Kirjoittajan arkistot:JL

Indoor air related health problems facing denial in Finland

Patient organization: Indoor air related health problems heavily psychologized in Finland by public institutions, often with questionable scientific practices. Patients rarely receive proper help and medical care, and many end up marginalized.

A silhouette of a man which through fist strikes in a turquoise background.

As the international conference Indoor Air 2022 is currently organized in Finland, we Finnish Indoor Air Patients’ Association (Homepakolaiset) want to remind that indoor air related health problems face strong and systematic denial in the country, leading to a severely marginalized patient group and alarmingly growing public health problems.

Public institutions, mainly the National Institute for Health and Welfare (THL) and the Finnish Institute of Occupational Health (FIOH), have systematically produced reports, medical guidelines and media coverage that have resulted in a situation, where sick building syndrome and building related illnesses are treated mainly as mental and neuropsychiatric problems.

Prolonged indoor air related symptoms are often considered ’functional’ and claimed to be caused by personal distress and irrational fears towards buildings. Patients seeking medical help often find their problems treated as a central sensitivity issue instead of considering more holistic aetiology and diagnostics.

Results are seen among patients in all age groups and sectors. For instance, elementary school students showing symptoms in brand new schools¹ with indisputable indoor air problems told to use mental techniques “for fear and hypersensitivity control”. Another example are policemen and nurses falling severely ill en masse in damaged and poorly maintained but officially healthy-enough premises, consequently remaining without compensation for occupational diseases and income loss.

This policy and the claims of indoor air symptoms being caused by distress and fears are often supported by “Finland’s own national research” which in many cases does not follow good scientific practice. Cherry-picking results from psychosomatic publications is common, as well as referring to studies that in most cases have little or nothing to do with indoor air but are presented as such.

Tendentious, psychology focused research is not what we should expect in the 2020s, when environmental health research and exposure science have evolved to a holistic and interdisciplinary research area. Modern research takes into consideration a variety of body functions, biological effects and diseases and makes use of omics approaches, statistical tools, and methods for measuring exposure and biomarkers, to name a few.

The Finnish Ministry of Social Affairs and Health and the institutions under its control (FIOH and THL) have not managed to provide justification and scientific evidence to back up this policy, although it is claimed to be science-based². These discriminating policies have been strongly spread and applied in national indoor air programs, medical guidelines and conferences³ without any signs of change. Actually, the same practices, by the same specialists, are currently being applied also for other emerging illnesses like long covid.

As a patient organisation we urge our public institutions to adapt more holistic and modern approaches regarding indoor air related health problems. We also want to thank those Finnish scientists who are tenaciously working for more ambitious and inclusive indoor air research.

*****

1) One of the common IAQ problems in Finland is PVC flooring installed on wet concrete, leading to a mixture of VOC emissions from adhesives and the flooring itself and microbial contamination of materials.
You can read a short description of our building stock and patient organization here (in English).

2) Finnish speaking readers can find more about the Ministry’s answers to our inquiries here.

3) Here you can find an example of how the message is spread to doctors (in Finnish).

Another example of questionable science communication, in media, by public institutions is presented here (in Finnish).

The situation has also been covered in these thorough reportages by the Finnish Broadcasting Company YLE (also in Finnish) (https://yle.fi/uutiset/3-10254105 and https://yle.fi/uutiset/3-11214352)

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Suomessa sairastutaan edelleen sisäilmasta – järjestelmän ongelmiin ei ole löydetty toimivia ratkaisuja

Nämä kaksi tarinaa valottavat, miksi ihmiset pääsevät sairastumaan vakavasti, vaikka he itse etsivät oireisiinsa apua ajoissa.

Nainen keltaisessa talvitakissa ja punainen pipo päässä seisoo ja katselee veden yli sumusta erottuvaan saareen.

Vaikka Hanna haki oireisiinsa apua vuosia, työterveyshuolto ja työsuojelu epäonnistuivat estämään vakavan sairastumisen. Ilman sopivaa apua työelämään paluu on ollut täynnä esteitä. (Kuva: Adobe Stock)

Suomessa on hiljattain julkaistu useita tutkimuksia ja selvityksiä*, joissa kerrotaan sisäilmaongelmien edelleen vaivaavan suomalaista rakennuskantaa ja työ- ja opiskelupaikkoja. Välinpitämättömän suhtautumisen sijaan ongelmat kannattaisi korjata hyvissä ajoin. Selvitysten mukaan se olisi kannattavaa sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Nyt välinpitämättömyyden seuraukset jäävät yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden taakaksi.

Potilasjärjestö Homepakolaiset on nyt julkaissut kaksi yksityiskohtaista tapauskuvausta, joissa kerrotaan käytännönläheisesti, miten suomalainen terveydenhoito-, kuntoutus ja työsuojelujärjestelmä sisäilmatapauksissa epäonnistuu. Kumpikin tapaus on tyypillinen ja auttaa siksi hahmottamaan järjestelmän tämänhetkisiä ongelmia.

Ensimmäisessä esimerkissä Anssi kertoo, miten aivan tavallinen oireenmukainen terveydenhoito epäonnistui vuosien vieriessä estämään hänen vakavan sairastumisensa, vaikka hän aina oireillessaan hakeutui asiantuntijan luo. Mukana on otteita Anssin lääkärinlausunnoista.

Hannankaan terveysongelmia ei onnistuttu estämään ennalta, vaikka hän jo varhain toi esiin huolensa ja esimerkiksi irtisanoutui sisäilmaongelmaisesta työpaikasta. Kuten Anssilla, kohdalle sattui useampi vakavasti sisäilmaongelmainen rakennus. Hanna kertoo myös, kuinka avuttomia TE- ja kuntoutuspalvelut ovat sellaisen sairauden kuntouttamisessa, joka johtuu ympäristötekijöistä.

Ongelmarakennuksia, koordinoitujen palvelupolkujen puutetta ja oireiden vähättelyä

Sisäilmasta sairastuneiden kertomuksissa toistuvat usein kerta toisensa jälkeen samat ongelmakohdat. Sisäilmaongelmien yleisyys ja toimenpiteiden viiveellisyys on yleinen taustatekijä sairastumiselle. Korjausten käynnistyminen esimerkiksi työ- ja opiskelupaikoilla vie helposti vuosia, vaikka oireilevien pitäisi päästä pian terveisiin tiloihin toipumaan. Sisäilmaongelmien yleisyyden vuoksi oireileva ihminen joutuu myös helposti yhdestä rakennuksesta lähtiessään toiseen ongelmarakennukseen. Terveydenhoidossa tilannetta ”jäädään seuraamaan”.

Sairastumiskehitys voitaisiin katkaista matkan varrella useassa kohtaa esimerkiksi terveydenhuollossa ja työsuojelussa. Vastuu tilanteiden hoidosta hajautuu kuitenkin nyt niin, että käytännössä altistuminen pääsee usein kohtuuttomasti pitkittymään. Se johtaa liian usein krooniseen työ- ja toimintakyvyn laskuun.

Tärkeä taustasyy sille, että näin edelleen tapahtuu, on Suomessa viime vuosina käyttöön otettu ajattelutapa: Sisäilmaoireilu on pitkään jatkuessaan toiminnallista, psykologista. Tätä ajatustapaa on juurrutettu terveydenhoitoon aktiivisesti pian vuosikymmenen ajan, vaikka sen pohjaksi ei ole sosiaali- ja terveysministeriöstä toistuvastikaan pyydettäessä saatu tutkimusnäyttöä.

Sisäilmaongelmien ja sairastumisten välisen yhteyden systemaattinen kieltäminen näkyy myös homeen aiheuttamien ammattitautien määrän romahtamisena viimeisten kymmenen vuoden aikana, vaikka sisäilmaongelmat eivät ole tänä aikana vähentyneet.

Homepakolaiset-yhdistys toivoo, että Suomessa aletaan ministeriövetoisesti suhtautumaan sisäilman aiheuttamiin terveysongelmiin niiden vaatimalla vakavuudella ja kehitetään sisäilmasta oireileville koordinoituja, varhaiseen puuttumiseen perustuvia palvelupolkuja. Tämä olisi koko yhteiskunnan etu.

*Lähteet:

STTK:n teettämä Terveellinen ja turvallinen työelämä 2021 –kysely kertoo, että erilaisia sisäilmaongelmia on työpaikoilla paljon ja niihin suhtautuminen on usein välinpitämätöntä, vaikka tällainen ei ole kannattavaa työnantajalle, yhteiskunnalle eikä työntekijöille.

Turun yliopiston terveystaloudellinen tutkimus kertoo, että sisäilman kannalta rakennukset kannattaa korjata ajoissa, sillä muuten laskusta tulee kaksinkertainen. Ylen uutinen aiheesta.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Yhdistykseen uusia työntekijöitä

Homepakolaiset ry on saanut vahvistusta uusista työntekijöistä. Tässä esittäytyvät Kaisa, Aila, Jenni ja Joni.

Päivänkakkaroita auringossa, hyttynen yhdessä kukassa

Homepakolaiset ry on viime kuukausien aikana saanut palkkatuen avulla vahvistusta neljästä uudesta työntekijästä. Heinäkuussa saimme yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijöiden avuksi uuden hallintosihteerin, järjestösihteerin ja jäsensihteerin, kun riviin astuivat Kaisa, Aila ja Jenni.

Kaisa hoitaa yhdistyksen hallinnollisia asioita Vantaalta käsin, Jenni pitää yhteyttä jäseniin Turusta, Aila huolehtii järjestöasioista, kuten tapahtumista, Tampereen suunnalta.

Syyskuussa puolestaan työnsä järjestelmäkehittäjänä aloitti Joni, joka Joensuusta käsin auttaa niin sisällön tuottamisessa kuin tietoteknisissä ratkaisuissakin.

Hallintosihteeri Kaisa

Kaisa on koulutukseltaan merkonomi. Hän on toiminut vapaaehtoisena erilaisissa yhdistys- ja järjestötehtävissä parinkymmenen vuoden ajan. Kaisa sairastui sisäilmasta koulussa, jossa työskenteli vuosina 2011–2016. Ylioppilaaksi hän valmistui keväällä 2021.

Harrastukset ovat aina olleet tärkeitä Kaisalle. Sairastumisen myötä hän joutui kuitenkin aluksi luopumaan niistä. Esimerkiksi lukeminen oli pitkään mahdotonta painomusteen ja paperipölyn takia. Vähitellen Kaisa on kuitenkin pystynyt taas palaamaan kirjojen ääreen. Toinen rakas harrastus, käsityöt, on Kaisalle vieläkin hankalaa, sillä kankaissa ja langoissa käytetyt väri- ja muut aineet oireiluttavat häntä edelleen. Kaisa harrastaa myös ulkoilua ja lenkkeilyä.

Kaisa on aloittanut innolla työnsä yhdistyksessä ja uskoo omien kokemustensa avulla voivansa edistää yhdistyksen työtä.

Järjestösihteeri Aila

Aila on kemisti, lääke-edustaja, opettaja ja nyt myös järjestösihteeri. Ailalla ei ole aiempaa kokemusta järjestötyöstä, eikä hän ole aiemmin ollut minkään alan aktiivi. Hän on kuitenkin innoissaan uudesta työstään, sillä tietää Homepakolaiset-yhdistyksen tekevän tärkeää työtä.

Ailakin sairastui koulussa, kun kattovuodon aiheuttamaa homevauriota desinfioitiin, eikä riittäviä korjauksia tehty. Aila harrastaa muun muassa käsitöitä, valokuvausta ja ulkoilua. Sairastumisen jälkeen virkkauksesta on muodostunut hänelle lähes terapiamuoto, kuten myös toisesta rakkaasta harrastuksesta luontokuvauksesta.

Jäsensihteeri Jenni

Jenni on koulutukseltaan fysioterapeutti. Hän työskenteli alan tehtävissä joitakin vuosia ja on lisäksi työskennellyt erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä. Vapaa-ajallaan Jenni nauttii liikunnasta eri muodoissaan ja luonnossa liikkuminen on niistä ehdottomasti ykkösenä.

Jenni kokee yhdistyksen työn hyvin merkitykselliseksi. Hänestä on erittäin tärkeää tehdä sisäilmasta sairastuneiden asema nähdyksi ja kuulluksi. Aihe on tullut myös hänelle tutuksi vuosien saatossa.

Järjestelmäkehittäjä Joni

Elokuvia, lukemista ja videopelejä harrastavalla Jonilla on taustallaan kymmenen vuoden toimistosihteerin ura. Nyt yksi hänen tavoitteistaan on saada sisäilma- ja homeongelmien haitat kaikkien tietoisuuteen. Kun ihmiset oppivat tunnistamaan vaaran merkit ajoissa, niihin voitaisiin puuttua tehokkaammin ja ennaltaehkäistä uusien ongelmien syntymistä.

Jonin mielestä oireilevien auttamiseksi pitäisi saada tautiluokitukset, koska nykyisin aivan liian moni jää luokitusten puuttumisen vuoksi täysin tyhjän päälle. Joni onkin ollut kiitollinen Homepakolaiset ry:lle mahdollisuudesta päästä omalta osaltaan auttamaan tärkeässä työssä.

”Tehdään yhdessä omien voimavarojen ja kykyjemme mukaan elämästä elämisen arvoista kaikille”, toteaa Joni kirjoittamassaan esittelytekstissä.

Jonin ajatuksiin on helppo yhtyä. Tällä porukalla pyrimme nyt tuomaan sisäilmasta sairastuneiden tilannetta yhdessä vapaaehtoisten kanssa entistä paremmin näkyville, kasvattamaan yhdistyksen jäsenmäärää ja lisäämään jäsentoimintaa.

(Kuva: Aila Virta)

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Häiriökysyntää sote-palveluissa on mahdollista vähentää

Merkittävä osa suomalaisista oireilee sisäilmaongelmien vuoksi. Osa myös sairastuu sisäilmasta pysyvästi. Heitä ei kuitenkaan osata huomioida sote-palveluissa. Väliinputoajuus kuormittaa yksilön lisäksi koko järjestelmää.

Yhdellä viivalla piirretty karikatyyrityylinen kuva putoavasta tai kaatuvasta henkilöstä.

Sisäilmasta sairastuneet joutuvat usein palvelujen ja tukiverkkojen ulkopuolelle. Tämä tekee heistä väliinputoajia ja voi syrjäyttää. (Kuva: AdobeStock)

Merkittävä osa suomalaisista oireilee sisäilmalle. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2017 toteuttaman FinTerveys-tutkimuksen mukaan noin 15 % suomalaisista oli oireillut työpaikoillaan viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2018 tehdyn Kansallisen sisäilmakartoituksen mukaan kotona oireita on saanut vuoden aikana lähes 400 000 ihmistä. Monen työ- ja toimintakyky heikentyy ongelmien vuoksi kroonisesti.

Mittaluokan suuruudesta huolimatta terveydenhuollossa ei osata kohdata näitä potilaita. Sisäilmasta sairastavat joutuvat apua hakiessaan usein tilanteisiin, joissa he saavat väärää palvelua, osittaista palvelua tai eivät saa lainkaan palvelua. Siksi he joutuvat hakemaan apua yhä uudestaan. Häiriökysynnän ilmiössä on kyse kohtaanto-ongelmasta: tarve ja tarjonta eivät kohtaa. Tämä kasvattaa kustannuksia sote-palveluissa.

