Myytti: Sisäilmaongelman voi haistaa ja nähdä
Voiko sisäilmaongelma olla hajuton ja näkymätön?
Usein ”hometalo” haisee. Eri mikrobit tuottavat erihajuisia aineenvaihduntatuotteita. Kosteusvauriorakennukselle tyypillistä on muun muassa ”maakellarimainen” tai multainen haju ja imelä, jopa miellyttävän omenainen tai parfyymimainenkin tuoksu.
Joskus kosteusvauriorakennuksessa on muuten vain tunkkaisen oloinen ilma. Homeen haju kertoo pitkälle edenneestä mikrobivauriosta. Jos rakennuksessa haisee, joku on vikana.
Kaikki kosteusvauriomyrkyt eivät kuitenkaan haise 1. Esimerkiksi kereulidi, yhtenä vaarallisimpina pidetty kosteusvauriomyrkky, on täysin hajuton.2 Ihmisten hajuaistit ovat myös yksilöllisiä: se mikä toiselle tuntuu voimakkaanakin hajuna, jää toiselta kokonaan havaitsematta. ”Homeet ja bakteerit eivät välttämättä haise, eivätkä kaikki tunnista hajua”.3
Sama koskee rakennusmateriaalien sisältämiä kemiallisia yhdisteitä: osalla on aistinvaraisesti havaittava tuoksu, joka on helpostikin havaittavissa. Esimerkiksi PVC-muovin ja sen pehmittimenä yleisesti käytetyn dietyyliheksyyliftalaatin (DEHP) hajoamistuotteen tavallinen emissioyhdiste on 2-etyyli-1-heksanoli, jolla on sille tunnusomainen, kitkeränmakea haju. Sen sijaan osa aineista voi vaikuttaa pitoisuuksilla, jotka eivät ylitä hajukynnystä.4
Pelkästään hajuaistin varassa on mahdotonta poissulkea terveyshaittoja sisäympäristöstä. Samaa pätee näköaistiin. Nykyään rakentaminen on monikerrosrakentamista, jossa homekasvustoille parhaat olosuhteet ovat piilossa rakenteiden sisällä.
”Suuri osa vakavaa terveyshaittaa aiheuttavista kosteusvaurioista on riskirakenteissa olevia piilovaurioita.”5
Lähteet:
1. Asumisterveysohje – Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Valtuutussäännös: Terveydensuojelulaki (763/94) 32 § (Voimassa alk. 1.5.2003, korvattu asumisterveysasetuksella 1.1.2018.) Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1 Helsinki 2003.
2. Cereulide producing Bacillus cereus and amylosin producing Bacillus subtilis and Bacillus mojavensis : characterization of strains and toxigenicities. Academic dissertation in microbiology 2008.Camelia Constantin. Department of Applied Chemistry and Microbiology, Division Microbiology, Faculty of Agriculture and Forestry, University of Helsinki. 2008.
3. Tutkija Aino Nevalainen artikkelissa ”Hometalossa riehuvat mikrobijengit”. Jukka Ruukki, Tiede-lehti 7/2003.
4. Sisäilman hajut ja orgaaniset epäpuhtaudet. Anne-Rita Rundt, Peter Backlund ja Katja Paakkola,Työterveyslääkäri, 2005;23(2):156-163.
5. Piilevien kosteusvaurioiden aiheuttamat terveyshaitat. Selvittäminen terveydensuojelulain mukaisilla asunnontarkastuksilla. Reijo Pesonen, Risto Kaarnattu. Muut julkaisut -sarja: opinnäytetyöt. Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Itä-Suomen yliopisto. 2012.
