Sisäilmasta sairastuneen työjärjestelyt

Mikä sisäympäristössä sairastuttaa?

  • Home -ja kosteusvauriomikrobit ovat vain yksi sisäilmaongelmia aiheuttava seikka. Esimerkiksi materiaaleista ja irtaimistosta vapautuvat VOC-päästöt voivat aiheuttaa oireita.
  • Yleinen sisäilmaongelmia aiheuttava tekijä on huonosti suunniteltu, huollettu tai esim. viikonloppuisin ja loma-aikoihin sammutettava ilmanvaihto.

Sisäilmaoireilun tunnistaminen:

  • Sisäilmaoireilusta voi saada viitteitä, mikäli tietyt oireet helpottavat viikonloppuisin tai loma-aikana ja palaavat taas takaisin työhön palattua.
  • Sisäilmaoireilu on yksilöllistä. Kaikki eivät saa oireita samoista tekijöistä. Myös oireet voivat olla erilaisia eri ihmisillä.
  • Tyypillisiä oireita ja sairauksia ovat mm. hengitystieinfektiot, astma, iho-oireet, infektiokierteet, suolisto-oireet, päänsärky, silmä- ja nuhaoireet sekä erilaisten allergioiden ja intoleranssien puhkeaminen.

Lisätietoa oireista:
Sisäilma ja terveys, terveyshaitat
Kolmen asteen sisäilmasairaus – tutustu sisäilmasairauden eri asteisiin
Hengitysliiton sivuilta lisää tietoa sisäilmaan liittyvistä oireista
Tutkimustietoa aiheesta

Yksilöllisyyttä ja vuoropuhelua

Jokainen sisäilmasta sairastunut reagoi altisteille yksilöllisesti, joten yhtä oikeaa ja kaikille sopivaa ratkaisua ei ole. Sairastunut voi kärsiä yhdestä tai useammasta sisäympäristön tekijästä: homeesta, kemikaaleista, hajusteista tai vaikkapa sähkömagneettisesta säteilystä.

Ratkaisujen löytyminen vaatii usein kärsivällistä vaihtoehtojen kokeilua ja ratkaisuhakuista   vuoropuhelua kaikilta osapuolilta.  Työjärjestelyt tulee miettiä yksilöllisesti käymällä läpi kunkin sairastuneen rajoitteet.

Sairastunut on yleensä itse oman tilanteensa paras asiantuntija, joten yhteistyö sairastuneen itsensä kanssa on olennaista sopivien ratkaisujen löytämiseksi.

Räätälöityjä ratkaisuja

  • Joskus ongelmat ratkeavat toimipistettä tai työpaikkaa vaihtamalla. Toimistotyössä etätyö on monesti varteenotettava vaihtoehto, jotta sisäilmasta sairastunut voi jatkaa työntekoa.
  • Kaikissa ammateissa etätyö ei kuitenkaan ole mahdollista. Tällöin hyvä ratkaisu on muokata sairastuneen työnkuvaa niin, että henkilö voi jatkaa työssään.
  • Tuote- ja materiaalivalinnoilla sekä sairastuneen työympäristöä muokkaamalla saavutetaan usein parannuksia tilanteeseen. Joskus työntekijä voidaan siirtää toisiin hänelle paremmin soveltuviin työtehtäviin. Valitettavasti sopivaa työjärjestelyä ei kuitenkaan aina löydy, jotta sairastunut voisi jatkaa työssään.
  • Sairastuneen oma aktiivinen rooli on keskeinen niin olemassa olevan työpaikan haasteellisen tilanteen järjestämisessä kuin työttömänä uuden työpaikan tai työnkuvan löytymisessä.
  • Jos sopivaa työpaikkaa ei ole löytynyt ja sairastunut on ollut pitkään työttömänä, vaihtoehtona saattaa olla mm. palkkatuettu työ tai työkokeilu ja työvalmennus.
  • Nopealla ja ratkaisukeskeisellä reagoinnilla voidaan välttää sisäilmalle oireilevan työntekijän vakavampi sairastuminen.
  • Työpaikalla yhteistyö työterveyshuollon kanssa auttaa, kunhan työterveyshuollolla on   osaamista sisäilmasairauksista.

Yksi työtila tai ratkaisumalli ei välttämättä sovi jokaiselle sisäilmasta sairastuneelle,  vaikka se olisi toiminut yhden sisäilmasta sairastuneen kohdalla.

Haastava tilanne saattaa joskus ratketa pienellä muutoksella ja joskus taas  vaatia huomattaviakin järjestelyjä.

Käytännön ratkaisuja

Home- ja kosteusvauriokorjaukset:

  • Korjausten aikana korjattava alue tulee eristää asianmukaisesti ja etenkään sisäilmasta sairastuneiden ei tule työskennellä parhaillaan remontoitavissa kohteissa. Kohteen mikrobipölypitoisuus voi nousta moninkertaiseksi.
  • Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaus ei aina riitä poistamaan ongelmaa niin, että sairastunut voisi korjauksenkaan jälkeen työskennellä rakennuksessa.
  • Kunnollinen loppusiivous on ratkaiseva tekijä onnistuneessa remontissa.
  • Korjausrakentamisessa käytettävien aineiden kuten maalien, liimojen ja materiaalien soveltuvuus kannattaa huomioida.
  • Korjausten jälkeen ja aivan uuteen rakennukseen muutettaessa on huomioitava, että   sisäilmasta sairastunut ei voi olla ensimmäisten tilankäyttäjien joukossa. On odotettava, että uuden tai korjatun rakennuksen haitalliset kemikaalit haihtuvat kohtuulliselle tasolle

Korvaavien työtilojen etsiminen:

  • Kun sisäilmasairaalle etsitään korvaavia työtiloja, tiloja kokeillaan sairastuneen ehdoilla. Pitkät kokeilukierteet tiloista toisiin eivät ole tarkoituksenmukaisia ja vain pahentavat tilannetta.
  • Kutakin tilaa kokeillaan rauhassa yksi kerrallaan, ja mahdollisten oireiden annetaan tasaantua ennen seuraavaan tilakokeilun aloittamista.
  • Jos tiloja kokeiltaessa ilmenee selkeitä oireita, kokeilut keskeytetään. Mahdollisuuksien  mukaan on ennen kokeilua selvitettävä kokeiltavien tilojen sisäilman laatu. Jos tiloissa on todettu sisäilmaongelma tai tilojen käyttäjät ovat raportoineet työtilaan liittyvistä oireista, ei tällaisia tiloja kokeilla sisäilmasairastuneen työtiloiksi.
  • Kokeilujen määrä rajataan muutamaan kokeiluun. Jos kokeiltavat tilat eivät sovellu  sisäilmasta sairastuneelle, siirrytään muihin ratkaisuihin.

Yleisiä oireiden aiheuttajia

Seuraavassa on esimerkkejä tekijöistä, joista yksi tai useampi saattaa aiheuttaa ongelmia sisäilmasairastuneelle:

  • rakennuksen kosteus- ja homevaurio
  • riittämätön ilmavaihto
  • ilmanvaihdon kytkeminen pois päältä tai matalammalle teholle ilta, yö- ja viikonloppuajoiksi
  • liian harvoin tai virheellisesti puhdistettu ilmanvaihtokanava
  • työtiloihin tuodut tavarat, paperit tai työskentelyvälineet toisesta sisäilmaongelmaisesta rakennuksesta
  • huonekasvit
  • pölyisyys, tavaran paljous ja riittämätön siivous
  • hajusteellisten, liian voimakkaiden tai myrkyllisiä kemikaaleja sisältävien siivousaineiden käyttö
  • materiaalipäästöt esimerkiksi muovilattioista tai kemikaaleja sisältävistä lastulevyistä
  • toisten ihmisten hajusteet tai vaatteissaan kotoaan tuomat homeet
  • homedesifiointeihin käytetyt biosidit
  • voimakkaat sähkö- tai magneettikentät ja sähkömagneettinen säteily

Soveltuva rakennus:

  • Työtilan tulee sijaita rakennuksessa, jossa ei ole sisäilmaongelmia.
  • Riittävä ilmanvaihto ja jatkuva puhdas korvausilma ovat oleellisia.
  • Remontoitaessa huomioidaan materiaalien valinnassa sairastuneelle parhaiten soveltuvat materiaalit.
  • Remontin jälkeen tilojen annetaan tuulettua kunnolla ennen kuin sairastunut voi palata työpaikalleen.

Työtila:

  • lmanpuhdistin voi toimia tilapäisratkaisuna, jos työntekijä kokee saavansa siitä apua.
  • Työtilaan ei tuoda mitään tavaraa sisäilmaongelmaisesta paikasta varmistumatta niiden soveltuvuudesta. Ei edes tietokonetta.
  • Sairastuneelle taataan mahdollisuuksien mukaan oma työtila, jossa lattiamateriaalina on jokin muu kuin muovimatto tai laminaatti.
  • Lue lisää: ympäristösairaan työtila

Laitevalinnat:

  • Sijoitetaan samaan tilaan vain välttämättömät ATK-laitteet. Esimerkiksi tulostimet tulee sijoittaa eri tilaan niistä ilmaan mahdollisesti pääsevien kemikaalien vuoksi.
  • Laitevalinnat ovat oleellisia. Esim. tulostimien musteiden ja tietokonevalmistajien merkkien välillä on huomattavia eroja niiden sisältämien kemikaalien toksisuudessa.
  • Käytetään langallista internetyhteyttä aina kun mahdollista.
  • Lue lisää: Säteilyturvallinen työpiste

Irtaimisto ja puhdistusaineet:

  • Papereiden ja muun irtaimen tavaran säilytyksessä käytetään ovellisia kaappeja.
  • Huonekaluiksi ei hankita lastulevy- tai muita voimakkaita kemikaaleja ja liimoja sisältäviä tuotteita.
  • Vältetään kangaspäällysteisiä tuoleja tai mattoja lattioilla.
  • Tekstiileissä suositaan luonnonkuituja, kuten puuvillaa, ja vältetään mm. palonestoaineilla käsiteltyjä kankaita.
  • Työskentelytilassa ei tule säilyttää ylimääräistä tavaraa kuten kirjoja, lehtiä tai paperia.
  • Ilman vaihtumisen vuoksi olisi hyvä olla erillinen tuuletusikkuna.
  • Huolehditaan riittävästä siivouksesta ja huolellisesta pölyjen pyyhinnästä.
  • Kiinnitetään huomiota puhdistusaineiden valintaan: ei hajustettuja tai voimakkaita kemikaaleja sisältäviä tuotteita.

Toipuminen:

  • Oireilu on usein voimakkaimmillaan juuri sairastumisen jälkeen, kun takana on   voimakas altistuminen sairastuttaville tekijöille.
  • Oireiden tasaantumisessa voi kestää viikkoja tai kuukausiakin, vaikka lisäaltistusta   ei tulisikaan. Tästä johtuen soveltuvien tilojen ja laitteiden etsiminen kesken toipumisen voi olla tuloksetonta. Toipumista edesauttava sairasloma on monesti todettu   toimivaksi ratkaisuksi ja saattaa olla pitkällä aikavälillä kustannustehokkain ratkaisu.
  • Altistuksen tauottaminen ja elimistön rauhoittaminen myös opintovapaan, virkavapaan  tai vuorotteluvapaan avulla voi olla hyvä ratkaisu, silloin kun järjestely soveltuu   tilanteeseen.
  • Toipumista nopeuttaa terve koti.

Sisäilmasta oireilevan ja sairastuneen kokemusten kuunteleminen kannattaa. Usein yhteisellä pohtimisella päästään parhaisiin ratkaisuihin.

 

Palaa työelämä sivulle.