Mitä on sisäilmakodittomuus?

Sisäilmasta sairastuminen voi tehdä sopivan kodin löytämisestä vaikeaa.

Sisäilmasairastumisen vuoksi asuntohaasteiden kanssa kamppaileville ei ole toistaiseksi tarjolla lainkaan palveluja eikä heille soveltuvaa asuntotuotantoa tueta. Kodittomille tarkoitetut palvelut on suunnattu pääasiassa ihmisille, joilla on elämänhallinnassa usein monenlaisia ongelmia. Sisäilmasta sairastuneet kodittomat eivät sovi olemassa oleviin kodittomuuslokeroihin.

Sisäilmaongelmien vuoksi sopivaa asuntoa etsivät eivät monesti näy asunnottomuustilastoissa, sillä monella on virallisesti koti, jossa elämistä terveyssyyt kuitenkin rajoittavat. Sisäilmakodittomuus on piiloasunnottomuutta ja sitä ymmärretään heikosti. Ongelmaa kuvaava termistökin on vakiintumatonta. Käytämme tässä termiä sisäilmakoditon kuvaamaan sisäilmasta sairastumisen vuoksi asunto-ongelmissa olevaa ihmistä.

Selventääksemme sisäilmasta sairastuneiden kodittomien tilannetta, jaottelimme Homepakolaiset-yhdistyksessä heidät neljään kategoriaan:

• Ihmiset, joilla on koti, mutta jotka ovat hyvin sairaita asuessaan asumiskelvottomassa asunnossa
  
  Kodin tulisi olla turvallinen, ei terveyttä tuhoava paikka. Katsomme, että henkilö on sisäilmakoditon, jos koti on niin huonokuntoinen, että se tekee asukkaan työ- ja toimintakyvyttömäksi. Tällainen henkilö tarvitsee terveellisemmän kodin.

• Kiertolaiset, jotka yöpyvät väliaikaismajoituksissa ja tuttujen luona, sekä muuttokierteessä olevat
  
  Sisäilmakoditon on myös henkilö, joka ei etsimisestä huolimatta löydä itselleen sopivaa kotia ja muuttaa sen vuoksi jatkuvasti. Hän voi myös asua joko tilapäisesti tai pysyvämmin esimerkiksi hostelleissa tai muiden nurkissa rakennuksissa, jotka ovat sisäilmaltaan jollakin tavoin siedettäviä.

• Ulkona asuvat
  
  Pieni osa sisäilmakodittomista on kokonaan vailla soveltuvaa sisätilaa. Tällöin sisäilmakoditon ei etsimisestä huolimatta löydä sellaista asuntoa, jossa terveys sallisi asua edes lyhyemmän aikaa. Tällöin henkilön ainoaksi vaihtoehdoksi jää siirtyä joko pysyvämmin tai väliaikaisesti ulkosalle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi parvekkeella tai teltassa nukkumista.

• Ulkomailla asuvat
  
  Pieni osa sisäilmasta sairastuneista on muuttanut joko tilapäisesti tai pysyvästi ulkomaille asunto-ongelmien vuoksi.

Moni sairastuneista on kahlannut useamman kategorian ja tilanteet myös vaihtelevat. Jaottelu on suuntaa-antava, ja se on tehty ongelman hahmottamisen välineeksi.

Useiden ”sisäilmakodittomien” tilanne on näiden yhdistelmä.

Sisäilmakodittomien määrä Suomessa

Sisäilmakodittomien määrää Suomessa tulisi selvittää ja ryhmälle suunnattua rakentamista kehittää. Määrää arvioitaessa on laajemmin kyse myös asunnottomuuden ja kodittomuuden käsitteistä – milloin voidaan katsoa, että ihmisellä on koti? Milloin on kyse asunnottomuudesta? Asunnottomuustyössä ei ole aiemmin tunnettu tilannetta, jossa koti on teknisesti olemassa, mutta se ei sen sairastuttavuuden vuoksi täytä kodin tarkoitusta, vaan tekee esimerkiksi ihmisestä oireiden vuoksi toimintakyvyttömän, eikä siten tarjoa turvaa ja suojaa.

Homepakolaiset ry on pyrkinyt herättelemään vaikuttajia aiheeseen ja tuomaan omaa sisäilmakodittomuuden asiantuntijuuttaan selvitystyöhön ja päätöksentekoon. Yhdistys on muun muassa osallistunut asunnottomuusohjelmien verkostotyöryhmiin, joissa sisäilmakodittomuuteen onkin herätty. Sisäilmakodittomuus esimerkiksi mainittiin ensimmäistä kertaa Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma AUNEn (2016–2019) väliraportissa ja loppuraportissa.

Pidimme teemaa näkyvästi esillä myös eduskuntavaalikeväänä 2019. Sisäilmakodittomuus on nyt ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa. Konkreettiset edistysaskeleet sisäilmakodittomien tilanteeseen voidaan kuitenkin varmistaa vain perustamalla toimet oikeaan tietoon ja kohderyhmän todelliseen tilanteeseen.

Olemme useasti ottaneet kantaa siihen, että sisäilmakodittomien määrää ja tilannetta tulisi selvittää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimuksen mukaan 0,5 % miehistä ja 0,3 % naisista kertoo saaneensa vaikeita oireita kodin sisäilmaan liittyen viimeisten 12 kk aikana (Sisäilmakartoitus 2018). Kyselyn otanta on pieni, mutta jos suhdeluku pätee suuremmalla otannalla, tämä tarkoittaa, että 13 600 miestä ja 8 265 naista saa kotonaan vaikeita oireita, eli yhteensä n. 22 000 henkilöä. Määrä on samansuuntainen omien havaintojemme kanssa. Lukuja on kuitenkin syytä selvittää tarkemmin ja isommalla otannalla. Itse ilmiötä on muutoinkin selvitettävä monipuolisin aiheeseen soveltuvin tutkimusmenetelmin.

Lue lisää:

Kaksi naista kertoo, millaista elämä on ilman kotia, jossa voisi levätä ja pysyä terveenä:
Sairastuin sisäilmasta ja olen siksi koditon.

Myös sisäilmasta sairastumisen vuoksi kodittomilla on oikeus asuntoon: Tiedote STT-infossa.

Asunnottomien yö 2018: Sisäilmaan liittyvä kodittomuus tilastoihin.

Sisäilmakodittomuus saatiin ensimmäistä kertaa hallitusohjelmaan – Homepakolaiset ry toivoo, että selvitystyö johtaa pilottihankkeisiin: Tiedote STT-infossa.

Hallitusohjelman erilaisia sisäilmatavoitteita on niputettu samaan selvitykseen niin paljon, että sisäilmasta sairastuneiden asuntoasiat uhkaavat jäädä jalkoihin:
Sisäilmakodittomat ansaitsevat asiantuntevan selvityksen.

Neljä vinkkiä sisäilmasta sairastuneilta terveen asunnon hankintaan: Näin vältät asunto-ongelmat.