MENUMENU
  • Yhdistys
  • Medialle
  • Yhteystiedot

Homepakolaiset ry

Ratkaisuja sisäilmasairaille

LIITY JÄSENEKSI
Siirry sisältöön
  • Sisäilma ja terveys
    • Sisäilma ja terveys - Mistä on kyse?
      • Sisäympäristön muutos - Miksi juuri nyt sairastutaan?
      • Terveyshaitat
        • Miksi kaikki eivät sairastu sisäilmasta?
        • Lievästä oireilusta työkyvyn menettämiseen
        • Sisäilmaoireista voi toipua
      • Sisäilmasairas-termi
    • Sisäilmasairauden kolme vakavuusastetta
      • Ensimmäisen asteen sisäilmasairas
      • Toisen asteen sisäilmasairas
      • Kolmannen asteen sisäilmasairas
      • Oireet eri vakavuusasteilla
    • Monimuotoinen sisäilmasairaus
    • Kumoa sisäilmamyyttejä
      • Myytti: Sisäilmaongelmista seuraa vain ohimeneviä oireita
      • Myytti: Uudet rakennukset ovat terveellisiä
      • Myytti: Betoni- ja kivitalo eivät homehdu
      • Myytti: Rakennus korjataan pian – älä siis huoli
      • Myytti: Terveyshaittaa ei ole, jos tutkimuksissa ei löydy mitään
      • Myytti: Kosteusmittari kertoo, onko rakennuksessa hometta
      • Myytti: Homevauriot kannattaa otsonoida ja desinfioida
      • Myytti: Sisäilmaongelman voi haistaa ja nähdä
      • Myytti: Vain herkät sairastuvat
    • Tutkimustietoa
      • Monitekijäinen sisäilma – uusia näkökulmia
      • Tutkimuksia sisäilmaoireiden ja erilaisille epäpuhtauksille altistumisen yhteydestä
      • Tutkimustietoa sisäilman mikrobeista
      • Esimerkki sisäilman epäpuhtausryhmästä: Ftalaatit
      • Yliherkkyys – tietoa MCS:sta
      • Kuinka monia sisäilmaan liittyvät terveyshaitat koskettavat?
      • Sisäilmasairaat ja yhteiskunta
  • Ammattiryhmille
    • Ammattiryhmille etusivu
    • Terveydenhuolto ja kuntoutus
      • Ympäristösairaiden kuntoutus Nova Scotian maakunnassa
      • Ammatillinen kuntoutus sisäilmasairauksissa
      • Mistä soveltuvia tiloja sisäilmasairaalle?
    • Työelämä
      • Sisäilmaongelmia työpaikalla
        • Vastuukysymykset työpaikalla
      • Hyvä sisäilma tukee työtehoa
      • Sisäilmasta sairastuneen työjärjestelyt
      • Hyvinvointia työyhteisöön -videosarja
    • Opiskelu
      • Opetusjärjestelyt
        • Ratkaisuja eri oppiasteilla
        • Tilaratkaisut ja etäopetus
      • Sisäilmaongelmien selvittäminen oppimisympäristöissä
      • Oppilaitosten henkilökunnalle
      • Vanhemmille ja huoltajille
      • Kunnat ja oppilaitosten sisäilmaongelmat
    • Rakennukset
  • Sairastuneelle
    • Sairastuneelle: sisäilmaongelmia kohdatessa
      • Miten toimin, kun epäilen sisäilmaongelmaa?
      • Sisäilmasairaalle: Miten tunnistaa sisäilmaoireilu?
      • Apua ja tukea sisäilmasairaalle
      • Sisäilmasairaalle: Sopivien tilojen etsiminen
      • Irtaimiston puhdistus
      • vinkkejä onnistumiseen lääkärin vastaanotolla
    • Lakeja ja viranomaisohjeita
      • Perusoikeuksia
      • Työsuojelu
      • Sisäilma, terveydensuojelu ja asumisterveys
  • Solmukohtia
    • Solmukohtia ratkaisujen tiellä
      • Solmukohtana tilojen puute
      • Solmukohtana diagnoosin ja toimintakykyarvion puute
      • Solmukohtana sisäilmaongelman todentaminen
      • Solmukohtana vähättely ja asenteet
      • Solmukohtana turvaverkkojen puute
      • Solmukohtana taloudellinen toimintakyky
      • Solmukohtana arkisen ympäristön muutos
      • Solmukohtana koordinoinnin puute
    • Työpajojen satoa: Virallinen Suomi - POISSA
      • Työpajojen kuvagalleria
  • Tarinat
    • Ratkaisuilla eteenpäin
    • Sisäilmasairaiden lähettämiä tarinoita
    • Kerro oma tarinasi
  • Materiaalit
  • Ajankohtaista
Etusivu / Sisäilma ja terveys / Sisäympäristön muutos

Sisäympäristön muutos

Miksi juuri nyt sairastutaan?

Sisäilmaongelmista nousee puheenaiheita mediassa ja julkisessa keskustelussa melkeinpä päivittäin. Sisäilman homeet on tiedetty terveydelle vaarallisiksi jo kauan, mutta miksi oireilu ja sisäilmasta sairastuminen näyttää yleistyvän juuri nyt?

Sisäilmaongelmien yleisyys ja sairastumismäärien nopea kasvu johtuvat erityisesti rakentamisen laadussa viime vuosikymmeninä tapahtuneista muutoksista, kemikaalien käytön lisääntymisestä sekä mikrobikannan muuttumisesta haitallisempaan suuntaan. Rakentamisen laatu ja materiaalit ovat muuttuneet 1950-luvulta alkaen dramaattisesti. Myös rakennustyypit ja rakennusten käyttötavat ovat muuttuneet. Nykyihminen viettää yhä enemmän aikaa sisätiloissa, joissa arkisen ympäristön mikrobisto on muuntunut.

Rakennusten kosteusrasitus on kasvanut verrattuna aiempaan, ja nykyisin suositut rakennusmateriaalit saattavat olla homehtuessaan aiempaa vaarallisempia. On havaittu, että kasvualustat voivat vaikuttaa mikrobien myrkyllisyyteen.

Voidaan puhua sisäympäristön muutoksesta, sillä kosteusongelmien lisäksi sisäympäristö on kemikalisoitunut voimakkaasti. Rakennusmateriaalien sisältämille kemikaaleille on lainsäädännössä vain muutamia rajoitteita.

Rakennuslainsäädäntö ei myöskään edellytä kuivaa rakentamistapaa. Sen seurauksena rakennus on usein jo valmistuessaan märkä, minkä seurauksena moni uusi rakennus on sisäilmaongelmainen. Mikrobikasvusto voi syntyä rakenteeseen jo muutamassa päivässä. Tällöin kuivuminen ei enää auta, sillä myös kuivunut mikrobikasvusto on haitallinen.

Myös korjausrakentamisessa epäonnistumiset ovat yleisiä. Vanhoihin rakennuksiin on saatettu luoda remontoitaessa uusia ongelmia. Esimerkiksi vanhoihin kivikerrostaloihin on rakennettu märkätiloja lisäämättä samalla ilmanvaihdon kapasiteettia ja huolehtimatta toimivasta vesieristyksestä.

Putkivuodot ja muut vesivahingot ovat yleisiä kosteusvaurioiden syitä. Ongelmien taustalla voi olla myös huoltotoimista säästäminen, tilan käyttäjän laiminlyönnit tai hidas reagointi vesivahinkotapauksissa.

Sisäilmasairaiden kasvava määrä kertoo merkittävästä ongelmasta yhteiskuntamme rakentamiskulttuurissa, kemikaaliturvallisuudessa sekä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa.

Sisäympäristön muutos

Alla olevassa kuvassa näet vasemmalla 1900-luvun alkupuolen kivitalon.
Oikea puoli kuvaa 2000-luvun kerrostaloa.

Millaisia eroja havaitset? Kuvan alla muutamia vinkkejä.

 

Avaa talokuva suurempana tästä

1. 1900-luvun alkupuolella märkätilat, saunat ja pesuhuoneet sijaitsivat usein asuintilojen ulkopuolella. 2000-luvulla rakennusten jatkuva kosteusrasitus on huomattavasti suurempi.

2. Lattiakorkeus oli 1900-luvun alussa korkeampi ja siten myös kosteusturvallisempi kuin 2000-lukua lähestyttäessä.

3. Suurimpaan osaan 1900-luvun taloista suunniteltiin tyypillisesti harjakatot ja ainakin puolilämmin vintti. Sateisessa Suomessa tämä olisi looginen valinta tasakaton sijaan. Tasakatot alkoivat yleistyä tultaessa kohti 2000-lukua.

4. 1900-luvulla rakennuksissa oli pääosin painovoimainen ilmanvaihto, mutta lähestyttäessä 2000-lukua koneellinen ilmanvaihto yleistyi. Nykyrakennuksissa ilmanvaihtoon tarvitaan runsaasti putkia ja koneita. Ne ovat haavoittuvaisempia, riskialttiimpia ja vaativat lisäksi säännöllistä ja asiantuntevaa huoltoa ja puhdistusta.

5. Kemikaalipäästöt rakennusmateriaaleista ovat 2000-luvulla aivan erityyppiset kuin esimerkiksi ennen kaupungistumista. Päästöt syntyvät mm. eristemateriaaleista, lattiapinnoista, huonekaluista ja myös käyttötavaroista.

6. 2000-luvun talojen rakenteissa voi kyteä vesivahinko, jota on vaikeampi paikallistaa. Kemikaalit reagoivat vesivahinkoon uusin tavoin. 1900-luvun alkupuolen yksinkertaisempiin rakenteisiin verrattuna vahingot ovat nyt vaikeammin havaittavissa.

7. 2000-luvun ympäristössä säteilykuorma on lisääntynyt. Sen vaikutuksia tunnetaan vielä puutteellisesti.

Lue lisää aiheesta tutkimustietoa, myytit ja terveyshaitat -osiostamme.

Hometalkoot-sivustolla on esitelty havainnollisesti muun muassa eri vuosikymmenten kerrostalojen rakenteita ja niiden riskejä alkaen 1930-luvulta, sekä omakotitaloja 1940-luvulta lähtien.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista
  • Facebook
  • Twitter

Voisit olla kiinnostunut myös näistä

Perusoikeuksia

Sisäilma-asioihin ja sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilanteeseen liittyviä lakeja ja…
Lue lisää
25.10.2018

Sisäilman kemikaaleista keskusteltiin Berliinissä

Sisäilman kemikaaliriskien hallintaan tarvitaan yhteistyötä ja uusia menetelmiä, kansanvälisessä konferenssissa…
Lue lisää
14.08.2017

”Ympäristöyliherkkyys” on romukoppadiagnoosi

Sisäilmatermistö vaatii tarkennusta.
Lue lisää

HOMEPAKOLAISET ry

Homepakolaiset ry on kansalaisjärjestö, joka toimii ratkaisujen parissa sisäilmasairaiden tilanteeseen liittyen. Yhdistys tuottaa jäsenneltyä tietoa monialaisesti eri ammattiryhmille. Toiminnan tavoitteena on vähentää sisäilmasairauksien aiheuttamaa kuormaa yksilöille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle.

YHDISTYS

  • Tietoa, ratkaisuja, kehittämistyötä
  • Toimintakertomukset
  • Vaikuttamistyö
  • Säännöt
  • Usein kysytyt kysymykset
  • Anna meille palautetta

MEDIALLE

  • Tietoa toimittajille
    • Kirjoittajan avuksi

Tietoa, ratkaisuja, monialaista kehitystyötä - Homepakolaiset ry

Homepakolaiset ry käyttää evästeitä* parantaakseen verkkosivustonsa käyttökokemusta, toimivuutta ja markkinointia. Hyväksyt evästeiden käytön jatkamalla sivun selaamista. Keräämme Google Analyticsin avulla tilastotietoa mm. sivujen kävijämääristä ja suosituista sisällöistä.

*Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallennetaan käyttäjän tietokoneelle, kun hän vierailee sivustolla. Evästeet eivät sisällä henkilötietoja eikä niiden avulla voida suorittaa ohjelmia tai tallentaa viruksia käyttäjän tietokoneelle.

Voimanlähteenä WordPress

Auta meitä auttamaan sisäilmasta sairastuneiden asemaa!
Tarvitsemme nyt apuasi.

Liity jäseneksi