Sisäilma, terveydensuojelu ja asumisterveys
Yleistä
Terveydensuojelulaissa terveyshaitalla tarkoitetaan esimerkiksi asuinympäristön tekijästä tai olosuhteesta aiheutuvaa ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveyden häiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.
Terveydellisten olojen valvontaa varten on laadittu nk. asumisterveysasetus (545/2015, asetus asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista). Samassa asetuksessa on säädetty myös ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimuksista. Asumisterveysasetus korvaa aiemman asumisterveysohjeen.
Asumisterveysasetusta sovelletaan asuntojen lisäksi myös julkisiin rakennuksiin, kuten kouluihin, päiväkoteihin, palveluasuntoihin tai muihin vastaaviin tiloihin, jotka on tarkoitettu muiden kuin pelkästään työntekijöden oleskeluun. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa 1, linkki alla.)
Valviran laatimassa asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa annetaan yksityiskohtaisia tulkintoja ja käytännöllisiä esimerkkejä asumisterveysasetuksen soveltamiseen. (Linkki alla.)
Terveydensuojelulaki
19.8.1994/763, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763
Lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu)
Poimintoja:
(lihavoinnit yhdistyksen tekemiä)
7 luku: Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset
26 § Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset
Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.
Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa.
27 § (19.12.2014/1237) Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta
Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.
Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.
Jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa, haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä.
Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta.
Asumisterveysasetus ja sen soveltamisohje
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (nk. asumisterveysasetus) on tullut voimaan v. 2015. Asetus löytyy täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150545
Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeesta (2016) löytyy hyödyllistä tietoa asetuksesta. Ohje on tarkoitettu mm. kuntien terveydensuojeluviranomaisille ja muille alan asiantuntijoille. Soveltamisohje on julkaistu verkkojulkaisuna viidessä osassa: https://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/asumisterve
Osa 1 Yleiset säännökset ja fysiaaliset olot (asumisterveysasetuksen § 21)
Osa 2 Melu (asumisterveysasetuksen § 11-13)
Osa 3 Epäpuhtaudet (asumisterveysasetuksen § 14-19)
Osa 4 Mikrobiologiset olot (asumisterveysasetuksen § 20)
Osa 5 Ulkopuoliset asiantuntijat (asumisterveysasetuksen § 21)
Asumisterveysasetusta sovelletaan myös julkisiin rakennuksiin jotka ovat: terveydensuojelulain 13 §:n 1 momentin 2 tai 5 kohdan mukaisia ilmoitusvelvolliseen toimintaan tarkoitettuja tiloja tai joita muutoin käytetään julkisina kokoontumistiloina tai pitkäaikaiseen oleskeluun. Tällaisia tiloja ovat muun muassa koulut, päiväkodit, palveluasunnot tai muut vastaavat tilat, jotka on tarkoitettu muiden kuin pelkästään työntekijöiden oleskeluun. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa 1, s. 4)
Ohje koulun ja päiväkodin olosuhdevalvontaan, terveyshaitan ennaltaehkäisemiseen sekä selvittämiseen.
Valviran julkaisemaan ohjeeseen pääset täältä.
Ohje asunnon terveyshaitan selvittämisprosessiin
Valviran julkaisemaan ohjeeseen pääset täältä.
Kuva ohjeen s. 12:
Asunnon terveyshaittaepäily, hyvä tietää
Jos epäilet rakennuksessa terveyshaittaa, lisätutkimusten teossa ei kannata viivytellä. Vuokra-asunnon ollessa kyseessä, tee pikaisesti kirjallinen ilmoitus (esim. sähköposti) asunnon omistajalle. Työpaikalla ilmoitus tulee tehdä työnantajalle. Terveyshaitan korjaaminen on asunnon/rakennuksen omistajan vastuulla. Työnantaja on vastuussa tilojensa terveellisyydestä, vaikka toimisi vuokratuissa tiloissa. Jos vastuullinen henkilö ei noudata lakisääteistä velvollisuuttaan, ota muutaman viikon kuluttua yhteyttä kuntasi terveydensuojeluviranomaisiin. Kaikki viestinvaihto on hyvä tallentaa myöhempien epäselvyyksien välttämiseksi. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeisiin ja yllä kuvattuun terveyshaitan selvittämisprosessiin kannattaa perehtyä hyvissä ajoin ennen viranomaisten tai tutkijoiden käyntiä.
• Asunto todetaan joskus ongelmattomaksi joko kosteusmittarilla mittaamalla tai aistinvaraisesti haistelemalla. Nämä eivät ole asianmukaisia keinoja. Jos oireilet, sinulla on oikeus kunnollisiin selvityksiin terveyshaitasta.
• Jos terveyshaittaa löytyy, saatetaan vedota mm. siihen, että asunnossa on ollut viherkasveja tai että epäpuhtaudet kulkeutuvat sisään ikkunasta. Terveydensuojeluviranomaisen tai rakennuksen omistajan teettämiä tutkimuksia tehdessä pitää varmistua siitä, että olosuhteet tutkimuksille ovat sopivat. Asiallisessa tutkimuksessa rakennuksen käyttäjää informoidaan ennen tutkimuksia esim. tarvittaessa poistamaan viherkasvit mitattavista tiloista sekä pitämään ikkunat ja ilmastointi suljettuna tutkimusten aikana ja niitä ennen. Huolehdi, että ohjeistukset ovat asianmukaiset ja että tiloissa suoritetaan uudet tutkimukset, jollei tilojen käyttäjiä ole informoitu asianmukaisista toimista ja jos terveyshaitta tällöin todetaan johtuvaksi esim. edellä mainituista syistä. Jos sinusta tuntuu, että viherkasvit tai ulkoilman virtaaminen sisään eivät ole sairastuttaneet sinua, luota tuntemuksiisi ja vaadi asianmukaisia tutkimuksia.
• Terveyshaitan löytyessä sitä saatetaan piilotella tai muokata vaikeasti ymmärrettäväksi. Asunnon ja työpaikan terveyshaitan selvittelystä tehdyt asiakirjat ovat julkisia asiakirjoja, ja sinulla on oikeus saada luettavaksesi niin kotisi kuin työpaikkasi sisäilman mittaustulokset. Muista, että esim. Penicillium (+++) -kasvusto ei kuulu asunnon normaalin mikrobikantaan ja tertiaarivaiheen kosteusvauriomikrobien (esim. Fusarium, Stachybotrys ja Streptomykeetit) löytyminen näytteistä on merkki pitkälle edenneestä kosteusvaurio-ongelmasta.
• Jos rakennuksessa todetaan terveyshaitta, varmistu esitettyjen korjausten asianmukaisuudesta. Toimenpiteiksi ehdotetaan usein liian kevyitä korjauksia, jotka eivät poista itse terveyshaittaa vaan ovat lähinnä kosmeettisia. Mikrobikasvustot eivät poistu kuivaamalla, vaan vain vaihtamalla kaikki kontaminoitunut materiaali myös laajalti vaurioalueen rajojen ulkopuolelta.
• Muista, että sinun ei tarvitse hyväksyä asiatonta toimintaa. Mikäli asiat eivät etene, voit esim. valittaa viranomaisten toiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle ja kannella aluehallintovirastoon (AVI). Rikoslaki koskee myös viranomaisten toimintaa, ja viranomainen voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos hän laiminlyömällä velvoitteitaan aiheuttaa esim. tuottamuksellista terveyshaittaa.
• Rakennusten kuntoa ja niiden aiheuttamaa terveyshaittaa arvioivat rakentamisen ja tutkimisen ammattilaiset – eivät lääkärit, rehtorit, kiinteistön omistajan edustajat tai mikään muukaan ammattiryhmä, joilla ei ole koulutusta ja pätevyyttä arvioida rakennusten ominaisuuksia. Toisin sanottuna, terveyshaitta on määritelmällisesti rakennuksessa esiintyvä olosuhde, kuten mikrobiperäinen pöly sekä mikrobien kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet, materiaaleista lähtevät pölyt, kuidut ja haihtuvat yhdisteet (terveydensuojelulaki § 27).
• Asumisterveysasetuksen ja sen soveltamisohjeiden mukaan sisäilmahaittaa selviteltäessä tulee tehdä (tarvittaessa) kuntotutkimus ja selvittää mikrobivaurioita ja päästölähteitä materiaalinäytteillä. Ilmanäytteet ovat epäluotettavia eikä niitä tule käyttää kuin poikkeustapauksissa, koska toimenpiderajan ylittymiseen tarvitaan myös muuta näyttöä. Puhdas ilmanäyte voidaan saada jopa tilasta, jossa on näkyvää homekasvustoa. Kuivat materiaalit tai hajuttomuus eivät tarkoita, ettei haittoja ole. Sen sijaan homeen haju on jo toimenpiteitä edellyttävä tekijä: “Aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua että näkyvää mikrobikasvustoa.” (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje nro 4, s. 4)
• “Koska suuri osa rakennusten terveyshaitoista aiheutuu nykyisin rakenteiden sisällä olevista ns. piilevistä vaurioista, voi terveydensuojeluviranomainen antaa myös määräyksen rakenteen ja tarvittaessa koko rakennuksen kuntotutkimiseksi. Tällaisen määräyksen antaminen edellyttää viranomaiselta perusteltua syytä epäillä piilevän vaurion aiheuttamaa terveyshaittaa. Syitä voivat olla esimerkiksi rakennuksessa esiintyvä homeen haju tai kosteusrasituksen kohteena olevat riskirakenteet (esimerkiksi valesokkeli).” (Ohje asunnon terveyshaitan selvittämisprosessiin, s. 7).
• Sisäilmahaitat ovat siis Suomessa asunnoissa hyvin yleisiä, koska edellä mainittujen lisäksi terveyshaittoja voivat aiheuttaa mm. materiaaleista haihtuvat VOC-yhdisteet ja kuidut. Valitukset huonosta sisäilmasta ovat käytännössä harvoin aiheettomia rakennuskannan kunnosta johtuen. Sisäilmaongelmien selvittelyä yritetään joskus lykätä vetoamalla ilmoittajan herkkyyteen tai kertomalla, että oireilija on ainoa tiloissa ilmenevistä oireista ilmoittanut. Sisäilmahaitat eivät ole normaaleja elinympäristön tekijöitä. Jos oireet liittyvät johonkin rakennukseen tai tilaan, ja poistuvat tai lievittyvät sieltä poistuttua, sisäilmahaittaa on syytä epäillä. Vaadi selvityksiä ja ratkaisuja, jotka helpottavat oloasi.
Eri tahojen vastuut selvitysvaiheessa
http://www.hometalkoot.fi/file/15860.pdf
”Asukkaalla/osakkaalla on asunto-osakeyhtiölakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa mieluiten kirjallisesti asunto-osakeyhtiön hallitukselle ja isännöinnille huoneistonsa kosteusvaurioista ja muista sisäilmaongelmaan viittaavista havainnoistaan ja epäilyistään.
Vuokralaisen on ilmoitettava mieluummin kirjallisesti havainnoistaan vuokranantajalleen. Ajan ja kustannusten säästämiseksi sekä mahdollisten terveyshaittojen minimoimiseksi vuokralaisen kannattaa ilmoittaa havainnoistaan myös asunto-osakeyhtiön hallitukselle ja isännöinnille. (Vuokratalossa ilmoitus huoltoliikkeelle ja jos asia ei sitä kautta etene, isännöitsijälle.)
Rakennuksen omistajana asunto-osakeyhtiö (tai vuokratalon tai asumisoikeustalon omistaja) vastaa lähtökohtaisesti siitä, että rakennus on terveellinen ja turvallinen. Epäiltäessä sisäilmaongelmaa on asunto-osakeyhtiön hallituksen vastuulla ryhtyä tarvittaviin selvityksiin, jos on perusteltua syytä epäillä vian tai puutteen kuuluvan yhtiön kunnossapitovastuulle.
Jos asunto-osakeyhtiön hallitus pitää sisäilmaongelmaepäilyä aiheettomana, mutta asukas tai asunnon omistaja pitää edelleen epäilyä aiheellisena, asukkaalla/osakkaalla on halutessaan mahdollisuus ottaa yhteyttä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen, joka arvioi terveyshaitan olemassaolon asunnossa.”
Kuva selvitysprosessista ohjeen sivulta 3: