Myytti: Uudet rakennukset ovat terveellisiä
Mikä uusissa rakennuksissa sairastuttaa?
”Kaikki uudet betonirakennukset jäävät liian kosteiksi” – Juhani Pirinen, Ympäristöministeriön Hometalkoot-toimenpideohjelma.1
Rakentamisessa terveyshaittoja aiheuttavat mm. muovinpehmentimet eli ftalaatit, nanomateriaalit ja palonestoaineet. Healthy Buildings -ohjelma, Harvardin yliopisto 2
”Ilmastonmuutos ja lämmöneristyksen lisäys lisäävät useiden nykyisten vaipparakenteiden kosteusriskejä ja edellyttävät niissä toteutustapojen muutoksia.” – Juha Vinha, Tampereen teknillinen yliopisto 3
Sisäilman laatuun liittyvät ongelmat ovat edelleen yleisiä. Viime vuosina asukkailla on ilmennyt oireita uuteen asuntoon muuton jälkeen. – VTT:n raportteja 571, 2005 4
Uusi rakennus ei automaattisesti ole vanhaa rakennusta terveellisempi. Ihmiset sairastuvat uusissakin rakennuksissa. Joillekin muutto uuteen asuntoon on ollut jopa lopullinen vakavan sairastumisen laukaiseva tekijä. Huomattava osa sisäilmasairaista kertoo, ettei pysty oleskelemaan uusissa rakennuksissa. Miksi?
Rakentamisessa käytettävien aineiden kohdalla on kemikaalisääntelyssä aukko. Rakentamisessa on sallittua käyttää aineita, jotka toimivat esimerkiksi hormonaalisina haitta-aineina, ovat neurotoksisia, herkistäviä, karsinogeenisiä tai jopa lisääntymismyrkyllisiä.5
Rakennuksissa altistutaan homeiden lisäksi aiheuttaa esimerkiksi palonestoaineille, muovinpehmentimille, nanomateriaaleille ja pintakäsittelyaineille.2, 6
Kattavaa tutkimusta ja tietoa uusista materiaaleista, niiden kosteuskestävyydestä ja materiaaliyhdistelmien käyttäytymisestä ei ole. Uusien materiaalien ja materiaaliyhdistelmien käyttäytymistä ei ole tarpeeksi tutkittu.7
”Otettaessa käyttöön uusia materiaaleja ja materiaaliyhdistelmiä ei useinkaan osata kyllin varhaisessa vaiheessa tunnistaa niitä aineita, jotka ajan mittaan osoittautuvat vaarallisiksi.” 8
Rakentamisessa jätetään kasvupaikkoja mikrobeille
Yksi ongelma uusissa taloissa on niiden pinnoittaminen kosteana. Kun kostean betonin päälle levitetään tasoitteet, liimat ja muovimatot tai muut pinnoitteet, syntyy ongelmia:
Kun rakennus päällystetään liian aikaisin, kosteana, on todennäköistä että betonirakenteeseen syntyy mikrobivaurio. Lisäksi kostuneet pintamateriaalit toimivat kasvualustoina mikrobeille, esimerkiksi Stachybotrys-home viihtyy märässä kipsilevyssä. Lisäksi useiden materiaalien, kuten saumausaineiden, tasotteiden, lastulevyjen, PVC-lattiapinnotteiden ja tapettien päästöt lisääntyvät kosteuden vaikutuksesta.8
Esimerkiksi kipsilevystä aiheutuu normaalitilanteessa varsin pieni epäpuhtauspäästö. Kostuneena kipsilevyn emissiotaso kuitenkin nousee. ”Emittoituvia aineita ovat mm. 1-butanoli, dekaani, 2-etyyli-1-heksanoli ja 2-fenoksietanoli”.8
Nimenomaan betonin alkalinen kosteus voi käynnistää päällystemateriaaleissa ja niiden kiinnittämiseen käytetyissä liimoissa kemiallista hajoamista. Kerran käynnistyttyään nämä prosessit jatkuvat, vaikka betoni kuivuisi.4,9 Kostuneessa muovimatossa käynnistyy mikrobitoiminta, jonka seurauksena PVC-muovin pehmitinaineet alkavat hajota, tuottaen ftalaatteja ja muun muassa 2-etyyliheksanolia.
