Hyvä sisäilma tukee työtehoa
Sisäilmaongelmat aiheuttavat monimuotoisia terveysongelmia, ja ne tulee ratkaista asianmukaisesti.
Hyvä sisäilman laatu vaikuttaa työtehoon ja työhyvinvointiin laajemminkin kuin sairastelun ja sairauspoissaolojen kautta. Yleisiä sisäilmaongelmien yhteydessä raportoituja oireita ovat esimerkiksi väsymys, tokkuraisuus ja nk. aivosumu. Ajattelu ja selkeys kärsivät huonossa sisäilmassa, ja huono sisäilma voi haitata myös unta. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, kuinka työnteosta suoriudutaan. Optimaalisen sisäympäristön vaikutusta aivotoimintaan ja hyvinvointiin on alettu nykyisin ymmärtää aiempaa paremmin.
Tutkimus: Hyvä sisäilma vaikuttaa merkittävästi kognitiivisiin kykyihin
Videolla ”The Impact of Green Buildings on Cognitive Function” kerrotaan Harvardin yliopistolla tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin hyvän sisäilman vaikutusta ajatteluun.
Tämä tutkimus tehtiin Harvardin yliopiston kansanterveystieteiden laitoksella Terveet rakennukset -ohjelmassa (Healthy Buildings Program). Tutkimuksessa selvitettiin, miten sisäilma vaikuttaa työtekijän kognitiivisiin kykyihin.
Sisäympäristöltään optimoidussa rakennuksessa kognitiivinen kapasiteetti (esim. strateginen ajattelu ja tiedon käsittely) nousi merkittävästi tavanomaiseen toimistorakennukseen verrattuna. Kyky käsitellä tietoa nousi suhteessa siihen, kuinka paljon sisäympäristön olosuhteita parannettiin: Esimerkiksi tehostettu ilmanvaihto ja normaalia huomattavasti vähäisemmät VOC-päästöt nostivat kognitiivista kapasiteettia jopa 61 %. Kun ulkoilman tuontia sisään edelleen tehostettiin, kognitiivinen kapasiteetti nousi tavanomaiseen toimistorakennukseen verrattuna 101 %.
Tutkimus oli sokkoutettu: se toteutettiin ”talolaboratoriossa”, jossa olosuhteita (kuten VOC-päästöt, ilmanvaihto ja valaistus) voitiin säädellä. Koerakennuksessa työskenteli 24 koehenkilöä viikon. Koehenkilöt eivät tienneet, missä olosuhteissa he kulloinkin olivat.
Eriteltäessä erilaisten tekijöiden vaikutusta kognitiivisiin kykyihin havaittiin mm. hiilidioksidilla, kemikaalipäästöillä ja ilmanvaihdolla jokaisella merkittävä ja muista muuttujista riippumaton vaikutuksensa aivojen toimintaan.
VOC-päästöjen osalta tutkimuksessa oli mukana laaja kattaus erilaisia rakennusten materiaalipäästöjä indikoivia aineita (mm. formaldehydi, sykloheksaani ja styreeni).
Jos haluat tutustua tutkimukseen, se löytyy täältä.
Tutkimuksen päähavainnoista löytyy lyhyesti tietoa myös täällä.
Politico-lehti on kirjoittanut aiheesta laajassa artikkelissa.
Muita tutkimuksia
Hiirikokeissa on selvitetty homeille altistumisen vaikutuksia aivojen toimintaan ja käyttäytymiseen ja avattu mekanismeja, joilla nämä vaikutukset voivat aiheutua. Homeille altistumisen on havaittu vaikuttavan hiirten käyttäytymiseen, kognitiivisiin kykyihin ja hermoston toimintaan. Tuore tutkimus aiheesta löytyy täältä.
Useissa eri maissa suoritetuissa tutkimuksissa on selvitetty sisäympäristöstä mitattujen epäpuhtauksien vaikutuksia rakennusten käyttäjien kokemaan hyvinvointiin. Erilaiset sisäilman kemikaalipäästöt ovat korreloineet mm. väsymyksen, päänsäryn sekä silmä- ja iho-oireiden kanssa. Havaituilla kosteus- ja homeongelmilla on todettu vastaavia yhteyksiä. Muutamia tällaisia tutkimuksia on kuvattu suomeksi täällä.
Psychology Today -lehdessä on kerrottu kosteus- ja homeongelmien vaikutuksesta mieleen. Lastenpsykiatri pohtii artikkelissa, voivatko haitalliset homemyrkyt aiheuttaa aivosumua, unettomuutta ja masennusta.
Suomessa sisäilman vaikutuksista tuottavuuteen keskusteltiin jo 2000-luvun alussa, ja meillä on tuolloin myös mallinnettu erilaisia tuottavuuteen sisäympäristössä vaikuttavia tekijöitä ja niiden vaikutuksia. Huonot työolosuhteet voivat lisätä sairastavuuden ohella esimerkiksi työntekijöiden vaihtuvuutta, joka puolestaan tuo lisäkustannuksia. (Tuottava toimisto 2005 -raporttiin perustuva artikkeli, kappale: Sisäympäristö ja tuottavuus, s. 545)
Työnantajan väistötilakierre
Sisäilmatilanteet ovat työpaikoilla kuormittavia työntekijöiden lisäksi johdolle ja muille vastuuhenkilöille. Ongelmien selvittäminen voi olla hidasta ja haastavaa, ja sisäilma-asiat vievät työaikaa muilta tärkeiltä tehtäviltä. Ei valitettavasti ole poikkeuksellista, että väistötiloissakin ilmenee sisäilmaongelmia. Lisäksi pitkän altistumisen vuoksi herkistyneet henkilöt tarvitsevat ylipäänsäkin tavanomaista terveempiä olosuhteita, ja sellaisia tiloja voi olla vaikea löytää. Tällöin kannattaa hyödyntää räätälöityjä, yksilöllisiä ratkaisuja. Näistä löytyy paljon tietoa Työelämä-osiostamme.
Esimerkiksi sisäilmaongelmakierteessä olleessa Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksessä tällaiset tilanteet ja järjestelyt ovat tuttuja. ”Meillä on useita henkilöitä etätyössä tai muissa erityisjärjestelyissä,” kertoo yksikön esimies Olli Salin*.
Hän kertoo järjestelyjen toimivan hyvin ja sisäilman laadun näkyvän olennaisesti työotteen paranemisena. ”Kun työntekijä on saatu kunnollisiin työolosuhteisiin, se näkyy heti työtehossa. Terveissä tiloissa pystyy ylipäänsä tekemään töitä. Normaali elämä voi palata.”
Lisää aiheesta: https://homepakolaiset-fi.hel9.wp-cloud.dev/tarinat/helsingin-sosiaalipaivystys/
* jo eläkkeellä, juttu on julkaistu Ratkaisuja Sisäilmasairaille -projektissa v. 2015
Hyvinvointia työyhteisöön videosarja
Hyvinvointia työyhteisöön videosarjassa avataan eri näkökulmista, miten työyhteisöissä on käsitelty sisäilmaan liittyvää oireilua ja löydetty keinoja työssä jatkamiseen.
