Työsuojelu
Tälle sivulle on koottu katkelmia työsuojeluun liittyvistä laeista ja muista virallisista asiakirjoista sekä linkkejä ohjeisiin ja ohjeistuksiin.
Näistä ilmenee mm. se, että vastuu terveellisistä työtiloista on työnantajalla ja että oireileva työntekijä on siirrettävä pois oireita aiheuttavasta tilasta.
Seuraavassa poimintoja selvityksestä. Lihavoinnit ovat yhdistyksen tekemiä.
”Työturvallisuuslaki on työsuojelun peruslaki, jota sovelletaan pääsääntöisesti työsopimuksen perusteella tehtävään työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtävään työhön. Suurin osa työturvallisuuslain velvoitteista kohdentuu työnantajaan. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia työntekijöiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta työssä.” (s. 13)
”Laissa on säädetty, että työntekijän altistuminen turvallisuudelle ja terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Biologisia tekijöitä ovat erilaiset mikro-organismit, kuten homeet ja bakteerit.” (s. 13)
”Työnantajan velvollisuuksiin ei vaikuta, toimiiko hän omistamissaan vai vuokratuissa tiloissa.” (s. 13)
”Työsuojeluviranomaiset, käytännössä työsuojelupiirit, valvovat työsuojelua koskevien säädösten noudattamista työpaikoilla. Työsuojeluviranomaisten toimivallasta säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa. Työnantajalle voidaan antaa toimintaohje tai kehotus poistaa tai korjata säännösten vastainen olotila. Työsuojeluviranomainen voi edelleen antaa velvoittavan päätöksen korjata tai poistaa säännösten vastainen olotila määräajassa. Tehosteena voidaan käyttää uhkasakkoa tai teettämis- tai keskeyttämisuhkaa. Jos työpaikalla vallitsevasta epäkohdasta voi aiheutua työntekijälle hengen tai terveyden menettämisen vaara, voidaan viime kädessä kieltää työnteon jatkaminen, kunnes lain vastainen olotila on korjattu tai poistettu.” (s. 13)
”Työnantajan on kosteus- ja homevauriotilanteessa arvioitava, ovatko työtilat turvalliset ja terveelliset vai tuleeko niiden käyttöä rajoittaa. Mitä vakavammin tiloissa oleskelevat oireilevat, sitä kiireellisemmät ovat myös toimenpiteet. Kosteus- ja homevauriokorjausten lähtökohtana on syyn poistaminen ja vaurioituneiden rakenteiden uusiminen. Toimenpiteiden tulee olla suunnitelmallisia ja perustua huolelliseen syyn tai syiden selvittämiseen sekä vaurioiden laajuuden määrittämiseen. Korjaustöiden aikana on huolehdittava paitsi korjaustyötä tekevien terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta, niin myös tiloissa mahdollisesti samaan aikaan olevien käyttäjien terveydestä ja turvallisuudesta. (s. 15)
Kosteus- ja homeongelmia käsitelleen WHO:n työryhmän laatimat suositukset löytyvät sivulta 34.
”Viime aikoina on julkisuudessa ollut keskustelua mikrobimyrkkyjen (home- ja bakteeritoksiinit) merkityksestä sisäilma-altisteina. Kosteusvaurioituneilla materiaaleilla kasvaa usein mikrobeja, jotka kykenevät tuottamaan erittäin myrkyllisiä yhdisteitä, mikrobitoksiineja. Mikrobitoksiineja on suuri joukko, ne ovat kemialliselta rakenteeltaan vaihteleva joukko yhdisteitä, ja niitä tuottavat monet eri homesienet ja bakteerit. Käytännön kokemus viittaa siihen, että rakennuksissa, joissa kasvaa toksiineja tuottavia homeita ja bakteereja, esiintyy vakavampia terveyshaittoja kuin muulla tavoin vaurioituneissa rakennuksissa. Tätä yhteyttä ei kuitenkaan ole tieteellisin tutkimuksin osoitettu tai dokumentoitu.” (s. 37)
”Toksiinien aiheuttaman riskin suuruutta ei pystytä vielä tämän hetken tiedon perusteella arvioimaan. Tästä syystä myöskään terveysperusteisia ohjearvoja yksittäisten toksiinien pitoisuuksille sisäilmassa ei pystytä antamaan. Koska kyseessä kuitenkin ovat erittäin toksiset yhdisteet, on rakennusten homekasvuun viisasta suhtautua varoen ja altistumista välttäen.” (s. 37)
”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain (668/2008) ja valtioneuvoston asetuksen (675/2008) mukaan terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on muun muassa tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä, niihin vaikuttavia tekijöitä ja niihin liittyviä ongelmia, ongelmien yleisyyttä ja ehkäisymahdollisuuksia, sekä kehittää ja edistää toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ongelmien vähentämiseksi. Laitoksen tehtävänä on myös harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa, edistää innovaatioita sekä tehdä aloitteita ja esityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämiseksi ja väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Laitos toimii asiantuntijaviranomaisena ympäristöterveyteen liittyvissä asioissa.” (s. 37)
Lista kosteusvaurioita ilmentävistä mikrobeista löytyy sivulta 39.
”Toistaiseksi ei tiedetä tarkasti kaikkia oireilun aiheuttajia (esim. mikrobien osat, niiden aineenvaihduntatuotteet, kostuneiden materiaalien päästöt, jne.) kosteus- ja homevaurioituneissa rakennuksissa.” (s. 50)
”Etenkin kosteus- ja homeongelmia selvitettäessä tiedot rakennuksen käyttöhistoriasta ovat tärkeitä. Käyttö- ja huolto-ohje on apuväline, jonka avulla voidaan seurata rakennuksen kuntoa ja arvioida sen huollon tarvetta. Käyttö- ja huolto-ohjeen pitäminen kuuluu rakennuksen omistajalle. Olennaista on, että ohjeeseen kirjataan asianmukaisesti rakennuksen tiedot ja tehdyt toimenpiteet. Kun rakennus vaatii suurempaa korjausta, se on tehtävä riittävän ajoissa, eikä kustannussäästöihin vedoten tilapäisiä korjauksia tule hyväksyä. Mikäli kosteusvaurioita ilmenee, ne on korjattava ennen kuin ne aiheuttavat terveyshaittaa rakennuksen käyttäjille.” (s. 53)
Työryhmän ehdotus
”Työryhmä suosittaa hyvänä käytäntönä, että työpaikoilla tarkistettaisiin työtilat ja niiden kunto säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa. Tarkoituksena olisi tällöin kerätä tietoa kiinteistön kunnosta ja havaita kosteus- ja homeongelmia osoittavia tekijöitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Muistion liitteenä III on kysymyksiä, joita voidaan käyttää apuna tällaisella työpaikkakierroksella.” (s. 38)
”Kosteusvauriohomeista oireileva ja niiden vuoksi sairastunut työntekijä tulee siirtää mahdollisimman pian työpisteeseen, jossa hän ei altistu em. homeille. Paras hoito tällaisessa tilanteessa on mikrobeille altistumisen välttäminen. Lääkehoito auttaa oireiden lievittämisessä ja parantaa tulehdusreaktion, mutta vain altistumisen välttäminen on edellytys taudin paranemiselle kokonaan. Korjaustöiden jälkeen entiseen työpisteeseen palaaminen voi viedä kauan, usein jopa kuukausia.” (s. 55)
”Työterveyshuollon tulee seurata työntekijöiden työhön paluuta ja antaa ohjeet hakeutua vastaanotolle, mikäli oireita korjatuissa tiloissa vielä ilmaantuu.” (s. 55)
Timo Kauhanen, Kuopion yliopisto, Tutkimuksia ja selvityksiä 11/ 2004 Julkaisuaika elokuu 2004, täydennetty syyskuussa 2008
Seuraavassa poimintoja selvityksestä. Lihavoinnit ovat yhdistyksen tekemiä.
