Kirjoittajan arkistot:Heidi

Kannanotto Lääkäripäivien kurssiohjelmaan

Lääkäripäivät 2021 -tapahtumassa 13.1–15.1.2021 koulutetaan terveydenhuollon ammattilaisia käsittelemään sisäilmasta sairastamista toiminnallisena häiriönä. Homepakolaiset ry lähetti kannanoton Lääkäripäivien järjestäjille ja aiheeseen liittyviin ministeriöihin.

KANNANOTTO KOKONAISUUDESSAAN:

Sisäilmasta sairastuneiden potilasjärjestön kannanotto Lääkäripäivien kurssiohjelmaan

Potilasjärjestö Homepakolaiset ry on huolissaan sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden heikentyneestä mahdollisuudesta saada vaikuttavaa hoitoa ja kuntoutusta nykytilanteessa, jossa terveydenhuollon ammattilaisia koulutetaan käsittelemään sisäilmasta sairastamista toiminnallisena häiriönä.

Lääkäripäivät 2021 -tapahtumassa suuntausta edustaa kurssi 301E, Sisäilmako ahdistaa – millä avaan pelin? https://laakaripaivat.fi/2021/kurssit/sisailmako-ahdistaa-milla-avaan-pelin/

Tällaisessa toiminnallisten häiriöiden kontekstissa pitkäaikaisen sisäilmaan kohdistuvan oireiluherkkyyden linjataan johtuvan ympäristön kokemisesta haitalliseksi eikä sisäympäristön haitta-aineista. Sisäilmaoireilun aiheuttajana painotetaan potilaan pelkoja ja omia käsityksiä. Ratkaisuksi tarjotaan kognitiivisia hoitoja sekä oireita aiheuttaviin tiloihin menemistä, ei niiden välttämistä.

Potilasjärjestönä olemme vuosien mittaan koonneet paljon tietoa sisäilmasta sairastuneiden terveys- ja toimintakykyongelmista. Emme tunnista toiminnallisten häiriöiden selitysmallista yhdistyksemme potilaskohderyhmää, emmekä heidän todellista hoidon- ja avuntarvettaan.

Selitysmalli on puutteellinen myös tarkasteltaessa sitä luotettavan tieteellisen tiedon jakamisen näkökulmasta. Näkemykselle siitä, että monenlaiset sisäilmaoireet eivät lähtökohtaisesti liittyisi altistumiseen ja että ne johtuisivat ennemmin ihmisen mielentoiminnoista, ei ole pystytty esittämään vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Sen sijaan on olemassa näyttöä siitä, että moderni rakennettu ympäristö ja sen haitta-aineet ovat yhteydessä monenlaiseen rakennuksissa oireiluun. Monissa maissa selvitetään nyt laajoin hankkein, millaiset aineet ja aineyhdistelmät sisäilmassa sairastuttavat. Suomessa tällaisia ohjelmia ei ole käynnissä.

Yhtä lailla näyttöä ei vaikuta olevan saatavilla siitä, että sisäilmaoireiden hoidoksi kannattaisi ensisijaisesti tarjota erilaisia psykoterapioita ja mielenhallintatekniikoita.

Tällaisten hoitolinjausten juurruttamista jatketaan Terveet Tilat 2028- ja Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman vetämänä huolimatta siitä, että STM on myöntänyt, ettei niille ole perusteita. Kysymyksiä tieteellisestä näytöstä STM:lla ja TTL:lle

STM:n alaisten organisaatioiden viestintä  sisäilmasta sairastuneiden hoidosta on ollut hyvin kyseenalaista ja itse asiassa tutkimuslöydösten vastaista. Lisätietoa: Tietoa TTL:n TOSI-tutkimuksen tuloksista

Sisäilmasta sairastuneiden potilasjärjestönä olemme huolestuneita Suomen linjan seurauksista ihmisille. Toiminnallisten häiriöiden selitysmalliin perustuva toiminta ei ennalta ehkäise sisäilmasta sairastumisia, paranna oireilevien kohtaamista terveydenhuollossa eikä tee hoitopoluista sujuvampia. Täten se ei edistä potilaiden työ- ja toimintakykyä, eikä heidän asemaansa ja tasa-arvoista kohtelua terveydenhuollossa.

Samaan aikaan mielen hoitoja oikeasti tarvitsevat potilaat joutuvat jonottamaan kuntoutusta kuukausia. Hoidon lykkääntyminen kasvattaa menetettyä työpanosta. Kelan korvaustilastojen mukaan vuonna 2019 menetettiin yhteensä 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen vuoksi. Yksi menetetty työpäivä maksaa työnantajalle arviolta vähintään 350 euroa ja asiantuntijatyössä puhutaan jopa 1000 eurosta. Tämä tarkoittaa miljardien eurojen menetyksiä vuosittain. 

Kelan maksamien sairauspäivärahapäivien määrällä mitattuna mielenterveyden häiriöt ovat yleisin sairauspäivärahan peruste. Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa tällä perusteella. Esimerkiksi masennusten takia myönnettyjen eläkkeiden määrä on Suomessa koko ajan kasvanut, mihin tärkein syy on liian hidas hoidon eteneminen.

On yhteiskunnallisesti tärkeää välttää sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden potilaiden ohjaamista vähän tai ei ollenkaan hyötyä tuottaviin hoitoihin. Potilaslähtöisyys on avuksi tarpeettomien hoitojen vähentämisessä. Potilaslähtöisyyttä hyödyntävä ja taloudellisesti kestävä terveydenhuolto tuo eniten terveyshyötyä.

Homepakolaiset ry toivoo vastaanottajia huomioimaan kannanottomme ja edistämään lääkäreiden koulutuksessa ymmärrystä rakennetun ympäristön haitta-aineiden terveysvaikutuksista ja asianmukaisesta terveyshaittojen ehkäisystä ja hoidosta.

Homepakolaiset ry on tuottanut useita sisäilmasta sairastuneiden tilannetta potilaslähtöisesti käsitteleviä materiaaleja, muun muassa:

Homepakolaisten oppaita ja infoa sisäilmasta sairastuneen kohtaamiseen terveydenhoitohenkilökunnalle

Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen – Ratkaisuja sairauden kolmella eri vakavuusasteella

Sisäilmasta sairastuneiden toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kuvaaminen – Pohdintoja kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) mahdollisuuksista

Esimerkkejä muusta tiedosta:

Tutkimuksia sisäilmaoireiden ja erilaisille epäpuhtauksille altistumisen yhteydestä 

Harvardin yliopiston Kansanterveystieteen yksikkö / Healthy Buildings Program, Building Evidence -koosteet 

Turun yliopiston Työsuojelurahastolle tekemä loppuraportti, jonka tulokset osoittavat, että sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa työskentelevillä ja altistuvilla tapahtuu elimistössä immunologisia muutoksia jo ennen kliinisen sairauden puhkeamista: 

Löytyykö uusia työkaluja sisäilmaongelmaisten työtilojen ja niiden käyttäjien altistumisen tutkimukseen?

——————

Kannanotto osoitettiin seuraaville henkilöille:

Tuula Rajaniemi, Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtaja

Marjo Parkkila-Harju, Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja

Matti Rautalahti, Duodecim

Per-Henrik Groop, Finska Läkarsällskap  

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko

Ministerien avustajat

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Näin vältät asunto-ongelmat

Neljä vinkkiä sisäilmasta sairastuneilta terveen asunnon hankintaan

Sisäilmakodittomien pieni omaisuus kulkee kasseissa ja matkalaukuissa

Sisäilmakodittomuus on yhteiskunnallisesti tunnistamaton ilmiö, sillä monella sisäilmasta sairastuneella on nimellisesti koti, vaikka asunnossa ei voisi olla ja omaisuus on matkalaukussa. (Kuva: Adobe Stock)

”Meillä oli kiire ihanaan kotiin emmekä ajatelleet sisäilmaongelmien voivan osua meidän kohdalle. Uskoimme myyjän vakuutteluja ja pintapuolisia raportteja. Ongelmat oli maalattu piiloon ja jätetty tekemättä kaikki normaalitkin käyttöiän mukaiset korjaukset. Pankki myönsi lainan vaatimatta kunnon tutkimuksia. Omenapuut kukkivat kauniilla pihalla eikä siinä käynyt mielessä, että asunto voi johtaa sairastumiseen, konkurssiin ja viedä perheen muuttokierteeseen.”

Asuntomarkkinoilla myydään ja vuokrataan hyvin huonokuntoisiakin asuntoja. Nämä ongelmakohteet kiertävät usein käyttäjältä toiselle ja ehtivät pahimmillaan sairastuttaa useita ihmisiä. 

Sisäilmasta sairastuminen voi vaikuttaa arkeen merkittävästi. Kun kohdalle sattuu todellinen ”pommi”, terveys voi vaurioitua ja elimistön kyky sietää vähäisempiäkin määriä homeita ja rakennusmateriaalipäästöjä muuttua pysyvästi. Tämän seurauksena Suomeen on syntynyt uudenlaista kiertolaisuutta – vaikeutta löytää koti, jossa voisi elää terveenä. Sisäilmakodittomuutta ei yhteiskunnallisesti tunnisteta, koska usealla muuttokierteessä olevalla ihmisellä on kuitenkin osoite, vaikka asunnossa ei pystyisikään asumaan.

Miten ennaltaehkäistä tällaisia ongelmia? Kokosimme yhteen asunnon hankinnan kompastuskiviä, jotka tulevat toistuvasti esiin sisäilmasta sairastuneiden kokemuksissa asioina, joita he jälkikäteen toivovat, että olisivat osanneet välttää. Tässä neljä vinkkiä, joilla toivomme sinun välttävän ongelmatilanteet etukäteen! 

1. Perehdy etukäteen rakennusten riskeihin

Sisäilmaongelmia estetään hyvällä suunnittelulla. Eri aikakausien omakoti- ja kerrostalojen riskirakenteisiin kannattaa perehtyä jo ennen asuntokaupoille lähtemistä: Ohjeita kosteusvaurioiden kartoitukseen eri vuosikymmenien taloissa.

Asuntoja täytyy hoitaa huolehtimalla korjauksista ja huoltotoimenpiteistä − aivan kuin autojakin. Rakennusmateriaaleilla ja rakenteilla on tietty käyttöikä, jonka jälkeen ne tulee uusia, muutoin ne voivat aiheuttaa ongelmia. Selvitä, miten sinun asunnostasi on huolehdittu. Onhan rakennusta tutkittu ja havaitut ongelmat selvitetty? Tyhjä havaintolista ei aina ole hyvä merkki, vaan saattaa kertoa selvitysten laiminlyönneistä ja tulevasta korjauslaskusta.

Myös rakennusmateriaalit voivat aiheuttaa terveysriskin, jos niistä vapautuu sisäilmaan haitta-aineita. Tiedustele, millä perustein asunnon materiaalivalinnat on tehty ja onko asunnon päästöjä selvitetty esimerkiksi VOC-mittauksin. Uudet ja vasta korjatut asunnot ovat usein päästöiltään voimakkaimpia, mutta päästöt eivät aina pienene odottamalla. Ohita asunnot, joissa on kemiallinen, muovinen, liimainen tai voimakas ”uuden” tuoksu.

2. Jäitä hattuun asuntomarkkinoilla

Asuntoa ei kannata hankkia fiilispohjalta. Myyjän tai vuokraajan ensisijainen tarkoitus on saada asunto kaupaksi, ei huolehtia sinun terveydestäsi. Asuntomarkkinoilla kaupitellaan paljon ongelma-asuntoja. Selvitä siis, mitä olet hankkimassa. 

  • Käytä pätevää ammattilaista kattavaan, rakenteisiin ja laitteisiin suuntautuvaan kuntotutkimukseen ja selvitä, onko hän myös valmis todistamaan mahdollisessa oikeudenkäynnissä. Vinkkejä asuntokauppoihin ja kuntotarkastuksen tekemiseen:

Asumisterveysliitto Aste ry: Hallittu asunnon ostaminen -opas.

Kosteus- ja Hometalkoiden Vinkkejä asuntokauppaan -opas (pdf).

Oikotie: Näin löydät pätevän kuntotarkastajan ja voit välttää kalliit korjaukset.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Kuntotarkastus.

  • Voit hyödyntää myös homekoiria. 

Selvitä ohjaajalta koiran työskentely- ja ilmaisutapa ja ohjaajan pätevyys. Koiran tulee esimerkiksi osata ilmaista myös kuivuneet kasvustot. Koiran ohjaajalla täytyy olla rakennusteknistä asiantuntemusta koiran tekemien merkintöjen tulkitsemiseksi tai tilaajan tulee hyödyntää tulkinnassa asiantuntijaa. Tarkemmat jatkotutkimukset täytyy teettää sertifioidulla rakennusterveysasiantuntijalla, sisäilma-asiantuntijalla tai rakenteiden kosteudenmittaajalla.

Homekoiran käyttö kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkastuksessa:  Hometalkoiden ohjeet homekoiraohjaajalle ja palvelun tilaajalle.

Myös asuntoa vuokrattaessa sen kuntoa kannattaa selvittää sekä kyselemällä että tutustumalla rakennuksen toimintaan ja sen tietoihin.

Sisäilmayhdistys ry: Tarkastuslista asunnon hankkijalle.

3. Varaudu yllättäviin kuluihin

Varaudu aina myös yllättäviin kulueriin − piilevät vauriot ovat tavallisia. Jätä siis talouteen pelivaraa, jotta voit korjata yllättävät ongelmat ennen niiden muuttumista terveyshaitaksi.

Talousviisas.fi: Näin ostat taloudellisesti järkevän kodin.

4. Ota oireet vakavasti

Jos oireilet ostamassasi tai vuokraamassasi asunnossa, ei kannata hätääntyä, mutta oireet täytyy ottaa vakavasti. Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa monenlaisia oireita flunssakierteistä väsymykseen ja lihaskipuihin. Usein oireet myös vaihtelevat riippuen siitä, millaisille haitta-aineille kulloinkin altistuu.

Samanlaisia oireita voivat tietenkin aiheuttaa monet muutkin asiat kuin sisäilmaongelmat, selvitä siksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa muut mahdolliset syyt terveysongelmillesi.

Kätevä tapa selvittää oireiden aiheuttajaa on pitää oirepäiväkirjaa ja seurata, poistuvatko oireet esimerkiksi lomamatkan aikana tai muulloin asunnosta poissa ollessa. Usein oireet myös voimistuvat, kun palataan asuntoon poissaolon jälkeen. Tilannetta kannattaa seurata toistamalla kokeiluja.

Muuta pois asunnosta, joka selvästi sairastuttaa sinua. Hyvän olon palautuminen on arvokas palkinto vaikeasta muuttopäätöksestä!

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Kuka päättää terveydensuojelusta Suomessa?

Eduskunnat ja hallitukset vaihtuvat, mutta miksi STM, THL ja TTL ovat jo vuosien ajan toimineet terveydensuojelun kannalta epäedullisesti?

Yhdistyksemme on seurannut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja sen alla toimivien Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) toimintaa vuosien ajan. Sisäilmateemassa tapahtuneisiin kummallisuuksiin törmänneenä emme ole yllättyneet viimeaikaisista koronaepidemiaan liittyvistä tapahtumista, kuten maskiselvityksen ja -viestinnän saamasta kritiikistä. Pitkällä aikavälillä olemme havainneet, että STM, THL ja TTL saattavat toisinaan toimia hyvin suppeista lähtökohdista käsin.

Kansainvälisesti poikkeava linja

STM:n koordinoima ja THL:n toteuttama Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on pitkälti rakennettu ajatukselle, että pitkittynyt sisäilmaoireilu on psyykkinen/toiminnallinen häiriö eikä liity sisäilman haitta-aineille altistumiseen. Ministeriö ei ole kuitenkaan kyennyt osoittamaan tutkimusnäyttöä tällaisen linjanvedon perusteeksi.

Maailmalla käyty sisäilmakeskustelu eroaa huomattavasti suomalaisista sisäilmaohjelmista.

Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa ei ole esimerkiksi selvitetty väestön altistumistasoja sisäilman kemikaaleille tai kartoitettu uusia aineita sisäilmasta (emerging substances). Sisäilmaohjelmissa ei vastata kysymykseen, mikä sisäilman altistecocktailissa on nimenomaan Suomelle tyypillistä, minkälaisia haittoja altistaviin aineisiin voi liittyä ja mitä tutkimuskirjallisuus niistä sanoo, mistä materiaaleista ja rakennustavoista näitä aineita sisäilmaan tulee ja niin edelleen. Tällaista selvitystyötä tehdään kansainvälisesti juuri nyt paljon. Suomessa sen sijaan korostetaan sisäilmaoireiden psyykkistä/toiminnallista luonnetta.

STM:n alaisessa sisäilmatyössä hyödynnetään valitettavan vähän tutkimustietoa sisäilman haitta-aineiden vaikutuksista. Omaa tutkimustyötä tehdään jatkuvasti lähes samoilla tutkijakokoonpanoilla omassa siilossaan, ja usein hypoteesina on, että sisäilmaoireet johtuvat huolesta, stressistä ja muista psyykkisistä tekijöistä. Ongelmien väitetään ratkeavan terapioilla – vaikka näyttöä tällaisesta ei ole saatu. Lue lisää: Uutinen sisäilmasta oireilevien terapioista hyötymisestä johti harhaan.

Näin valikoiva linja kuulostaa julkisessa kansanterveystyössä kyseenalaiselta, koska siltä tulisi voida odottaa avoimuutta ja monipuolista tiedonkäsittelykykyä. Nykyinen hallitus tai edelliset hallitukset eivät olet tähän puuttuneet. Vuodesta 2011 alkaen hallituksissa on ehtinyt toimia monia eri puolueita.

Ennaltaehkäisy ja terveydensuojelu estyy

Suomen kansallisilla sisäilmalinjauksilla on pitkä tausta jo aiemmilta hallituskausilta. Potilaiden ahdinko vuonna 2020 ei ole sattumaa. Miksi eduskunnan vuonna 2012 tekemää hyvää aloitetta sairastuneiden tilanteen parantamiseksi alettiin toteuttaa sairastuneille epäedullisesti? Lue lisää: Tätäkö eduskunta todella tarkoitti?

Eduskunta esimerkiksi toivoi, että kansalaisten altistumista home- ja kosteusongelmille vähennettäisiin. Tämä on kuitenkin kääntynyt käytännössä niin, että suomalainen lääkärikunta on vuonna 2020 koulutettu siihen, etteivät sisäilmaoireet tosiasiallisesti yleensä liity sisäilmaan.

Kun huonosta sisäilmasta aiheutuvia terveysongelmia ja niiden syitä yritetään häivyttää, jäävät sairastuneet ilman asianmukaista hoitoa, kuntoutusta ja muita tukitoimenpiteitä. Liian usein tämä johtaa putoamiseen työelämästä ja syrjäyttää kokonaan.

Rakennuksissamme sairastetaan, ja kunnat ja muut osalliset ovat oireilevien kanssa pulassa. Valtakunnallisten ohjelmien ja ohjelmaviestinnän tulisi auttaa tilanteen ratkaisemisessa, ei hämmentää tilannetta epätieteellisellä ja varsinaisen ongelman ohittavalla toiminnalla.

Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen toiminta sisäilma-asioissa horjuttaa luottamusta viranomaistahoihin, kuten maskeihin liittyvässä toiminnassa on nyt tapahtunut.

Eduskunnat ja hallitukset vaihtuvat, mutta miksi STM, THL ja TTL ovat jo vuosien ajan toimineet terveydensuojelun kannalta epäedullisesti?

Lisää luettavaa:

Ammattiliitot ja järjestöt äimistelevät: miksi sisäilmaoireita niputetaan ”selittämättömiin sairauksiin” järjestöjä kuulematta?

Analyysi: Kansallinen sisäilmaohjelma leimaa oireilua psyykkiseksi ja syventää epäluottamusta – Suomeen kootaan ”sisäilmaliikettä” vaalikevääksi.

Onko sisäilmaoireilu sittenkin isoksi osaksi aivoperäistä, kuten nyt väitetään? Ylen selvitys kertoo, että selitys on tieteellisesti ohuella pohjalla.

Oulun tragedia vei yhtäkkiä terveyden kymmeniltä poliiseilta, myös Timo Mälliseltä – tapaus kiteyttää kaiken siitä, miksi sisäilmaongelmia ei saada Suomessa kuriin.

Harvardin yliopiston Healthy Buildings -hankkeessa on koottu tietoa erilaisista sisäilman epäpuhtauksista ja niihin liittyvistä terveyshaitoista helppolukuisiksi kahden sivun koosteiksi.

Miksi suomalaiseen sisäilmakeskusteluun ei tule järkeä?

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista