Myytti: ei huolta, tämä rakennus korjataan pian
Miksi korjaustoimet eivät niin usein tuo tulosta?
”Koulurakennusten oikea korjaaminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Käytännössä korjaukset ovat usein epäonnistuneet ja rakennusta on jouduttu korjaamaan useampaan kertaan.” 1
”Luvattoman moni homeremontti epäonnistuu.” 2
”Useimmissa tapauksissa terveysviranomaisilla ei ole keinoja kartoittaa sisäympäristöjen altisteita ja täten ennustaa terveysvaaraa tai -riskejä ongelmarakennuksissa.” 3
Usein rakennusten kosteus- ja homekorjaustoimenpiteet epäonnistuvat. Näin todetaan myös ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden yhteenvedossa. Mahdollisuuksia epäonnistua korjaustoimenpiteissä on valitettavan paljon. Korjausrakentajan tulisi osata valita pätevä asiantuntija etsimään ongelman aiheuttaja ja osaava korjaussuunnittelija tekemään toimiva korjaussuunnitelma. Ammattitaitoisen rakennustyön jälkeen tulisi vielä seurata, että terveysongelmat todella loppuvat.4, 5
Jos homeongelma on rajallinen ja se korjataan asianmukaisesti suojattuna, vaihtamalla kaikki vaurioitunut materiaali uuteen sekä puhdistamalla/uusimalla irtaimisto, korjaus voi auttaa. Tutkimustietoa siitä, mikä on oikea ja riittävä korjaus, on vähän.2 Korjausprosessit ovat usein hitaita, tulokset epävarmoja ja korjaamisprosesseihin liittyvät mittaus- ja seurantamenetelmät vaativat kehittämistä.6
Monet tutkimukset todistavat, että pelkkä materiaalin kuivaaminen ei auta. Mikrobikasvuston valtaama materiaali ei puhdistu kuivattamalla, sillä mikrobikasvustot pystyvät elämään kuivuneessakin materiaalissa 7, 8, 9 ja joidenkin mikrobien myrkyntuotanto jopa lisääntyy kuivattaessa.10 Kasvustot myös leviävät kostuneen alueen ulkopuolelle, joten materiaali on vaihdettava laajalti vaurioituneen alueen ulkopuoleltakin.8 Muunkaan tyyppistä kasvustojen jättämistä rakenteisiin, kuten kotelointia, tiivistämistä tai desinfiointeja, ei suositella.11, 12, 13
Korjaustyöt tehtävä huolellisesti – ja turvallisesti
Oleskelu korjattavissa tiloissa saattaa aiheuttaa terveysriskin.14 Korjausten ja purkutöiden aikana mikrobipitoisuudet nousevat erittäin korkeiksi.15
Nykyisten ohjeiden mukaan korjattava alue on eristettävä osastoimalla se muoviseinillä, minkä lisäksi alue on alipaineistettava ja varmistuttava, että korjausoperaatiossa pöllyävät altisteet eivät leviä muualle rakennukseen.8
Korjaus- ja purkutöissä on suojauduttava vähintään FFP3-luokan hengityssuojaimilla ja suojattava kasvojen ja käsien iho esimerkiksi haalarein.15 Homevauriokorjauksia työkseen tekevillä työntekijöillä on kohonnut riski saada ammattitauti homealtistuksen vuoksi.8 ”Jos altistus on jo valmiiksi olemassa, vain viidentoista minuutin oleskelu tällaisissa tiloissa aiheuttaa oireita ja muutama viikko riittää sairauden puhkeamiseen” 8. Korjattavissa tiloissa ei siis samanaikaisesti tule myöskään asua ja työskennellä. Myös irtaimisto on suojattava pöllytykseltä.16
Korjaustöiden jälkeen on suoritettava asianmukainen siivous, pyyhittävä ja imuroitava hepa-suodattimella. Homepölysiivousta tekevien työntekijöiden tulee käyttää suojaimia mikrobialtistumisen ehkäisemiseksi.15 Siivouksen on oltava perusteellinen, toteutettu oikeilla välineillä ja se on suoritettava kolmeen kertaan rakennussiivouksen jälkeen, suojattuna ja eristysten kanssa.15 Uusi tai peruspuhdistettu ilmanvaihtokanavisto on otettava käyttöön vasta työmaan perusteellisen puhdistuksen jälkeen.8
”Tilojen mikrobiologista puhtautta on syytä tarkkailla korjauksien jälkeisenä talvikautena esim. pintasivelynäytteillä”. Tilannetta on seurattava vielä vuosi tai kaksi remontin jälkeen tehtävällä oirekyselyllä, jolla selviää, miten korjaus on loppujen lopuksi onnistunut.8 Myös saastunut irtaimisto on joko vaihdettava tai puhdistettava onnistuneesti.
Kysymyksiä jää usein avoimeksi
Valitettavasti näin ei läheskään aina toimita.
Jos toimittaisiin, riittäisikö sekään? Monet kosteusvauriomyrkyt esimerkiksi ovat rasvaliukoisia ja siten ne esimerkiksi läpäisevät muovin.17, 18 Eivätkö ne tällöin kulkeudu muovisen osastoinnin lävitse?
Lisäksi: kuivaamista, kotelointia ja desinfiointia ei suositella, mutta kantavissa rakenteissa näin kuitenkin toimitaan. ”Kantaville rakenteille suositellaan puhdistusta, kemikaalikäsittelyä ja kuivausta ennen uusien pintamateriaalien asentamista.” 8 Miksi muissa rakenteissa kemikaalien käyttö ja kuivaus ei toimi, mutta se sallitaan kantavissa rakenteissa? Jos rakennus on kärsinyt pitkään vakavista kosteusvaurioista, eivätkö mikrobit ja sädesienet leviä kantavista rakenteista uusiin eristeisiin ja päällystemateriaaleihin?
”Entä kuinka sairas talo sitten parannetaan? Nyt kun tiedetään, että myrkyt eivät ole pois pestävissä ja ne eivät hajoa hapoilla, emäksillä eivätkä entsyymipesuaineilla, niitä ei voi hävittää muuta kuin polttamalla. Ei siis ole muuta keinoa, kuin purkaa pois kaikki ne rakenteet, joissa epäillään olevan näitä myrkkyjä.”18
Lähteet:
1. Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Opetushallitus, 2008.
2. ”Korjatako vai eikö korjata – ”luvattoman moni homeremontti epäonnistuu”.Kosteus- ja Hometalkoiden johtaja Juhani Pirinen YLE:n artikkelissa, Katariina Luoma. 2014.
3. Karjun siittiöt huonepölyn ja -aerosolin myrkyllisyysmittarina. Tiivistelmä tutkimuksesta,
Pekka Salin, 2010.
4. Kosteus- ja hometalkoot. Toimenpideohjelman yhteenveto. 2016.
5. Taloyhtiön korjausopas homevaurion korjaamiseen. Kosteus- ja hometalkoot, 2015.
6. Monitoring success of remediation: Seven case studies of moisture and mold damaged buildings. Haverinen-Shagnessy ym. The science of the total environment. 2008.
7. Asumisterveysohje – Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Valtuutussäännös: Terveydensuojelulaki (763/94) 32 §
(Voimassa alkaen 1.5.2003, korvattu myöhemmin v. 2016 asumisterveysasetuksella.) Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1 Helsinki 2003.
8. Työterveyslaitos varoittaa rakentajia: Homeet yhtä suuri vaara kuin asbesti!
Seppo Korhonen, Rakentaja-lehti 24/1/2007.
9. Mikrobikasvu betonimateriaaleissa aiheuttaa sisäilmaongelmia. DI Pirjo Prokkola, Sisäilmastoseminaari, Dipoli, Espoo, 18.3.2009.
10. Terveen rakennuksen evoluutio. Anne Aikivuori, Tutkimusraportti, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo, 2001.
11. Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kannanotto biosidien käytöstä korjausrakentamisessa 15.3.2016.
12. Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan Sisäilmatutkimus 2017. Tutkimusraportin tiivistelmä. Turun yliopisto ja Opetusalan ammattijärjestö: Putus, Länsikallio, Ilves. 2017.
13. Huolellinen siivous riittää homevauriokorjauksen jälkeen. Sisäilmauutiset, 2013.
14. Lack of Respiratory Improvement Following Remediation of a Water-Damaged Office Building. Iossifova ym. American Journal of Industrial Medicine. 2011.
15. Homevaurioiden korjausopas. Jukka-Pekka Kärki, Heikki Öhman, Kuopion yliopisto
Tutkimuksia ja selvityksiä 6/2007.
16. Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. Kosteus- ja hometalkoot, vahinkopalvelut, Työterveyslaitos. 2011.
17. Hometalossa riehuvat mikrobijengit. Jukka Ruukki, Tiede-lehti 7/2003.
18. Mikrobimyrkyt tuhoutuvat vain polttamalla. Mirja Salkinoja-Salonen, 2000.
