Vinkkejä onnistumiseen lääkärin vastaanotolla
Sisäilma-aiheeseen liittyvän puutteellisen ja ristiriitaisenkin tiedon takia myös lääkärilläsi saattaa olla epäselvä käsitys siitä, miten sisäilmasairastunutta tulisi hoitaa. Sinun tehtäväsi on auttaa häntä ymmärtämään, mitä se tarkoittaa juuri sinulle.
Sisäilmasairauteen liittyvät vuorovaikutushaasteet
Sisäilmasta sairastunut kohtaa monenlaisia vuorovaikutustilanteita, joissa hyvistä viestintätaidoista on hyötyä. Erityisesti lääkärikohtaamiset ovat tällaisia. Niiden merkitys myös korostuu sairastamisen pitkittyessä ja ratkaisujen tarpeen kasvaessa.
Sisäilmasta sairastavalla on ennen vastaanottoa mielessä monia kysymyksiä. Miten kerron oireilustani lääkärille? Mitä jos lääkäri ei ota oireitani vakavasti? Entä jos en saa vakuutettua lääkäriä sairausloman, työjärjestelyjen tai kuntoutuksen tarpeesta? Entä jos lääkäri ehdottaa jotain, mitä en usko tarvitsevani?
Tilannetta kannattaa pohtia myös lääkärin näkökulmasta. Miten minä voin auttaa lääkäriä ymmärtämään oireiluani, sairauksiani ja niiden vaikutusta elämääni? Miten hän sovittaa niitä yhteen koulutuksensa ja aiemman potilaskokemuksensa kanssa?
Tässä tekstissä kerrotaan ensin yleistä vuorovaikutuksesta. Sen jälkeen pohditaan, miten omaa tilannettaan voi parhaiten edistää lääkärin vastaanotolla. Lopusta löydät vinkkejä lisälukemiseen.
Yleistä vuorovaikutuksesta
Olemme vuorovaikutuksessa aina ja kaikkialla
Elämä on jatkuvaa vuorovaikutusta. Vaikkei ihminen sanoisi sanaakaan, etsimme ilmeitä, eleitä ja muita sanattomia merkkejä siitä, mitä hän ajattelee tai miten hän suhtautuu sanomaamme. Tutkimusten mukaan ihminen uskoo enemmän sanattomaan viestintään kuin sanoihin. Paras tilanne on silloin, kun sanallinen ja sanaton viestintä ovat hyvässä sopusoinnussa: näin tarve tulkintoihin vähenee ja luottamus kasvaa.
Jokainen voi oppia vuorovaikutustaitoja ja kehittyä tässä läpi elämän. Jokainen vuorovaikutustilanne tarjoaa mahdollisuuden harjoitella, kunhan ymmärtää tietyt viestinnän ja vuorovaikutuksen lainalaisuudet sekä taustalla vaikuttavat asiat. Hyvien vuorovaikutustaitojen avulla on joissain tilanteissa ja neuvotteluissa mahdollisuus päästä parempaan lopputulokseen.
Erilaisia tapoja ja tyylejä viestiä
Ymmärtääkseen erilaisia viestintätapoja on hyvä tietää, miten viestintä on jaoteltu erilaisiin viestintätyyleihin. Ihminen voi käyttää monia erilaisia tapoja erilaisissa tilanteissa ja eri ihmisten kanssa.
Aggressiivinen tyyli, jossa arvostetaan vain omia mielipiteitä ja jätetään muut huomiotta, on harvoin tuloksekas. ”Minä tiedän tämän paremmin kuin muut eikä minun tarvitse kuunnella muita.” Tällä tyylillä menettää herkästi muiden vuorovaikutukseen osallistuvien arvostuksen sekä tilaisuuden tulla kuulluksi.
Epäassertiivisuus on vaikeutta puolustaa omia oikeuksiaan. Epäassertiivinen vetäytyy vuorovaikutuksessa tuomatta esiin omia mielipiteitään tai tarpeitaan. Vähäinen itsensä arvostaminen tai puutteelliset viestintätaidot voivat johtaa tällaiseen käytökseen. Epäassertiivinen antaa päätösvallan muille, mutta saattaa olla silti kuohuksissa tai loukkaantunut muiden sanoista tai tekemistä päätöksistä.
Assertiivisuus tarkoittaa sitä, että kykenee tuomaan esiin mielipiteensä, toiveensa, tarpeensa ja tavoitteensa vakuuttavasti. Kun ihmisellä on lisäksi taito reagoida vuorovaikutteisesti ja tahto suhtautua tasa-arvoisesti muihin, viestintäosaaminen on jo hyvin hallussa. Puhekielessä tätä kutsutaan usein ”jämäkkyydeksi”.
Vuorovaikutusta voi elävöittää esimerkiksi omien tuntojen ilmaisulla ja värikkäällä kielenkäytöllä, mutta on tärkeää oppia säätelemään omaa viestintää tilanteesta riippuen. Vastaanottotilanteessa on hyvä pyrkiä asiallisuuteen ja pysyä aiheessa.
Vuorovaikutuksen kannalta on tärkeää oppia hillitsemään omia spontaaneja reaktioita. Tunteiden saadessa ylivallan vuorovaikutus muuttuu herkästi tuloksettomaksi tai jopa vahingolliseksi. Ärsyyntymisen tai turhautumisen hillitsemiseksi voi opetella laskemaan kymmeneen ennen kuin avaa suunsa.
Hyvien vuorovaikutustaitojen taustalla on itsensä ja toisten arvostaminen. Käytännössä tämä ilmenee omien oikeuksien tiedostamisena ja omien rajojen puolustamisena napakasti, mutta myönteisellä tavalla. Siihen kuuluu myös muiden mielipiteiden arvostaminen ja huomioiminen. Kannattaa siis ensimmäiseksi tarkastaa asenteet itseä ja muita kohtaan. Pyrkimys hyvään yhteistyöhön, myönteinen asennoituminen ja positiiviset odotukset johtavat haastavissa vuorovaikutustilanteissa todennäköisimmin hyvään lopputulokseen.
Lääkärissä
Näin valmistaudut vastaanottoon jo etukäteen
Kannattaa kertoa aikaa varatessa, jos sinulla on monenlaisia oireita tai sairauksia. On hyvä kertoa myös siitä, jos oireilu on pitkittynyt tai haluat selvittää mahdollisuuksia lisätutkimuksiin, kuntoutukseen tai etuuksiin. Perusperiaate on, että jos sairauden hoidon lisäksi on jotain muutakin selvitettävää ja kysyttävää, tarvitaan pidempi vastaanottoaika. Jos olet epävarma tarvittavan vastaanottoajan pituudesta, kysy neuvoa ajanvaraajalta. Hän on saanut ohjeet sopivan pituisen ajan varaamiseen.
Vastaanottoon valmistautuminen on yhtä tärkeää kuin itse vastaanotto. Jos mahdollista, pidä oirepäiväkirjaa ainakin parin viikon ajalta ennen vastaanottoa. Se on hyvä apuväline lääkärille. Kannattaa tehdä myös tarkka oirelistaus, jos kaikki oireet eivät tule esiin oirepäiväkirjassa. Voit kirjata muistiin myös muita mielestäsi tärkeitä asioita, jotka voivat vaikuttaa hoitoosi. Jätä itsellesi kopiot näistä papereista.
Jos tarvitset lääkärinlausuntoa tai kirjallista suositusta, kannattaa sairaushistorian, nykytilanteen ja oman toimintakyvyn kuvaus ehdottomasti laatia itse kirjallisena lääkärille – vaikka käsin paperille. Näin vastaanottoaika ei kulu muistiinpanojen kirjoittamiseen.
On hyvä miettiä valmiiksi myös vastaanottoon liittyviä omia tavoitteita: millaiseen parhaaseen lopputulokseen toivoisit vastaanoton päättyvän.
Olethan tietoinen oikeuksistasi potilaana
Potilaslain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Lääkärin velvollisuus on antaa ymmärrettävää tietoa potilaan sairaudesta, diagnooseista, hoitovaihtoehdoista, hoidon vaikutuksista ja hoitoon liittyvistä riskeistä. Hoitoratkaisut tulee tehdä potilaan kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä. Myös YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus antaa jokaiselle kansalaiselle oikeuden ”nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä”.
Käytännössä puutteelliset resurssit voivat aiheuttaa lakien vastaista toimintaa. Jos potilas kokee saaneensa oikeuksiensa vastaista hoitoa, kannattaa selvittää hoitoyksikön valitusmenettelyt ja toimia niiden mukaisesti.
Lääkäri soveltaa työssään annettuja Käypä hoito -suosituksia. Hoitosuositusten yleisenä tavoitteena on edistää terveyttä ja tasa-arvoa, vähentää hoitokäytäntöjen vaihtelua sekä helpottaa lääkärin tekemiä tutkimus- ja hoitopäätöksiä. Näiden ohella lääkärin on otettava huomioon potilaan arvot ja toiveet oman elämänsä ja hoitojensa suhteen. Lääkäri yhdistää potilasta vastaanottaessaan omia tietojaan ja kokemuksiaan, saamiaan ohjeita ja suosituksia sekä potilaan toiveita.
Lääkärin tulee tehdä lääkärinlausunto aina potilaan pyytäessä. On parempi, että lääkäri toimittaa lausunnon ensin sinun tarkastettavaksi, jotta voit tarkistaa asioiden oikeellisuuden ja ehdottaa siihen mahdollisia muutoksia, ennen kuin toimitat sen itse lopulliselle vastaanottajalle.
Muuta toiveesi tavoitteiksi
Pohdi, mitkä ovat omat odotuksesi ja toiveesi vastaanoton suhteen. Mitä toivot lääkäriltä? Mikä asia olisi hyvä ratkaista juuri tällä vastaanotolla?
Muista myös, että lopullinen vastuu terveyttäsi edistävistä jokapäiväisistä valinnoista on itselläsi. Sitä ei voi ulkoistaa lääkärille, vaikka hän voikin auttaa sinua omalla asiantuntemuksellaan. Hän ei voi päättää puolestasi elintavoistasi tai ratkaisuistasi. Kerro selkeästi lääkärille, mitä toivot häneltä terveytesi tukemiseksi ja millainen apu tilannettasi mielestäsi helpottaisi.
Parantumista, ratkaisuja ja muutoksia ei tapahdu välttämättä heti, mutta ajan mittaan luottamuksellinen yhteistyö voi saada näitä aikaan. Jos koet, ettei yhteistyönne yrityksistä huolimatta toimi, voit pyytää lääkärinvaihdosta pyytämällä vastaanottoaikaa toiselle lääkärille. Pääasia on, etteivät oireet tai sairaudet jää hoitamatta.
Arvosta itseäsi niin kuin lääkäriäsi
Reipas tervehdys ja ensimmäisellä kerralla itsensä esittely antavat sinusta hyvän ensivaikutelman. Ensivaikutelman merkitystä ei kannata aliarvioida. Monia hermostuttaa vastaanotolle mennessä uuden lääkärin tapaaminen, mutta tämä on täysin normaalia.
Hermostumista voi lievittää muistutus siitä, että olet samanarvoinen lääkärisi kanssa vastaanotolla riippumatta välillänne olevista koulutus-, tulo- tai mistä tahansa eroista. Sinä olet varannut vastaanottoajan vain sinua ja sinun asiaasi varten. Lääkäri antaa osaamisensa hyväksesi ja saa palkkansa vastaanottoajaltasi sinun terveytesi ja asioidesi hoitamisesta.
Lääkärin kiireinen aikataulu ei saisi vaikuttaa hoitoosi, mutta vastaanottoaika kannattaa hyödyntää tehokkaasti. Keskity ydinasioihin ja tiivistä, kun esittelet asiasi. Säästä yksityiskohdat, sillä lääkäri kysyy tarvittaessa lisätietoja.
Lääkärin on otettava potilaan oireet vakavasti. Luota kehosi viesteihin ja siihen, mitä oireilu sinulle kertoo. Sisäilma-aiheeseen liittyvän puutteellisen ja ristiriitaisenkin tiedon takia myös lääkärilläsi saattaa olla epäselvä käsitys siitä, miten sisäilmasairastunutta tulisi hoitaa. Sinun tehtäväsi on auttaa häntä ymmärtämään, mitä se tarkoittaa juuri sinulle.
Kerro lääkärille oireesi ja muut hoitoon vaikuttavat seikat rehellisesti. Lääkärisi tietää vain asioista, jotka kerrot hänelle. Se mikä on sinulle itsestäänselvyys, ei ole sitä välttämättä lääkärille. Hän voi myös tulkita sinulle itsestäänselviä asioita toisin kuin sinä.
Lääkärin velvollisuus on kuunnella potilasta. Kerro selkeästi myös omat toiveesi ja odotuksesi hoidon suhteen. Sinulla on oikeus sanoa lauseesi loppuun ja tarvittaessa myös toistaa se. Sinulla on oikeus tarkistaa, kuunteliko, ymmärsikö ja huomioiko lääkäri sanomasi.
Kunnioita lääkärin ammattitaitoa, jonka eteen hän on opiskellut. Hän tietää paljon sellaista, mitä sinä et tiedä. Anna arvo hänen asiantuntemukselleen ja vaativalle ammatilleen. Lääkäri noudattaa annettuja hoitosuosituksia, jotka ohjaavat häntä. Hän voi menettää oikeutensa tehdä työtä terveydenhuollon ammattihenkilönä, jos hän toimii systemaattisesti vastoin suosituksia.
Sinulla on täysi oikeus tarkistaa, jos tuntuu, ettei lääkäri kuullut tai ymmärtänyt kertomaasi. Kysy, jos jokin asia jää epäselväksi. Jos koet, että lääkäri vähättelee oireitasi tai ei kuuntele sinua, voit kertoa, että koet niin. Tällöin sanat on hyvä muotoilla harkitusti ja ilman syytöksiä. ”Minusta tuntuu ikävältä, koska koen, etten tullut kuulluksi” on parempi kuin ”Sinä et kuunnellut minua.”
Loppuvaikutelma on lähes yhtä tärkeä kuin ensivaikutelma
Lopussa kannattaa kerrata johtopäätös ja jatkotoimet ellei lääkäri tee sitä oma-aloitteisesti. Näin varmistat, että olette ymmärtäneet asiat samalla tavalla.
Muista kiittää lääkäriä onnistuneesta vastaanotosta ja toivottaa hyvää päivänjatkoa. Hänellä jää hyvä mielikuva sinusta ja se palautuu mieleen, kun seuraavan kerran tarvitset hänen apuaan. Hyvin aloitettua yhteistyötä on helpompi jatkaa.
Sisäilmasairauteen liittyvät erityishaasteet
Vuorovaikutukseen vaikuttaa myös ympäristö, jossa kommunikoijat toimivat. Sisäilmasta sairastumiseen liittyy Suomessa ristiriitaisia käsityksiä ja puutteellisia diagnooseja. Nykyistä tarkemman diagnosoinnin tueksi tarvittaisiin lisää luotettavia tutkimusmenetelmiä ja mittareita.
Sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta on runsaasti tutkimusta, mutta aiheeseen liittyy myös lisätutkimustarvetta. Terveydentilaan ja diagnosointiin liittyvät tutkimusmenetelmät ovat edelleen puutteellisia ja niitä käytetään rajoitetusti. Myöskään kuntoutuspuolella ei ole kehitetty sisäilma-asiat huomioivia toimintamalleja. Lähtökohtaisesti lääketieteessä kyetään rajallisesti huomioimaan arkisten ympäristötekijöiden akuutteja vaikutuksia terveyteen.
Vuonna 2014 ICD-tautiluokitukseen lisättiin Suomessa koodi Ympäristöherkkyys R68.81: jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. Koodin käyttö on vaihtelevaa, ja sillä voi olla sekä hyödyllisiä että haitallisia vaikutuksia potilaalle riippuen siitä, miten sitä esimerkiksi erilaisissa palveluissa tulkitaan.
Toiminnallinen häiriö on tuorein sisäilmaoireilussa esitelty käsite. Sisäilmahaittoihin liittyvä oireilu voidaan luokitella toiminnalliseksi häiriöksi oireilun pitkittyessä, ellei potilaalle pystytä antamaan muuta diagnoosia tutkimuksista huolimatta. Toiminnallisen häiriön diagnoosin asettamiseen on esitetty 6 kuukauden aikarajaa: yli 6 kuukautta jatkuneet oireet voidaan luokitella toiminnalliseksi häiriöksi. Käytännössä toiminnallinen diagnoosi on usein tarkoittanut fyysisten oireiden tutkimisen ja hoitamisen vähentämistä. Toiminnallisten häiriöiden lähestymistavassa sisäilmaoireilun taustalla uskotaan olevan muun muassa ehdollistuminen, huoli tai pelko oireita aiheuttavaa rakennusta tai muuta tekijää kohtaan.
Koska sisäilmahaittoihin liittyvän oireilun diagnosoimiseksi voidaan tarvita rakennuksen kuntoon liittyviä selvityksiä tai henkilöstön oirekyselyä, selvitykset voivat pitkittyä niin, että kokonaistilanne ei ehdi edes selkiytyä ennen toiminnallisen häiriön diagnoosin asettamista. Mikäli tilanne vaatii pitkäaikaista selvitystyötä, kannattaa pyytää lääkäriä odottamaan. Huomionarvoista on myös, että jos altistuminen on ollut pitkäaikaista ja voimakasta, toipuminen ei välttämättä tapahdu heti ongelmatiloista pois pääsyn jälkeen. Sopikaa yhdessä seurannan periaatteista.
Mahdollinen toiminnallinen häiriö diagnoosina voi tuntua loukkaavalta, koska usein potilaat pystyvät yhdistämään fyysiset oireet ajallisesti tai muilla tavoin tiettyyn rakennukseen tai elinympäristöönsä. Loukkaantuminen on oikeutettua, mutta ei välttämättä edistä avunsaantia. Potilaalla on oikeus ilmaista oma käsityksensä diagnoosista. Jatkohoidon kannalta voi olla hyvä pyytää toiminnallisiin häiriöihin perehtyneen asiantuntijan arvio ennen kuin diagnoosi vahvistetaan, jottei hoitolinja ohjaudu virheellisiin hoito- ja kuntoutusratkaisuihin. Toistaiseksi ei ole näyttöä toiminnallisten häiriöiden kuntoutusmenetelmien toimivuudesta sisäilmaoireilussa. Tästä diagnoosista huolimatta potilaan oireita tulee tutkia ja hoitaa asianmukaisesti.
Sisäilmasairauteen liittyy toisinaan kokemus hoidotta jäämisestä, pelko tutkimusten riittämättömyydestä ja oireilun tai sairauden pahenemisesta tai kroonistumisesta. Nämäkin asiat kannattaa ottaa esiin vastaanotolla, koska ne saattavat olla psyykkisesti kuormittavia ja lisätä osaltaan kehon kuormitusta.
Lisätietoa
Kuluttajaliitto: Hei potilas! Tiedätkö oikeutesi?
Lääkäriliitto: Lääkärin vastaanoton laatu-suositus
Lääkäriliitto: Potilaan juridiset oikeudet ja lääkärin velvollisuudet
YLE: Lääkärin vastaanotolla: yksi huono kohtaaminen vaatii nollautuakseen kymmenen hyvää
Tehy-lehti: luuletko, että jämäkkyys on jyräämistä? Näin pidät puoliasi fiksusti
Ihmisoikeuskeskus: Ihmisoikeudet YK:ssa
Kirjallisuutta
Huhtinen Pirkko, Neuvottelijan vuorovaikutustaidot 2001
Kansanen Anneli, Neuvottelu- ja kokoustaito 2002
Lehtonen, Kortetjärvi-Nurmi, Neuvotellen tulokseen 1993
