Etusivu
Tarinat
Vaikuttaminen
Hätämajoitus
Allekirjoita adressi
Yhdistys
Ehdotamme
 
Tutkimustietoa
Hyvä tietää
Myytit
Oireita ja sairauksia
Trauma
 
Lehdistötiedotteet
In English
Linkkejä
Facebook            
 
 


"Jos korjattuihin tiloihin tuodaan kosteusvauriotilassa olleita huonekaluja tai tekstiilejä, on huolehdittava myös niiden puhdistamisesta. Mikäli kosteusvaurio on aiheuttanut vakavia sairastumisia, voi olla tarpeen myös irtaimiston uusiminen." 1

Ei ole yksiselitteistä tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä tavaroille, jotka ovat olleet kosteusvaurioituneessa rakennuksessa. Jotkut joutuvat hävittämään koko omaisuutensa, jotkut muuttavat kaiken lähes sellaisenaan ja oireet helpottavat. Kosteusvauriorakennuksissa ja niiden altisteissa on suuria eroja. Erilaisia mikrobeja, bakteereja, toksiineja ja materiaaleista erittyviä yhdisteitä on tuhansia. Niiden lajit ja määrät vaihtelevat asunnosta toiseen.

Mitä kosteusvaurioaltisteiden tarttumisesta irtaimistoon tiedetään? Esimerkkejä:

  • "Kosteusvauriomikrobien tuottamat toksiinit ovat kestäviä yhdisteitä, eivätkä usein tuhoudu esim. desinfioimalla tai keittämällä." 2 Joillakin aktinobakteereilla on kyky käyttää ravinnokseen sellaisia kemikaaleja, jotka useimmille muille bakteereille ovat myrkkyä, kuten tolueenia, kloorifenoleita ja isopropanolia. Esim. tolueenipitoinen siivousaine desinfioi pois kilpailevat mikrobit ja luo elintilaa sitä ravinnoksi käyttäville aktinobakteereille ("sädesienille").10

  • Kereulidia tuottavien Bacillus cereus kantojen itiöt kestävät jokseenkin kaikkia aineita tai toimenpiteitä, joita käytetään bakteerien tappamiseen: kuumennusta 90°C:ssa, säteilytystä, desinfiointiaineita ja sekä hapanta (pH alle 1) ja emäksistä ( pH yli 13) ympäristöä. Itiöt takertuvat kaikenlaisiin pintoihin, kuten teräkseen, muoveihin ja eläviin soluihin. Itiöillä on kyky säilyä ympäristössä ravinnotta ja vedettä elossa jopa vuosisatoja.3 Desinfiointikäsittely tuhoaa kilpailijamikrobit ja edistää Bacillus cereuksen kolonisoitumista desinfioituun ympäristöön. Sen itiöt sietävät kaikkia desinfiointiaineita, joita voisi käyttää sisätilapintojen ja esineiden puhdistukseen. Kereulidi kestää autoklavointia (+120C) ja entsyymejä. 4

  • Streptomyces griseus erittää itiöistään voimakasta valinomysiini-myrkkyä, joka säilyy huonepölyssä jopa vuosikausia. Edes pakastaminen tai keittäminen ei tuhoa sitä.5

  • Chaetomium-home on erityisen vaikea poistaa irtaimistosta. Sen toksiinit kestävät hyvin lämpötilamuutoksia, esimerkiksi chaetoglobosiini A:n ja C:n määrät alkavat vähentyä vasta kun niitä on lämpökäsitelty 100 ºC:n lämpötilassa 1,6 tuntia. Gammasäteilyllä Chaetomiumin itiö kuolee, mutta toksiini säilyy toimintakykyisenä. Pesu kloorilla ja pesuaineella tappaa muiden homeiden itiöitä, muttei Chaetomiumin.6

  • "Höyrypesu ei inaktivoinut mitään mykotoksiineja"6

  • "Kasvunestoaineen käyttö kipsilevyn pinnalla esti mikrobikasvua. Merkittävää oli kuitenkin, että mikäli kasvunestoaine ei kyennyt estämään kasvua, mikrobien aiheuttama solukuolleisuus saattoi jopa lisääntyä."7

  • Mikrobeilla kontaminoitunut irtaimisto voi ylläpitää oireilua korjaustoimien jälkeen. Siivous- ja puhdistustoimista ei voida antaa täsmällisiä suosituksia, koska tutkimustietoa ei ole riittävästi. Erityisesti kirjastojen ja arkistojen puhdistaminen saattaa osoittautua vaikeaksi. Tällöin on tapauskohtaisesti harkittava, tuleeko kyseeseen materiaalin hävitys, dokumenttien kopiointi, varastointi erillisellä ilmanvaihdolla varustetussa tilassa tai muu tarpeen mukainen käsittely.8

"Yksittäisten ihmisten herkkyys reagoida homeenhajuun ja homepölyyn vaihtelee riippuen monista tekijöistä, kuten aikuisiän homealtistumistaustasta, varhaislapsuuden altistumistaustasta, ja geeniperimästä. Jokaisessa homevauriorakennuksessa on todennäköisesti joitakin erityisen herkkiä yksilöitä, joista osalla on voitu todeta jopa homeperäinen ammattitauti. Näiden erityisen herkkien tai ammattitautiin sairastuneiden ihmisten huoneisiin ei pidä viedä mitään homevauriokohteessa ollutta irtaimistoa. On vaarana, että heidän oireensa palaavat uudessa sijoituskohteessakin irtaimiston mukana kulkeutuvien vähäisten altisteiden vuoksi. Käytäntö on myös osoittanut, että perusteellisinkaan homeremontti ja homeettomaksi siivous eivät kaikissa tapauksissa puhdista tiloja riittävän puhtaaksi herkimmille yksilöille, vaan oireet palaavat heille vähäisestäkin mikrobiperäisestä altistumisesta."9


Lähteet:

1 Kosteusvaurioista ja muista sisäilmaongelmista henkilöstölle aiheutuvien terveyshaittojen
ehkäisystä ja ongelmatilanteiden käsittelystä.
Työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten
käyttöön. Riikka Kolkkala Jyty, Riitta Lehtovirta Super, Anne Mironen JHL,
Marjatta Pitkänen OAJ, Tomas Wass KTK, Irmeli Vuoriluoto TEHY. Muistio 22.12.2010
http://www.jytyliitto.fi/lataa.aspx?tiedosto=Sisilmamuistio+22.12.2010.pdf&fpath=Edunvalvonta/
Tysuojelu/ (23.3.2011)


2 Homeista viis, ongelmatalossa sairastuttaa toksiini. Mari Heikkilä, Tiede-lehti 6/2009 http://www.tiede.fi/artikkeli/1067/homeista_viis_ongelmatalossa_sairastuttaa_toksiini#1067
(23.3.2011)


3 Bacillus cereus spores and cereulide in food-borne illness. Shaheen, Ranad. Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos 2009.

4 Mikrobitoksiinit sisätiloissa. Mirja Salkinoja-Salonen (Helsingin Yliopisto), Sisäilmastoseminaari 18.3.2009, Dipoli, Espoo

5 Hometalossa riehuvat mikrobijengit. Jukka Ruukki 7/2003 http://www.tiede.fi/artikkeli/444/hometalossa_riehuvat_mikrobijengit (24.3.2011)

6 Home ja terveys – Kosteusvauriohomeiden ja hiivojen terveyshaitat. Kirja, Tuula Putus 2010

7 Microbial growth on plasterboard and spore-induced cytotoxicity and inflammatory
responses in vitro (Mikrobikasvu kipsilevyllä sekä itiöiden aiheuttamat tulehdusvasteet ja
solukuolleisuus in vitro).
Timo Murtoniemi 2003. Kuopion yliopisto, Luonnontieteiden ja
ympäristötieteiden tiedekunta, Biokemia.

8 Majvik II 'kosteusvauriomikrobeihin liittyvien oireiden selvittely'. Suomen Lääkärilehti 7/2007

9 Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus kosteus- ja homevaurioiden korjausten jälkeen. Ohjeen laatija: Laadukas sisäympäristö -teema & Bioaerosolit ja sisäilma -tiimi.Työterveyslaitos. http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/Documents/Siivousohjeet.pdf
(23.3.2011)


10 Myrkylliset mikrobit sisätiloissa. Loppuraportti Työsuojelurahastolle tutkimushankkeesta
94281 "Uudet fysikaaliset, solubiologiset ja biokemialliset menetelmät työpaikan
mikrobiologisen pilaantumisen analysointiin". Salkinoja-Salonen Mirja, Andersson Maria,
Koljalg Urmas, Mikkola Raimo, Peltola Joanna, Vuorio Riitta. Mikrobiologian julkaisuja 45 / 1999.
 
Sivun alkuun       Edellinen sivu