”Sisäilmaongelmista eniten haittoja aiheuttavat huonosti toimivat ilmanvaihtolaitteet, rakenteiden ja materiaalien liiallisen kosteuden aiheuttamat home- ja kosteusvauriot sekä materiaalien päästöt, eläinpölyt ja tupakansavu (Haahtela T, Reijula K, 1997). Yhä enenevässä määrin on alettu kiinnittää huomiota myös materiaaleista vapautuviin orgaanisiin yhdisteisiin (ns. VOC-yhdisteet) ja teollisiin kuituihin. Kuitujen lähteinä ongelmatapauksissa ovat yleensä ilmanvaihtokanavien vioittuneet lämpö- ja äänieristeet sekä rakenteiden pinnoille asennetut äänenvaimennusmateriaalit (Kauppinen ym. 2004). Työpaikoilla tapahtuva altistuminen tupakansavulle on vähentynyt huomattavasti kiristyneen lainsäädännön ansiosta. Arvioiden mukaan pelkästään kosteus- ja homevauriot aiheuttavat miljardien eurojen kustannusvaikutukset vuodessa.” (s. 3)
1.3. Psykososiaaliset vaikutukset
”Työpaikan homeongelmasta sairastumisen kokonaisvaltaisia ja psykososiaalisia vaikutuksia sairastuneen työntekijän elämään on tutkittu Suomessa vuonna 2004. Työpaikkojen ja julkisten rakennusten kosteus- ja homeongelmat huolettavat ihmisiä selvästi enemmän kuin asuinkiinteistöissä. Työpaikalla oleva homeongelma vaikuttaa suuresti sairastuneen yksilön toimintaan. Lisäksi se vaikuttaa keskeisesti myös työnantajan ja työyhteisön toimintaan. Vaikka sairastuminen johtuu työpaikan home- ja kosteusvaurioista, sen vaikutukset heikentävät sairastuneen ihmisen elämänlaatua kaikilla elämänalueilla. (Valtari ym., 2004).” (s. 9)
”Home- ja kosteusvauriot paljastuvat usein tilojen käyttäjien lisääntyneen sairastelun myötä. Alkuvaiheessa esiintyy yleensä tavallisia yleis- ja ärsytysoireita. Samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa useat muutkin tekijät kuin kosteus- ja homevauriot. Ongelmien jatkuessa oireilu ja sairastelu pahenee ja pahimmillaan seurauksena voi olla pysyvä työkyvyttömyys. Vakava sairastuminen aiheuttaa aina kriisin työntekijän elämässä. Lisäksi epätietoisuus sairauden syystä, laadusta ja vakavuudesta lisää tilanteen ahdistavuutta. Usein vaikeasti sairastuneet (varsinkin ammattitaudin työpaikan homeille saaneet) ihmiset menettävät työpaikan ja työkyvyn. Pelkästään työpaikan ja terveyden menettämisen uhka voi jo aiheuttaa vaikean ja monitasoisen kriisin, joka voi johtaa psyykkisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Tällaisissa tapauksissa työkyvyssä on kyse yksilön ja sisäympäristön välisestä vuorovaikutuksesta, koska yksilön sairastuminen ilmenee vain tietyssä ympäristössä, mutta toisaalta kaikki työntekijät eivät sairastu samassa ympäristössä. Toisaalta sairastunut työntekijä voi todella huonosti ympäristössä, jossa hän on altistunut, mutta terveessä ympäristössä ollessaan (esim. kotona) hän voi vallan hyvin. (Eränen ym., 2004; Valtari ym., 2004).” (s. 9)
”Mitä kauemmin sairastaminen kestää ja mitä vaikeampaa sairastelu on, sitä voimakkaammin se vaikuttaa työntekijän sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn. Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa, hän joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen elämässään. Työ on hänelle välttämätön perustarpeiden tyydyttämiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi, mutta samanaikaisesti työssäkäynti uhkaa hänen terveyttään. Mitä kauemmin ristiriitainen tilanne jatkuu ja mitä sairaammaksi työntekijä tulee, sitä vaikeammaksi ongelmat muodostuvat. Toisaalta sairaslomalla ollessa hän voi olla oireeton eikä siten ole työkyvytön. Näin ollen työntekijän on valittava joko taloudellinen toimeentulo tai terveys, molempia hän ei voi saada. (Valtari ym., 2004).” (s. 10)
”Pitkään jatkuessaan kriisi ja epätietoisuus voivat aiheuttaa työntekijälle trauman. Tietoisuus työkyvyn menettämisestä ja pysyvästä sairaudesta, jonka kokonaisvaikutuksia ei voi tietää, ajavat työntekijän tilanteeseen, jossa hänen voimavaransa ja psyykkiset selviytymiskeinonsa eivät enää riitä. Tilannetta pahentaa vielä se, että osa asiantuntijoistakin on pitänyt homeongelmien syynä esim. masennusta ja somatisointitaipumusta. Pahimmillaan ongelmat voivat johtaa työyhteisön jakautumiseen. (Valtari ym., 2004).” (s. 10)
”Kriisitilanteessa toipumisympäristöllä on tavallista tärkeämpi merkitys. Perhe, ystävät ja työyhteisö vaikuttavat sairastuneen henkilön toipumiseen merkittävällä tavalla. Jos työpaikalla homeiden takia terveytensä menettänyt ei pysty vaihtamaan työpaikkaa, toipumiseen vaikuttaa oleellisesti se, tukeeko työyhteisö sairastunutta vai suhtautuuko se siihen välinpitämättömästi tai vihamielisesti. Välinpitämätön ja vihamielinen suhtautuminen voi lisätä sairastuneen työntekijän kokemaa stressiä. Sairauden syy-seuraussuhteita ei välttämättä pystytä osoittamaan ja yhteiskunnankin apua sairastuneen työntekijän on joskus lähes mahdotonta saada. (Valtari ym., 2004).” (s. 10)
”Työyhteisössä syntyy usein kaksi erilaista perusnäkemystä: uskomus, että työpaikan sisäilmassa on tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveydellisiä haittoja ja toisaalta usko siihen, että sisäilmatekijät eivät ole vaarallisia.” (s. 10)
Esimerkki 3: Tutkintapyyntö poliisille
”Erään koulun sisäilmaongelmien takia on jätetty tutkintapyyntö poliisille sen selvittämiseksi, ovatko kunnan teknisen viraston, koulutoimen ja keskushallinnon virkamiehet ja niiden asioista päättävät luottamusmiehet syyllistyneet virkavelvollisuuden laiminlyöntiin ja vamman tuottamukseen koulun sisäilmaongelmien hoitamisessa. Kyseisessä koulussa on sattunut useita putkivuotoja sekä lämmitysverkostossa että käyttövesiputkistossa. Koulun rakenteet ovat kastuneet ja mittauksin on todettu märkiä rakenteita ja merkittäviä mikrobivaurioita eri puolella rakennusta. Rakennuksen yläpohjan rakenteet ovat vaurioituneet vesikattovuotojen seurauksena. Rakennuksessa on pääsääntöisesti koneellinen poistoilmanvaihto ja korvausilma tulee rakenteiden ilmavuotoreittien kautta sisätiloihin. Työntekijöillä ja oppilailla on ollut koulurakennukseen liittyviä oireita ja sairastelua. Joillakin työntekijöillä sairastelu on ollut vakavaa. Koulussa on todettu ammattitautitapaus kosteusvauriomikrobeille.” (s. 12)
”Työnantajan toimesta koulussa on tehty paikallisia korjauksia ja ilmanvaihdon parantamista sekä joitakin tiloja on poistettu käytöstä ja osa käytöstä poistetuista tiloista on alipaineistettu. Tehdyt korjaustoimenpiteet eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä ja korjausten jälkeenkin tai aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on käytössä olevissa tiloissa todettu merkittäviä kosteus- ja mikrobivaurioita. Koska työpaikan olosuhteista aiheutui työntekijöille terveyden menettämisen vaara ja koska työnantaja ei ole pystynyt esittämään riittäviä ja riittävän nopeita toimenpiteitä terveyden menettämistä koskevan vaaran poistamiseksi, Itä-Suomen työsuojelupiirin kielsi terveyden menettämisen vaaraa aiheuttavan työnteon jatkamisen koulun tiloissa, kunnes tilojen sisäilmaongelmat on perusteellisesti selvitetty ja poistettu.” (s. 12)
KIRJALLINEN KYSYMYS 988/2006 vp
Selvitysmiehen asettaminen työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan parantamiseksi Eduskunnan puhemiehelle.
”Terveys- ja sosiaalialan hoitohenkilöstön ammattijärjestö Tehy ry vaatii, että työpaikkojen homeisiin sairastuneiden sosiaaliturva saatetaan kuntoon pikaisesti. Tehy on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle selvitysmiehen asettamista välittömästi käymään läpi sosiaaliturvan puutteet. Ministeriön tähänastiset toimet eivät ole olleet riittäviä.” (s. 45)
”Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että työpaikan homeisiin sairastuneet henkilöt saavat heille kuuluvan ihmisarvon ja oikeusturvan ja aikooko hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka tehtävä on ratkaista ne ongelmat, jotka liittyvät työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan parantamiseen? Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Esa Lahtela /sd” (s. 45)
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
”Rakennusten kosteushomeongelma koskee erityisesti valtion ja kuntien kiinteistökantaa, kuten oppilaitoksia, sairaaloita ja päiväkoteja. Niiden kohdalla on kysymys myös muiden kuin työntekijöiden altistumisesta. Myös asuntojen kosteushomeongelma on huomattava, millä on merkitystä kosteushomeen aiheuttamiin sairauksiin liittyvien syysuhteiden arvioinnin kannalta.” (s. 47)
”Kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttamat sairaudet eivät johda useimmiten pysyvään työkyvyttömyyteen, jos henkilö ei enää altistu kosteushomeille. Yleensä oireet lakkaavat altistuksen päätyttyä, ja työntekijä voi jatkaa työtään sellaisessa työtilassa tai työympäristössä, joissa hän ei altistu kosteushomeille.” (s. 47)
”Kosteushomeiden aiheuttamaan ammattitautiin sairastuneen työntekijän aseman parantamista vakuutusjärjestelmään liittyvin keinoin selvitetään tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmässä, jota sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan asettamassa.” (s. 47)
Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2007
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
Aluehallintoviraston ohje työpaikalla epäillyn sisäilmaongelman vastuiden jakautumisesta ja kaaviokuva sisäilmaongelmien selvittämisprosessista työpaikalla.
KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN AIHEUTTAMIEN TERVEYSHAITTOJEN JA -VAAROJEN VALVONTA
Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3/2016. Sosiaali- ja terveysministeriö. Ohje on voimassa 31.12.2020 asti. Avaa tästä.
Ohjeeseen kannattaa tutustua kokonaisuudessaa. Alla muutama keskeinen poiminta.
Ohjeessa kuvataan (s. 5), että työnantajan tulee itse arvioida ja toteuttaa kosteus- ja homevaurioiden estämiseksi tarvittavat toimet.
Tällöin on huomioitava työturvallisuuslain (738/2002) seuraavat pykälät:
8 § yleinen huolehtimis-, tarkkailu- ja toteuttamisvelvoite
10 § vaarojen selvittäminen ja arviointi
32 § työpaikan rakenteiden, materiaalien, varusteiden sekä laitteiden turvallisuus ja terveellisyys
33 § työpaikan ilmanvaihto
37 § ilman epäpuhtaudet
38 § kemialliset tekijät
40 § biologiset tekijät.
”Työturvallisuuslain 61 §:ssä on säännöksiä rakennuksen omistajan, muun haltijan tai vuokranantajan velvollisuuksista. Työsuojeluviranomainen voi antaa velvoitteet vain työnantajalle, kun taas terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa suoraan kiinteistönomistajaa.” (Ohjeen s. 5)
“Merkittävä kosteus- ja homevaurio on määritelty vähäistä laajemmaksi rakenteelliseksi viaksi, jonka seurauksena haitallinen altistuminen kosteusvaurioituneista rakenteista ja materiaaleista vapautuville kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille (mm. mikrobiperäisille) epäpuhtauksille on todennäköistä.” (Ohjeen s. 5)
Työturvallisuuslaki 61 §, Rakennuksen omistajan, muun haltijan tai vuokranantajan velvollisuudet:
Milloin rakennuksessa tai sen osassa omistajan tai muun haltijan suostumuksella vuokrasopimuksen perusteella suoritetaan sellaista työtä, johon tätä lakia sovelletaan, omistajan, muun haltijan ja vuokranantajan on osaltaan sallittava, että työnantaja suorittaa tämän lain edellyttämät korjaukset tai muutokset.
Tähän liittyvää ohjeistusta:
“Kun työpaikalla on todettu kosteusvaurion aiheuttamaa mikrobikasvua tai muita haittavaikutuksia ilmaan, [työsuojelu]tarkastaja selvittää, millaisiin toimenpiteisiin työnantaja on ryhtynyt mikrobikasvun johdosta. Tarkastaja selvittää, onko työnantaja arvioinut mikrobien mahdollisesti aiheuttamat terveyshaitat ja -vaarat, miten nämä on selvitetty ja selvityksen tulokset. Työnantajien teettämien selvitysten ja mittausten luotettavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Lisäksi tarkastaja selvittää, mihin toimenpiteisiin työnantaja on ryhtynyt altistumisen poistamiseksi tai vähentämiseksi.
Mikäli työpaikan olosuhteiden epäillään aiheuttavan terveyshaittaa tai -vaaraa työntekijöille, tarkastaja selvittää, onko työnantaja selvittänyt altistumisen laajuutta ja vakavuutta, ja onko työnantaja käyttänyt altistumisen ja oireilun arvioinnissa sekä oirekyselyissä riittävää asiantuntemusta esim. työterveyshuoltoa. Tarkastaja arvioi, miten työnantaja on selvittänyt haitta- ja vaaratekijöiden terveydellisen merkityksen ja miten työnantaja on rajoittanut altistumista. Vastuu työterveyshuollon tai muun asiantuntijan toimenpide-ehdotusten toimeenpanosta on aina työnantajalla. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa jatkuvasti seuraamaan työpaikan työ- olosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta.” (Ohjeen s. 6-7)
“Jos työnantaja ei ole noudattanut työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvissa säännöksissä asetettuja velvollisuuksia, tarkastajan on annettava työnantajalle tarvittavat toimintaohjeet ja/tai kehotukset. Velvoitteet kirjataan tarkastuskertomukseen ja niistä tulee käydä selvästi ilmi, mitä työnantajalta edellytetään. Tarkastuskertomuksen havaintoihin tarkastaja kirjaa kuvauksen vaarasta/haitasta ja sen aiheuttamasta ongelmasta.” (Ohjeen s. 7)
“Tämän jälkeen seurataan, onko määrätyt tai kehoitetut toimenpiteet tehty ja ongelma poistunut. Jos määräystä ei ole noudatettu, asia voidaan siirtää työsuojeluviranomaiselle, joka voi asettaa uhkasakon tai työn keskeyttämisuhan velvoittaakseen toimenpiteisiin. Hengen tai terveyden menettämisen vaaran uhatessa rakennus tai sen osa voidaan määrätä käyttökieltoon.“ (Ohjeen s. 8).
Työterveyslaitos Helsinki 2017, 2. painos, 1.2.2017. Avaa tästä.
Ohjeeseen on koottu keskeiset toimintatavat sisäilmasto-ongelmien selvittämisessä työpaikoilla työsuojeluhenkilöstön, esimiehien, kiinteistöhallinnasta vastaavien ja sisäilma-asiantuntijoiden hyödynnettäväksi.
SISÄILMARYHMÄN ROOLISTA
“Sisäilmaryhmän tehtävänä on tuoda monialaista osaamista sisäilmasto-ongelman selvittämiseen ja parantaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä sekä lisätä tilan käyttäjien luottamusta ongelman ratkaisemiseen. Johdon mukanaolo sisäilmaryhmässä on tärkeää sen resurssien ja toimintaedellytysten turvaamiseksi.
Sisäilmaryhmän perustaminen työpaikalle on tarpeen, jos:
• sisäilmaston epäillään aiheuttaneen tilojen käyttäjille oireita tai sairauksia
• sisäilmasto-ongelman syy on epäselvä
• ongelmatilanne on pitkittynyt
• sisäilmasto-ongelma huolestuttaa käyttäjiä merkittävästi
• korjaukset ovat mittavia, jatkuvat pitkään ja hankaloittavat toimintaa tiloissa.
• Tärkeää on, että ongelman ratkaisussa on mukana moniammatillista osaamista työpaikan koosta riippumatta, mm. työterveyshuolto, kiinteistön omistaja, tarvittavat ulkopuoliset asiantuntijat (esim. tekniset selvitykset), työsuojelu ja henkilöstön edustus.“ (s. 11)
TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLISTA
“Työterveyshuolto vastaa siitä, että sen terveydellisen merkityksen ja terveydentilaa kuvaavien tietojen selvittämiseen ja arvioimiseen käytetyt menetelmät ovat luotettavia, yleisesti hyväksyttäviä ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia. Työterveyshuolto käyttää arvioinnissa tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita.” (s. 22)
“Ellei työterveyshuollossa ole sisäilmastoasioihin perehtynyttä työterveyslääkäriä, työnantajan tehtävänä on hankkia tähän tarvittava osaaminen.
Sisäilmastoselvityksiin voidaan tarvittaessa liittää myös selvityksessä ilmenevien altistumisolosuhteisiin liittyvä terveydellisen merkityksen arviointi. Tällöinkin työturvallisuuslain mukaisen arvioinnin (TT-laki, 10 §) edellytys on se, että arvioinnin tekee lääkäri, joka täyttää työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaiset pätevyysvaatimukset ja joka on perehtynyt sisäilmasto-ongelmiin.” (s. 26)
ASIANTUNTIJOIDEN PÄTEVYYDESTÄ
“Työsuojelulainsäädännössä ei ole säädetty sisäilmaongelmiin liittyville asiantuntijoille pätevyysvaatimuksia, mutta asiantuntijalta on hyvä edellyttää edellä kuvatuissa konsultoivissa tehtävissä ensisijaisesti korkeakoulututkintoa sisäilmaston aihealueelta (yleensä rakennus- tai talotekniikan, ympäristötieteen tai ympäristöterveyteen liittyvä korkeakoulututkinto) ja osaamista sisäilmasto-ongelman ratkaisun toimintamallista. Asiantuntijan lisäkoulutus voi muodostua rakennusterveysasiantuntijan tai muun sisäilma- aihealueen täydennyskoulutuksista, joiden sisällöt on määritelty asumisterveysasetuksessa (545/2015). Lisäkoulutus voi muodostua myös täydentävästä, toimintamallia (kappale 2) tai altistumisolosuhteiden arviointia (kappale 5) koskevasta koulutuksesta (esim. Työterveyslaitoksen koulutus).” (s. 25)
TERVEYDELLISEN MERKITYKSEN ARVIOINTI
Ennen terveydellisen merkityksen arviointia työnantajan on selvitettävä altistumisolosuhteet eli tavanomaisesta poikkeavat sisäilmasto-olosuhteet ja niihin vaikuttavat tekijät rakennusterveyteen perehtyneen asiantuntijan johdolla. Ongelman terveydellistä merkitystä ei voi arvioida ilman altistumisolosuhteisiin liittyviä tietoja. (s. 40)
ERITYISEN SAIRASTUMISEN VAARA
(Työturvallisuuslaki (738/2002/11 §) ja Työterveyshuoltolaki (1383/2001) sekä sen perusteella annetusta valtioneuvoston asetus (1485/2001, laki nuorista työntekijöistä).
“Erityinen sairastumisen vaara edellyttää tunnetun sairastumisen vaaraa aiheuttavan tekijän olemassaolon lisäksi sellaista altistumista tai kuormittumista, mikä on osoitettu riittäväksi aiheuttamaan sairastumisen. Tämä koskee myös sisäilmasto-ongelmakohteita. Sairastumisen vaara-arvio on ensisijaisesti lääketieteellinen, minkä vuoksi työterveyshuollossa siitä vastaa sisäilmasto-ongelmiin perehtynyt työterveyslääkäri. Arvioinnin tulee perustua yleisesti hyväksyttyyn ja luotettavaan tietoon altistumisolosuhteista ja altistumisesta sekä altistumisen ja terveysvaikutusten välisestä vuorovaikutuksesta (annos-vaste-suhde). Arvioinnin voi tarvittaessa tehdä myös muu vastaavan pätevyyden omaava asiantuntija. Sisäilmasto-ongelmiin liittyviä tunnettuja erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia altisteita ovat mm. kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyvät sisäilman epäpuhtaudet sekä asbesti ja radon.” (s. 40)
(Työterveyslaitoksen suosittelemat altisteiden tavoitetasot, saatavilla:
https://www.ttl.fi/tyoymparisto/altisteet/tavoitetasot/)
KUVA. (s. 44-45). Sisäilmasto-ongelman selvitysvaiheet, kun sisäilmasto-ongelma ei ole ratkennut työpaikan omien resurssien ja selvitysten avulla.
Muita lakeja ja ohjeita
Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma
Sisäilmasto-ongelmat työpaikalla ratkaistaan yhteistyössä
Tietokortti: Sisäilmaongelmien ratkaisun toimintamalli
Viitearvoja sisäympäristöongelmien tunnistamiseen
Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen
Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen
Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin
Kysy aina asiantuntijalta
Olemme koonneet sivuillemme tietoa keskeisistä normeista, sopimuksista ja viranomaisohjeista. Tietopankki on tarkoitettu kokonaisuuden hahmottamiseen ja perehtymisen avuksi. Käytä aina asiantuntevaa juridista apua, kun selvität asioitasi. Homepakolaiset ry ei vastaa tietopankin soveltamisen seurauksista. Aihepiiriin perehtyneitä juristeja voit kysellä mm. vertaisryhmistä, joihin löydät linkkejä mm. täältä:
https://homepakolaiset.fi/sairastuneelle/apua-ja-tukea/