Solmukohtia

Solmukohtia sisäilmasairaan avunsaannissa

Umpikujia yhteiskunnan rakenteissa

Sisäilmasta vakavasti ja kroonisesti sairastuneille on tyypillistä, että tilanne vyyhtiytyy. Yhden ongelman vääntyessä umpisolmuun uusi ongelma syntyy toisaalla, ja tilannetta on mahdoton purkaa. Mitä enemmän ongelmia kasautuu, sitä vähemmän kyse on enää pelkästään sairaudesta, vaan edellytyksistä toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.

Menettäessään toimintakykyisen jäsenen myös yhteiskunta liittyy häviäjiin. Ongelmien kasautuminen tai lakaiseminen maton alle ainoastaan kasvattaa yhteiskunnan sisäilmasairauksista maksamaa laskua.

Tästä osiosta löydät tietoa siitä, millaiset seikat estävät sisäilmasta vakavasti sairastuneiden tilanteen ratkaisuja.

Tilanne solmussa

Krooninen sisäilmasta sairastuminen synnyttää usein moniulotteisen ongelmien vyyhdin, jolloin tilanteen ratkeaminen kokonaan vaatisi apua usealta taholta samanaikaisesti ja koordinoidusti. Pitkittyneet ongelmat ratkeavat harvoin yhdellä lääkärikäynnillä tai pelkästään sillä, että remonttimies pistäytyy korjaamassa kosteusvauriosta kärsineen asunnon osan.

Sen sijaan vakavammin sisäilmasta sairastuneet ovat apua etsiessään ajautuneet umpikujiin yhteiskunnan rakenteissa. Menettäessään mahdollisuuksia asumiseen, työelämään, opiskeluun, riittävään terveydenhuoltoon tai esimerkiksi sosiaaliturvaan, heidän keskeisimmät edellytyksensä toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä vähenevät.

Sisäilmasairaat ovat kertoneet ongelmista aivan perustavanlaatuisissa arjen toimissaan. Terveydenhuollossa sairastunut henkilö ei tyypillisesti saa hoitoa, kunnollista diagnoosia tai toimintakykyarviota, siis edes kunnollista vastausta siihen, mikä sairastunutta tarkalleen ottaen vaivaa, hoidosta puhumattakaan.

Sairastunutta ihmistä ei auta – vaan päinvastoin häntä turhauttaa – se, että hänet todetaan paperilla terveeksi. Homepakolaiset ry:n selvityksissä valitettavan moni on kokenut terveyskeskuskäynnit ongelmien ratkaisun kannalta joko negatiivisiksi tai turhiksi. Työllistymisen tukiratkaisuja on myös hankala ilman diagnoosia saada.

Sopivien tilojen puute on suurin solmu sairastuneiden tilanteen korjaantumisessa. Asia on yhtä yksinkertainen kuin dramaattinenkin: sairastuneelta ihmiseltä lähtee alta paikka, jossa hän voisi asua, työskennellä tai opiskella. Kun lapsi sairastuu koulutiloissa, hän joutuu helposti koulutuksen kannalta ikätovereitaan huonompaa asemaan. Aikuisilla tilojen puute on tarkoittanut ajautumista paitsi työttömyyteen, myös muuttokierteeseen ja jopa kodittomuuteen, kun sopivaa lokeroa suomalaisesta rakennuskannasta ei vain ole tahtonut löytyä.

Monet törmäävät asenteisiin. Väite, että sisäilmasta oirehtiminen on jonkinlainen ”pään sisäinen” tai pelkästään toiminnallinen ongelma, on tutkimustietoonkin nähden edelleen hämmentävän yleinen Suomessa. Tällaisia näkemyksiä ovat kuitenkin päässeet esittämään kuuluvasti sellaisetkin tahot, joilla on heikkolaatuisen rakentamisen tai terveydenhuollon puutteiden suhteen intressejä tai muuta puolustettavaa. Asenteet sisäilmasairauksia kohtaan ovat saattaneet olla samaan aikaan yhtä kielteisiä kuin asiantuntemattomiakin. Tutkimustiedosta huolimatta ne ovat olleet myös kankeita muuttumaan.

Pahimmillaan sairastuneiden tilanteet ovat kehittyneet vakaviksi. Virallisen diagnoosin puuttuessa ihmisiä on joutunut paitsi riittävän terveydellisen avun, myös esimerkiksi sosiaali- ja vakuutusturvan ulkopuolelle. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa avun ja kuntoutuksen sijaan sairastunut on ajautunut vaille minkäänlaisia tuloja tai muutoin taloudelliseen kriisiin.

Tragediat ovat henkilökohtaisia, mutta loppulaskun maksaa yhteiskunta. Sisäilmasta sairastuneet käyttävät runsaasti palveluja, mutta he eivät tahdo saada apua oikeilta ja asiantuntevilta tahoilta. Nykytilanne kuormittaa sekä sairastuneita että palvelujärjestelmää. Myös monet yhteiskuntaa pienemmät yhteisöt, kuten työpaikat tai oppilaitokset ovat ajautuneet ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin sisäilmaongelmien vuoksi. Seuraukset ovat kalliita kaikilla tasoilla.

Nämä ovat syitä, miksi sisäilmasairastunut henkilö itse tulisi nostaa pääosaan silloin, kun hänen omaa ongelmaansa ratkaistaan. Tällä hetkellä näin ei edes terveydenhuollossa: potilaan oireiden ja tarpeiden sijaan hoitoa ohjaavat erilaiset mallit ja hoitosuositukset, jotka eivät vielä tunnista sisäilmasairauksien kirjoa. Iso osa sisäilmasairaista ei mahdu nykyisten suositusten, määritelmien ja ohjeistusten alle.

Tulokulmaa ongelman käsittelyssä tuleekin muuttaa: syy-seuraussuhteista väittelyn sijaan ongelmaa saadaan tehokkaammin haltuun ennakoivalla, asiakaskeskeisellä ja moniammatillisiin ratkaisuihin keskittyvällä hoidolla ja toisaalta myös politiikalla, jossa ratkaisut nostetaan pääosaan. Usein sisäilmasairas saattaa tarvita apua tai järjestelyjä useaan ongelmaan yhtä aikaa: niin lääkäriltä, työnantajalta kuin viranomaistahoiltakin. Toistaiseksi pääosaa sisäilmasairauksien ongelmakentässä näyttelevät yhteiskunnan ristikkäiset rakenteet, joista yhden toimimattomuus tai taipumattomuus johtaa valitettavan usein siihen, että sairastuneella on edessään umpikuja toisensa jälkeen.

Solmuja

Miksi sisäilmasta sairastuminen johtaa elämän peruspilareiden romahtamiseen?

Kaavion alta pääset lukemaan lisää jokaisesta punaisesta solmukohdasta.

Avaa kaavio suurempana pdf-muodossa tästä.

Lue lisää solmukohdista

Solmukohtana tilojen puute: Koti, työ, opiskelu – kun sopivaa rakennusta ei löydy.

Solmukohtana diagnoosin ja toimintakykyarvion puute: ”Olen sairas, mutta virallisesti terve”.

Solmukohtana sisäilmaongelman todentaminen: Mikä rakennuksissa sairastuttaa? Oireiden aiheuttajia ei osata mitata aukottomasti.

Solmukohtana vähättely ja asenteet. ”Aivan, kuin minua ei olisi.”

Solmukohtana turvaverkot: ”Virallisesti terve” ajautuu sosiaali- ja vakuutusturvan ulkopuolelle.

Solmukohtana taloudellinen toimintakyky: Mahdollisuudet ratkaisuihin kaventuvat, kun sisäilmasairas joutuu taloudelliseen ahdinkoon.

Solmukohtana arkiympäristönmuutos: Ympäristönmuutos rajaa sisäilmasta sairastuneiden elintilaa.

Solmukohtana koordinoinnin puute: Sairastunut kiertää taholta toiselle, kun kokonaisvastuu puuttuu.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista