Terveyshaitat

Sisäilma ja terveyshaitat – monenlaisia oireita ja sairauksia

Rakennettu ympäristö vaikuttaa terveyteemme ja hyvinvointiimme monin tavoin. Esimerkiksi homeongelmat, rakennusmateriaaleista aiheutuvat kemikaalipäästöt, sisätilojen lämpötila, ilmanvaihto ja melutaso voivat vaikuttaa meihin joko positiivisesti tai negatiivisesti. Osa vaikutuksista tunnetaan hyvin, mutta aiheeseen liittyy myös paljon tietoaukkoja. Löydät aihepiiriin liittyvää tutkimustietoa täältä.

Esimerkiksi erilaisia homeita on tunnistettu noin miljoona eri lajia, ja uusia löydetään edelleen. Kosteusvauriorakennuksissa voi esiintyä homesienten lisäksi myös bakteereita, jollaisia ovat esimerkiksi aktinomykeetit kuten niin sanottu sädesieni. Erilaisia kemikaaleja on Euroopan unionin alueella käytössä kymmeniä tuhansia, ja niiden vaikutuksista sekä käytöstä rakennuksissa tarvitaan edelleen lisää tietoa. Rakennusmateriaalien sisältämiä kemikaaleja eivät viranomaisetkaan tunne kattavasti. Jotkin käyttöesineissä rajoitetut aineet on sallittu rakennusmateriaaleissa.

Tiedämme siis vielä puutteellisesti, millä mekanismeilla sisäilma sairastuttaa ja mille kaikelle sisäympäristöissä altistutaan. Tiedetään kuitenkin, että ongelmarakennukset voivat aiheuttaa monenlaisia oireita ja sairauksia. Monien sisäilmasta mitattujen aineiden ja tilojen käyttäjien oireiden välillä on tutkimuksissa havaittu yhteyksiä.

Sisäilmaoireita? Oirelista tunnistamisen avuksi

Kuvaamme alla oireita ja sairauksia, joita sisäilmasairaat raportoivat ja yhdistävät ajallisesti altistumiseen sisäilmaongelmille tai joiden hoitotasapainoon altistumisen katkaisemisella on koettu olevan vaikutusta. Yhdistyksessä on toimintavuosien aikana kohdattu ja kuultu tuhansia sisäilmasta sairastuneita, ja tämä lista on laadittu tästä kohderyhmäosaamisesta kertyneen tiedon perusteella. Rinnalla on hyödynnetty runsaasti tutkimustietoa, josta löydät poimintoja tämän sivun lopusta.

Listan avulla voidaan helpottaa omien oireiden yhdistämistä sisäilmaan ja sitä kautta auttaa löytämään ratkaisuja oman terveydentilan kohentamiseen. Huomaathan, että kaikki tässä luetellut terveysongelmat eivät suinkaan aina liity sisäilmaan. Listaa ei sellaisenaan tule käyttää omien oireiden ja sairauksien diagnosoimiseen sisäilmasta johtuviksi. Useimmille oireista voi olla myös muita mahdollisia syitä, jotka tulee poissulkea ja selvittää. Oirepäiväkirja on hyvä työkalu omaan hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden seurannassa ja havainnoinnissa, ja se voi auttaa myös hoitavaa lääkäriä hoidon toteuttamisessa.

Oireet:

Hengitystieoireet – yskä, limannousu, hengenahdistus, hengityksen vinkuna, kipu hengitysteissä, nenän ärsytys, tukkoisuus, nuha, nenäverenvuoto, käheys, kurkun kuivuus, poskionteloiden kirvely, suukivut, kipu ikenissä.

Yleisoireet ja neurologiset oireet – kuume, poikkeuksellinen väsymys, päänsärky, huimaus, pahoinvointi, oksentelu, hengityskatkot, nukahtamisvaikeudet, heräily, rytmihäiriöt, epänormaali hikoilu/palelu, nivelkivut, lihaskivut, lihasheikkous, luusäryt, selkäkivut, kouristelu, lihasnykinät, pistely, raajojen puutumiset ja tunnottomuudet, kielen tunnottomuus, huulten tunnottomuus, kipu kainaloissa, vapina, kasvojen turvotus ja punaisuus, korkea verenpaine ja muut sydän- ja verisuonioireet, migreeni, kolmoishermosärky, hajuaistin herkistyminen.

Ajattelu, tunteet, mieli – keskittymisvaikeudet, puheen hidastuminen, muistihäiriöt, ärtyisyys, kiukunpuuskat, hermostuneisuus, ylivilkkaus, aloitekyvyttömyys, masentuneisuus, älykkyysosamäärän laskeminen, vaikeus suoriutua neuro-kognitiivisista toiminnoista, koordinaatiokyvyn lasku.

Iho-, silmä- ja limakalvo-oireet – erilaiset ihottumat kuten nokkosrokko, ihon kutina, aftat, herpes, paiseet, paukamat, ihomuutokset, verenpurkaumat iholla, mustelmataipumus, silmäoireet, silmänpaineen nousu, näköhäiriöt, näkökentän sumentuminen, allerginen silmätulehdus, näön heikkeneminen, limakalvojen rikkoutuminen (myös suoliston ja sukupuolielinten alueella), virtsatieoireet/-tulehdukset, virtsankarkailu, yökastelu, verivirtsaisuus, korvakipu, korvien kutina, korvatulehdukset, kuulon heikkeneminen, hiusten lähtö.

Suolisto-oireet – vatsakivut, suolistokouristukset, suoliston limakalvon rikkoutuminen, närästystaipumus, ripuli, verinen uloste, ruoka-aine intoleranssit ja -allergiat kuten keliakia, vilja-intoleranssi ja maitoallergia.

Hormonaaliset, aineenvaihdunnalliset ja muut vakavat yleisoireet – keskenmenot ja sikiöepämuodostumat, hedelmällisyyden aleneminen, maidon eritys (synnyttämättömillä naisilla), kystat ja myoomat, kuukautiskipujen voimistuminen, muutokset rasva-aineenvaihdunnassa ja veren hyytymistekijöissä, luiden haurastuminen, luuytimen toiminnan häiriöt, imusolmukkeiden toiminnan häiriöt, verenpurkaumat, kilpirauhasen toiminnan häiriöt, aivopaiseet, immuunijärjestelmän häiriöt.

Sisäilmasairaiden raportoimia ja altistumiseen mahdollisesti liittyviä sairauksia ja oireyhtymiä:

  • hengitystieinfektiot: poskiontelotulehdukset, keuhkoputkentulehdukset, flunssakierteet
  • homepölykeuhko eli alveoliitti, ODTS, keuhkokuume, pikkulasten verenvuotokeuhkokuume
  • erilaiset allergiat ja muut pitkäaikaiset haitat kuten ruokaintoleranssit, hajuste- ja kemikaaliherkkyys, herkistyminen sähkölle, CFS/ME
  • astma, allerginen nuha
  • erilaiset reumat
  • kilpirauhasen sairaudet
  • suolistosairaudet kuten haavainen paksusuolen tulehdus ja Chronin tauti
  • endometrioosi
  • sieni-infektiot
  • diabetes
  • aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt
  • maksa- ja munuaisvauriot
  • muut autoimmuunitaudit, erilaiset neurologiset sairaudet, lihassairaudet, syövät.

Yksilöllisyys ja vaihtelevuus

Sisäilmaan liittyvät oireet vaihtelevat monesti altistumisen mukaan. Erilaiset tilat voivat aiheuttaa samallekin ihmiselle erilaisia oireita.

Oireet myös riippuvat yksilöllisistä tekijöistä, eli esimerkiksi geeneistämme ja siitä, mille olemme aiemmin altistuneet. Sama tila voi siis aiheuttaa eri ihmisille erilaisia oireita tai ei oireita ollenkaan.

Kaikille yhteistä sairaudenkuvaa, varsinaista ”sisäilmasairautta” tai ”homesairautta” ei lääketieteellisessä mielessä ole olemassa. Homepakolaiset ry:ssä käytämme sisäilmasairas-termiä kuvaamaan ihmisiä, jotka ovat sairastuneet sisäilmaongelmien seurauksena ja/tai joilla sairaus tai oirekuva reagoi sisäilmaongelmiin.

Tutkimuspoimintoja ja lisätietoa

National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine (2022): Why Indoor Chemistry Matters.

Augusta Free Press (2017). Virginia Tech researchers study the relationship between the indoor environment, health.

Allen ym. (viitattu 2017). Harvard Center for Health and the Global Environment: Healthy Buildings –ohjelman kooste rakentamisessa käytetyistä aineista ja niiden terveyshaitoista. Useita kompakteja tiivistelmiä aineryhmittäin jaoteltuina

WHO (2009): WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould.

Hurraß ym. (2017). Medical diagnostics for indoor mold exposure.

Caccamo ym. (2013). Xenobiotic sensor and metabolism-related gene variants in environmental sensitivity-related illnesses: a survey on the Italian population.

Fromme ym. (2016). Brominated flame retardants – Exposure and risk assesment for the general population.

Weinhold (2013). “Trilongins” Offer Insight into Mold Toxicity.

Gore ym. (2015). EDC-2: The Endocrine Society’s Second Scientific Statement on Endocrine-Disrupting Chemicals. 

Ghassabian & Trasande (2018). Disruption in Thyroid Signaling Pathway: A Mechanism for the Effect of Endocrine-Disrupting Chemicals on Child Neurodevelopment.

Houten ym. (2016). Changes in the Metabolome in Response to Low-Dose Exposure to Environmental Chemicals Used in Personal Care Products during Different Windows of Susceptibility.

Rosenblom Lichtenstein ym. (2016). Repeated Mouse Lung Exposures to Stachybotrys chartarum Shift Immune Response from Type 1 to Type 2

Molina (2016). Do Repeated Pulmonary Exposures to Zinc Induce Sensitization or Adaptation?

Nassan ym. (2017). Personal Care Product Use in Men and Urinary Concentrations of Select Phthalate Metabolites and Parabens: Results from the Environment And Reproductive Health (EARTH) Study.

Allen ym. (2016). Associations of Cognitive Function Scores with Carbon Dioxide, Ventilation, and Volatile Organic Compound Exposures in Office Workers: A Controlled Exposure Study of Green and Conventional Office Environments.

Nevalainen ym. (2004). Hankala, haitallinen home. 

Hammel ym. (2017). Associations between flame retardant applications in furniture foam, house dust levels, and residents’ serum levels.

Neel & Sargis (2011). The paradox of progress: environmental disruption of metabolism and the diabetes epidemic.

Karpale ym. (2021). Activation of pregnane X receptor induces atherogenic lipids and PCSK9 by a SREBP2-mediated mechanism.

Tutkimustietoa

Sisäilmasairas: Vinkkejä onnistumiseen lääkärin vastaanotolla

Sisäilmasairauden kolme astetta

Ratkaisumalli – sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista