Ammatillinen kuntoutus sisäilmasairauksissa
Vieraileva kirjoittaja: Saara Haapala, Verve
Ammatillinen kuntoutus
Kuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä ja kompensoida vammoihin, sairauksiin ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä ongelmia, mutta myös yleisemmin tukea ihmisten selviytymistä, voimavaroja ja hyvinvointia arkielämässä ja erityisesti elämän eri siirtymävaiheissa. Ammatillinen kuntoutus on osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää ja se kohdistuu henkilöihin, joilla on riski siirtyä työmarkkinoilta työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkäaikaistyöttömyyteen sairauden tai työkyvyn alenemisen vuoksi. Toimenpideperustaisesti ammatillista kuntoutusta voi määritellä niin, että sillä toteutetaan työhön tai ammattiin liittyviä toimenpiteitä; ammatinvalinnanohjausta, ammatillista koulutusta, työkokeilua tai muita työllistymistä tai työssä pysymistä edistäviä toimenpiteitä. Tavoiteperusteisesti määriteltynä ammatillisen kuntoutuksen kautta pyritään parantamaan kuntoutujan ammatillisia valmiuksia ja kohentamaan työkykyisyyttä sekä edistämään työmahdollisuuksia. (Järvikoski, 2002, 45.)
Aloite ammatilliseen kuntoutukseen voi tulla esimerkiksi työntekijältä itseltään, työterveyshuollosta, KELAsta tai esimieheltä. Työkyvyttömyys ajatellaan ristiriitana yksilön ominaisuuksien ja työn vaatimusten välillä. Ristiriita syntyy joko työntekijän työkyvyn heikentyessä tai työn vaatimusten muuttuessa. Tähän ristiriitaan puututaan työn vaatimuksia muuttamalla, työnkuvan vaihtamisella tai työntekijän voimavaroja kohentamalla. Työntekijä voi olla työkyvytön yhteen työhön sairautensa perusteella, mutta täysin työkykyinen johonkin toiseen työhön.Työkyvyttömyys- ja kykyisyys eivät siis ole pysyviä ja vakiintuneita, tilanteista riippumattomia, asioita. Ne ovat aina suhteessa johonkin. (Järvikoski ja Härkäpää, 2011, 109-120.)
Ammatillisen kuntoutuksen kustantajia ovat työeläkeyhtiöt, KELA, tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmä ja työhallinto. Ammatillisen kuntoutuksen toimet ovat lakisääteisiä ja palvelun maksaja määräytyy tiettyjen kriteerien mukaan, näistä lisätietoa saa ottamalla yhteyttä työeläkeyhtiöönsä tai KELAan.
Mitä sisäilmasairastuneen kohdalla?
KELA ja työeläkeyhtiöt ohjaavat ammatillisen kuntoutuksen asiakkaita kuntoutusta toteuttaville palveluntuottajille, esimerkiksi Verveen. Ohjauksessa kartoitetaan kuntoutujan koulutus- ja työhistoriaa, avataan osaamista sekä käydään läpi työ- ja toimintakyvyn rajoitteet, joita ammatillista ratkaisua hakiessa tulee ottaa huomioon. Sisäilmasairastuneen kohdalla työkyvyttömyyden uhka nivoutuu vahvasti työskentelytiloihin. Sisäilmasairastunut on usein pikemminkin ”työpaikkakyvytön” kuin työkyvytön.
Ammatillisessa kuntoutuksessa työskentelyn keskiössä on kuntoutujalle soveltuvan työnkuvan etsiminen. Sisäilmasairastuneen kohdalla soveltuvan työnkuvan löytyminen ei vielä välttämättä vie puusta pitkälle, vaan soveltuvan työnkuvan lisäksi tulee löytää soveltuva työskentelytila/paikka joko olemassa olevalta työnantajalta tai uudelta työnantajalta. Tässä oleelliseen rooliin nousee työkokeilu, jonka avulla kuntoutuja pääsee käytännössä testaamaan työnkuvia ja ennen kaikkea paikkojen soveltuvuutta itselleen. Työkokeilussa sekä kuntoutuja että työnantaja pääsevät turvallisesti tutkimaan ja arvioimaan onko ajateltu työnkuva toteuttamiskelpoinen ja työskentelytila toimiva. Ammatillisen kuntoutuksen muita konkreettisia toteuttamistapoja ovat mm. ammatillinen koulutus tai muu osaamisen kehittäminen. Jokaiselle kuntoutujalle räätälöidään yksilöllinen ja tarkoituksenmukainen työelämään tähtäävä kuntoutussuunnitelma.
Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet ovat osin kansantaloudellisia, osin yksilön henkilökohtaiseen hyvinvointiin liittyviä. Viime vuosina yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä olleet työurien pidentämistavoitteet liittyvät oleellisesti ammatilliseen kuntoutukseen. Ammatillisella kuntoutuksella pyritään siihen, että kun ihminen menettää työkykynsä aiempaan ammattiinsa jonkun vian, sairauden tai vamman vuoksi, löydettäisiin hänelle ammatillisen kuntoutuksen avulla terveydellisesti soveltuva ammatillinen suunnitelma. Varhaiset työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiset ovat erittäin kalliita yhteiskunnalle, siksi niitä tulisi pyrkiä välttämään. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena voidaan pitää tämän yhteiskunnallisen tavoitteen lisäksi myös yksittäisen kuntoutuja-asiakkaan elämänlaadun ja -mielekkyyden lisäämistä. Työllä on suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä asema ihmisen identiteetin ja osallisuuden rakentajana.
Kirjoittaja toimii Vervellä ammatillisen kuntoutuksen ohjaajana (YTM). Verve tarjoaa kuntoutus-, tutkimus- ja konsultointipalveluja. Verve toimii valtakunnallisesti yhteensä 11 paikkakunnalla: Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Vervessä ratkotaan vuosittain lähes 6 000 työtä tekevän ihmisen tilannetta heidän itsensä kanssa. Asiakkaiden puolesta toiminnan kustantavat Kela, työvoimahallinto, vakuutusyhtiöt sekä työnantajat. Julkaistu 12.1.2015.
Lähteet:
Järvikoski, Aila (2002) Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Teoksessa Stakes raportteja 267 Kannattaako kuntoutus? Asiantuntijakatsaus eräiden kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. Gummerrus Kirjapaino Oy, Saarijärvi.
Järvikoski, Aila ja Härkäpää, Kristiina (2011) Kuntoutuksen perusteet. Näkökulmia kuntoutukseen ja kuntoutustieteeseen. WSOYpro Oy, Helsinki.