Ftalaatit ja niiden aineenvaihduntatuotteet voivat stimuloida immuunijärjestelmää, aiheuttaa kehityshäiriöitä ja moni niistä on todettu hormonaalisiksi haitta-aineiksi10, 11, 12. Liimojen hajoamisen seurauksena syntyneet yhdisteet ovat hydrolyysi- ja hapettumistuotteita kuten alkoholeja, aldehydeja, ketoneita ja happoja, joista tunnetuin on juuri 2-etyyliheksanoli.13, 9
Uusi rakennus voi olla ”seka-altistaja”
Myös pinnan alla muhii: kun päällysmateriaalit on laitettu kostean betonin päälle, ja ilmassa on muovimatosta, tasoitteista ja liimoista haihtuneita yhdisteitä ”samassa rakennuksessa on varmasti myös mikrobien tuottamia haitta-aineita eli toksiineja. Tällöin kyse on kosteusvauriorakennuksesta ja sen aiheuttamasta seka-altistumisesta.”14
Uudet ympäristöt ovat usein terveyshaittojen suhteen vaikeasti ennustettavia. Esimerkiksi kun tasoitteista tehtiin neutraaleja, jotta alkalisen betonin aiheuttama pintamateriaalien hajoaminen vähenisi, niistä tuli neutraaleina mikrobeille parempia kasvualustoja. Korjaamalla yhtä ongelmaa luotiin otollisemmat olosuhteet mikrobikasvulle.
Entä mitä uusille, kosteina muhiville rakenteille tapahtuu, kun rakennusta rakennetaan ilman rakennuksen suojaamista sateelta, tai kun pinnoitukset tehdään kuivattamatta rakenteita kunnolla?
Homevauriohan syntyy nopeasti: ”kun vesi tai kosteus pääsevät huoneenlämpöisiin rakenteisiin, homevaurio syntyy kahdessa päivässä, ellei mitään tehdä”. Vaurio ei poistu kuivaamalla, vaan ainoastaan poistamalla mikrobeja kasvavat materiaalit laajalti yli vauriorajojen. ”Vaikka homevaurio olisi kuivunut, sekin on terveydelle vaarallinen” 15. Mikä tahansa materiaali homehtuu, jos kosteutta on riittävästi.
Märkä valmistuessaan
Tällä hetkellä rakennustuotannon kosteudenhallinnassa on vakavia puutteita. Kokemusperäinen tieto uudenlaisista rakenteista puuttuu ja monet uudet ratkaisut lisäävät kosteusvaurioiden todennäköisyyttä. Energiansäästönormien vaatima lämmöneristeen paksuuden kasvattaminen lisää helposti suunnittelu- ja asennusvirheitä. ”Homeettomuuteen ei ehkä jatkossa enää päästä”.16
Rakennusalalla käytännöt ja aikataulut ovat mitä ovat. Jotta saadaan rakennetuksi terveitä taloja tulisi tilaajien, suunnittelijoiden, rakentajien, teollisuuden ja varastoinnin ottaa työssään huomioon kosteusnäkökohdat. Viranomaisten tulisi lisätä rakentamismääräyksiin vaatimus kuivasta rakentamistavasta sekä korjaus- että uudisrakentamiseen.7
Kuivaan rakentamistapaan on alettu lakitasolla kiinnittää huomiota vasta viime vuosina. Kuivaketju10-toimintamallia on lanseerattu 2010-luvulla, mutta samalla vuosikymmenellä rakennusaikana kastuneet rakenteet ovat olleet uutisissa toistuvasti. Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta astui voimaan v. 2018. Miten se ongelmaan tehoaa, jää nähtäväksi.
Uudet materiaalit, uudet mikrobit
Uusilla materiaaleilla voi mahdollisesti kasvaa tuhokykyisempiä mikrobeja kuin vanhoilla ja perinteisillä materiaaleilla. Esimerkiksi streptomykeetin myrkyllisyys soluille vaihtelee kasvatuspinnan mukaan. Kipsilevyllä kasvettuaan se tuhoaa eteen sattuvia elimistön puolustusjärjestelmän soluja, mutta puun, betonin ja lasin pinnalla mikrobi on selvästi lauhkeampi.17, 18
Sisäympäristön mikrobistoa ja sen muuntumista on alettu kattavammin tutkia vasta hiljattain. 19, 20, 21, 22
Kosteusvauriorakennukset ovat mutkikas vyyhti. Vuonna 2004 suomalainen tutkijajoukko totesi, että ”kyseessä on monimutkainen, terveyshaittoja aiheuttava ilmiö, joka on yleinen eri puolilla maailmaa, joka on kehittynyt modernin rakentamisen myötä”. 23
Lähteet:
1 Homeista pitää haluta eroon. Janne Toivonen. Helsingin Sanomat 3.11.2010.
2. Building evidence for health -tietopankki. Healthy Buildings Program, Harvard T.H. Chan School of Public Health.
3. TTY:n rakennusfysiikan professori kertoo, miksi eristemäärien lisäys nollaenergiatasolle saattaa olla kosteusriski. Rakennuslehti, 22.12.2016.
4. Muovimattopinnoitteisen lattiarakenteen VOC-emissiot sisäilmaongelmatapauksissa. Helena Järnström. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 2005 VTT PUBLICATIONS 571.
5. Purkumateriaalit – kiertotalouden pommi? Pulkkinen Katja, Kemia-lehti 6/2016.
6. Semi volatile organic compounds and flame retardants – Occurrence in indoor environments and risk assessment for indoor exposure. Helena Järnström, Sirje Vares ja Miimu Airaksinen, VTT Research Notes 2486. 7).
7. Rakennusten kosteudenhallinnan best-practices. Olli Teriö. Frame-projekti 2011.
8. Terveen rakennuksen evoluutio. Anne Aikivuori, Tutkimusraportti, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo 2001VTT 2001.
9. Oirekyselyt asuntojen PVC-muovimatoilla päällystettyjen betonilattioiden sisäilmahaittojen ratkaisijana. Pertti Metiäinen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus 9/2009.
10. EDC-2: The Endocrine Society’s Second Scientific Statement on Endocrine-Disrupting Chemicals. 2015. Gore AC, Chappell VA, Fenton SE, Flaws JA, Nadal A, Prins GS, Toppari J, Zoeller RT. Endocrine Reviews, 36(6).
11. State of the Science of Endocrine Disrupting Chemicals – 2012. 2013. Becher G, Bergman Å, Bjerregaard P, Bornman R, Brandt I, Heindel JJ, Iguchi T, Jobling S, Kidd KA, Kortenkamp A, Muir DCG, Ochieng R, Skakkebæk NE, Toppari J, Woodruff TJ, Zoeller RT. World Health Organization.
12. Historical EU vote recognises four chemicals as hormone disrupting for humans. Artikkeli Chemsec:n verkkosivulla (28.12.2017).
13. Betonirakenteiden VOC-emissiot ja niiden vähentäminen rakennetta lämmittämällä. Kai Kylliäinen, 7/2010. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 2010.
14. Mirja Salkinoja-Salonen artikkelissa Pilaako tämä myrkkypommi kotisi? Outi Pippuri, Taloussanomat 17.2.2011. Lainaus kirjoituksessa haastatellulta Mirja-Salkinoja-Saloselta.
15. Työterveyslaitos varoittaa rakentajia: Homeet yhtä suuri vaara kuin asbesti! Rakentaja-lehti 24/1/2007.
16. FRAME-hanke, Frame yleisöseminaari 26.1.2011.
17. Hometalossa riehuvat mikrobijengit. Jukka Ruukki. Tiede-lehti 7/2003.
18. Microbial growth on plasterboard and spore-induced cytotoxicity and inflammatory responses in vitro. Timo Murtoniemi. University of Kuopio, Department of Biochemistry. KTL. Publications of the National Public Health Institute A 13 / 2003.
19. Jayaprakash (2016). Indoor microbiota in severely moisture damaged homes and the impact of interventions.
20. National Research Council: Microbiomes of the Built Environment: A Research Agenda for Indoor Microbiology, Human Health, and Buildings.
21. Dai ym (2017). Factors Shaping the Human Exposome in the Built Environmen
t: Opportunities for Engineering Control.
22. National Research Council: Exposure Science in the 21st Century: a vision and a strategy.
23. Hankala, haitallinen home. Aino Nevalainen, Tuula Husman ja Maija-Riitta Hirvonen, Duodecim 2004;120(13):1681-7.