Järjestelmään tarvitaan muutoksia

Monien ongelmien syyt juontuvat järjestelmätasolta. Asiakas jää valitettavan usein ilman sopivaa palvelua ja apua, sillä sisäilmaoireilulle ei ole selkeää kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa diagnoosia eikä potilaille myöskään tehdä toimintakykyarviota. Sisäilmasta sairastavien avunsaanti onkin täysin sattumanvaraista.

Monet potilaat kertovat, että heidän tilannettaan ei hahmoteta terveydenhuollossa kokonaisuutena. Siksi kuntoutuminen monesti epäonnistuu. Sisäilmasta sairastunut tarvitsee kuntoutuakseen myös ympäristötekijöiden huomiointia, kuten hänelle soveltuvia työtiloja ja työjärjestelyjä, eli sisäilmaesteettömyyden huomioimista.

Sisäilmasta sairastuneiden hoito- ja kuntoutuspolut ovat Suomessa rikkinäisiä. Tuloksettomat avunhakukierteet ovat rasite sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Tällä hetkellä sisäilmasta sairastunut voi helposti pudota esimerkiksi työelämästä, kun hänen sairautensa ja avuntarpeensa eivät mahdu ahtaisiin hoitoraameihin.

Kaikille samaa samalla tavalla -periaate vastaa huonosti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Sisäilmasta sairastuneet tarvitsevat usein räätälöityjä palveluita ja tukitoimia toimintakykynsä tueksi paitsi terveydenhuollossa myös työelämässä ja asumisessa, jotta he pystyvät toimimaan yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä.

Tarvitaan työkaluja, jotka huomioivat sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tarpeet ja tilanteen nykyistä monipuolisemmin. WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen (ICF-luokitus) hyödyntäminen voisi parantaa sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden hoitoa ja kuntoutusta. ICF-luokituksen etuna on sairastuneen tarpeiden huomiointi kokonaisvaltaisesti. Lainsäädännössä edellytetään toimintakyvyn arviointia palveluiden tai etuuksien saamiseksi, mutta sisäilmasta sairastuneiden kohdalla toimintakyvyn huomiointi on kehittymätöntä ja harvoin käytettyä.

Palveluitta ja avutta jäämisen vuoksi sisäilmasta sairastuminen on Suomessa merkittävä työttömyyden ja syrjäytymisen riskitekijä. Negatiivinen kierre voitaisiin ennaltaehkäistä käyttämällä sairastuneille sopivia keinoja työkykyisenä ja työllisenä pysymiseen.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmaoireilu kuormittaa työpaikoilla – Laaja tietopaketti ratkaisuista julkaistu

Homepakolaiset ry on laatinut esimiehille, työterveyshuolloille ja muille työelämätoimijoille suunnatun materiaalipaketin, jossa kuvataan oppain ja videoin sisäilmasta sairastuneiden työntekijöiden työssä jatkamisen keinoja. Työvälineitä tarjoamalla järjestö haluaa edistää työhyvinvointia ja vähentää sairastuneille ja työpaikoille aiheutuvaa kuormitusta.

Ihminen katsoo tablet-tietokoneelta pöydän ääressä, joka on täynä tilastopapereita.”Olemme havainneet, että vaikka sisäilmaongelmista puhutaan paljon, on työpaikoilla puutteellisesti tietoa ja keinoja tukea sisäilmasta sairastuneiden ja oireilevien työntekijöiden työssä jatkamista,” sanoo Katja Pulkkinen, Homepakolaiset ry:n toiminnanjohtaja.

Tähän tiedontarpeeseen on nyt tarjolla sivusto, joka sisältää mm. oppaita, videoita, muistilistoja ja tapausesimerkkejä. Tietopaketti keskittyy nimenomaan ihmisten tilanteiden ratkaisuihin. ”Emme tarjoa rakennusten tutkimiseen ja korjaamiseen liittyvää tietoa, sillä sitä on jo saatavilla. Sen sijaan sisäilmasta jo sairastuneiden huomioiminen työelämässä on alue, johon ei ole oikein ollut tarjolla tietoa ja käytännön vinkkejä. Valitettavan usein kuulemme, että helppojakaan työssä jatkamisen keinoja ei huomata hyödyntää.”

Yleisestä keskustelusta ovat puuttuneet kannustavat selviytymistarinat sekä konkreettiset ratkaisut työssä ja kotona. Nyt julkaistu paketti sisältää esimerkiksi videoita, joilla kerrotaan vakavastikin sisäilmasta sairastuneiden työntekijöiden onnistuneesta kuntoutumisesta sairauslomilta takaisin tuottavaan työhön.

Hyvä sisäympäristö tukee työtehoa ja hyvinvointia

Sisäilmaan liittyvä oireilu on yleistä. Vuonna 2017 tehdyssä FinTerveys-tutkimuksessa ilmeni, että noin 500 000 työikäistä oli kokenut eriasteisia sisäilmaan liittyviä oireita työpaikalla viimeisen vuoden aikana. Tämä on n. 15 % kaikista työikäisistä. Työnantajalle tästä aiheutuu kustannuksia ja lisätyötä, ja oireilevalle tilanne on yhtä hankala ja kuormittava.

”Viimekädessä tarvitaan tietenkin terveellisiä rakennuksia, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa tarvitaan lisäksi nopeita käytännön keinoja työpaikoilla. Usein nämä keinot eivät ole mitään rakettitiedettä, vaan apua saadaan oireiden paremmasta tunnistamisesta, avoimesta keskustelusta työyhteisössä ja joustavasta ratkaisujen hakemisesta yhdessä kaikkien osallisten kesken,” Pulkkinen sanoo.

Moni on pystynyt jatkamaan työssä esimerkiksi tilanvaihdon ja osittaisen etätyön, sopivien laite- ja huonekaluvalintojen, siivousaineiden vaihtamisen ja työnkuvan muokkaamisen avulla. Työkokeiluja ja ammatillista kuntoutusta voidaan hyödyntää vakavammin oireilevien kohdalla ratkaisujen hakemisessa.

Terveellisen sisäympäristön on havaittu vaikuttavan merkittävästi työtehoon, ongelmanratkaisuun ja strategiseen ajatteluun. Pulkkinen alleviivaa, että terveellisistä työolosuhteista huolehtiminen on nykypäivää ja monet työnantajat ovat jo kiinnostuneita sisäilma-asioista osana menestyvää työyhteisöä.

”Tämä ei koske vain sisäilmasta oireilevia, vaan kaikkia työntekijöitä. Hyvistä sisäilmaolosuhteista huolehtiminen on työnantajan etu.”

Linkki tietopakettiin: https://homepakolaiset.fi/ammattiryhmille/tyoelama/

Lisälukemista

Tietoa terveiden tilojen vaikutuksista työkykyyn

Lisätietoa tutkimuksesta: Green environments linked with higher cognitive function scores.
Avaa tästä.

Sisäilmaoireiden yleisyys työpaikoilla

Sisäilmaoireilun yleisyyttä selvitettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finterveys-tutkimuksessa 2017 (s. 90-91). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Avaa tästä.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmakodittomuus saatiin ensimmäistä kertaa hallitusohjelmaan – Homepakolaiset ry toivoo, että selvitystyö johtaa pilottihankkeisiin

Hallitusohjelma tekee sisäilmasta sairastumisen vuoksi kotia etsivien tilanteen näkyväksi ensimmäistä kertaa koskaan. Yhdistys toivoo selvitystyön käynnistyvän ripeästi ja siinä hyödynnettävän monialaisesti terveellistä rakentamista tuntevien asiantuntemusta.

Nainen sateessa katselee puistossa kaukaisuuteen sateenvarjon alla.

Monien muiden sisäilma-asioihin liittyvien kirjausten ohella hallitusohjelmassa esitetään selvitettäväksi, voiko valtio tukea puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasta sairastuneille.

”On valtavan merkittävä ja toivoa herättävä signaali, että sisäilmaongelmien vuoksi kodittomina ja asuntokierteessä olevien tilanne on nostettu hallitusohjelmaan”, sanoo Homepakolaiset-yhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Pulkkinen.

Homepakolaiset-yhdistys on tehnyt pitkäjänteistä työtä tilanteen edistämiseksi, ja piti asiaa aktiivisesti esillä myös vaaliteemoissaan.

Erityisen puhtaita asuntoja tarvitaan ihmisille, jotka ovat altistuneet vaikeille sisäilmaongelmille ja sen vuoksi sairastuvat normaalia herkemmin sisäilman epäpuhtauksista. Sekä kosteusvauriohomeet että rakennusmateriaaleista vapautuvat kemikaalipäästöt ovat yleisiä nykyrakennuskannassa. Tällaisille tekijöille herkistyneille ihmisille asunnon löytyminen voi muuttua haasteelliseksi. Osa sairastuneista elää tämän vuoksi hyvin hankalissa ja kuluttavissa elämäntilanteissa.

Sisäilmaongelmien vuoksi asuntoa etsivät ovat uudenlainen kodittomien ryhmä, joka ei aiemmin ole mahtunut virallisesti mukaan asuntotyöhön ja asunnottomuusohjelmiin.

”Kyse on ihmisistä, joiden tilanne on pitkään ollut yhteiskunnallisesti näkymättömissä”, Pulkkinen sanoo. Asian huomioiminen hallitusohjelmassa on yhteiskunnallisesti merkittävä suunta ja rohkaiseva viesti yhdenvertaisuudesta tämän kaltaisten haasteiden kanssa kamppaileville.

”Pidämme tätä myös työvoimapoliittisesti järkevänä toimena, sillä monella pitkittyneet asunto-ongelmat syövät työkykyä. Koska nämä ongelmat ovat aina yleisempiä, näemme niiden huomioimisen yhteiskunnallisesti kannattavana”, Pulkkinen sanoo.

Yhdistys näkee positiivisena, että sisäilmasta sairastuneille suunnatun rakentamisen tukemisesta käynnistetään aluksi selvitys.

”Kyseessä on yksi esteellisyyden muoto, joka pitää rakentamisessa huomioida aivan kuten muutkin rakentamiselle erityisiä vaatimuksia asettavat toimintarajoitteet. Aihe on hankala, ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistyötä. Toivomme, että selvitystyö saadaan ripeästi käyntiin ja että siinä hyödynnetään monialaisesti terveellistä rakentamista tuntevien asiantuntemusta. Tämä on tärkeää, jotta konkreettisiin ratkaisuihin ja rakennuspilotteihin ihmisten tilanteen helpottamiseksi voidaan edetä pian.”

Yhdistys aikoo seurata tarkasti selvityksen toteuttamista ja tarjoaa asiantuntemustaan selvitystyön avuksi.

Lisätietoa sisäilmasta sairastuneiden tilanteesta ja ratkaisumahdollisuuksista:

Sisäilmasairaille soveltuvia rakennuksia? Ongelman ymmärtämisen ABC

Sisäilmakodittomuus tilastoihin

Terveellisen rakentamisen markkinat ovat pian trendi – samalla virheinvestointien riski kasvaa

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmasairaiden työelämäosallisuutta voidaan edistää – uusi opas tarjoaa välineitä työpaikoille ja palveluntarjoajille

Sisäilmasta sairastumisesta on muodostunut merkittävä syrjäytymisen kierteen riskitekijä Suomessa. Sairastuminen johtaa helposti työelämästä putoamiseen, sillä sisäilmasta sairastuneiden tilannetta ja tarpeita ei tunnisteta eikä osata huomioida työmarkkinoilla eikä työvoimapalveluissa. Uusi opas erittelee nykytilanteen solmukohtia ja tarjoaa niihin ratkaisuja.

Palapelissä kootaan työntekijöistä yhtenäistä kokonaisuutta.Homepakolaiset ry on julkaissut käytännönläheisen oppaan Sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysyminen – Miten vältetään työkykyisten sisäilmasta sairastuneiden ajautuminen työelämän ulkopuolelle? (Kuva: AdobeStock)

Oppaassa kuvataan sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysymistä estäviä ja mahdollistavia tekijöitä sekä esitellään käytännön ratkaisuja työssä pysymiseen ja sinne paluuseen.

Tällä hetkellä työkykyiset ja työhaluiset sisäilmasta sairastuneet putoavat usein työelämän ulkopuolelle, kun tukijärjestelmä toimii tukitoimien sijaan ovia sulkien. Väliinputoajuus ja työelämästä putoaminen voitaisiin välttää oikeilla toimenpiteillä.

Sisäilmasta sairastuneet tarvitsevat usein juuri heidän tilanteensa huomioivaa asiantuntevaa apua ja työssä jatkamisen käytännön järjestelyjä. Näihin tilanteisiin soveltuvia ratkaisuja tunteva asiantuntija-apu olisi tervetullutta myös työnantajille.

Oppaasta apua työyhteisöille, työvoimapalveluihin ja kehittämiseen

Uudessa oppaassa käsitellään havainnollisesti vaihe vaiheelta, miten nykytilanteeseen voidaan vaikuttaa. Oppaalla halutaan tuoda välineitä esimerkiksi esimiehille, työterveyshuoltoon, työsuojelun toimijoille sekä kuntoutus- ja TE-palveluihin. Opasta voidaan hyödyntää myös laajemmin palvelupolkujen ja kuntoutuksen kehittämisessä sisäilmasta sairastuneille.

”Sisäilmasta sairastuneet ovat yksi merkittävä erityisryhmä nykyisillä työmarkkinoilla”, sanoo suunnittelija Minna Pimiä-Suwal Homepakolaiset-yhdistyksestä. ”Ongelman yleisyyteen verrattuna sisäilmasta sairastuneille soveltuvia työelämäosallisuutta edistäviä palveluja ja tukitoimia on toistaiseksi kehitetty hämmentävän vähän. Tästä kärsivät niin työnantajat kuin sairastuneet itse. Oppaalla olemme halunneet täyttää tätä aukkoa.”

Opas perustuu yhdistykselle vuonna 2017 palvelumuotoilun opinnäytetyönä tehtyyn selvitykseen ja yhdistyksen kokoamaan tietoon sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden työelämätilanteesta.

Opas löytyy sähköisessä muodossa täältä.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Toivomme ministeriöltä, että sisäilmasta saataisiin ratkaisuja edistävää tietoa

Homepakolaiset ry:n toteuttaman kyselyn perusteella sisäilmaongelmista ja -sairastumisista saadaan viranomaisilta ja terveydenhuollosta huolestuttavan paljon ratkaisuja hidastavaa tai niitä estävää tietoa. Yhdistys toivoo sosiaali- ja terveysministeriön puuttuvan tilanteeseen ja pyytää lisäselvityksiä. Tänä syksynä käynnistyy Terveet Tilat 2028 -toimenpideohjelma, johon asia voitaisiin liittää.

Suuri ihmisjoukko, joka sanoo Tarvitsemmme parempaa tietoa.

Homepakolaiset-yhdistys järjesti toukokuussa 2018 kyselyn sisäilmaan liittyvästä viestinnästä ja tiedontarpeista. Kysely toteutettiin yhdistyksen teltalla Maailma kylässä -tapahtumassa, ja kyselylomakkeen täytti 99 henkilöä.

Kyselyllä haluttiin selvittää, saavatko ihmiset sisäilmaan liittyvissä kysymyksissä sellaista tietoa, joka auttaa ennaltaehkäisemään ja ratkaisemaan ongelmatilanteita ja pääsemään niiden kanssa eteenpäin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi asunnon sisäilmaongelman selviämistä tai työelämässä jatkamista sisäilmaoireista huolimatta.

Kyselyn vastaukset viittaavat siihen, että sisäilma-asioissa haitallista ja ratkaisuja estävää tietoa saadaan nimenomaan virallisen järjestelmän toimijoilta ja vastuuhenkilöiltä.

Ratkaisut viivästyvät, asiantuntemus puutteellista

”Saamme kentältä jatkuvasti viestiä, että sisäilmasta sairastuttaessa on vaikea saada sellaista tietoa ja apua, joka auttaisi selviämään sairauden kanssa tai kuntoutumaan siitä,” sanoo toiminnanjohtaja Katja Pulkkinen Homepakolaiset ry:stä.

Kyselyyn vastanneista moni ilmoitti, että he ovat saaneet apua hakiessaan ratkaisujen kannalta haitallista tietoa nimenomaan viranomaisilta, terveydenhuollosta ja tilanteeseen osallisilta tahoilta, kuten rakennusten omistajilta tai tilavastaavilta.

Vastaajat nimesivät muun muassa seuraavat asiat haittaaviksi: Sisäilmaan liittyvistä oireista ei saatu tietoa silloin, kun vakavampi sairastuminen olisi vielä ollut ehkäistävissä, rakennusten sisäilmatutkimusten tuloksia oli hankala saada ja terveydenhuollossa annettiin terveydentilaa heikentävää neuvontaa. Ylipäänsä käyttökelpoisen tiedon saanti on kyselyn mukaan hidasta ja tietoa joudutaan etsimään sieltä täältä.

Pahimmillaan heikkotasoinen viestintä oli johtanut oireiden pahentumiseen ja kroonistumiseen, kun ongelmat tunnistettiin tai niihin kyettiin reagoimaan viiveellä tai ei lainkaan.

Vastaajat pitivät tiedonjakajien asiantuntemusta usein puutteellisena ja kokivat, että ennen neuvojen jakamista tiedontarjoajienkin olisi hyvä tuntea aihealue ja avunhakijoiden tilanne nykyistä paremmin.

Tietoa halutaan muttei saada viranomaisilta

Vastaajat kaipasivat tietoa etenkin oireiden ja sairastumisen hoidosta ja kuntoutumisesta sekä sisäilmaongelmatilanteiden käytännön ratkaisuista.

Vastaajat olisivat halunneet ratkaisuja edistävää asiallista tietoa nimenomaan terveydenhuollosta, julkisilta laitoksilta ja tilojen kunnosta vastaavilta.

Näiltä tahoilta tietoa ei kuitenkaan vastausten mukaan useinkaan saatu.

Sen sijaan vastaajat olivat saaneet auttavaa ja hyödyllistä tietoa vertaisilta, kokemusasiantuntijoilta ja järjestöiltä. Myös oman kokemuksen karttuminen nousi esiin ratkaisujen kannalta hyödyllisenä.

”On tarpeen lisäselvittää, mitä haitallista ja hyödyllistä tietoa nykyään eri tahoilta saadaan, ja tältä pohjalta kehittää ratkaisuja edistävää tiedon saantia”, sanoo Minna Pimiä-Suwal, kyselyn laatinut suunnittelija Homepakolaiset-yhdistyksestä.

”Tiedon saannin pirstaleisuus ja tätä kautta ratkaisujen estyminen tai hidastuminen vaativat lisähuomiota, etenkin kun sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden hoito- ja palvelupolkujen kehittäminen on nyt agendalla,” kertoo Pimiä-Suwal.

Homepakolaiset ry toivoo ministeriöltä lisäselvitystä

Nyt toteutettu kysely ei laajuudeltaan vielä riitä kattavien yleistysten ja johtopäätösten tekemiseen.

”Suuri osa vastaajista ilmoitti, ettei saa virallisten kanavien kautta hyödyllistä vaan jopa haitallista tietoa. Tämä on signaali, johon pitää tarttua”, sanoo Katja Pulkkinen. ”Ei ole kenenkään kannalta järkevää, että tilanteiden ratkaisu ja sairastumisten ennaltaehkäisy jumittuvat oikean tiedon saannin haastavuuteen. Sekä sairastuneet että heitä kohtaavat haluavat ratkaisuja.”

Homepakolaiset ry on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle, valtioneuvostolle ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, että tänä vuonna käynnistyvässä Terveet Tilat 2028 -toimenpideohjelmassa selvitettäisiin, millainen tieto edistää kuntoutumista ja tilanteiden selvittämistä. Ohjelmassa käynnistyy syksyllä 2018 laaja kysely kansalaisten sisäilmaan liittyvistä riskikäsityksistä. Yhdistys toivoo, että samalla selvitettäisiin eri tahojen tarjoaman tiedon hyödyllisyyttä nimenomaan ratkaisujen kannalta.

Raportti kyselystä: https://homepakolaiset.fi/viestintakysely/

Artikkeli on julkaistu myös STT-infossa tiedotteena.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Terveellisen rakentamisen markkinat ovat pian trendi – samalla virheinvestointien riski kasvaa

Terveellinen sisäilma on nousemassa yhdeksi lähivuosien trendeistä rakentamisessa, ja sisäilmasairaille sopivia tilaratkaisuja tarvitaan akuutisti. Ongelmaan tarttuminen on viisasta koko yhteiskunnan kannalta, mutta kääntöpuolena ilmiö vetää puoleensa toimijoita, joiden asiantuntemus aiheesta on puutteellinen. Rakennuttajien, rakennusten ostajien ja myös median olisi syvennyttävä aiheen laajuuteen nykyistä paremmin.

Ostoskärryssä palikkatalo.

Sisäilmaongelmat ja niistä johtuvat sairastumiset ovat nousseet melkeinpä päivittäiseksi puheenaiheeksi julkisessa keskustelussa ja mediassa. Ongelmat huutavat ratkaisua, ja onkin nähtävissä, että sisäilman kannalta terveellinen rakentaminen on yksi rakentamisen isoista trendeistä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Yksittäisten rakentajien tekemä kehitystyö aiheen tiimoilta on ensiarvoisen tärkeää, mutta etenkin sisäilmasairaille kohdennetun rakentamisen markkinat vetävät puoleensa myös sellaisia toimijoita, joiden tietotaito sisäilmasairauksista ja näihin soveltuvasta rakentamisesta on vasta kehittymässä ja joilla on siksi puutteita riskien hahmottamisessa. Siksi on toivottavaa, että julkisessa keskustelussa ja mediassa syvennyttäisiin ongelmiin nykyistä huolellisemmin.

Homepakolaiset ry vetoaa, että sisäilmasairaille soveltuvaan rakentamiseen syvennyttäisiin aiheen edellyttämällä kriittisyydellä ja taustoittamisella.

– Mediassa menee läpi testaamattomiakin ratkaisuja, joiden kerrotaan ratkaisevan sisäilmasairaiden tilaongelmat. Näille ratkaisuille ja tuotteille on ollut yhteistä, että markkinoille lähdetään mainonta, ei tutkimus ja asiantuntemus edellä, sanoo Homepakolaiset ry:n toiminnanjohtaja Katja Pulkkinen.

Osa tiedotusvälineissä esitellyistä ratkaisuista on ollut Pulkkisen mukaan lähtökohdiltaan selkeästi keskeneräisiä. Kun tällaiset kohteet sitten epäonnistuvat tavoitteissaan, juttujen funktio kääntyy sisäilmasairaita vastaan.

– Tällaisten keksintöjen myötä suuri yleisö voi alkaa pitää sisäilmasairaita kummajaisina, joiden tarpeet ovat mahdottomia toteuttaa. Ihmisille on syntynyt sekavia vaikutelmia, joista on noussut kysymys, miksi kokeilla mitään, kun mikään ei sairastuneille kuitenkaan kelpaa, Pulkkinen sanoo.

Yksittäisten kohteiden esittelyn sijaan tiedotusvälineiden tulisi Pulkkisen mukaan perehtyä sisäilmasairaiden tarpeisiin ja heille markkinoitujen rakennushankkeiden perusteluihin, ja seurata hankkeita ja aihepiiriä pidempään ja kattavammin. Ongelman laaja-alaisuus ja moninaisuus jää monesti käsittelemättä, ja käsitteistöltään vakiintumattoman aihepiirin uutisoinnissa syntyy helposti väärinymmärryksiä. Myös jatkojutut, joissa yksittäisten kohteiden toimivuutta seurattaisiin, ovat usein jääneet tekemättä.

– Rakennusalalla pääosa on vastuullisia toimijoita, ja sisäilmasairaille on löydettävissä myös toimivia ratkaisuja asunnoiksi sekä työ- ja opiskelutiloiksi. Kuitenkaan rakentajat, jotka kehittävät tällaisia ratkaisuja pitkäjänteisesti, eivät tyypillisesti ole julkisuudessa esillä.

Myös kuntien, rakennuttajien ja muiden ostajien vastuu korostuu, sillä virheinvestointien riskit kasvavat.

– Yhä useampi kunta on kiinnostunut sisäilmasairaille suunnatuista rakennushankkeista. Tämä nähdään vetovoimatekijänä. Olisi hienoa, jos kunnille olisi tarjota valintojen pohjaksi perusteltuja vaihtoehtoja, joiden riskit ja mahdollisuudet kyettäisiin erittelemään luotettavasti.

Pulkkisen mukaan jokseenkin villiksi muotoutuvilla sisäilmasairaille suunnatuilla rakentamismarkkinoilla olisi hyvä saada koottua tietoa ja kokemuksia nykyistä koordinoidummin. Tutkimustietoa aiheesta tarvitaan. Eri tahojen, siis rakentajien, tilaajien, terveydenhuollon ammattilaisten ja sisäilmasairaiden, pitäisi myös päästä vaihtamaan kokemuksia ja tietojaan nykyistä tehokkaammin.

– Tällä hetkellä tieto onnistuneista ja epäonnistuneista ratkaisuista ei tule kootuksi mihinkään. Olisi hyvä saada aihetta esimerkiksi tutkimuslaitosten toiminnan piiriin. Liikkeelle voisi lähteä määrittelyistä, eli siitä, että alalle luotaisiin yhteinen käsitteistö, sanoo Pulkkinen.

Homepakolaiset ry puhuu sisäilmasta sairastuneille soveltuvasta rakentamisesta ja sen kehittämisestä Tampereella Rakennusfysiikka 2017 -seminaarissa 25.10.2017. Seminaarijulkaisusta löytyvä Homepakolaiset ry:n kirjoitus ”Kohti sisäilmasairaille soveltuvaa rakentamista – kehitystyön lähtökohtia” on luettavissa täällä.

Artikkeli on julkaistu myös STT-infossa tiedotteena.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista