MENUMENU
  • Yhdistys
  • Medialle
  • Yhteystiedot

Homepakolaiset ry

Ratkaisuja sisäilmasairaille

LIITY JÄSENEKSI
Siirry sisältöön
  • Sisäilma ja terveys
    • Sisäilma ja terveys - Mistä on kyse?
      • Sisäympäristön muutos - Miksi juuri nyt sairastutaan?
      • Terveyshaitat
        • Miksi kaikki eivät sairastu sisäilmasta?
        • Lievästä oireilusta työkyvyn menettämiseen
        • Sisäilmaoireista voi toipua
      • Sisäilmasairas-termi
    • Sisäilmasairauden kolme vakavuusastetta
      • Ensimmäisen asteen sisäilmasairas
      • Toisen asteen sisäilmasairas
      • Kolmannen asteen sisäilmasairas
      • Oireet eri vakavuusasteilla
    • Monimuotoinen sisäilmasairaus
    • Kumoa sisäilmamyyttejä
      • Myytti: Sisäilmaongelmista seuraa vain ohimeneviä oireita
      • Myytti: Uudet rakennukset ovat terveellisiä
      • Myytti: Betoni- ja kivitalo eivät homehdu
      • Myytti: Rakennus korjataan pian – älä siis huoli
      • Myytti: Terveyshaittaa ei ole, jos tutkimuksissa ei löydy mitään
      • Myytti: Kosteusmittari kertoo, onko rakennuksessa hometta
      • Myytti: Homevauriot kannattaa otsonoida ja desinfioida
      • Myytti: Sisäilmaongelman voi haistaa ja nähdä
      • Myytti: Vain herkät sairastuvat
    • Tutkimustietoa
      • Monitekijäinen sisäilma – uusia näkökulmia
      • Tutkimuksia sisäilmaoireiden ja erilaisille epäpuhtauksille altistumisen yhteydestä
      • Tutkimustietoa sisäilman mikrobeista
      • Esimerkki sisäilman epäpuhtausryhmästä: Ftalaatit
      • Yliherkkyys – tietoa MCS:sta
      • Kuinka monia sisäilmaan liittyvät terveyshaitat koskettavat?
      • Sisäilmasairaat ja yhteiskunta
  • Ammattiryhmille
    • Ammattiryhmille etusivu
    • Terveydenhuolto ja kuntoutus
      • Ympäristösairaiden kuntoutus Nova Scotian maakunnassa
      • Ammatillinen kuntoutus sisäilmasairauksissa
      • Mistä soveltuvia tiloja sisäilmasairaalle?
    • Työelämä
      • Sisäilmaongelmia työpaikalla
        • Vastuukysymykset työpaikalla
      • Hyvä sisäilma tukee työtehoa
      • Sisäilmasta sairastuneen työjärjestelyt
      • Hyvinvointia työyhteisöön -videosarja
    • Opiskelu
      • Opetusjärjestelyt
        • Ratkaisuja eri oppiasteilla
        • Tilaratkaisut ja etäopetus
      • Sisäilmaongelmien selvittäminen oppimisympäristöissä
      • Oppilaitosten henkilökunnalle
      • Vanhemmille ja huoltajille
      • Kunnat ja oppilaitosten sisäilmaongelmat
    • Rakennukset
      • Mitä on sisäilmakodittomuus?
  • Sairastuneelle
    • Sairastuneelle: sisäilmaongelmia kohdatessa
      • Miten toimin, kun epäilen sisäilmaongelmaa?
      • Miten tunnistaa sisäilmaoireilu?
      • Apua ja tukea sisäilmasairaalle
      • Sisäilmasairaalle: Sopivien tilojen etsiminen
      • Irtaimiston puhdistus
      • Vinkkejä onnistumiseen lääkärin vastaanotolla
    • Lakeja ja viranomaisohjeita
      • Perusoikeuksia
      • Työsuojelu
      • Sisäilma, terveydensuojelu ja asumisterveys
  • Solmukohtia
    • Solmukohtia ratkaisujen tiellä
      • Solmukohtana tilojen puute
      • Solmukohtana diagnoosin ja toimintakykyarvion puute
      • Solmukohtana sisäilmaongelman todentaminen
      • Solmukohtana vähättely ja asenteet
      • Solmukohtana turvaverkkojen puute
      • Solmukohtana taloudellinen toimintakyky
      • Solmukohtana arkisen ympäristön muutos
      • Solmukohtana koordinoinnin puute
    • Työpajojen satoa: Virallinen Suomi - POISSA
      • Työpajojen kuvagalleria
  • Tarinat
    • Se rikkoo ihmisen ja tulee kalliiksi kaikille – kolme kertomusta häiriökysynnästä
    • Kohti ratkaisuja
    • Sisäilmasairaiden lähettämiä tarinoita
    • Kerro oma tarinasi
  • Materiaalit
  • Ajankohtaista
Etusivu / Sisäilma ja terveys / Kumoa sisäilmamyyttejä / Myytti: Kosteusmittari kertoo, onko rakennuksessa hometta

Myytti: Kosteusmittari kertoo, onko rakennuksessa hometta

Mitä kosteusmittari todellisuudessa kertoo?

”Pintakosteudenosoittimella ei voi määrittää todellisia kosteuspitoisuusarvoja.”1

”Rakennus ei enää välttämättä ole kostea, kun sisäilmaongelma havaitaan, vaan riittää, että rakennus on joskus ollut kostea.”2

Rakennusten todellisiin ongelmakohtiin ei päästä käsiksi pelkillä kosteusmittauksilla, joita tehdään runsaasti muun muassa asuntokauppojen yhteydessä.

Kun oireilusta rakennuksessa ilmoitetaan, saattaa käydä niin, että paikalle tulee henkilö kosteusmittarin kanssa ja toteaa, että ongelmaa ei ole, sillä rakenteet ovat kuivat. Esimerkiksi vanhoihin homevaurioihin ei aina osata kiinnittää huomiota ilman oikeita analyysimenetelmiä. On esitetty, että lähes puolet rakennusten vanhoista kosteusvaurioista jäisi kokonaan huomaamatta ja siten myös korjaamatta. 3

Kosteusmittari mittaa rakenteen pintakosteutta. Jotta kosteutta saadaan mitattua syvemmältä, mittaus tulee luonnollisesti suorittaa syvemmältä rakenteesta. Tällöinkin mittari mittaa kosteutta vain kyseisestä kohdasta. ”Kosteus- ja homevauriot voivat olla rakenteiden sisällä ja niitä voi olla vaikea paikallistaa, mutta ne aiheuttavat silti haittaa rakennusten käyttäjille”.4

Mikrobit voivat elää kuivassakin

Asunnossa voi olla sekä homeita että muita kosteusvaurioaltisteita, vaikka se olisi täysin kuiva. Kosteus on voinut haihtua, mutta se ei tarkoita, että mikrobikasvusto materiaalista olisi poistunut. Useat mikrobit kestävät kuivumista ja pystyvät elämään kuivassakin materiaalissa.4

Homeita voi alkaa kasvaa märässä materiaalissa jo muutamassa päivässä, ja tämä kasvusto jää materiaaliin, vaikka se kuivuisi. Jotkut mikrobit alkavat kuivuessaan erittää entistä myrkyllisempiä aineenvaihduntatuotteita. Vaurion kuivattaminenkaan ei tällöin auta. Monet mikrobit päästävät runsaasti itiöitä ilmaan vasta, kun materiaali kuivuu.5

Pinnallisen kosteusmittauksen lisäksi on siis tehtävä syvempiä rakennetutkimuksia todellisten ongelmien selvittämiseksi.

”On syntynyt virheellinen käsitys, että esimerkiksi rakenteita kuivatessa tai desinfioitaessa homeet ja bakteerit katoaisivat. Kuollut materiaali ei kuitenkaan paljastu perinteisin maljaviljelymenetelmin, joita yleisesti käytetään kosteusvauriosaneerausten seurannan analyysitekniikkana. Keskeistä on käyttää oikeaa analyysimenetelmää ongelman selvittämiseksi. Piiloon jäänyt vioittunut materiaali voi toimia myrkyllisten päästöjen lähteenä vielä kymmeniä vuosia”.3

 

Lähteet:

1. Kosteusmittaus. Tarja Merikallio.

2. Sisäilman ammoniakki suomalaisissa asunnoissa. Kaisa Hiltunen, Helsingin kaupungin
ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2000.

3. Kuivunut kosteusvaurio voi yllättää ikävästi. Bengt Wessén, Salla Tuulos-Tikka, Kemia-lehti 7/2010.

4. Majvik II -suositus ”Kosteusvauriomikrobeihin liittyvien oireiden selvittely”.
Suomen Lääkärilehti 7/2007.

5. Hometalossa riehuvat mikrobijengit, Jukka Ruukki, Tiede-lehti 7/2003.

 

Palaa myytit pääsivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista
  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Voisit olla kiinnostunut myös näistä

Myytti: Uudet rakennukset ovat terveellisiä

Ihmiset sairastuvat uusissakin rakennuksissa. Miksi?
Lue lisää

Myytti: ei huolta, tämä rakennus korjataan pian

Miksi korjaustoimet eivät niin usein tuo tulosta?
Lue lisää

Myytti: Terveyshaittaa ei ole, jos tutkimuksissa ei löydy mitään

Miksi terveyshaitan todentaminen on haastavaa?
Lue lisää

HOMEPAKOLAISET ry

Homepakolaiset ry on kansalaisjärjestö, joka toimii ratkaisujen parissa sisäilmasairaiden tilanteeseen liittyen. Yhdistys tuottaa jäsenneltyä tietoa monialaisesti eri ammattiryhmille. Toiminnan tavoitteena on vähentää sisäilmasairauksien aiheuttamaa kuormaa yksilöille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle.

YHDISTYS

  • Tietoa, ratkaisuja, kehittämistyötä
  • Aktiivinen vaikuttaja
  • Säännöt
  • Usein kysytyt kysymykset
  • Saavutettavuus
  • Tietosuoja
  • Anna meille palautetta

MEDIALLE

  • Tietoa toimittajille
    • Kirjoittajan avuksi

Tietoa, ratkaisuja, monialaista kehitystyötä - Homepakolaiset ry

Käytämme sivustolla vain toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä, jotka eivät yksilöi tai seuraa käyttäjää. Sivujen kävijämäärien seurantaan käytämme Koko Analytics -työkalua, joka ei yksilöi käyttäjiä, ei aseta laitteellesi lainkaan evästeitä eikä välitä tietojasi kolmansille osapuolille.

Voimanlähteenä WordPress