Sisäilma ja siihen liittyvät terveyshaitat ovat haastava tutkimuskohde. Modernissa rakennetussa ympäristössä esiintyy tuhansien homelajien lisäksi lukemattomia haitta-aineita uusista rakennusmateriaaleista.

Rakennetussa ympäristössä esiintyy monenlaisia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia haittatekijöitä. Sisäilman koostumus vaihtelee rakennuskohtaisesti ja eri ajankohtina samassakin rakennuksessa. Altistumiseen sisäilman epäpuhtauksille voi liittyä hyvin monentyyppisiä terveyshaittoja. Vaikutukset voivat ilmetä pitkänkin ajan kuluttua.

Sisäilmaan liittyvät terveyshaitat ovat viime vuosikymmeninä nousseet laajemmin keskusteluun sekä Suomessa että maailmalla.

Mille ihmiset sisäilmassa tai muualla arjessaan tarkkaan ottaen altistuvat ja millaisia terveyshaittoja tähän liittyy, ei vielä tarkkaan tunneta. Isossa kuvassa tiedetään hyvin, että monenlaiset sisäilmassa esiintyvät aineet ovat terveydelle haitallisia. Niiden haitoista solutasolla on saatavissa tuhansittain tieteellisiä tutkimusartikkeleita. Tutkimustietoa on myös kohtalaisesti siitä, mitä ihmiselle aiheutuu, kun hän altistuu tällaisille aineille. Kaikkien aineiden vaikutuksia ja roolia kokonaisuudessa ei tunneta yhtä hyvin, vaan tieto on sirpaleista.

Sisäilmaa ja siihen liittyviä terveysriskejä tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti ja sisäilman epäpuhtauksien mittausmenetelmät kehittyvät nopeasti.

Kyse on valtavan monialaisesta ja -tasoisesta tutkimusalueesta. Tässä osiossa kuvaamme lyhyesti aihepiirin tutkimusta ja tutkimustarpeita.

Mille kaikelle altistumme

Tietoa väestön altistumisesta terveyshaittoja mahdollisesti aiheuttaville tekijöille kerätään esimerkiksi biomonitoroinnilla. Yhdysvalloissa kansalaisten altistekuormasta on koottu jo pitkään laajasti tietoja mm. NHANES-ohjelman ja kansallisen biomonitorointiohjelman kautta.

Euroopan Unionissa laajempaa unionin laajuista biomonitorointiohjelmaa ollaan käynnistelemässä.

NHANES-tietokannoista löytyy monen aineen kohdalla tietoa myös sisäilmaan liittyvistä altistumisreiteistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista. Kokonaisvaltaista käsitystä siitä, miten suuri osa altistekuormasta tulee rakennetusta ympäristöstä, ei kuitenkaan ole. Mielenkiintoinen aineryhmä tässä suhteessa ovat esimerkiksi ftalaatit ja palonestoaineet.

Tällä hetkellä altistumista sisäilman epäpuhtauksille tutkitaan useissa tutkimuksissa ja hankkeissa. IndoorChem-hanke lienee tällä hetkellä kattavin yksittäinen tutkimushanke, jossa selvitetään sisäilmassa esiintyvien aineiden lähteitä, käyttäytymistä ja kulkeutumista. Useissa maissa ympäristöterveydestä vastaavat viranomaiset tutkivat laajoin hankkein modernissa rakennetussa ympäristössä esiintyviä epäpuhtauksia ja niiden pitoisuuksia. Tältä pohjalta tehdään riskiarvioita kansalaisten terveyden suojelemiseksi.

Harvardin yliopiston Healthy Buildings -hankkeessa sisäympäristön terveellisyyteen ja viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät on luokiteltu yhdeksään pääkategoriaan. Hankkeessa myös kootaan erilaisista sisäilman epäpuhtauksista ja niihin liittyvistä terveyshaitoista pieniä tutkimuskoosteita.

Altisteiden yhteisvaikutukset

Tähtäimessä kokonaisvaltainen näkemys rakennetun ympäristön altisteista.

Sisäilmasta keskusteltaessa puhutaan suuresta joukosta erilaisia aineita, oireita ja sairauksia.

Sisäilmavälitteinen altistuminen jäi pitkään ulkoilman saasteisiin liittyvän tutkimuksen varjoon, vaikka sisätiloissa vietetään länsimaissa jopa 90 % vuorokaudesta. Rakennusten merkitystä yhtenä kansanterveydellisestikin merkittävänä altistelähteenä on alettu tiedostaa vasta suhteellisen äskettäin. Vielä ei osata kattavasti sanoa, miten esimerkiksi rakentamisessa viime vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimusaukkoja aiheen ympäriltä on kuitenkin alettu hahmottaa.

Rakentamisessa tapahtuneiden muutosten ja tutkimusmenetelmien kehittymisen seurauksena tutkimus sisäilmaan liittyvistä terveyshaitoista on vähitellen siirtymässä kohti kokonaisvaltaisempaa ”sisäilmaeksposomin” ja yhteisvaikutusten arviointia, jossa koko rakennettu ympäristö altistuslähteenä huomioidaan ja yhteisvaikutuksia ja eri tekijöiden keskenäisiä vaikutussuhteita pyritään ymmärtämään.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa viranomaiset ovat kuvanneet modernin rakennetun ympäristön mikrobiomiin liittyviä terveyshaittoja ja tutkimustarpeita. Rakennusmateriaalien sisältämien aineiden suhteen on esimerkiksi nostettu esiin kysymys, miten ne vaikuttavat ihmiskehon mikrobiomiin ja tätä kautta mahdollisesti sairastavuuteen.

Japanissa sisäilman riskiarviointia ei tehdä huomioiden vain sisäilmassa esiintyvät monet aineet, vaan esiin on nostettu tarve arvioida väestön kokonaisaltistumista aineille muistakin lähteistä. Esimerkiksi joillekin ftalaateille altistutaan sekä ravinnon että sisäilman kautta. Jos kansalaisten terveyttä halutaan suojella, toimenpidearvoja asetettaessa pitäisi pystyä huomioimaan koko tämä kokonaisuus. Arkista altistumista kuvaavia laskentamalleja tehdään parhaillaan useista aineista.

EDC-MixRisk-hankkeessa taas on kehitetty laskentamalleja sen selvittämiseksi, miten huomioida samankaltaisesti elimistössä vaikuttavien hormonihäirikköaineiden yhteisvaikutuksia.

Yksittäisten sisäilmassa esiintyvien haitta-aineiden ja näihin liittyvien terveysvaikutusten tutkimuksesta löydät tietoa osiosta Tutkimuksia sisäilmaoireiden ja erilaisille epäpuhtauksille altistumisen yhteydestä ja ftalaatit ja mikrobit.

Altistuminen voi vaikuttaa sukupolvien yli

Altistusikkunoita ja epigenetiikkaa

Altistuminen terveydelle haitallisille aineille tietyissä kriittisissä kehitysvaiheissa on yhdistetty monenlaisiin vakaviin terveyshaittoihin. Monien varhaisen altistumisen tai tiettyinä kriittisinä kehitysjaksoina tapahtuvan altistumisen seurauksista on havaittu tulevan esiin vasta aikuisiällä. Tutkimustietoa aiheesta löytyy mm sanoilla DohaD (terveyden ja sairauden kehitysaikainen alkuperä) ja altistusikkunat (developmental windows, critical windows of exposure).

Monella ympäristötekijällä on havaittu olevan epigeneettisiä vaikutuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristötekijä muuttaa geenin toimintaa vaikuttamatta itse dna:n emäsjärjestykseen. Osan epigeneettisistä vaikutuksista on havaittu myös periytyvän. Ympäristötekijöiden erityyppisistä epigeneettisistä vaikutuksista löytyy tutkimustietoa mm. hakusanoilla environmental epigenetics. Joukossa on myös sisäilmassa esiintyviä aineita.

Kohti kokonaisvaltaista näkemystä sisäilmaongelmista

Uusia poikkitieteellisiä tutkimusavauksia

Monitekijäisyys ja aihepiirin moniulotteisuus on haastava tutkittava, jonka haltuunottoon tarvitaan tutkimuskysymysten ja termistön jäsentämistä, poikkitieteellistä otetta, uusia tutkimusmenetelmiä ja jopa kokonaan uusia paradigmoja.

Palaa tutkimustietoa-sivulle.