Etusivu
Tarinat
Vaikuttaminen
Hätämajoitus
Allekirjoita adressi
Yhdistys
Ehdotamme
 
Tutkimustietoa
Hyvä tietää
Myytit
Oireita ja sairauksia
Trauma
 
Lehdistötiedotteet
In English
Linkkejä
Facebook            
 
 


"Mikä tahansa materiaali homehtuu jos kosteutta on riittävästi" 1

"Betoni on erinomainen rakennusmateriaali, mutta kosteusrasitus on estettävä myös siinä, muuten seurauksena on ennen pitkää mikrobien aiheuttama sisäilmaongelma." 2

"Kosteusvaurioituneessa betonissa kasvaa hyvin todennäköisesti bakteereja, usein sädesientä (Streptomyces) ja homesienistä tavallisimmin Aspergillus –sukua."3 "Yleistyksenä voidaan sanoa, että kivirakenteissa esiintyvät mikrobit ovat sisäilman laadun kannalta haitallisempia kuin puurakenteissa viihtyvät mikrobit." 4

Huolimatta betonin alkalisuudesta voi märässä betonissa kasvaa kosteusvauriomikrobeja. Betoni ja tiili ovat huokoisia materiaaleja, ja huokoisuuden vuoksi vesi, eloperäiset aineet ja suolot pääsevät niissä vaikuttamaan 11. Tutkittaessa materiaalinäytteitä kosteusvaurioituneesta betonista havaittiin niissä lähes poikkeuksetta voimakasta mikrobien kasvua: "Asumisterveysoppaassa mainituista mahdollisesti toksiineja tuottavasta 13 mikrobista tutkimuksen [betoni-]näytteissä esiintyi seuraavat viisi eri mikrobisukua, -lajia tai –ryhmää: Aspergillus versicolor, Streptomyces (sädesieni), Aspergillus ochraceus, Acremonium ja Stachybotrys." 3 Toisessa tutkimuksessa havaittiin mm. Aspergilluksen, Cladosporiumin ja Paecilomycen pystyvän tehokkaasti valtaamaan betonin pinnan vuoden kuluessa ja aiheuttamaan betonissa hajoamista.5 On myös tutkimustietoa betonin hajoamisesta ja kalkin vapautumisesta kun betoni altistuu Fusarium-kasvustolle; sienten aineenvaihduntatuotteiden ja betonissa olevan kalkin yhteisvaikutus sai tutkimuksessa aikaan kalkkisaostumia6. Kosteuden mukana betoniin päässeet eloperäiset ainekset saivat hyvin alkalisessa betonissa aikaan hajoamista sekä ammoniakin ja erilaisten alkoholien emittoitumista sisäilmaan. "Nämä kaasut voivat aiheuttaa sairas-rakennus-oireyhtymää".7 Myös sadeveden kasteleman tiili-laasti-yhdistelmän on havaittu toimivan kasvualustana sienikasvustoille.8

Oman lisänsä tuovat kosteaan betoniin yhdistetyt pintamateriaalit. Huokoisena betoni imee itseensä myös materiaalipäästöjä, jotka varastoituvat betoniin ja vapautuvat vuosien kuluessa sisäilmaan - tätä kutsutaan ns. "sink-ilmiöksi". "Märällä betonipinnalla tapahtuu sisäilman laadun kannalta haitallisia prosesseja, ja liimoissa aiheutuvat lisäreaktiot vielä pahentavat tilannetta aiheuttaen voimakkaita pitkäkestoisia ongelmia."9

Betonissa käytetään myös lisäaineita11 . Betonin lisäaineilla tarkoitetaan huokostimia (parantavat betonin pakkasenkestävyyttä), notkistimia (parantavat betonin työstettävyyttä hankalissa muodoissa ja ahtaissa paikoissa), hidastimia (hidastavat betonin sitoutumisaikaa; käytetään lähinnä massiivirakenteiden valuissa) ja kiihdyttimiä (nopeuttavat betonin sitoutumista; käytetään lähinnä betonin valmisosa- ja elementtiteollisuudessa). Lisäaineet sisältävät mm. erityyppisiä polymeerejä 10. Tehonotkistimina saatetaan käyttää jopa formaldehydijohdannaisia, mutta pääsääntöisesti tehonotkistimet ovat nykyisin polykarboksylaattipohjaisia. Lisäaineiden koostumuksesta ja kosteuskestävyydestä ei ole Suomessa kattavaa tutkimustietoa. "Betonin lisäaineiden kemikaalikoostumuksen kannalta tulisi tehdä systemaattinen analyysi: esiintyykö niitä sisäilmanäytteissä." 3

VTT:n tutkimuksessa "Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet" havaittiin myös kosteassa klinkkerilaatta-kevytsoraharkko -koekappaleessa mikrobikasvua ja todettiin mikrobien tuottavan mm. terpeenejä, alkoholeja, aldehydejä ja ketoneja. "Rakennusteknisesti tärkeimpiä havaintoja tässä tutkimuksessa ovat olleet materiaalien nopea mikrobikasvu vesivaurioon verrattavissa olosuhteissa, hitaan kuivatuksen aiheuttama elinkykyisten mikrobien säilyvyys ja eräiden homeiden kasvun kiihtyminen materiaalien kuivatusvaiheessa. Tämä merkitsee sitä, että helposti uusittavia rakenteita, joissa on selvä mikrobikasvu, ei tule kuivata, vaan ne tulee uusia." 12

Koska myös betoni ja kivitalo homehtuvat, on nykyinen rakennusten kiireellä rakentaminen erityisen huolestuttavaa. Kun kostea betonirunko päällystetään liian aikaisin, ja tiedetään, että homevaurio voi syntyä jo muutamissa päivissä, on todennäköistä, että tällaisessa rakennuksessa on mikrobiongelma jo sen valmistuessa. Kun tiedetään, että mikrobikasvustot eivät poistu kuivaamalla, vaan vaihtamalla koko mikrobikasvuston valtaama rakenne, ja että kostean betonin päällysmateriaaleissa käynnistyvät hajoamisreaktiot kerran käynnistyttyään jatkuvat (vaikka kosteus haihtuisi 13), vaikuttaa siltä, että nykyään rakennetaan taloja, joiden sisäilmaongelmien ratkaiseminen on hyvin haastavaa. Voidaanko tällaisia rakennuksia lainkaan korjata silloin, kun mikrobikasvu on päässyt rakenteisiin, vai onko ainoa terveellinen vaihtoehto purkaa rakennukset kokonaan?

Lähteet:

1 Rakennus- ja talotekniikka-alan sekä pintakäsittelyalan koulutuksen kehittämispäivät 3.-4.11.2010. Helsinki, Messukeskus Kosteus- ja homevauriot 3.11.2010 Hannu Hakkarainen Yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulu/Tekniikka ja liikenne/Rakennustekniikka

2 Mikrobikasvu betonimateriaaleissa aiheuttaa sisäilmaongelmia. DI Pirjo Prokkola, Sisäilmastoseminaari 18.3.2009, Dipoli, Espoo

3 Mikrobikasvu betonimateriaaleissa. Pirjo Prokkola. Oulun yliopisto, prosessi ja ympäristötekniikan osasto 2008.

4 Mikrobikasvulle otolliset olosuhteet ulkoseinärakenteissa – laskennallisia tarkasteluja. Jarkko ahonen, sisäilmastoseminaari 2009

5 Colonization and destruction of concrete by mitosporic fungi in model experiment. Fomina MO, Olishevs'ka SV, Kadoshnikov VM, Zlobenko BP, Pidhors'kyĭ VS. 2005

6 Biodeterioration of concrete by the fungus Fusarium. Ji-Dong Gu, Tim E. Ford, Neal S. Berke, Ralph Mitchell. 1997.

7 Identification of the sources of organic compounds that decalcify cement concrete and generate alcohols and ammonia gases. Takashi Tomoto, Akihiro Moriyoshi, Kiyoshi Sakai, Eiji Shibata, Michihiro Kamijima 2008

8 Effects of concrete properties and nutrients on fungal colonization and fouling. David J. Giannantonio, Jonah C. Kurth, Kimberly E. Kurtis, Patricia A. Sobecky. 2008.

9 Terveen rakennuksen evoluutio. Anne Aikivuori, Tutkimusraportti, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo. VTT 2001
http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2001/terveen_rakennuksen_evoluutio.pdf (22.5.2011)

10 BASF Oy – The chemical company. http://www.basf-cc.fi/fi/Tuotteet/betoninlis%C3%A4aineet/Pages/default.aspx (23.3.2011)

11www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/rvksu/.../Referaatti2.doc (20.2.2011)

12 Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet. Jouko Rantamäki, Hannu Kääriäinen, Kauko Tulla, Hannu Viitanen, Pentti Kalliokoski, Timo Keskikuru, Helmi Kokotti & Anna-Liisa Pasanen. VTT Espoo 2000

13 Oirekyselyt asuntojen PVC-muovimatoilla päällystettyjen betonilattioiden sisäilmahaittojen ratkaisijana. Pertti Metiäinen. Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen julkaisuja 9/2009
 
Sivun alkuun       Edellinen sivu