MENUMENU
  • Yhdistys
  • Medialle
  • Yhteystiedot

Homepakolaiset ry

Ratkaisuja sisäilmasairaille

LIITY JÄSENEKSI
Siirry sisältöön
  • Sisäilma ja terveys
    • Sisäilma ja terveys - Mistä on kyse?
      • Sisäympäristön muutos - Miksi juuri nyt sairastutaan?
      • Terveyshaitat
        • Miksi kaikki eivät sairastu sisäilmasta?
        • Lievästä oireilusta työkyvyn menettämiseen
        • Sisäilmaoireista voi toipua
      • Sisäilmasairas-termi
    • Sisäilmasairauden kolme vakavuusastetta
      • Ensimmäisen asteen sisäilmasairas
      • Toisen asteen sisäilmasairas
      • Kolmannen asteen sisäilmasairas
      • Oireet eri vakavuusasteilla
    • Monimuotoinen sisäilmasairaus
    • Kumoa sisäilmamyyttejä
      • Myytti: Sisäilmaongelmista seuraa vain ohimeneviä oireita
      • Myytti: Uudet rakennukset ovat terveellisiä
      • Myytti: Betoni- ja kivitalo eivät homehdu
      • Myytti: Rakennus korjataan pian – älä siis huoli
      • Myytti: Terveyshaittaa ei ole, jos tutkimuksissa ei löydy mitään
      • Myytti: Kosteusmittari kertoo, onko rakennuksessa hometta
      • Myytti: Homevauriot kannattaa otsonoida ja desinfioida
      • Myytti: Sisäilmaongelman voi haistaa ja nähdä
      • Myytti: Vain herkät sairastuvat
    • Tutkimustietoa
      • Monitekijäinen sisäilma – uusia näkökulmia
      • Tutkimuksia sisäilmaoireiden ja erilaisille epäpuhtauksille altistumisen yhteydestä
      • Tutkimustietoa sisäilman mikrobeista
      • Esimerkki sisäilman epäpuhtausryhmästä: Ftalaatit
      • Yliherkkyys – tietoa MCS:sta
      • Kuinka monia sisäilmaan liittyvät terveyshaitat koskettavat?
      • Sisäilmasairaat ja yhteiskunta
  • Ammattiryhmille
    • Ammattiryhmille etusivu
    • Terveydenhuolto ja kuntoutus
      • Ympäristösairaiden kuntoutus Nova Scotian maakunnassa
      • Ammatillinen kuntoutus sisäilmasairauksissa
      • Mistä soveltuvia tiloja sisäilmasairaalle?
    • Työelämä
      • Sisäilmaongelmia työpaikalla
        • Vastuukysymykset työpaikalla
      • Hyvä sisäilma tukee työtehoa
      • Sisäilmasta sairastuneen työjärjestelyt
      • Hyvinvointia työyhteisöön -videosarja
    • Opiskelu
      • Opetusjärjestelyt
        • Ratkaisuja eri oppiasteilla
        • Tilaratkaisut ja etäopetus
      • Sisäilmaongelmien selvittäminen oppimisympäristöissä
      • Oppilaitosten henkilökunnalle
      • Vanhemmille ja huoltajille
      • Kunnat ja oppilaitosten sisäilmaongelmat
    • Rakennukset
      • Mitä on sisäilmakodittomuus?
  • Sairastuneelle
    • Sairastuneelle: sisäilmaongelmia kohdatessa
      • Miten toimin, kun epäilen sisäilmaongelmaa?
      • Miten tunnistaa sisäilmaoireilu?
      • Apua ja tukea sisäilmasairaalle
      • Sisäilmasairaalle: Sopivien tilojen etsiminen
      • Irtaimiston puhdistus
      • Vinkkejä onnistumiseen lääkärin vastaanotolla
    • Lakeja ja viranomaisohjeita
      • Perusoikeuksia
      • Työsuojelu
      • Sisäilma, terveydensuojelu ja asumisterveys
  • Solmukohtia
    • Solmukohtia ratkaisujen tiellä
      • Solmukohtana tilojen puute
      • Solmukohtana diagnoosin ja toimintakykyarvion puute
      • Solmukohtana sisäilmaongelman todentaminen
      • Solmukohtana vähättely ja asenteet
      • Solmukohtana turvaverkkojen puute
      • Solmukohtana taloudellinen toimintakyky
      • Solmukohtana arkisen ympäristön muutos
      • Solmukohtana koordinoinnin puute
    • Työpajojen satoa: Virallinen Suomi - POISSA
      • Työpajojen kuvagalleria
  • Tarinat
    • Se rikkoo ihmisen ja tulee kalliiksi kaikille – kolme kertomusta häiriökysynnästä
    • Kohti ratkaisuja
    • Sisäilmasairaiden lähettämiä tarinoita
    • Kerro oma tarinasi
  • Materiaalit
  • Ajankohtaista
Etusivu / Sisäilma ja terveys / Terveyshaitat / Miksi kaikki eivät sairastu sisäilmasta?

Miksi kaikki eivät sairastu sisäilmasta?

Kosteusvauriohomeet ja haitalliset kemikaalit vaikuttavat useimpiin niille altistuviin. Vaihtelee kuitenkin paljon, millä tavalla ja millä aikavälillä kukin reagoi.

Eroja oireiden ilmenemisessä voi selittää monikin seikka:

  • Sisäilmaongelmia voi verrata ruokamyrkytysepidemioihin, joissa samaa ruokaa syötyään osa sairastuu ja osa ei. Osa tupakoitsijoistakin sairastuu, mutta osa elää pitkään huomaamatta tupakoinnin vaikutuksia lainkaan.
  • Toisilla oireilu alkaa nopeasti. Toisilla taas altistuminen voi näkyä esimerkiksi jonkin kroonisen sairauden puhkeamisena vuosien tai vuosikymmenien päästä.
  • Ihmiset voivat oireilla eri tavoin samassa tilassa: yksi saa astman, toinen nivelkipuja ja kolmas kärsii toistuvista migreeneistä.
  • Aiempi altistuminen ja henkilön muut sairaudet vaikuttavat oireherkkyyteen. Esimerkiksi allergiseen alveoliittiin (”homepölykeuhko”) sairastuneelle pienetkin homepitoisuudet tai esimerkiksi katupölylle altistuminen voivat nopeasti aiheuttaa kuumetta, yskää ja keuhkoinfektion. Moni on myös herkistynyt sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa kemikaaleille ja vaikkapa hajusteille ja saa näistä oireita keskimääräistä helpommin.
  • Erityisen ongelmallisissa tiloissa oireilee ja sairastuu moni. Kaikki eivät kuitenkaan reagoi sisäilmaongelmiin samalla tavalla. Kaikki eivät myöskään yhdistä sairastumistaan tai huonoa oloaan sisäilmaan.
  • Altistumisen seuraukset voivat näkyä hyvinkin pitkällä aikavälillä: tiedetään esimerkiksi, että erilaisten ympäristöperäisten altisteiden vaikutukset voivat ilmentyä terveyshaittoina seuraavissa sukupolvissa epigeneettisen periytymisen kautta.

Miten erilaisia oireita siis kannattaa kartoittaa? Oireiden yhteyttä sisäilmaan voidaan selvittää laajalla ja perusteellisella oirekyselyllä, jossa huomioidaan sisäilman eri altisteiden aiheuttamat oireet monipuolisesti. Pitkän aikavälin terveysongelmien esiin saamiseksi tarkasteluajan tulee olla tarpeeksi pitkä.

Työtehon lasku, keskittymisvaikeudet, uupumus, väsymys ja mielialan vaihtelut ovat myös tunnustettuja kosteusvauriomikrobien ja kemikaalien haittavaikutuksia. Jos sisäilmaongelmiin puututaan aktiivisesti jo silloin, kun ne ovat vielä vähäisiä, se voi tuoda työpaikoille merkittäviä säästöjä ja näkyä työtehon ja oppimistulosten paranemisena.

On esimerkiksi todettu, että useat sisäilmassakin esiintyvät kemikaalit voivat vaikuttaa keskushermoston toimintaan1 ja että altistuminen kosteusvauriomikrobeille heikentää muistia ja oppimista2. Asunnon homeisuuden3 on havaittu olevan yhteydessä pikkulasten alhaisempaan älykkyysosamäärään.

Kemikaalit ja ympäristömyrkyt kulkeutuvat myös sikiöön. Vastasyntyneiden verestä on useissa tutkimuksissa löytynyt huomattavia määriä (tutkimuksesta riippuen n. 100 – 300) synteettisiä kemikaaleja4,5,6. Monet näistä ovat rakennetussakin ympäristössä käytettyjä aineita.

Useissa maissa viranomaiset ovat linjanneet, että väestön altistumismääriä ympäristön kemikaaleille on hyvä vähentää. Sisäilmaongelmiin vakavasti reagoivien kokemukset osoittavat selkeästi tarpeen tällaiselle muutokselle.

Lähteet:

1. Healthy Building Program, Harvard T.H.Chan School of Public Health: Building evidence for health summaries: https://buildingevidence.forhealth.org

2. Harvard T.H. Chan School of Public Health: Foundations for Student Success: How School Buildings Influence Student Health, Thinking and Performance. https://schools.forhealth.org/

3. Jedrychowski ym. 2011: Cognitive function of 6-year old children exposed to mold-contaminated homes in early postnatal period. Prospective birth cohort study in Poland. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21763705

4. Environmental Working Group 2005: Body burden, pollution in newborns. https://www.ewg.org/research/body-burden-pollution-newborns

5. Environmental Working group 2009: Pollution in minority newborns. https://www.ewg.org/research/minority-cord-blood-report

6. Environmental Defence: Report: Pre-Polluted: A report on toxic substances in the umbilical cord blood of Canadian newborns. https://environmentaldefence.ca/prepolluted

Lue lisää:

Tutkimustietoa

Terveyshaitat

Kolmen asteen sisäilmasairaita

 

Takaisin Terveyshaitat -sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista
  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Voisit olla kiinnostunut myös näistä

Perusoikeuksia

Sisäilma-asioihin ja sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilanteeseen liittyviä lakeja ja…
Lue lisää

Työsuojelu

Työsuojeluun liittyviä lakeja ja viranomaisohjeita
Lue lisää

Ftalaatit – Katsaustutkimuksia erilaisista terveyshaitoista

Suomenkielisiä koosteita ftalaattien yhteydestä erityyppisiin terveyshaittoihin.
Lue lisää

HOMEPAKOLAISET ry

Homepakolaiset ry on kansalaisjärjestö, joka toimii ratkaisujen parissa sisäilmasairaiden tilanteeseen liittyen. Yhdistys tuottaa jäsenneltyä tietoa monialaisesti eri ammattiryhmille. Toiminnan tavoitteena on vähentää sisäilmasairauksien aiheuttamaa kuormaa yksilöille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle.

YHDISTYS

  • Tietoa, ratkaisuja, kehittämistyötä
  • Aktiivinen vaikuttaja
  • Säännöt
  • Usein kysytyt kysymykset
  • Saavutettavuus
  • Tietosuoja
  • Anna meille palautetta

MEDIALLE

  • Tietoa toimittajille
    • Kirjoittajan avuksi

Tietoa, ratkaisuja, monialaista kehitystyötä - Homepakolaiset ry

Käytämme sivustolla vain toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä, jotka eivät yksilöi tai seuraa käyttäjää. Sivujen kävijämäärien seurantaan käytämme Koko Analytics -työkalua, joka ei yksilöi käyttäjiä, ei aseta laitteellesi lainkaan evästeitä eikä välitä tietojasi kolmansille osapuolille.

Voimanlähteenä WordPress