Miksi juuri nyt sairastutaan?

Sisäilmaongelmista nousee puheenaiheita mediassa ja julkisessa keskustelussa melkeinpä päivittäin. Sisäilman homeet on tiedetty terveydelle vaarallisiksi jo kauan, mutta miksi oireilu ja sisäilmasta sairastuminen näyttää yleistyvän juuri nyt?

Sisäilmaongelmien yleisyys ja sairastumismäärien nopea kasvu johtuvat erityisesti rakentamisen laadussa viime vuosikymmeninä tapahtuneista muutoksista, kemikaalien käytön lisääntymisestä sekä mikrobikannan muuttumisesta haitallisempaan suuntaan. Rakentamisen laatu ja materiaalit ovat muuttuneet 1950-luvulta alkaen dramaattisesti. Myös rakennustyypit ja rakennusten käyttötavat ovat muuttuneet. Nykyihminen viettää yhä enemmän aikaa sisätiloissa, joissa arkisen ympäristön mikrobisto on muuntunut.

Rakennusten kosteusrasitus on kasvanut verrattuna aiempaan, ja nykyisin suositut rakennusmateriaalit saattavat olla homehtuessaan aiempaa vaarallisempia. On havaittu, että kasvualustat voivat vaikuttaa mikrobien myrkyllisyyteen.

Voidaan puhua sisäympäristön muutoksesta, sillä kosteusongelmien lisäksi sisäympäristö on kemikalisoitunut voimakkaasti. Rakennusmateriaalien sisältämille kemikaaleille on lainsäädännössä vain muutamia rajoitteita.

Rakennuslainsäädäntö ei myöskään edellytä kuivaa rakentamistapaa. Sen seurauksena rakennus on usein jo valmistuessaan märkä, minkä seurauksena moni uusi rakennus on sisäilmaongelmainen. Mikrobikasvusto voi syntyä rakenteeseen jo muutamassa päivässä. Tällöin kuivuminen ei enää auta, sillä myös kuivunut mikrobikasvusto on haitallinen.

Myös korjausrakentamisessa epäonnistumiset ovat yleisiä. Vanhoihin rakennuksiin on saatettu luoda remontoitaessa uusia ongelmia. Esimerkiksi vanhoihin kivikerrostaloihin on rakennettu märkätiloja lisäämättä samalla ilmanvaihdon kapasiteettia ja huolehtimatta toimivasta vesieristyksestä.

Putkivuodot ja muut vesivahingot ovat yleisiä kosteusvaurioiden syitä. Ongelmien taustalla voi olla myös huoltotoimista säästäminen, tilan käyttäjän laiminlyönnit tai hidas reagointi vesivahinkotapauksissa.

Sisäilmasairaiden kasvava määrä kertoo merkittävästä ongelmasta yhteiskuntamme rakentamiskulttuurissa, kemikaaliturvallisuudessa sekä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa.

Sisäympäristön muutos

Alla olevassa kuvassa näet vasemmalla 1900-luvun alkupuolen kivitalon.
Oikea puoli kuvaa 2000-luvun kerrostaloa.

Millaisia eroja havaitset? Kuvan alla muutamia vinkkejä.

Avaa talokuva suurempana tästä

1. 1900-luvun alkupuolella märkätilat, saunat ja pesuhuoneet sijaitsivat usein asuintilojen ulkopuolella. 2000-luvulla rakennusten jatkuva kosteusrasitus on huomattavasti suurempi.

2. Lattiakorkeus oli 1900-luvun alussa korkeampi ja siten myös kosteusturvallisempi kuin 2000-lukua lähestyttäessä.

3. Suurimpaan osaan 1900-luvun taloista suunniteltiin tyypillisesti harjakatot ja ainakin puolilämmin vintti. Sateisessa Suomessa tämä olisi looginen valinta tasakaton sijaan. Tasakatot alkoivat yleistyä tultaessa kohti 2000-lukua.

4. 1900-luvulla rakennuksissa oli pääosin painovoimainen ilmanvaihto, mutta lähestyttäessä 2000-lukua koneellinen ilmanvaihto yleistyi. Nykyrakennuksissa ilmanvaihtoon tarvitaan runsaasti putkia ja koneita. Ne ovat haavoittuvaisempia, riskialttiimpia ja vaativat lisäksi säännöllistä ja asiantuntevaa huoltoa ja puhdistusta.

5. Kemikaalipäästöt rakennusmateriaaleista ovat 2000-luvulla aivan erityyppiset kuin esimerkiksi ennen kaupungistumista. Päästöt syntyvät mm. eristemateriaaleista, lattiapinnoista, huonekaluista ja myös käyttötavaroista.

6. 2000-luvun talojen rakenteissa voi kyteä vesivahinko, jota on vaikeampi paikallistaa. Kemikaalit reagoivat vesivahinkoon uusin tavoin. 1900-luvun alkupuolen yksinkertaisempiin rakenteisiin verrattuna vahingot ovat nyt vaikeammin havaittavissa.

7. 2000-luvun ympäristössä säteilykuorma on lisääntynyt. Sen vaikutuksia tunnetaan vielä puutteellisesti.

Lue lisää aiheesta tutkimustietoa, myytit ja terveyshaitat -osiostamme.

Hometalkoot-sivustolla on esitelty havainnollisesti muun muassa eri vuosikymmenten kerrostalojen rakenteita ja niiden riskejä alkaen 1930-luvulta, sekä omakotitaloja 1940-luvulta lähtien.