Esimerkki sisäilman epäpuhtausryhmästä: Ftalaatit

Katsaus ftalaatteihin yhtenä sisäympäristön epäpuhtausryhmänä

Ftalaatit ovat joukko erilaisia kemikaaleja, jotka ovat ftaalihapon estereitä. Ne ovat hyvin yleisiä ja suosittuja, koska ne ovat halpoja ja niillä voidaan helposti muuttaa tuotteen ominaisuuksia.

Tyypillisesti ftalaatit toimivat muovien pehmentiminä. Pehmeän ja taipuisan muoviletkun koostumuksesta voi jopa 70 % olla ftalaatteja. Toinen tyypillinen ftalaattien käyttö on toimia kulutustuotteiden lisäaineina, esim. ihovoiteessa ne lisäävät voiteen ihon läpäisevyyttä tai toimivat hyvän tuoksunsa ansioista hajusteena.

Ftalaatteja löytyy monista arkipäivän aineista ja esineistä, esim. ruoka-aineista, hygieniatarvikkeista, kauneudenhoitoaineista, muoviesineistä, huonekaluista, elektroniikasta, useista eri rakennusmateriaaleista (kuten muovimatoista, liimoista ja maaleista), lääkkeistä, lasten tarvikkeista, pakkausmateriaaleista, painomusteista ja vaatteista. Näissä ftalaatteja voi olla joko materiaaliin itseensä lisättynä tai tuotteeseen muualta ympäristöstä päätyneenä, esimerkiksi ruokaan ftalaatteja voi päätyä pakkausmatariaalista.

Flataatit irtoavat materiaaleista. Ravinnossa niitä saadaan eniten rasvaisista ruoka-aineista kuten lihasta, kermasta, voista ja margariinista, sillä ne hakeutuvat rasvaan. Ftalaatteja päätyy elimistöön myös ihon läpi ja hengitysilman mukana. Sisäympäristössä ftalaatit ovat usein sitoutuneet huonepölyyn, jonka kautta ne kulkeutuvat ihmiseen.

Rakentamisessa ftalaatteja tiedetään käytettävän useissa erityyppisissä rakennusmateriaaleissa. Kosteusvaurioiden on havaittu kiihdyttävän ftalaattipäästöjä.

Ftalaattien ei katsota olevan biokertyviä, mutta altistusmäärät ovat niin suuria, että niitä on lähes jokaisen länsimaisen ihmisen kehossa jatkuvasti.

Eri ftalaateilla on havaittu erilaisia haittavaikutuksia. Esimerkiksi ihmisen lisääntymistä vaarantaviksi ftalaateiksi luetaan mm. di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP), bentsyylibutyyliftalaatti (BBP), dibutyyliftalaatti (DBP) ja di-isobutyyliftalaatti (DIBP). Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on tunnistanut monet ftalaatit hormonihäiriköiksi eli hormonitoimintaan vaikuttaviksi yhdisteiksi, ns. EDC-yhdisteiksi (endocrine disrupting chemicals).

Ftalaateille altistuminen on yhdistetty mm. lisääntymisterveyshaittoihin niin naisilla kuin miehilläkin (esim. hedelmällisyyden lasku), monenlaisiin periytyviin epigeneettisesti välittyviin vaikutuksiin, kakkostyypin diabetekseen, astmaan, keuhkotoiminnan laskuun, allergiaan, liikalihavuuteen, umpieritysjärjestelmän häiriöihin, syöpiin, autismiin ja kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemiseen, mm. älykkyysosamäärän laskuun. Löydät tältä sivulta tarkempaa tietoa aiheesta ja tiiviitä koosteita siitä, minkä asteista näyttöä erilaisten terveyshaittojen yhteydestä ftalaatteihin on olemassa. Lisäksi olemme koostaneet tietoa siitä, miten ftalaateille altistutaan ja mitä tiedetään ftalaateista rakennetussa ympäristössä.

Ftalaateille on tyypillistä, että altistuminen on kohtalokkainta altistuttaessa tietyissä kehitysvaiheissa, kuten sikiöaikana.

Ftalaattien nimeämisssä on kirjavuutta. Esimerkiksi maailman ensimmäisenä kaupallisena ftalaattina vuonna 1931 PVC-muovin pehmenninaineeksi käyttöön otettu bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti eli DEHP tunnetaan myös nimillä di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti ja dioktyyliftalaatti.

Englanninkielinen kooste ftalaateista sisäilmassa ja näihin liittyvistä terveysvaikutuksista:
Harvard T.H. Chan School of Public Health: https://buildingevidence.forhealth.org/research-summary/phthalates/

1.
EU:n Horisontti 2020 -ohjelma, yhteiseurooppalainen biomonitoirointiohjelma HBM4EU:
Ftalaatit, tietopaketti.
Siirry sivulle.

2.
Echa, Chemicals in Our Lives, Endocrine disruptors and our health.
Siirry sivulle.

3.
Consumer Product Chemicals in Indoor Dust: A Quantitative Meta-analysis of U.S. Studies.
Mitro ym (2016). Environmental Science & Technology.
Siirry julkaisuun.
Luettavissa täällä.
Katso myös korjaus.

4.
Phthalates impact human health: Epidemiological evidences and plausible mechanism of action.
Benjamin ym (2017). Journal of Hazardous Materials.
Siirry julkaisuun.

5.
Katsausartikkeli ftalaateista ja allergiasairauksista. Katsauksessa käsitellään myös sisäilmaperäistä altistumista.
Phthalate exposure and allergic diseases: Review of epidemiological and experimental evidence. Bølling ym., Environment International (2020).

6.
Ftalaattien toksikologiset vaikutukset.
Kaiponen, T.,  (2017). Lisensiaatti tutkielma, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.
Siirry julkaisuun.

7.
Lung function decline in elderly in relation to phthalate metabolites and bisphenol A levels in serum: A 5-year prospective study.
Norback ym (2012). European Respiratory Journal.
Siirry julkaisuun.

8.
Predicting Residential Exposure to Phthalate Plasticizer Emitted from Vinyl Flooring: Sensitivity, Uncertainty, and Implications for Biomonitoring.
Xu ym (2010), Environmental Health Perspectives.
Siirry julkaisuun.

9.
CDC, National Biomonitoring Programme, Phthalates DEHP Summary.
Siirry julkaisuun.

10.
Muutamista ftalaateista EU:n kemikaaliviraston tietokannassa:

Dibutyl phthalate

Diisobutyl phthalate

Bis(2-ethylhexyl) phthalate

Benzyl butyl phthalate

11.
What can epidemiological studies tell us about the impact of chemical mixtures on human health?
Braun ym (2016). Environmental Health Perspectives.
Siirry julkaisuun.

12.
Early-life exposure to EDCs: role in childhood obesity and neurodevelopment.
Braun (2017). Nature Reviews Endocrinology.
Siirry julkaisuun.

13.
EDC-2: The Endocrine Society’s Second Scientific Statement on Endocrine-Disrupting Chemicals.
Gore ym (2012) Endocrine Reviews.
Siirry julkaisuun.

14.
State of the Science of Endocrine Disrupting Chemicals – 2012.
Becher ym (2013). World Health Organization.
Siirry julkaisuun.

15.
AKUUTIN ARKISTO, 1.5.2007, Kosmetiikan haitat.
Siirry sivulle.

Tarkemmin ftalaateista

Benjamin ym 2017: Ftalaattien vaikutus terveyteen – Epidemiologiset todisteet ja todennäköinen toimintamekanismi.
Kooste laajasta katsausartikkelista, joka tarkastelee mm. ftalaattien käyttökohteita ja altistumisreittejä sekä mekanismeja, joilla ne voivat sairastuttaa. Lisäksi käydään läpi tutkimuksia terveysvaikutuksista.
Siirry koosteeseen.

Ftalaatit ja rakennettu ympäristö – tutkimuspoimintoja. Siirry koosteeseen.

Esimerkki yhden ftalaatin vaikutuksista: DEHP. Siirry koosteeseen.

Tutkimuksia ftalaattien yhteydestä erityyppisiin terveyshaittoihin: syöpä, lasten astma, autismi, hormonitoiminta, lapsettomuus, varhainen kehitys, kakkostyypin diabetes, kilpirauhasongelmat, lihavuus, kognitiivinen kapasiteetti. Siirry koosteeseen.

Ftalaattien välttäminen ja detoksifikaatio. Siirry koosteeseen.

Palaa tutkimustietoa -sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista