Etusivu
Tarinat
Vaikuttaminen
Hätämajoitus
Allekirjoita adressi
Yhdistys
Ehdotamme
 
Tutkimustietoa
Hyvä tietää
Myytit
Oireita ja sairauksia
Trauma
 
Lehdistötiedotteet
In English
Linkkejä
Facebook            
 
 


"Kaikki uudet betonirakennukset jäävät liian kosteiksi"- Juhani Pirinen, Ympäristöministeriön hometalkoot-toimenpideohjelma.1

"Viime vuosina asukkailla on ilmennyt oireita uuteen asuntoon muuton jälkeen."2

"Kyseessä on merkittävä kansantaloudellinen ongelma. Nyt jo vuoden vanhoissa taloissa voidaan huonosti, ja niissä pitää tehdä erilaisia selvityksiä ja korjauksia." 3

Ihmiset oireilevat uusissakin rakennuksissa. Joillekin muutto uuteen asuntoon on ollut lopullinen vakavan oireilun laukaiseva tekijä. Huomattava osa kosteusvauriorakennuksissa vakavasti sairastuneista ei pysty oleskelemaan uusissa rakennuksissa. Miksi?

Kattavaa tutkimusta ja tietoa uusista materiaaleista, niiden kosteuskestävyydestä ja materiaaliyhdistelmien käyttäytymisestä ei ole. Uusien materiaalien ja materiaaliyhdistelmien käyttäytymistä ei ole tarpeeksi tutkittu4,5. "Otettaessa käyttöön uusia materiaaleja ja materiaaliyhdistelmiä ei useinkaan osata kyllin varhaisessa vaiheessa tunnistaa niitä aineita, jotka ajan mittaan osoittautuvat vaarallisiksi."6

Yksi ongelma uusissa taloissa on niiden pinnoittaminen kosteana. Kun kostean betonin päälle levitetään tasoitteet, liimat ja muovimatot tai muut pinnoitteet, syntyy ongelmia:

Kun rakennus päällystetään liian aikaisin, kosteana, on todennäköistä että betonirakenteeseen syntyy mikrobivaurio. Lisäksi kostuneet pintamateriaalit toimivat kasvualustoina mikrobeille, esimerkiksi Stachybotrys-home viihtyy märässä kipsilevyssä. Lisäksi useiden materiaalien, kuten saumausaineiden, tasotteiden, lastulevyjen, PVC-lattiapinnotteiden ja tapettien päästöt lisääntyvät kosteuden vaikutuksesta.6 Esimerkiksi kipsilevystä aiheutuu normaalitilanteessa varsin pieni epäpuhtauspäästö. Kostuneena kipsilevyn emissiotaso kuitenkin nousee. "Emittoituvia aineita ovat mm. 1-butanoli, dekaani, 2-etyyli-1-heksanoli ja 2-fenoksietanoli".6

Nimenomaan betonin alkalinen kosteus voi käynnistää päällystemateriaaleissa ja niiden kiinnittämiseen käytetyissä liimoissa kemiallista hajoamista. Kerran käynnistyttyään nämä prosessit jatkuvat, vaikka betoni kuivuisi.2,7 Kostuneessa muovimatossa käynnistyy mikrobitoiminta, jonka seurauksena PVC-muovin pehmitinaineet alkavat hajota, tuottaen ftalaatteja ja mm. 2-etyyliheksanolia. Ftalaatit ja niiden aineenvaihduntatuotteet voivat stimuloida immuunijärjestelmää ja ne ovat myös potentiaalisesti hedelmällisyys- ja kehityshäiriöitä aiheuttavia kemikaaleja8. Liiman hajoamisen seurauksena syntyneet yhdisteet ovat hydrolyysi- ja hapettumistuotteita kuten alkoholeja, aldehydeja, ketoneita ja happoja, joista tunnetuin on juuri 2-etyyliheksanoli.9, 7 Myös pinnan alla muhii: kun päällysmateriaalit on laitettu kostean betonin päälle, ja ilmassa on muovimatosta, tasoitteista ja liimoista haihtuneita yhdisteitä "samassa rakennuksessa on varmasti myös mikrobien tuottamia haitta-aineita eli toksiineja. Tällöin kyse on kosteusvauriorakennuksesta ja sen aiheuttamasta seka-altistumisesta."10a Kun tasoitteista tehtiin neutraaleja, jotta alkalisen betonin aiheuttama pintamateriaalien hajoaminen vähenisi, niistä tuli neutraaleina mikrobeille parempia kasvualustoja. Korjaamalla yhtä ongelmaa luotiin otollisemmat olosuhteet mikrobikasvulle. 10b

Entä mitä tapahtuu uusille, kosteina muhiville rakenteille, kun rakennetaan ilman rakennuksen suojaamista sateelta, kun pinnoitukset tehdään kuivattamatta rakenteita kunnolla tai kun käytetään kostuneita materiaaleja? Homevauriohan syntyy nopeasti: "kun vesi tai kosteus pääsevät huoneenlämpöisiin rakenteisiin, homevaurio syntyy kahdessa päivässä, ellei mitään tehdä". Vaurio ei poistu kuivaamalla, vaan ainoastaan poistamalla mikrobeja kasvavat materiaalit laajalti yli vauriorajojen. "Vaikka homevaurio olisi kuivunut, sekin on terveydelle vaarallinen"11. Mikä tahansa materiaali homehtuu jos kosteutta on riittävästi 4.

Tällä hetkellä rakennustuotannon kosteudenhallinnassa on vakavia puutteita. Kokemusperäinen tieto uudenlaisista rakenteista puuttuu ja monet uudet ratkaisut lisäävät kosteusvaurioiden todennäköisyyttä. Uusien energiansäästönormien vaatima lämmöneristeen paksuuden kasvattaminen lisää helposti suunnittelu- ja asennusvirheitä. "Homeettomuuteen ei ehkä jatkossa enää päästä".12

Rakennusalan ammattiylpeys on usein kadoksissa eikä alalla noudateta sitä tietoa ja taitoa, jota käytössä olisi. Jotta saadaan rakennetuksi terveitä taloja tulisi tilaajien, suunnittelijoiden, rakentajien, teollisuuden ja varastoinnin ottaa työssään huomioon kosteusnäkökohdat. Viranomaisten tulisi lisätä rakentamismääräyksiin vaatimus kuivasta rakentamistavasta sekä korjaus- että uudisrakentamiseen.5

Uusilla materiaaleilla voi kasvaa tuhokykyisempiä mikrobeja kuin vanhoilla ja perinteisillä materiaaleilla. Esimerkiksi streptomykeetin myrkyllisyys soluille vaihtelee kasvatuspinnan mukaan. Kipsilevyllä kasvettuaan se tuhoaa eteen sattuvia elimistön puolustusjärjestelmän soluja, mutta puun, betonin ja lasin pinnalla mikrobi on selvästi lauhkeampi.13, 14

Kosteusvauriorakennukset ovat mutkikas vyyhti. Useiden asiaa pohtineiden kansainvälisten työryhmien mielestä "kyseessä on monimutkainen, terveyshaittoja aiheuttava ilmiö, joka on yleinen eri puolilla maailmaa, joka on kehittynyt modernin rakentamisen myötä". 15

"Mikrobimassojen ja niiden toksiinien läsnäolo rakennuksissa on seurausta siitä, että tekniikan, talouden ja hallinnon päätöksillä yritetään kumota luonnonlakeja" 16

Lähteet:

1 Homeista pitää haluta eroon. Janne Toivonen. Helsingin Sanomat 3.11.2010

2 Muovimattopinnoitteisen lattiarakenteen VOC-emissiot sisäilmaongelmatapauksissa. Helena Järnström. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 2005 VTT PUBLICATIONS 571

3 Pilaako tämä myrkkypommi kotisi. Outi Pippuri, Taloussanomat 17.2.2011 http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/02/17/pilaako-tama-myrkkypommi-kotisi/20112277/139 (23.3.2011)

4 Rakennus- ja talotekniikka-alan sekä pintakäsittelyalan koulutuksen kehittämispäivät 3.-4.11.2010. Helsinki, Messukeskus Kosteus- ja homevauriot 3.11.2010 Hannu Hakkarainen Yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulu/Tekniikka ja liikenne/Rakennustekniikka

5 Rakennusten kosteudenhallinnan best-practices. Olli Teriö. Frame-projekti 2011.

6 Terveen rakennuksen evoluutio. Anne Aikivuori, Tutkimusraportti, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo 2001VTT 2001
http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2001/terveen_rakennuksen_evoluutio.pdf (22.5.2011)

7 Oirekyselyt asuntojen PVC-muovimatoilla päällystettyjen betonilattioiden sisäilmahaittojen ratkaisijana. Pertti Metiäinen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus 9/2009 http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/59d4670040012fad9b059fa4cf6ee88a/Julkaisu_09_09_net.pdf?
MOD=AJPERES&CACHEID=59d4670040012fad9b059fa4cf6ee88a
(23.3.2011)

8 WHO guidelines for indoor air quality : dampness and mould. WHO 2009 http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0017/43325/E92645.pdf (23.2.2011)

9 Betonirakenteiden VOC-emissiot ja niiden vähentäminen rakennetta lämmittämällä. Kai Kylliäinen, 7/2010. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 2010

10a Pilaako tämä myrkkypommi kotisi? Outi Pippuri, Taloussanomat 17.2.2011. Lainaus kirjoituksessa haastatellulta Mirja-Salkinoja-Saloselta

10b Pilaako tämä myrkkypommi kotisi? Outi Pippuri, Taloussanomat 17.2.2011.

11 Työterveyslaitos varoittaa rakentajia: Homeet yhtä suuri vaara kuin asbesti! Rakentaja-lehti 24/1/2007 http://www.rakennusliitto.fi/rakentaja-lehti/rakentaja_nro_2_24_1_2007/

12 FRAME-hanke, Frame yleisöseminaari 26.1.2011. http://www.rakennusteollisuus.fi/frame

13 Hometalossa riehuvat mikrobijengit. Jukka Ruukki. Tiede-lehti 7/2003 http://www.tiede.fi/artikkeli/444/hometalossa_riehuvat_mikrobijengit (23.3.2011)

14 Microbial growth on plasterboard and spore-induced cytotoxicity and inflammatory responses in vitro. Timo Murtoniemi. University of Kuopio, Department of Biochemistry. KTL. Publications of the National Public Health Institute A 13 / 2003

15 Hankala, haitallinen home. Aino Nevalainen, Tuula Husman ja Maija-Riitta Hirvonen, Duodecim 2004;120(13):1681-7 http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/ymparistoterveys/hometalot/tutkimustietoa (23.3.2011)

16 Mikrobitoksiinit sisätiloissa. Mirja Salkinoja-Salonen (Helsingin Yliopisto), Sisäilmastoseminaari 18.3.2009, Dipoli, Espoo
 
Sivun alkuun       Edellinen sivu