:

”Ympäristön kokeminen haitalliseksi on ratkaisevaa oireiston syntymiselle, ei sisäilman epäpuhtaudet. 

  • Kymmeniä sokkoutettuja, kokeellisia tutkimuksia.” 

Koska Aki Vuokko ei esityksessä antanut lähteitä viittaamiinsa tutkimuksiin, Homepakolaiset ry tiedusteli jälkikäteen, mitä nämä tutkimukset ovat ja miten ne suhteutuvat alan muuhun tutkimustietoon. 

Kysyimme:

  1. Mitkä ovat diassa mainitut kymmenet sokkoutetut, kokeelliset tutkimukset, jotka ovat osoittaneet, että sisäilman epäpuhtauksien sijaan ympäristön kokeminen haitalliseksi aiheuttaa oireita? 
  2. Millä perustein nämä kymmenet tutkimukset kumoavat sen näytön, jota on olemassa monenlaisten sisäilman haitta-aineiden yhteydestä monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin? (Poimintoja tutkimustiedosta esim. https://homepakolaiset.fi/sisailma-ja-terveys/tutkimustietoa/oireita-ja-niiden-aiheuttajia/, Harvardin yliopiston Kansanterveystieteen yksikkö/Healthy Buildings Program, Building Evidence -koosteet: https://buildingevidence.forhealth.org/)
  3. Kun sisäilman haitta-aineiden mittausmenetelmät ovat vielä keskeneräisiä ja kehittymässä, miten näissä kymmenissä tutkimuksissa on huomioitu, että ihmiset eivät altistu sellaisille yhdisteille, joita ei osata mitata vielä?

Vastaus Homepakolaiset ry:n kysymyksiin

Vuokon vastauksessa esitetään 27 lähdettä. Kysymyksiin siitä, miten nämä lähteet huomioivat mittausmenetelmien keskeneräisyyden tai kumoavat sen näytön, jota sisäilmaoireiden yhteydestä altistumiseen on jo olemassa, emme saaneet vastausta.

Merkittävä osa (13 kpl) Vuokon toimittamista lähteistä on sähköherkkyyttä ja niin sanottua tuuliturbiinisyndroomaa käsitteleviä tutkimuksia, jotka eivät käsittele sisäilma-altistumista millään tavoin.

Lopuista lähteistä merkittävä osa on psykosomatiikan alan yleisluontoisia katsauksia, joissa ei myöskään ole tutkittu sisäilmaoireilua ja sen yhteyttä altistumiseen versus kokemukseen altistumisen haitallisuudesta. Sen sijaan näissä tarkastellaan nippuina erilaisia toisistaan lääketieteellisesti poikkeavia oireyhtymiä, pääasiassa muuta kuin sisäilmaan liittyvää oireilua, ja näitä oireyhtymiä käsitellään psykosomatiikan näkökulmasta.

Muutama tutkimuksista (kuten kemikaaliherkistymistä käsittelevä Dantoft ym. 2015) ei todenna Vuokon väitteitä, vaan alleviivaa itseasiassa jatkotutkimustarvetta monien erilaisten tautimekanismien osalta.

Lähdeaineistosta ei löydy Vuokon mainitsemia ”kymmeniä sokkoutettuja tutkimuksia”, joissa osoitettaisiin sisäilmaoireiden johtuvan sisäilman epäpuhtauksille altistumisen sijaan ihmisen omasta kokemuksesta.

Missä sisäilma-alan tutkimus? 

Tällainen tutkimus ei missään määrin edusta sisäilma-alan tutkimuksen valtavirtaa.

Aki Vuokon toimittaman vastauksen ja sen lähdelistan perusteella Homepakolaiset ry ihmettelee, miksi sosiaali- ja terveysministeriön alaisten laitosten sisäilmatyössä suositaan tämän kaltaisia lähteitä.

Sisäilma-alalta löytyy laadukasta tutkimusta, jossa on esimerkiksi selvitetty, mille sisätiloissa altistutaan ja korreloiko altistuminen oireisiin ja sairastumiseen. Rakennetussa ympäristössä esiintyvistä biologisista ja etenkin kemiallisista haitta-aineista löytyy runsaasti toksikologista tutkimusta, jonka mukaan tällaiset aineet saattavat aiheuttaa monenlaisia haittavaikutuksia. Lisäksi useissa tutkimuksissa on käsitelty aihepiiriin liittyviä tutkimusaukkoja ja lisätutkimustarvetta. Kansainvälisen sisäilmatutkimuksen pääfokus on haittojen ja haittamekanismien ymmärtämisessä ja sitä kautta altistumiseen liittyvien riskien vähentämisessä.

Tällaisen tutkimuksen puuttuminen Vuokon esitysten lähdeluettelosta (ja pääosin myös näiden lähdetutkimusten lähdeluetteloista) on tietenkin ongelmallista.  

Koska tämä toiminta- ja viittaustapa toistuu suomalaisten julkislaitosten tekemässä sisäilmatyössä ja vaikuttaa merkittävästi potilaiden tilanteeseen, haluamme nostaa pohdittavaksi:

  1. Onko Suomessa mahdollista tehdä sisäilmasta sairastuneiden tilanteesta kunnollista, tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa niin yhteiskunnallisesti kuin potilastyössä, kun sairastumista esitellään näin vahvasti valikoituneen ja alan marginaalia edustavan tutkimustiedon kautta? 
  2. Millaisin keinoin päättäjille ja alan koulutustilaisuuksiin voidaan jatkossa tuoda alan tutkimusta tasapainoisemmin edustavaa tietoa?

Homepakolaiset ry  8.3.2021

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Ratkaistaan yhdessä! -hankkeen webinaarit maaliskuussa

Hyvä vanhempi, vanhempainyhdistyksen aktiivi tai koulun/kunnan työntekijä,

Tarvitsetko vinkkejä ja työkaluja lasten ja perheiden tukeen koulujen sisäilmatilanteissa?

Ilmoittaudu mukaan Ratkaistaan yhdessä! -hankkeen maksuttomiin webinaareihin:

 

Yhteistyöllä eteenpäin! – Tukea koulujen sisäilmatilanteisiin

Yhteistyöllä eteenpäin -webinaareista saat vinkkejä ja työkaluja arkeesi. Lisäksi kuulet käytännön kokemuksia yhteistyön rakentamisesta koulujen sisäilmatilanteissa.

Puhujina on vanhempaintoimijoita, kuntien edustajia sekä hankejärjestöjen (Hengitysliitto, Vanhempainliitto, Homepakolaiset ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto) asiantuntijoita.

Webinaareihin ilmoittautuminen on koottu yhteen lomakkeeseen. Voit ilmoittautua heti kiinnostavimpiin ja tulla myöhemmin ilmoittautumaan muihinkin webinaareihin.

 

Koti ja koulu yhteistyössä – Vinkit vanhempien vaikuttamistyöhön koulujen sisäilmatilanteissa

Ma 15.3.2021 klo 18–19 (striimaus) Ilmoittaudu 11.3. mennessä

Puhujina mm. Ulla Siimes, Suomen Vanhempainliitto ry / Tiina Julin, vanhempi, Homepakolaiset ry

 

Tieto kulkee! – Kuinka viestiä koulujen sisäilmatilanteissa?

To 18.3.2021 klo 14–15­ (striimaus) Ilmoittaudu 16.3. mennessä

Puhujina mm. Noora Jokinen, Noon Viestintä Oy / Juha Valta, Muhoksen kunta

 

Kaiken keskellä on lapsi – Koulunkäynnin järjestelyt ja hyvinvoinnin tuki koulujen sisäilmatilanteissa

Ma 22.3.2021 klo 14–15 (striimaus) Ilmoittaudu 18.3. mennessä

Puhujina mm. Jenni Helenius, MLL / Suvi Kaikkonen, erityisnuorisotyöntekijä

 

Tässä voi onnistua! – Ratkaisukeskeiset askeleet koulujen sisäilmatilanteissa

To 25.3.2021 klo 14–15 (Teams) Ilmoittaudu 23.3. mennessä

Puhujina mm. Tiina Simons, Tuusulan kunta / Outi Leveäoja, Ratkaistaan yhdessä! -hanke

 

Askelmerkit auttavat – Sisäilmasta oireilevan lapsen tilanteen selvittäminen ja vertaistuki vanhemmille

Ke 31.3.2021 klo 18–19 (striimaus) Ilmoittaudu 29.3. mennessä

Puhujina mm. Tatjana Pajamäki, MLL / Päivi Lempiäinen, vanhempi / Minna Pitkäniemi, Ratkaistaan yhdessä! -hanke

 

Lisätietoja ilmoittautumislomakkeessa: https://webropol.com/s/yhteistyollaeteenpain

Tervetuloa mukaan!

 

Ratkaistaan yhdessä! -hanke auttaa löytämään keinoja lasten ja perheiden tukeen koulujen sisäilmatilanteissa. STEA-avusteinen hanke toimii vuosina 2018–2021.

Hengitysliiton kumppanijärjestöjä hankkeessa ovat Vanhempainliitto ja Homepakolaiset. Yhteistyötä tehdään Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.

Lisätietoja: Kiti Haukilahti, projektikoordinaattori, kiti.haukilahti(a)hengitysliitto.fi, p. 0444077052,www.hengitysliitto.fi/ratkaistaanyhdessa

 

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Kannanotto Lääkäripäivien kurssiohjelmaan

Lääkäripäivät 2021 -tapahtumassa 13.1–15.1.2021 koulutetaan terveydenhuollon ammattilaisia käsittelemään sisäilmasta sairastamista toiminnallisena häiriönä. Homepakolaiset ry lähetti kannanoton Lääkäripäivien järjestäjille ja aiheeseen liittyviin ministeriöihin.

KANNANOTTO KOKONAISUUDESSAAN:

Sisäilmasta sairastuneiden potilasjärjestön kannanotto Lääkäripäivien kurssiohjelmaan

Potilasjärjestö Homepakolaiset ry on huolissaan sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden heikentyneestä mahdollisuudesta saada vaikuttavaa hoitoa ja kuntoutusta nykytilanteessa, jossa terveydenhuollon ammattilaisia koulutetaan käsittelemään sisäilmasta sairastamista toiminnallisena häiriönä.

Lääkäripäivät 2021 -tapahtumassa suuntausta edustaa kurssi 301E, Sisäilmako ahdistaa – millä avaan pelin? https://laakaripaivat.fi/2021/kurssit/sisailmako-ahdistaa-milla-avaan-pelin/

Tällaisessa toiminnallisten häiriöiden kontekstissa pitkäaikaisen sisäilmaan kohdistuvan oireiluherkkyyden linjataan johtuvan ympäristön kokemisesta haitalliseksi eikä sisäympäristön haitta-aineista. Sisäilmaoireilun aiheuttajana painotetaan potilaan pelkoja ja omia käsityksiä. Ratkaisuksi tarjotaan kognitiivisia hoitoja sekä oireita aiheuttaviin tiloihin menemistä, ei niiden välttämistä.

Potilasjärjestönä olemme vuosien mittaan koonneet paljon tietoa sisäilmasta sairastuneiden terveys- ja toimintakykyongelmista. Emme tunnista toiminnallisten häiriöiden selitysmallista yhdistyksemme potilaskohderyhmää, emmekä heidän todellista hoidon- ja avuntarvettaan.

Selitysmalli on puutteellinen myös tarkasteltaessa sitä luotettavan tieteellisen tiedon jakamisen näkökulmasta. Näkemykselle siitä, että monenlaiset sisäilmaoireet eivät lähtökohtaisesti liittyisi altistumiseen ja että ne johtuisivat ennemmin ihmisen mielentoiminnoista, ei ole pystytty esittämään vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Sen sijaan on olemassa näyttöä siitä, että moderni rakennettu ympäristö ja sen haitta-aineet ovat yhteydessä monenlaiseen rakennuksissa oireiluun. Monissa maissa selvitetään nyt laajoin hankkein, millaiset aineet ja aineyhdistelmät sisäilmassa sairastuttavat. Suomessa tällaisia ohjelmia ei ole käynnissä.

Yhtä lailla näyttöä ei vaikuta olevan saatavilla siitä, että sisäilmaoireiden hoidoksi kannattaisi ensisijaisesti tarjota erilaisia psykoterapioita ja mielenhallintatekniikoita.

Tällaisten hoitolinjausten juurruttamista jatketaan Terveet Tilat 2028- ja Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman vetämänä huolimatta siitä, että STM on myöntänyt, ettei niille ole perusteita. Kysymyksiä tieteellisestä näytöstä STM:lla ja TTL:lle

STM:n alaisten organisaatioiden viestintä  sisäilmasta sairastuneiden hoidosta on ollut hyvin kyseenalaista ja itse asiassa tutkimuslöydösten vastaista. Lisätietoa: Tietoa TTL:n TOSI-tutkimuksen tuloksista

Sisäilmasta sairastuneiden potilasjärjestönä olemme huolestuneita Suomen linjan seurauksista ihmisille. Toiminnallisten häiriöiden selitysmalliin perustuva toiminta ei ennalta ehkäise sisäilmasta sairastumisia, paranna oireilevien kohtaamista terveydenhuollossa eikä tee hoitopoluista sujuvampia. Täten se ei edistä potilaiden työ- ja toimintakykyä, eikä heidän asemaansa ja tasa-arvoista kohtelua terveydenhuollossa.

Samaan aikaan mielen hoitoja oikeasti tarvitsevat potilaat joutuvat jonottamaan kuntoutusta kuukausia. Hoidon lykkääntyminen kasvattaa menetettyä työpanosta. Kelan korvaustilastojen mukaan vuonna 2019 menetettiin yhteensä 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen vuoksi. Yksi menetetty työpäivä maksaa työnantajalle arviolta vähintään 350 euroa ja asiantuntijatyössä puhutaan jopa 1000 eurosta. Tämä tarkoittaa miljardien eurojen menetyksiä vuosittain. 

Kelan maksamien sairauspäivärahapäivien määrällä mitattuna mielenterveyden häiriöt ovat yleisin sairauspäivärahan peruste. Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa tällä perusteella. Esimerkiksi masennusten takia myönnettyjen eläkkeiden määrä on Suomessa koko ajan kasvanut, mihin tärkein syy on liian hidas hoidon eteneminen.

On yhteiskunnallisesti tärkeää välttää sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden potilaiden ohjaamista vähän tai ei ollenkaan hyötyä tuottaviin hoitoihin. Potilaslähtöisyys on avuksi tarpeettomien hoitojen vähentämisessä. Potilaslähtöisyyttä hyödyntävä ja taloudellisesti kestävä terveydenhuolto tuo eniten terveyshyötyä.

Homepakolaiset ry toivoo vastaanottajia huomioimaan kannanottomme ja edistämään lääkäreiden koulutuksessa ymmärrystä rakennetun ympäristön haitta-aineiden terveysvaikutuksista ja asianmukaisesta terveyshaittojen ehkäisystä ja hoidosta.

Homepakolaiset ry on tuottanut useita sisäilmasta sairastuneiden tilannetta potilaslähtöisesti käsitteleviä materiaaleja, muun muassa:

Homepakolaisten oppaita ja infoa sisäilmasta sairastuneen kohtaamiseen terveydenhoitohenkilökunnalle

Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen – Ratkaisuja sairauden kolmella eri vakavuusasteella

Sisäilmasta sairastuneiden toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kuvaaminen – Pohdintoja kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) mahdollisuuksista

Esimerkkejä muusta tiedosta:

Tutkimuksia sisäilmaoireiden ja erilaisille epäpuhtauksille altistumisen yhteydestä 

Harvardin yliopiston Kansanterveystieteen yksikkö / Healthy Buildings Program, Building Evidence -koosteet 

Turun yliopiston Työsuojelurahastolle tekemä loppuraportti, jonka tulokset osoittavat, että sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa työskentelevillä ja altistuvilla tapahtuu elimistössä immunologisia muutoksia jo ennen kliinisen sairauden puhkeamista: 

Löytyykö uusia työkaluja sisäilmaongelmaisten työtilojen ja niiden käyttäjien altistumisen tutkimukseen?

——————

Kannanotto osoitettiin seuraaville henkilöille:

Tuula Rajaniemi, Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtaja

Marjo Parkkila-Harju, Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja

Matti Rautalahti, Duodecim

Per-Henrik Groop, Finska Läkarsällskap  

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko

Ministerien avustajat

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Näin vältät asunto-ongelmat

Neljä vinkkiä sisäilmasta sairastuneilta terveen asunnon hankintaan

Sisäilmakodittomien pieni omaisuus kulkee kasseissa ja matkalaukuissa

Sisäilmakodittomuus on yhteiskunnallisesti tunnistamaton ilmiö, sillä monella sisäilmasta sairastuneella on nimellisesti koti, vaikka asunnossa ei voisi olla ja omaisuus on matkalaukussa. (Kuva: Adobe Stock)

”Meillä oli kiire ihanaan kotiin emmekä ajatelleet sisäilmaongelmien voivan osua meidän kohdalle. Uskoimme myyjän vakuutteluja ja pintapuolisia raportteja. Ongelmat oli maalattu piiloon ja jätetty tekemättä kaikki normaalitkin käyttöiän mukaiset korjaukset. Pankki myönsi lainan vaatimatta kunnon tutkimuksia. Omenapuut kukkivat kauniilla pihalla eikä siinä käynyt mielessä, että asunto voi johtaa sairastumiseen, konkurssiin ja viedä perheen muuttokierteeseen.”

Asuntomarkkinoilla myydään ja vuokrataan hyvin huonokuntoisiakin asuntoja. Nämä ongelmakohteet kiertävät usein käyttäjältä toiselle ja ehtivät pahimmillaan sairastuttaa useita ihmisiä. 

Sisäilmasta sairastuminen voi vaikuttaa arkeen merkittävästi. Kun kohdalle sattuu todellinen ”pommi”, terveys voi vaurioitua ja elimistön kyky sietää vähäisempiäkin määriä homeita ja rakennusmateriaalipäästöjä muuttua pysyvästi. Tämän seurauksena Suomeen on syntynyt uudenlaista kiertolaisuutta – vaikeutta löytää koti, jossa voisi elää terveenä. Sisäilmakodittomuutta ei yhteiskunnallisesti tunnisteta, koska usealla muuttokierteessä olevalla ihmisellä on kuitenkin osoite, vaikka asunnossa ei pystyisikään asumaan.

Miten ennaltaehkäistä tällaisia ongelmia? Kokosimme yhteen asunnon hankinnan kompastuskiviä, jotka tulevat toistuvasti esiin sisäilmasta sairastuneiden kokemuksissa asioina, joita he jälkikäteen toivovat, että olisivat osanneet välttää. Tässä neljä vinkkiä, joilla toivomme sinun välttävän ongelmatilanteet etukäteen! 

1. Perehdy etukäteen rakennusten riskeihin

Sisäilmaongelmia estetään hyvällä suunnittelulla. Eri aikakausien omakoti- ja kerrostalojen riskirakenteisiin kannattaa perehtyä jo ennen asuntokaupoille lähtemistä: Ohjeita kosteusvaurioiden kartoitukseen eri vuosikymmenien taloissa.

Asuntoja täytyy hoitaa huolehtimalla korjauksista ja huoltotoimenpiteistä − aivan kuin autojakin. Rakennusmateriaaleilla ja rakenteilla on tietty käyttöikä, jonka jälkeen ne tulee uusia, muutoin ne voivat aiheuttaa ongelmia. Selvitä, miten sinun asunnostasi on huolehdittu. Onhan rakennusta tutkittu ja havaitut ongelmat selvitetty? Tyhjä havaintolista ei aina ole hyvä merkki, vaan saattaa kertoa selvitysten laiminlyönneistä ja tulevasta korjauslaskusta.

Myös rakennusmateriaalit voivat aiheuttaa terveysriskin, jos niistä vapautuu sisäilmaan haitta-aineita. Tiedustele, millä perustein asunnon materiaalivalinnat on tehty ja onko asunnon päästöjä selvitetty esimerkiksi VOC-mittauksin. Uudet ja vasta korjatut asunnot ovat usein päästöiltään voimakkaimpia, mutta päästöt eivät aina pienene odottamalla. Ohita asunnot, joissa on kemiallinen, muovinen, liimainen tai voimakas ”uuden” tuoksu.

2. Jäitä hattuun asuntomarkkinoilla

Asuntoa ei kannata hankkia fiilispohjalta. Myyjän tai vuokraajan ensisijainen tarkoitus on saada asunto kaupaksi, ei huolehtia sinun terveydestäsi. Asuntomarkkinoilla kaupitellaan paljon ongelma-asuntoja. Selvitä siis, mitä olet hankkimassa. 

  • Käytä pätevää ammattilaista kattavaan, rakenteisiin ja laitteisiin suuntautuvaan kuntotutkimukseen ja selvitä, onko hän myös valmis todistamaan mahdollisessa oikeudenkäynnissä. Vinkkejä asuntokauppoihin ja kuntotarkastuksen tekemiseen:

Asumisterveysliitto Aste ry: Hallittu asunnon ostaminen -opas.

Kosteus- ja Hometalkoiden Vinkkejä asuntokauppaan -opas (pdf).

Oikotie: Näin löydät pätevän kuntotarkastajan ja voit välttää kalliit korjaukset.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Kuntotarkastus.

  • Voit hyödyntää myös homekoiria. 

Selvitä ohjaajalta koiran työskentely- ja ilmaisutapa ja ohjaajan pätevyys. Koiran tulee esimerkiksi osata ilmaista myös kuivuneet kasvustot. Koiran ohjaajalla täytyy olla rakennusteknistä asiantuntemusta koiran tekemien merkintöjen tulkitsemiseksi tai tilaajan tulee hyödyntää tulkinnassa asiantuntijaa. Tarkemmat jatkotutkimukset täytyy teettää sertifioidulla rakennusterveysasiantuntijalla, sisäilma-asiantuntijalla tai rakenteiden kosteudenmittaajalla.

Homekoiran käyttö kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkastuksessa:  Hometalkoiden ohjeet homekoiraohjaajalle ja palvelun tilaajalle.

Myös asuntoa vuokrattaessa sen kuntoa kannattaa selvittää sekä kyselemällä että tutustumalla rakennuksen toimintaan ja sen tietoihin.

Sisäilmayhdistys ry: Tarkastuslista asunnon hankkijalle.

3. Varaudu yllättäviin kuluihin

Varaudu aina myös yllättäviin kulueriin − piilevät vauriot ovat tavallisia. Jätä siis talouteen pelivaraa, jotta voit korjata yllättävät ongelmat ennen niiden muuttumista terveyshaitaksi.

Talousviisas.fi: Näin ostat taloudellisesti järkevän kodin.

4. Ota oireet vakavasti

Jos oireilet ostamassasi tai vuokraamassasi asunnossa, ei kannata hätääntyä, mutta oireet täytyy ottaa vakavasti. Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa monenlaisia oireita flunssakierteistä väsymykseen ja lihaskipuihin. Usein oireet myös vaihtelevat riippuen siitä, millaisille haitta-aineille kulloinkin altistuu.

Samanlaisia oireita voivat tietenkin aiheuttaa monet muutkin asiat kuin sisäilmaongelmat, selvitä siksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa muut mahdolliset syyt terveysongelmillesi.

Kätevä tapa selvittää oireiden aiheuttajaa on pitää oirepäiväkirjaa ja seurata, poistuvatko oireet esimerkiksi lomamatkan aikana tai muulloin asunnosta poissa ollessa. Usein oireet myös voimistuvat, kun palataan asuntoon poissaolon jälkeen. Tilannetta kannattaa seurata toistamalla kokeiluja.

Muuta pois asunnosta, joka selvästi sairastuttaa sinua. Hyvän olon palautuminen on arvokas palkinto vaikeasta muuttopäätöksestä!

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Kuka päättää terveydensuojelusta Suomessa?

Eduskunnat ja hallitukset vaihtuvat, mutta miksi STM, THL ja TTL ovat jo vuosien ajan toimineet terveydensuojelun kannalta epäedullisesti?

Yhdistyksemme on seurannut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja sen alla toimivien Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) toimintaa vuosien ajan. Sisäilmateemassa tapahtuneisiin kummallisuuksiin törmänneenä emme ole yllättyneet viimeaikaisista koronaepidemiaan liittyvistä tapahtumista, kuten maskiselvityksen ja -viestinnän saamasta kritiikistä. Pitkällä aikavälillä olemme havainneet, että STM, THL ja TTL saattavat toisinaan toimia hyvin suppeista lähtökohdista käsin.

Kansainvälisesti poikkeava linja

STM:n koordinoima ja THL:n toteuttama Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on pitkälti rakennettu ajatukselle, että pitkittynyt sisäilmaoireilu on psyykkinen/toiminnallinen häiriö eikä liity sisäilman haitta-aineille altistumiseen. Ministeriö ei ole kuitenkaan kyennyt osoittamaan tutkimusnäyttöä tällaisen linjanvedon perusteeksi.

Maailmalla käyty sisäilmakeskustelu eroaa huomattavasti suomalaisista sisäilmaohjelmista.

Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa ei ole esimerkiksi selvitetty väestön altistumistasoja sisäilman kemikaaleille tai kartoitettu uusia aineita sisäilmasta (emerging substances). Sisäilmaohjelmissa ei vastata kysymykseen, mikä sisäilman altistecocktailissa on nimenomaan Suomelle tyypillistä, minkälaisia haittoja altistaviin aineisiin voi liittyä ja mitä tutkimuskirjallisuus niistä sanoo, mistä materiaaleista ja rakennustavoista näitä aineita sisäilmaan tulee ja niin edelleen. Tällaista selvitystyötä tehdään kansainvälisesti juuri nyt paljon. Suomessa sen sijaan korostetaan sisäilmaoireiden psyykkistä/toiminnallista luonnetta.

STM:n alaisessa sisäilmatyössä hyödynnetään valitettavan vähän tutkimustietoa sisäilman haitta-aineiden vaikutuksista. Omaa tutkimustyötä tehdään jatkuvasti lähes samoilla tutkijakokoonpanoilla omassa siilossaan, ja usein hypoteesina on, että sisäilmaoireet johtuvat huolesta, stressistä ja muista psyykkisistä tekijöistä. Ongelmien väitetään ratkeavan terapioilla – vaikka näyttöä tällaisesta ei ole saatu. Lue lisää: Uutinen sisäilmasta oireilevien terapioista hyötymisestä johti harhaan.

Näin valikoiva linja kuulostaa julkisessa kansanterveystyössä kyseenalaiselta, koska siltä tulisi voida odottaa avoimuutta ja monipuolista tiedonkäsittelykykyä. Nykyinen hallitus tai edelliset hallitukset eivät olet tähän puuttuneet. Vuodesta 2011 alkaen hallituksissa on ehtinyt toimia monia eri puolueita.

Ennaltaehkäisy ja terveydensuojelu estyy

Suomen kansallisilla sisäilmalinjauksilla on pitkä tausta jo aiemmilta hallituskausilta. Potilaiden ahdinko vuonna 2020 ei ole sattumaa. Miksi eduskunnan vuonna 2012 tekemää hyvää aloitetta sairastuneiden tilanteen parantamiseksi alettiin toteuttaa sairastuneille epäedullisesti? Lue lisää: Tätäkö eduskunta todella tarkoitti?

Eduskunta esimerkiksi toivoi, että kansalaisten altistumista home- ja kosteusongelmille vähennettäisiin. Tämä on kuitenkin kääntynyt käytännössä niin, että suomalainen lääkärikunta on vuonna 2020 koulutettu siihen, etteivät sisäilmaoireet tosiasiallisesti yleensä liity sisäilmaan.

Kun huonosta sisäilmasta aiheutuvia terveysongelmia ja niiden syitä yritetään häivyttää, jäävät sairastuneet ilman asianmukaista hoitoa, kuntoutusta ja muita tukitoimenpiteitä. Liian usein tämä johtaa putoamiseen työelämästä ja syrjäyttää kokonaan.

Rakennuksissamme sairastetaan, ja kunnat ja muut osalliset ovat oireilevien kanssa pulassa. Valtakunnallisten ohjelmien ja ohjelmaviestinnän tulisi auttaa tilanteen ratkaisemisessa, ei hämmentää tilannetta epätieteellisellä ja varsinaisen ongelman ohittavalla toiminnalla.

Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen toiminta sisäilma-asioissa horjuttaa luottamusta viranomaistahoihin, kuten maskeihin liittyvässä toiminnassa on nyt tapahtunut.

Eduskunnat ja hallitukset vaihtuvat, mutta miksi STM, THL ja TTL ovat jo vuosien ajan toimineet terveydensuojelun kannalta epäedullisesti?

Lisää luettavaa:

Ammattiliitot ja järjestöt äimistelevät: miksi sisäilmaoireita niputetaan ”selittämättömiin sairauksiin” järjestöjä kuulematta?

Analyysi: Kansallinen sisäilmaohjelma leimaa oireilua psyykkiseksi ja syventää epäluottamusta – Suomeen kootaan ”sisäilmaliikettä” vaalikevääksi.

Onko sisäilmaoireilu sittenkin isoksi osaksi aivoperäistä, kuten nyt väitetään? Ylen selvitys kertoo, että selitys on tieteellisesti ohuella pohjalla.

Oulun tragedia vei yhtäkkiä terveyden kymmeniltä poliiseilta, myös Timo Mälliseltä – tapaus kiteyttää kaiken siitä, miksi sisäilmaongelmia ei saada Suomessa kuriin.

Harvardin yliopiston Healthy Buildings -hankkeessa on koottu tietoa erilaisista sisäilman epäpuhtauksista ja niihin liittyvistä terveyshaitoista helppolukuisiksi kahden sivun koosteiksi.

Miksi suomalaiseen sisäilmakeskusteluun ei tule järkeä?

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista