Avainsana-arkisto: terveydensuojelu

Kuka päättää terveydensuojelusta Suomessa?

Eduskunnat ja hallitukset vaihtuvat, mutta miksi STM, THL ja TTL ovat jo vuosien ajan toimineet terveydensuojelun kannalta epäedullisesti?

Yhdistyksemme on seurannut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja sen alla toimivien Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) toimintaa vuosien ajan. Sisäilmateemassa tapahtuneisiin kummallisuuksiin törmänneenä emme ole yllättyneet viimeaikaisista koronaepidemiaan liittyvistä tapahtumista, kuten maskiselvityksen ja -viestinnän saamasta kritiikistä. Pitkällä aikavälillä olemme havainneet, että STM, THL ja TTL saattavat toisinaan toimia hyvin suppeista lähtökohdista käsin.

Kansainvälisesti poikkeava linja

STM:n koordinoima ja THL:n toteuttama Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on pitkälti rakennettu ajatukselle, että pitkittynyt sisäilmaoireilu on psyykkinen/toiminnallinen häiriö eikä liity sisäilman haitta-aineille altistumiseen. Ministeriö ei ole kuitenkaan kyennyt osoittamaan tutkimusnäyttöä tällaisen linjanvedon perusteeksi.

Maailmalla käyty sisäilmakeskustelu eroaa huomattavasti suomalaisista sisäilmaohjelmista.

Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa ei ole esimerkiksi selvitetty väestön altistumistasoja sisäilman kemikaaleille tai kartoitettu uusia aineita sisäilmasta (emerging substances). Sisäilmaohjelmissa ei vastata kysymykseen, mikä sisäilman altistecocktailissa on nimenomaan Suomelle tyypillistä, minkälaisia haittoja altistaviin aineisiin voi liittyä ja mitä tutkimuskirjallisuus niistä sanoo, mistä materiaaleista ja rakennustavoista näitä aineita sisäilmaan tulee ja niin edelleen. Tällaista selvitystyötä tehdään kansainvälisesti juuri nyt paljon. Suomessa sen sijaan korostetaan sisäilmaoireiden psyykkistä/toiminnallista luonnetta.

STM:n alaisessa sisäilmatyössä hyödynnetään valitettavan vähän tutkimustietoa sisäilman haitta-aineiden vaikutuksista. Omaa tutkimustyötä tehdään jatkuvasti lähes samoilla tutkijakokoonpanoilla omassa siilossaan, ja usein hypoteesina on, että sisäilmaoireet johtuvat huolesta, stressistä ja muista psyykkisistä tekijöistä. Ongelmien väitetään ratkeavan terapioilla – vaikka näyttöä tällaisesta ei ole saatu. Lue lisää: Uutinen sisäilmasta oireilevien terapioista hyötymisestä johti harhaan.

Näin valikoiva linja kuulostaa julkisessa kansanterveystyössä kyseenalaiselta, koska siltä tulisi voida odottaa avoimuutta ja monipuolista tiedonkäsittelykykyä. Nykyinen hallitus tai edelliset hallitukset eivät olet tähän puuttuneet. Vuodesta 2011 alkaen hallituksissa on ehtinyt toimia monia eri puolueita.

Ennaltaehkäisy ja terveydensuojelu estyy

Suomen kansallisilla sisäilmalinjauksilla on pitkä tausta jo aiemmilta hallituskausilta. Potilaiden ahdinko vuonna 2020 ei ole sattumaa. Miksi eduskunnan vuonna 2012 tekemää hyvää aloitetta sairastuneiden tilanteen parantamiseksi alettiin toteuttaa sairastuneille epäedullisesti? Lue lisää: Tätäkö eduskunta todella tarkoitti?

Eduskunta esimerkiksi toivoi, että kansalaisten altistumista home- ja kosteusongelmille vähennettäisiin. Tämä on kuitenkin kääntynyt käytännössä niin, että suomalainen lääkärikunta on vuonna 2020 koulutettu siihen, etteivät sisäilmaoireet tosiasiallisesti yleensä liity sisäilmaan.

Kun huonosta sisäilmasta aiheutuvia terveysongelmia ja niiden syitä yritetään häivyttää, jäävät sairastuneet ilman asianmukaista hoitoa, kuntoutusta ja muita tukitoimenpiteitä. Liian usein tämä johtaa putoamiseen työelämästä ja syrjäyttää kokonaan.

Rakennuksissamme sairastetaan, ja kunnat ja muut osalliset ovat oireilevien kanssa pulassa. Valtakunnallisten ohjelmien ja ohjelmaviestinnän tulisi auttaa tilanteen ratkaisemisessa, ei hämmentää tilannetta epätieteellisellä ja varsinaisen ongelman ohittavalla toiminnalla.

Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen toiminta sisäilma-asioissa horjuttaa luottamusta viranomaistahoihin, kuten maskeihin liittyvässä toiminnassa on nyt tapahtunut.

Eduskunnat ja hallitukset vaihtuvat, mutta miksi STM, THL ja TTL ovat jo vuosien ajan toimineet terveydensuojelun kannalta epäedullisesti?

Lisää luettavaa:

Ammattiliitot ja järjestöt äimistelevät: miksi sisäilmaoireita niputetaan ”selittämättömiin sairauksiin” järjestöjä kuulematta?

Analyysi: Kansallinen sisäilmaohjelma leimaa oireilua psyykkiseksi ja syventää epäluottamusta – Suomeen kootaan ”sisäilmaliikettä” vaalikevääksi.

Onko sisäilmaoireilu sittenkin isoksi osaksi aivoperäistä, kuten nyt väitetään? Ylen selvitys kertoo, että selitys on tieteellisesti ohuella pohjalla.

Oulun tragedia vei yhtäkkiä terveyden kymmeniltä poliiseilta, myös Timo Mälliseltä – tapaus kiteyttää kaiken siitä, miksi sisäilmaongelmia ei saada Suomessa kuriin.

Harvardin yliopiston Healthy Buildings -hankkeessa on koottu tietoa erilaisista sisäilman epäpuhtauksista ja niihin liittyvistä terveyshaitoista helppolukuisiksi kahden sivun koosteiksi.

Miksi suomalaiseen sisäilmakeskusteluun ei tule järkeä?

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista