Miksi tarttua oppilaitosten sisäilmaongelmiin?

Suomen kunnat eivät enää eroa siinä, onko kouluissa ja oppilaitoksissa sisäilmaongelmia. Kunnat eroavat siinä, miten sisäilmaongelmiin suhtaudutaan.

Yhä useampi koulurakennus Suomessa kärsii sisäilmaongelmista ja sairastuneiden lasten ja opiskelijoiden määrä kasvaa jatkuvasti. Mitä aikaisemmin kokonaistilanteeseen puututaan, sitä parempiin tuloksiin päästään, eivätkä tilanteet pääse kriisiytymään.

Samalla, kun selvitetään ja korjataan oireita aiheuttavien tilojen sisäilmaongelmia, tulee keskiössä olla koululaisen ja opiskelijan terveys.  Monessa kunnassa haastaviin tilanteisiin on tartuttu yhteistyöllä ja saatu negatiivinen kehä loppumaan.  Varhainen ja nopea puuttuminen on paras ratkaisu niin yksilön, koulun, kunnan kuin yhteiskunnankin kannalta.

Perusopetuslaki takaa jokaiselle terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön. Kunnan tehtävänä on tarjota siihen sopivat ja terveet tilat.

Miksi puuttuminen kannattaa?

• Sisäilmasta sairastuminen on syrjäytymisuhka. Syrjäytyminen ja sairauskierteet maksavat aina myös kunnalle. Yhden syrjäytyneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle ovat miljoona euroa
• Jos rakennus vaatii korjauksia, kannattaa niihin ryhtyä nopeasti. Henkilökunnan sairastuminen ja poissaolot sijaisuuksineen ovat iso menoerä kunnissa, joissa on sisäilmaongelmaisia oppilaitoksia. Samoin oppilaiden/opiskelijoiden erityisjärjestelyt, jotka ovat kunnan velvollisuus järjestää, aiheuttavat kustannuksia.
• Mitä vähemmän kunnassa on sisäilmasairastuneita lapsia, sitä vähemmän kuormitetaan myös terveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa.
• Vanhempien poissaolot työelämästä vähenevät, kun lapsi voi käydä koulua.

Oireilun/ongelman syyn selvittäminen vaatii tahtotilaa ja yhteistyötä:

• Sisäilmaongelmat ovat yleensä usean eri tekijän summa. Niiden selvittämiseksi on rakennuksissa tehtävä riittävän kattavat tutkimukset.
• Rakennusteknisten selvitysten lisäksi on hyvä tehdä myös systemaattisia oirekyselyjä. Oirekyselyn tuloksia voidaan käyttää rakennusteknisten tutkimusten kohdentamisen apuvälineenä.
• Oireita aiheuttavia tekijöitä voi olla sisäilmassa useita. Kosteus- ja homevauriot ovat yksi sisäilmaongelmia aiheuttava seikka. Toinen ovat esimerkiksi rakennus- ja sisustusmateriaaleista ja pesuaineista vapautuvat VOC-yhdisteet.
• Ilmanvaihto-ongelmat ovat yleinen sisäilmaongelmia aiheuttava tekijä. Liian moni ilmanvaihto kytketään pois päältä viikonloppuisin ja loma-aikoihin.

Lisätietoa:
Hengitysliiton sivuilta lisätietoa sisäilmaongelmista.
Hometalkoiden sivuilta lisää tietoa sisäilmaongelmista.

Keskiössä oppilaan/opiskelijan terveydentila:

• Samalla, kun tehdään koulun sisäilmaan liittyviä tutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä, on keskiössä oltava henkilön terveydentila, ja toimittava sen mukaan. Sisäilmaoireisiin tulee reagoida välittömästi.
• Oireileville ja sairastuneille on järjestettävä nopeasti terveellisiä väistötiloja.
• Vakavien oireiden vuoksi kotiopetukseen joutuneille lapsille tulee järjestää räätälöityä tukea oppimiseen. Esimerkiksi etäopetus voi olla hyvä vaihtoehto.

Lisätietoa räätälöidyistä oppimisratkaisuista:
Webinaaritallenne: Lapsen koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tuki koulujen sisäilmatilanteissa
Sisäilmasairaus ja opiskelu -opas
Sairaanakin selviää koulusta/Etäopetus erityistilanteissa -sivusto

Sisäilmaoireilun tunnistaminen:

• Sisäilmaoireet ovat hyvin moninaisia, ei ole olemassa kahta samalla tavalla sisäilmasta oireilevaa. Oireiden vakavuusaste vaihtelee ja eri tekijät aiheuttavat oireita eri ihmisille.
• Tyypillisiä oireita ovat mm. hengitystieinfektiot, astma, suolisto-oireet, iho-oireet, päänsärky sekä silmä- ja nuhaoireet.
• Kouluissa ja oppilaitoksissa merkittäviä sisäilmaongelmiin liittyviä oireita voivat olla myös keskittymishäiriöt, muistihäiriöt ja kognitiivisten kykyjen heikkeneminen. Nämä eivät tietenkään aina liity sisäilmaan, mutta sisäilmaongelmien vaikutus tämän kaltaisiin oireisiin on tärkeä huomioida.

Lisätietoa oireista:
Lisätietoa sisäilmaan liittyvistä terveyshaitoista Homepakolaiset ry:n sivuilta.
Sisäilmaoireet vakavuusluokittain.
Hengitysliiton sivuilta löydät lisää tietoa oirekuvasta.
Lastenlääkäri Tiina Tuomela kuvailee videolla sisäilmaoireita.

Tarvitaan avointa viestintää:

• Matalan kynnyksen puuttuminen ja avoin tiedotus lisäävät kuntalaisten luottamusta siihen, että he ovat hyvissä käsissä.
• Vanhemman on hyvä tiedottaa lasten oireilusta oppilashuoltoryhmää, rehtoria ja opettajia.
• Avoin viestintä päättäjien, virkamiesten, oppilaitoksen henkilökunnan vanhempien välillä on avain onnistuneeseen ongelman hoitamiseen. Avoimuus hälventää huhuja. Avoimella ja hyvällä viestinnällä taataan työrauha niin oppilaille/opiskelijoille kuin henkilökunnallekin.
• Hyvä ja onnistunut viestintä antaa asiantuntijoille aikaa ja tilaa keskittyä hoitamaan omaa tehtäväänsä. Esimerkiksi rehtori voi hoitaa oppilaitoksen arkea eikä hänen aikansa mene vastatessa oppilaiden vanhemmille, jotka ovat huolissaan koulun sisäilmasta. Tästä kertyy myös säästöä kunnalle, kun jokainen saa hoitaa sitä tehtävää, johon hänet on kunnassa palkattu.

Lisätietoa viestinnästä:
Webinaaritallenne: Tieto kulkee! – Kuinka viestiä koulujen sisäilmatilanteissa?

Keinoja turvata onnistunut lopputulos korjaus- ja uudisrakennushankkeissa

• Terveellinen ja laadukas rakennus ei synny itsestään. Se tulee osata tilata: jo urakka- ja tarjouspyyntöihin tulee sisällyttää ehdot esimerkiksi sääsuojaamisesta ja riittävistä toteutusaikatauluista. Rakennuksen terveellisyyden kannalta toimiva ylläpitokin täytyy osata suunnitella oikein.
• Hyvin hallittu tarjouskilpailu sekä korjausten kokonaiskuvan hallinta kunnassa auttaa säästämään pitkällä aikavälillä. Lyhytnäköinen säästö kilpailutuksessa ei aina ole laadullisesti paras, ja heikkolaatuisesta työstä seuraa helposti merkittäviä lisäkustannuksia. Säästö häviää ylimääräisiin kuluihin.
• Korjaus- ja uudisrakennusprojekteissa on vaadittava laatua ja laadittava kilpailutusasiakirjat niin, että paras ratkaisu toteutuu. Vastuullisuutta on huolehtia kilpailutukset hyvin sekä hoitaa myös projektin valvonta asianmukaisesti. Henkilö, joka on mukana alusta loppuun, tietää mitä projektissa on tehty ja osaa huomioida mahdolliset ongelmakohdat. Nyt isoissa kokonaisuuksissa tieto hukkuu ja samalla häviävät vastuut. Selkeät sovitut roolit auttavat tässä.
• Elinkaarirakentaminen saattaa olla hyvä ratkaisu kunnan talouden kannalta.

Jokainen yllä oleva kohta vaatii onnistuakseen sen, että kunnassa on toimintamallit ja ohjeet kunnossa. Kunnassa ollaan mietitty, miten edetään sisäilmaongelmien ilmaantuessa. Jokainen toimija tietää vastuunsa ja velvollisuutensa. Koulussa kaikki tietävät miten asia hoidetaan ja kenelle ilmoitetaan asiasta eteenpäin.

Lisää tietoa teemasta:
Aluehallintovirasto: sisäilmaongelmien käsittely koulurakennuksessa.
Kuntien toimintatapoja sisäilmaongelmien selvittämisessä.
THL: Kuntien toimintatavat koulujen sisäilmaongelmien hallinnassa.
Lohja päätti ottaa kulujen sisäilmaongelmat tosissaan.

Lisätietoa ratkaisuista:
Hengitysliiton sivuilta löytyy lisätietoa sisäilmaongelmista.
Suomen Vanhempainliiton sivuilta löytyy lisätietoa ratkaisuista.

Oikeus opetukseen ja terveelliseen sisäilmaan

Lapsella ja nuorella on lainmukainen oikeus opetukseen ja terveeseen sisäilmaan. Lainsäädännön mukaan oikeudet on taattu, mutta lainsäädännön toimeenpano ei aina toimi. Kunnissa tulee huolehtia siitä, että aikuiset valvovat lapsen/nuoren oikeuksien toteutumista.

Lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja terveyden suojeluun. Nämä kaikki vaativat aktiivisen ja jatkuvan toimeenpanon ja seurannan. Huomion keskiössä on oltava lapsen etu. Lapsen oikeudet tulee taata kaikille lapsille,

Onko lapsella oikeusturvaa: ”Lapsen kannalta koulujen sisäilmaongelmat ovat uhka niin terveyden, koulutuksen kuin sosiaalisten suhteidenkin kannalta. Sisäilmaongelmat sairastuttavat lapsia ja voivat aiheuttaa pahimmillaan elinikäisen sairauden ja toimintakyvyn alenemisen. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja koulunkäyntiin vaarantuu, mikäli hän ei pysty osallistumaan päiväkodissa ja koulussa annettavaan toimintaan ja opetukseen.” Lapsiasian vuosikirja 2017, Tuomas Kurttila.

Mannerheimin lastensuojeluliitto:
Terve sisäilma on jokaisen lapsen oikeus.