Kirjoittajan arkistot:JL

Yhdistykseen uusia työntekijöitä

Homepakolaiset ry on saanut vahvistusta uusista työntekijöistä. Tässä esittäytyvät Kaisa, Aila, Jenni ja Joni.

Päivänkakkaroita auringossa, hyttynen yhdessä kukassa

Homepakolaiset ry on viime kuukausien aikana saanut palkkatuen avulla vahvistusta neljästä uudesta työntekijästä. Heinäkuussa saimme yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijöiden avuksi uuden hallintosihteerin, järjestösihteerin ja jäsensihteerin, kun riviin astuivat Kaisa, Aila ja Jenni.

Kaisa hoitaa yhdistyksen hallinnollisia asioita Vantaalta käsin, Jenni pitää yhteyttä jäseniin Turusta, Aila huolehtii järjestöasioista, kuten tapahtumista, Tampereen suunnalta.

Syyskuussa puolestaan työnsä järjestelmäkehittäjänä aloitti Joni, joka Joensuusta käsin auttaa niin sisällön tuottamisessa kuin tietoteknisissä ratkaisuissakin.

Hallintosihteeri Kaisa

Kaisa on koulutukseltaan merkonomi. Hän on toiminut vapaaehtoisena erilaisissa yhdistys- ja järjestötehtävissä parinkymmenen vuoden ajan. Kaisa sairastui sisäilmasta koulussa, jossa työskenteli vuosina 2011–2016. Ylioppilaaksi hän valmistui keväällä 2021.

Harrastukset ovat aina olleet tärkeitä Kaisalle. Sairastumisen myötä hän joutui kuitenkin aluksi luopumaan niistä. Esimerkiksi lukeminen oli pitkään mahdotonta painomusteen ja paperipölyn takia. Vähitellen Kaisa on kuitenkin pystynyt taas palaamaan kirjojen ääreen. Toinen rakas harrastus, käsityöt, on Kaisalle vieläkin hankalaa, sillä kankaissa ja langoissa käytetyt väri- ja muut aineet oireiluttavat häntä edelleen. Kaisa harrastaa myös ulkoilua ja lenkkeilyä.

Kaisa on aloittanut innolla työnsä yhdistyksessä ja uskoo omien kokemustensa avulla voivansa edistää yhdistyksen työtä.

Järjestösihteeri Aila

Aila on kemisti, lääke-edustaja, opettaja ja nyt myös järjestösihteeri. Ailalla ei ole aiempaa kokemusta järjestötyöstä, eikä hän ole aiemmin ollut minkään alan aktiivi. Hän on kuitenkin innoissaan uudesta työstään, sillä tietää Homepakolaiset-yhdistyksen tekevän tärkeää työtä.

Ailakin sairastui koulussa, kun kattovuodon aiheuttamaa homevauriota desinfioitiin, eikä riittäviä korjauksia tehty. Aila harrastaa muun muassa käsitöitä, valokuvausta ja ulkoilua. Sairastumisen jälkeen virkkauksesta on muodostunut hänelle lähes terapiamuoto, kuten myös toisesta rakkaasta harrastuksesta luontokuvauksesta.

Jäsensihteeri Jenni

Jenni on koulutukseltaan fysioterapeutti. Hän työskenteli alan tehtävissä joitakin vuosia ja on lisäksi työskennellyt erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä. Vapaa-ajallaan Jenni nauttii liikunnasta eri muodoissaan ja luonnossa liikkuminen on niistä ehdottomasti ykkösenä.

Jenni kokee yhdistyksen työn hyvin merkitykselliseksi. Hänestä on erittäin tärkeää tehdä sisäilmasta sairastuneiden asema nähdyksi ja kuulluksi. Aihe on tullut myös hänelle tutuksi vuosien saatossa.

Järjestelmäkehittäjä Joni

Elokuvia, lukemista ja videopelejä harrastavalla Jonilla on taustallaan kymmenen vuoden toimistosihteerin ura. Nyt yksi hänen tavoitteistaan on saada sisäilma- ja homeongelmien haitat kaikkien tietoisuuteen. Kun ihmiset oppivat tunnistamaan vaaran merkit ajoissa, niihin voitaisiin puuttua tehokkaammin ja ennaltaehkäistä uusien ongelmien syntymistä.

Jonin mielestä oireilevien auttamiseksi pitäisi saada tautiluokitukset, koska nykyisin aivan liian moni jää luokitusten puuttumisen vuoksi täysin tyhjän päälle. Joni onkin ollut kiitollinen Homepakolaiset ry:lle mahdollisuudesta päästä omalta osaltaan auttamaan tärkeässä työssä.

”Tehdään yhdessä omien voimavarojen ja kykyjemme mukaan elämästä elämisen arvoista kaikille”, toteaa Joni kirjoittamassaan esittelytekstissä.

Jonin ajatuksiin on helppo yhtyä. Tällä porukalla pyrimme nyt tuomaan sisäilmasta sairastuneiden tilannetta yhdessä vapaaehtoisten kanssa entistä paremmin näkyville, kasvattamaan yhdistyksen jäsenmäärää ja lisäämään jäsentoimintaa.

(Kuva: Aila Virta)

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Terveellisen rakentamisen markkinat ovat pian trendi – samalla virheinvestointien riski kasvaa

Terveellinen sisäilma on nousemassa yhdeksi lähivuosien trendeistä rakentamisessa, ja sisäilmasairaille sopivia tilaratkaisuja tarvitaan akuutisti. Ongelmaan tarttuminen on viisasta koko yhteiskunnan kannalta, mutta kääntöpuolena ilmiö vetää puoleensa toimijoita, joiden asiantuntemus aiheesta on puutteellinen. Rakennuttajien, rakennusten ostajien ja myös median olisi syvennyttävä aiheen laajuuteen nykyistä paremmin.

Ostoskärryssä palikkatalo.

Sisäilmaongelmat ja niistä johtuvat sairastumiset ovat nousseet melkeinpä päivittäiseksi puheenaiheeksi julkisessa keskustelussa ja mediassa. Ongelmat huutavat ratkaisua, ja onkin nähtävissä, että sisäilman kannalta terveellinen rakentaminen on yksi rakentamisen isoista trendeistä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Yksittäisten rakentajien tekemä kehitystyö aiheen tiimoilta on ensiarvoisen tärkeää, mutta etenkin sisäilmasairaille kohdennetun rakentamisen markkinat vetävät puoleensa myös sellaisia toimijoita, joiden tietotaito sisäilmasairauksista ja näihin soveltuvasta rakentamisesta on vasta kehittymässä ja joilla on siksi puutteita riskien hahmottamisessa. Siksi on toivottavaa, että julkisessa keskustelussa ja mediassa syvennyttäisiin ongelmiin nykyistä huolellisemmin.

Homepakolaiset ry vetoaa, että sisäilmasairaille soveltuvaan rakentamiseen syvennyttäisiin aiheen edellyttämällä kriittisyydellä ja taustoittamisella.

– Mediassa menee läpi testaamattomiakin ratkaisuja, joiden kerrotaan ratkaisevan sisäilmasairaiden tilaongelmat. Näille ratkaisuille ja tuotteille on ollut yhteistä, että markkinoille lähdetään mainonta, ei tutkimus ja asiantuntemus edellä, sanoo Homepakolaiset ry:n toiminnanjohtaja Katja Pulkkinen.

Osa tiedotusvälineissä esitellyistä ratkaisuista on ollut Pulkkisen mukaan lähtökohdiltaan selkeästi keskeneräisiä. Kun tällaiset kohteet sitten epäonnistuvat tavoitteissaan, juttujen funktio kääntyy sisäilmasairaita vastaan.

– Tällaisten keksintöjen myötä suuri yleisö voi alkaa pitää sisäilmasairaita kummajaisina, joiden tarpeet ovat mahdottomia toteuttaa. Ihmisille on syntynyt sekavia vaikutelmia, joista on noussut kysymys, miksi kokeilla mitään, kun mikään ei sairastuneille kuitenkaan kelpaa, Pulkkinen sanoo.

Yksittäisten kohteiden esittelyn sijaan tiedotusvälineiden tulisi Pulkkisen mukaan perehtyä sisäilmasairaiden tarpeisiin ja heille markkinoitujen rakennushankkeiden perusteluihin, ja seurata hankkeita ja aihepiiriä pidempään ja kattavammin. Ongelman laaja-alaisuus ja moninaisuus jää monesti käsittelemättä, ja käsitteistöltään vakiintumattoman aihepiirin uutisoinnissa syntyy helposti väärinymmärryksiä. Myös jatkojutut, joissa yksittäisten kohteiden toimivuutta seurattaisiin, ovat usein jääneet tekemättä.

– Rakennusalalla pääosa on vastuullisia toimijoita, ja sisäilmasairaille on löydettävissä myös toimivia ratkaisuja asunnoiksi sekä työ- ja opiskelutiloiksi. Kuitenkaan rakentajat, jotka kehittävät tällaisia ratkaisuja pitkäjänteisesti, eivät tyypillisesti ole julkisuudessa esillä.

Myös kuntien, rakennuttajien ja muiden ostajien vastuu korostuu, sillä virheinvestointien riskit kasvavat.

– Yhä useampi kunta on kiinnostunut sisäilmasairaille suunnatuista rakennushankkeista. Tämä nähdään vetovoimatekijänä. Olisi hienoa, jos kunnille olisi tarjota valintojen pohjaksi perusteltuja vaihtoehtoja, joiden riskit ja mahdollisuudet kyettäisiin erittelemään luotettavasti.

Pulkkisen mukaan jokseenkin villiksi muotoutuvilla sisäilmasairaille suunnatuilla rakentamismarkkinoilla olisi hyvä saada koottua tietoa ja kokemuksia nykyistä koordinoidummin. Tutkimustietoa aiheesta tarvitaan. Eri tahojen, siis rakentajien, tilaajien, terveydenhuollon ammattilaisten ja sisäilmasairaiden, pitäisi myös päästä vaihtamaan kokemuksia ja tietojaan nykyistä tehokkaammin.

– Tällä hetkellä tieto onnistuneista ja epäonnistuneista ratkaisuista ei tule kootuksi mihinkään. Olisi hyvä saada aihetta esimerkiksi tutkimuslaitosten toiminnan piiriin. Liikkeelle voisi lähteä määrittelyistä, eli siitä, että alalle luotaisiin yhteinen käsitteistö, sanoo Pulkkinen.

Homepakolaiset ry puhuu sisäilmasta sairastuneille soveltuvasta rakentamisesta ja sen kehittämisestä Tampereella Rakennusfysiikka 2017 -seminaarissa 25.10.2017. Seminaarijulkaisusta löytyvä Homepakolaiset ry:n kirjoitus ”Kohti sisäilmasairaille soveltuvaa rakentamista – kehitystyön lähtökohtia” on luettavissa täällä.

Artikkeli on julkaistu myös STT-infossa tiedotteena.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista