Etusivu
Tarinat
Vaikuttaminen
Hätämajoitus
Allekirjoita adressi
Yhdistys
Ehdotamme
 
Tutkimustietoa
Hyvä tietää
Myytit
Oireita ja sairauksia
Trauma
 
Lehdistötiedotteet
In English
Linkkejä
Facebook            
 
 


2000 vuotta sitten juutalaisilla papeilla oli oikeus määrätä purettaviksi talot, joissa oli silmin nähtävää hometta. Taloissa nukkuneiden ja asuneiden piti peseytyä ja pestä vuodevaatteensa, ja purettavien talojen jäänteet piti kuljettaa "syrjäiseen paikkaan". "2000 luvun uusin tutkimustieto taas kertoo pelottavan asian. Hometaloissa olevia mikrobimyrkkyjä ei voi pestä eikä niiden ihmisille aiheuttamia vaurioita voida korjata." 1, 9

Kosteusvaurio voi tuottaa sisäilmaan mm. kasvaneen määrän itiöitä, toksiineja, endotoksiineja, allergeeneja, betaglukaaneja, mykobakteereja ja itiöllisiä bakteereja kuten basilluksia ja streptomykeettejä. Lisäksi kosteus ja hajoamisprosessit tuottavat rakennuksissa sisäilmaan erilaisia materiaaleista irtoavia haitallisia yhdisteitä kuten muovimattojen pehmitinaineita ftalaatteja, erilaisia mattojen ja puulevyjen liimoja, formalhelydiä, ammoniakkia ja muita kemikaaleja.2 ,3 ,4

WHO:n mukaan kosteusvaurioiden tuottamat altisteet vaikuttavat ihmisen elimistössä eri tavoin:
  • lamaamalla/ylitehostamalla immuunijärjestelmää ja aiheuttaen autoimmunisaatiota eli immuunijärjestelmän kääntymistä
    elimistön omia soluja vastaan
  • erilaisilla tulehdusmekanismeilla
  • jotkut kosteusvaurioaltisteet ovat toksisia (myrkyllisiä) hermokudokselle, hedelmällisyydelle sekä genotoksisia (solumyrkkyjä)2


Erilaiset allergiat, intoleranssit ja vakavat yliherkkyydet ovat lisääntyneet voimakkaasti kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Voimakkaat kemialliset altistukset ja altistuminen homeille ja mykotoksiineille ovat tavallisimpia yliherkkyyssairauksien aiheuttajia (SRI, Sensitivity related illness)11.

Kaikki kosteusvauriomikrobit eivät ole yhtä myrkyllisiä. Rakennus saattaa olla hyvinkin homeinen, mutta silti siellä oleskelevat ihmiset eivät pahemmin oireile. Myrkyllisyyteen vaikuttavat mm. mikrobin kasvualusta ja eri mikrobien ja materiaalipäästöjen yhteisvaikutukset.5, 2 Mitä useammista materiaaleista rakennus koostuu, sitä erilaisempia kasvu- ja reaktioympäristöjä se tarjoaa.

Jotkut kosteusvauriomikrobit tuottavat aineenvaihduntatuotteinaan erilaisia toksiineja eli myrkkyjä. Toksiinit vaikuttavat RNA-synteesiin ja voivat aiheuttaa DNA-vaurioita. "Kosteusvaurioisessa talossa mikrobit käyvät omaa keskinäistä biologista sotaansa. Kun vaurio on uusi, siitä ei löydy myrkkyä tuottavia mikrobeja. Mutta kun se saa kaikessa rauhassa muhia vaikkapa vuosia, välillä kuivua ja uudelleen kastua, bakteeri- ja sienikasvustot alkavat tuottaa myrkkyä. Myrkkyä tuottavat sienet valtaavat hiljalleen tilaa harmittomilta sieniltä, kunnes myrkyntuottajat ovat enemmistönä. 'Kyseessä on mikrobien biologinen sodankäynti, jossa kesyt yksilöt jäävät lopulta toiseksi'". 5a

"Ikävin hometalojen mikrobi on Bacillus cereus -bakteerin tuottama rengasmainen peptidi kereulidi. Rasvaliukoinen kereulidi imeytyy elimistöön ja muuttaa solukalvot kaliumioneja läpäiseviksi. Soluissa kereulidi tuhoaa mitokondrioiden toiminnan. Seuraa energiakriisi, johon elimistön solut reagoivat käynnistämällä itsetuhon. Kereulidimyrkytyksen tiedetään johtaneen vakavaan maksavaurioon ja kuolemantapauksiin, mutta lievemmän altistuksen taudinkuva on vielä epäselvä. Ainakin kereulidi pysäyttää ihmisen luontaisesta immuniteetista huolehtivien tappajasolujen toiminnan. Lisäksi sen oletetaan vaikuttavan hapesta riippuvaisiin soluihin, kuten sydänlihakseen, keskus- ja ääreishermostoon sekä haiman insuliinia tuottaviin soluihin." 5

Monet sienisuvut ja lajit, joita tavataan "hometaloissa", tiedetään toksiinien tuottajiksi muista ympäristöistä, kuten elintarvikkeista ja rehuista. Hometaloista näitä toksiineja ei vielä ole löydetty muuten kuin taustapitoisuuksina. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Mm. eläinkokeissa ja ruokamyrkytysten yhteydessä toksiineilla on todettu mm. seuraavanlaisia vaikutuksia:

  • Chaetomium-home voi tuottaa toksiineja, kuten ketomiinia ja ketoglobosiinia sekä sterigmatokystiiniä, joka on karsinogeeninen (syöpää aiheuttava), teratogeeninen (sikiöepämuodostumia aiheuttava) ja toksinen keuhkokudokselle. Chaetomium voi aiheuttaa poskiontelontulehduksia, paiseita aivoissa, pernassa ja keuhkoissa.6
  • Myös Aspergillus-homeet tuottavat erilaisia toksiineja, joista esim. tremorgeenit ovat hermomyrkkyjä ja aiheuttavat syöpää, aflatoksiinit ovat toksisia hermokudokselle ja aiheuttavat maksavauriota, ja okratoksiini A vaurioittaa munuaisia.6
  • Penicillium-home voi tuottaa toksiineja, kuten okratoksiinia, joka on hermostoon vaikuttava toksiini ja aiheuttaa mm. vapinoita, lihasnykinöitä, pahoinvointia ja oksenteluja.6
  • Fusarium- suvun homesienien tuottamien toksiinien on todettu aiheuttavan mm. syöpää, elinvaurioita ja sikiövaurioita. Fusariumin tuottama fumonisiini on maksa- ja munuaistoksinen. Monilla eläinlajeilla se on aiheuttanut hyperkolesterolemiaa ja sotkenut rasva-aineenvaihduntaa. Fusariumin toksiinit voivat vähentää verisolujen tuotantoa, pidentää veren hyytymisaikaa ja vähentää vasta-aineiden määrää. Yksi fusariumin tuottamista toksiineista on zearaleoni, jolla on immunologisia ja hormonaalisia vaikutuksia ja eläimillä se haittaa mm. jälkeläisten tuottoa ja aiheuttaa sikiöepämuodostumia.6, 10
  • Stachybotrys tuottaa trikotekeenejä, jotka estävät proteiinisynteesiä, häiritsevät immuunipuolustusta ja luuytimen toimintaa. Lisäksi trikotekeenit aiheuttavat maksa-, munuais- ja hermovaurioita sekä iho- ja keuhkovaurioita. Rakennuksissa, joissa Stachybotrysta on löytynyt, ihmiset ovat oireilleet toistuvin hengitystietulehduksin, kärsineet ripulista, läiskittäisestä hiustenlähdöstä ja pahoinvoinnista. Vastasyntyneillä on todettu kuolemaan johtavia verenvuotokeuhkokuumeita. Stachybotrys-materiaalinäytteestä valmistettua uutetta annettiin eläinkokeessa hiirille ja rotille ja nämä kaikki kuolivat 24:n tunnin kuluessa mm. aivojen, pernan, suoliston, sydämen ja imusolmukkeiden vaurioihin sekä sisäisiin verenvuotoihin. Stachybotryksella saastunutta rehua syöneillä eläimillä on todettu kuolemantapauksia johtuen sisäisistä verenvuodoista ja sisäelinvaurioista. Niillä todettiin myös sydänvaurioita, rytmihäiriöitä ja EKG-muutoksia.6
  • Bacillus cereus aiheuttaa aivokalvon tulehdusta, silmätulehduksia, virtsateiden tulehduksia ja pehmytkudosten nekrooseja eli kuolioita. 6, 9

Kosteusvauriorakennusten endotoksiineilla oletetaan olevan rooli reumaattisten sairauksien synnyssä. Monet kosteusvauriorakennuksissa erittyvät kemialliset yhdisteet, kuten ftalaatit ja niiden aineenvaihduntatuotteet, voivat stimuloida immuunijärjestelmää. Ftalaatit ovat myös potentiaalisesti hedelmällisyys- ja kehityshäiriöitä aiheuttavia kemikaaleja. Kosteusvauriomikrobien osat voivat tuottaa autoimmuunireaktioita pystyessään mm. jäljittelemään kehon molekyylien toimintaa ja tehostamaan autoantigeenien toimintaa. Kosteusvauriorakennuksissa syntyvillä yhdisteillä on osoitettu olevan myös neurologisia vaikutuksia.2

"Kosteus ruokkii myös tuhansia muita mikrobeja. Monet bakteerit kasvavat vaatimattoman näköisesti mutta saattavat olla pääsyitä oireisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Aino Nevalaisen ryhmä osoitti äskettäin, että kosteusvaurioissa viihtyy myös ameboja, alkueläimiä. Amebojen sisällä voi elää tautia aiheuttavia bakteereita, jotka eivät yksin pärjäisi rakennusmateriaalin pinnalla. Tämä saattaa selittää osan oireista."7

Materiaali vaikuttaa sen pinnalla kasvavan mikrobin ominaisuuksiin; saman homesieni- tai bakteerikannan myrkyllisyys soluille ja kyky aiheuttaa tulehdusvasteita vaihtelee sen mukaan, minkä materiaalin pinnalla se on kasvanut. Yksittäisen ravinnetekijän merkitys voi olla huomattava; mm. kasvualustan tärkkelyksen on todettu lisäävän mikrobien kykyä aiheuttaa sytotoksisuutta ja käynnistää tulehduksen välittäjäaineiden tuotantoa hiiren makrofageissa. Erityisesti grampositiivisiin bakteereihin kuuluvat streptomykeetit ja ympäristömykobakteerit käynnistävät voimakkaita tulehdusreaktioon liittyviä vasteita ja solukuolemaa ihmisen ja hiiren soluissa. Sitävastoin toksiineja tuottavat homesienet, erityisesti Stachybotrys chartarum ja Aspergillus versicolor, aiheuttavat välitöntä solukuolemaa, mutta niiden kyky käynnistää tulehduksen välittäjäaineiden tuotantoa on vähäinen.8

Kosteusvaurioaltisteiden vaikutusmekanismeista ihmiseen tunnetaan vasta osa. On ilmeistä, että mekanismit perustuvat elimistön puolustusjärjestelmän soluissa käynnistyviin immunologisiin ja toksisiin reaktioihin. Tätä päätelmää tukevat myös viimeaikaiset kosteusvauriomikrobeilla tehdyt solu- ja eläintutkimukset8. Kokonaisuutta monimutkaistavat ne lukuisat kemikaalit, joita rakennusmateriaaleista erityisesti kostuessa haihtuu sisäilmaan.

On kuitenkin selvää, että kosteusvaurioitunut sisätila luo kasvuympäristön, jossa mikrobeista kehittyy erityisen haitallisia. "Tulehduksen välittäjäaineiden lisääntyminen liittyy nimenomaan kosteusvauriorakennuksessa altistumiseen, sillä suurillekaan mikrobipitoisuuksille altistuvilla sahatyöntekijöillä ei todettu vastaavia eroja työjakson ja loman välillä." 8

Lähteet:

1 Mikrobimyrkyt tuhoutuvat vain polttamalla. Mirja Salkinoja-Salonen, 2000
http://yle.fi/akuutti/arkisto2000/250100.html (23.3.2011)

2 WHO guidelines for indoor air quality : dampness and mould. WHO:n tutkimuksia 2009
http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0017/43325/E92645.pdf

3 Rakennus- ja talotekniikka-alan sekä pintakäsittelyalan koulutuksen kehittämispäivät 3.-4.11.2010. Helsinki, Messukeskus Kosteus- ja homevauriot 3.11.2010. Yliopettaja Hannu Hakkarainen Metropolia Ammattikorkeakoulu/Tekniikka ja liikenne/Rakennustekniikka

4 Hometalossa riehuvat mikrobijengit. Jukka Ruukki, Tiede-lehti 7/2003
http://www.tiede.fi/artikkeli/444/hometalossa_riehuvat_mikrobijengit (23.3.2011)

5 Hometaloissa hengitetään myrkyllistä ilmaa. Teija Horppu, Kemia-lehti Vol. 35, 2008/6
http://www.kemia-lehti.fi/pdf/kem608_home.pdf (23.3.2011)
5a Mirja Salkinoja-Salonen Kemia-lehden artikkelissa

6 Home ja terveys – Kosteusvauriohomeiden ja hiivojen terveyshaitat. Kirja, Tuula Putus 2010

7 Homeista viis, ongelmatalossa sairastuttaa toksiini. Mari Heikkilä, Tiede-lehti 6/2009 05.06.2009
http://www.tiede.fi/artikkeli/1067/homeista_viis_ongelmatalossa_sairastuttaa_toksiini#1067

8 Hankala, haitallinen home. Aino Nevalainen, Tuula Husman ja Maija-Riitta Hirvonen.
Duodecim 2004;120(13):1681-7 http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/ymparistoterveys/hometalot/tutkimustietoa (23.3.2011)

9 Myrkylliset mikrobit sisätiloissa. Loppuraportti Työsuojelurahastolle tutkimushankkeesta 94281 "Uudet fysikaaliset, solubiologiset ja biokemialliset menetelmät työpaikan mikrobiologisen pilaantumisen analysointiin". Salkinoja-Salonen Mirja, Andersson Maria, Koljalg Urmas, Mikkola Raimo, Peltola Joanna, Vuorio Riitta. Mikrobiologian julkaisuja 45 / 1999.

10 The validity of the environmental neurotoxic effects of toxigenic molds and mycotoxins.
Ebere C. Anyanwu. The Internet Journal of Toxicology 2008 Volume 5 Number 2
http://www.ispub.com/journal/the_internet_journal_of_toxicology/volume_5_number_2_40/article/
the_validity_of_the_environmental_neurotoxic_effects_of_toxigenic_molds_and_mycotoxins.html
(24.4.2011)

11 Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Genuis SJ. Sci Total Environ 2010 Nov 15;408(24):6047-61.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818
 
Sivun alkuun       Edellinen sivu