Kirjoittajan avuksi
1. Mitä sisäilma on? Millaisista aineksista sisäilma koostuu 2000-luvun rakennetussa ympäristössä? Mitkä tekijät sisäilmaongelmia aiheuttavat?
Kysymyksiä pohdittavaksi:
- Mikä ero on homeongelmalla ja sisäilmaongelmalla?
- Miten rakentaminen on muuttunut viimeisten sadan vuoden aikana?
- Miten lainsäädäntö pureutuu rakentamisen terveyshaittoihin a) materiaalien osalta b) kosteudenhallinnan osalta c) rakennuksen ylläpidon osalta?
Linkkejä:
- Harvard School of Public Health, Healthy Buildings Program: Koosteita rakennetussa ympäristössä terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Avaa tästä.
- Hometalkoot, Sisäilmayhdistys ja Hengitysliitto.
- Homepakolaiset ry:n kokoamaa tutkimustietoa: Oireita ja niiden aiheuttajia. Avaa tästä.
- Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM. Diaesitys Terveiden tilojen vuosikymmen Itä-Suomessa -asiantuntijaseminaarissa 17.4.2018: Terveydellisen riskin arvioinnin parantaminen. Avaa tästä.
Mediassa:
- Helsingin Sanomat: 1900-luvun alun talot ovat energiatehokkaampia, kestävämpiä ja terveellisempiä kuin uusilla menetelmillä rakennetut, väittää radikaali arkkitehtiviisikko. Avaa tästä.
- Tekniikka&talous: Lopullisesti eroon hometaloista. Avaa tästä.
- YLE: Koulu, joka vihdoin päätti ottaa homeongelman ja sairastuneet tosissaan. Avaa tästä.
- Politico: Sealed inside – Americans are exposed to more pollutants indoors than outdoors. One solution: Create buildings that breathe cleanly. Avaa tästä.
2. Miten erityyppiset sisäilman osatekijät vaikuttavat ihmiseen? Mitä aiheesta tiedetään? Mitkä ovat merkittävimmät aiheeseen liittyvät tietoaukot?
Kysymyksiä pohdittavaksi:
- Miten suomalaisessa sisäilmaan liittyvässä terveyskeskustelussa käsitellään esimerkiksi märkäbetoni-muovimatto -ongelmaa?
- Millaista tietoa löytyy esimerkiksi rakennusmateriaalien sisältämistä palonestoaineista ja näiden kulkeutumisesta ihmiseen?
- Kun puhutaan home ja kosteusvaurioiden terveyshaitoista, millaiseen tietoon keskustelu terveyshaitoista perustuu? Mitä virallisissa riskiarvioissa ja suosituksissa on huomioitu? Mitä puuttuu? Mitä aihealueelta ylipäänsä on tutkittu?
Linkkejä:
- Uraauurtavia löydöksiä mikrobitoksiinien solutason vaikutuksista uutisoitiin Yhdysvaltain kansallisen ympäristöterveysinstituutin (NIEHS) julkaisemassa Environmental Health Perspectives -lehdessä: Trilongins Offer Insight into Mold Toxicity. Avaa tästä.
- Modernin elinympäristön altistustutkimusta käsittelevässä yhdysvaltalaisraportissa käsitellään tietoaukkoja ja mahdollisuuksia ympäristötekijöihin liittyvien haittojen nykyistä kattavammassa ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa: Exposure Science in the 21st century – a vision and a strategy. Avaa tästä.
- Seminaariesitys kiistanalaisesta aihealueesta: onko sisäilmaan liittyvässä oireilussa kyse peloista vai oikeista sairastumisista. Äänessä aihepiirin keskeinen vaikuttaja, neurologian erikoislääkäri ja dosentti Markku Sainio, Työterveyslaitos: ”Nuhaa, kirveleviä silmiä, hengitysvaikeuksia – työterveyshuolto kumppanina.” Avaa tästä.
- Homepakolaiset ry: Sisäilmasairaan tilanteen solmukohtia. Avaa tästä.
Mediassa:
- The Guardian: Toxic Chemicals in household dust linked to cancer and infertility. Avaa tästä.
- Helsingin sanomat: Homepuhe on irronnut todellisuudesta ja se voi sairastuttaa. Avaa tästä.
- Vastine edelliseen: Avoin kirje HS:n päätoimittajalle. Avaa tästä.
- Kaleva: Oulun poliisitalon sisäilmakatastrofia tutkiva lääkärikaksikko järkyttyi: Vaikeita oireita vähätellään ja pidetään usein psyykkisinä. Avaa tästä.
3. Millä tavoin ihmiset sairastuvat sisäilmasta? Millaisia tyypillisiä oirekuvia tilanteeseen liittyy? Miten hoitosuositukset ja toimintaohjelmat vastaavat ongelmaan?
Kysymyksiä pohdittavaksi:
- Mitä sisäilmasta sairastunut tarkoittaa? Entä homesairas? Mitä tarkoitetaan ympäristöherkällä? Ketä tarkoitetaan homeallergikolla? Mikä on toiminnallinen sairaus?
- Mitä herkkyys näissä yhteyksissä tarkoittaa? Miten nämä termit suhteutuvat toisiinsa?
- Miten eri toimijat eri termejä käyttävät? Millaisia tavoitteita ja paradigmoja eri termien käyttöön liittyy ja millä tavoin ne ovat ristiriitaisia keskenään? Mitkä termeistä ovat poliittisia?
- Miten termien käyttö eri yhteyksissä voi vaikuttaa potilaan asemaan terveydenhuoltojärjestelmässä, kuntoutujana ja yhteiskunnan jäsenenä?
Linkkejä:
- Harvard University: The impact of green buildings on cognitive function. Avaa tästä.
- Hengitysliitto: Miten puhua sisäilmasta oireilusta koululaisen kanssa? Avaa tästä.
- Homepakolaiset ry: Tutkimustietoa – Yliherkkyys, teorioita ja tutkimusta monikemikaaliherkkyydestä. Avaa tästä.
- Epämääräisestä oireilusta ympäristösairauteen. Sisäilmasta sairastuminen lääketieteellisenä kiistana. Mansukoski 2013. Pro-gradu, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta. Avaa tästä.
Mediassa:
- Rakennuslehti: Pitääkö rakennus korjata ympäristöyliherkkien ehdoilla, vai riittääkö että valtaosa on tyytyväisiä? Avaa tästä.
- YLE: Analyysi: Kansallinen sisäilmaohjelma leimaa oireilua psyykkiseksi ja syventää epäluottamusta – Suomeen kootaan ”sisäilmaliikettä” vaalikevääksi. Avaa tästä.
- YLE: Kun pelkkä muovitetun rintamamiestalon näkeminen ahdistaa. Avaa tästä.
- YLE: Home vei kätilön terveyden ja työkyvyn: ”Välillä ääni katosi täysin ja hoitelin synnytykset käsimerkeillä”. Avaa tästä.
- YLE Hämeenlinna: Syksyllä 2011 opettaja Tanja Ahola-Virtanen sairastui työpaikallaan ja menetti lopulta äänensä. Hän kuitenkin toipui ja julkaisi esikoislevynsä viime vuoden lopulla. Avaa tästä.
4. Miten sisäilma-aiheen monimutkaisuus, aukottoman tiedon saavuttamattomuus ja sisäilmasairastamisen virallinen määritelmä vaikuttavat sairastuneiden avunsaantiin?
Kysymyksiä:
- Miksi sisäilmasta sairastunut ei useimmiten saa asianmukaista lääketieteellistä diagnoosia?
- Mihin kaikkeen diagnoosittomuus vaikuttaa sairastuneen elämän perusasioiden järjestymisessä?
- Mitkä tekijät laissa ja yhteiskunnan järjestelmissä voivat tehdä sairastuneista sosiaaliturvaverkon väliinputoajia ja käynnistää syrjäytymisketjun?
Linkkejä:
- Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia. Hengitysliiton julkaisuja. Avaa tästä.
- Artikkeli sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti Januksessa: Köyhät, pakotetut, kyvyttömät ja toivottomat – sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia taloudellisesta asemasta. Avaa tästä.
- Palvelumuotoilun opinnäytetyö: Työhaluisesta väliinputoajaksi: Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia työelämässä pysymisestä ja työhön paluusta. Avaa tästä.
- Homepakolaiset ry: Tutkimustietoa – Sisäilmasairas ja yhteiskunta. Avaa tästä.
Mediassa:
- Apu/Eeva: Unelmien koti sairastutti minut. Avaa tästä.
- YLE: ”Hometalosairautta” ei ole olemassa – sisäilmasta sairastuneille vihdoin hoito-ohjeet. Avaa tästä.
- China Dialogue: Indoor air pollution highlights rural-urban divide. China’s air purifier market is worth US$2.6 billion but poorer households are being left behind. Avaa tästä.
5. Kuinka kirjoittaa rakentavasti sairauksista, joihin liittyy paljon tietoaukkoja ja intressiristiriitoja?
Kysymyksiä pohdittavaksi:
– Miten voin kirjoittajana suojata haavoittuvassa asemassa olevaa haasteteltavaa?
– Millaiset lähteet ovat luotettavia, kun käsitellään kiistanalaisia sairauksia?
– Miten tutkimusaukkoihin tulisi suhtautua?
– Miksi asiantunteva ja rakentava journalismi tällaisista terveyshaitoista vaatii lähtökohtaisesti verrattain paljon paneutumista?
Luettavaa: Julie Rehmeyer: How to Report with Accuracy and Sensitivity on Contested Illnesses?
https://www.theopennotebook.
Tutustu aiheeseen tapauskertomusten kautta
Seuraavien linkkien kautta pääset tutustumaan sisäilmasta sairastuneiden kokemuksiin. Toivomme koosteiden ja tarinoiden avaavan sairastuneiden arkielämää sekä syy-seuraussuhteita, jotka aiheuttavat elämän peruspilareiden järkkymistä ja lisäävät syrjäytymisen riskiä.
