Etusivu
Tarinat
Vaikuttaminen
Hätämajoitus
Allekirjoita adressi
Yhdistys
Ehdotamme
 
Tutkimustietoa
Hyvä tietää
Myytit
Oireita ja sairauksia
Trauma
 
Lehdistötiedotteet
In English
Linkkejä
Facebook            
 
 


"Opetushallituksen selvityksen mukaan samoja koulurakennuksia on korjattu jopa kolmeen kertaan ilman että sairastuvuus olisi vähentynyt."1

"Useimmissa tapauksissa terveysviranomaisilla ei ole keinoja kartoittaa sisäympäristöjen altisteita ja täten ennustaa terveysvaaraa tai -riskejä ongelmarakennuksissa. Nykyisin vaurioita korjataan lähinnä poistamalla kosteutta. Se ei poista rakennukseen syntynyttä mikrobikasvustoa ja mikrobien aineenvaihduntatuotteita, eivätkä terveyshaitat välttämättä poistu." 2

Jos homeongelma on rajallinen ja se korjataan asianmukaisesti suojattuna, vaihtamalla kaikki vaurioitunut materiaali uuteen ja puhdistamalla/uusimalla irtaimisto, korjaus voi auttaa. Tutkimustietoa siitä, mikä on oikea ja riittävä korjaus, on vähän3. Monet tutkimukset todistavat, että materiaalin kuivaaminen ei auta. Mikrobikasvuston valtaama materiaali ei puhdistu kuivattamalla, sillä mikrobikasvustot pystyvät elämään kuivuneessakin materialissa 4, 5, 6 ja joidenkin mikrobien myrkyntuotanto jopa lisääntyy kuivattaessa7. Kasvustot myös leviävät kostuneen alueen ulkopuolelle, joten materiaali on vaihdettava laajalti vaurioituneen alueen ulkopuoleltakin5. Muunkaan tyyppistä kasvustojen jättämistä rakenteisiin, kuten kotelointia, tai ilmanvaihdon ylipaineistamista ei suositella3. Desinfioinnilla on mahdolliset haittapuolensa: desinfiointiaineet saattavat tappaa vähemmän haitallisen mikrobikannan ja jättää jäljelle vaarallisimmat mikrobit, jotka hyötyvät kilpailijoiden tuhoutumisesta8. Esimerkiksi tutkimuksessa erilaisten kipsilevyalustojen vaikutuksesta mikrobien kasvuun ja niiden myrkyllisyyteen huomattiin, että biosidi (torjunta-aine) vähensi kipsilevyllä kasvavan Stachybotryksen määrää, mutta jäljelle jääneet Stachybotrys-mikrobit alkoivat tuottaa erityisen myrkyllisiä toksiineja9. Lisäksi jotkut kosteusvauriomikrobit ja bakteerit pystyvät käyttämään eri desinfiointi- ja homeenestoaineita ravintonaan. "Kemikaalien käyttö ei ole korjaamista"10

Korjausten ja purkutöiden aikana mikrobipitoisuudet nousevat erittäin korkeiksi11. Nykyisten ohjeiden mukaan korjattava alue on eristettävä osastoimalla se muoviseinillä, alue on alipaineistettava ja on varmistuttava siitä, että korjausoperaatiossa pöllyävät altisteet eivät leviä muualle rakennukseen5. Korjaus- ja purkutöissä on suojauduttava vähintään FFP3-luokan hengityssuojaimilla ja suojattava kasvojen ja käsien iho esim. haalarein11 . Homevauriokorjauksia työkseen tekevillä työntekijöillä on kohonnut riski saada ammattitauti homealtistuksen vuoksi.5 "Jos altistus on jo valmiiksi olemassa, vain viidentoista minuutin oleskelu tällaisissa tiloissa aiheuttaa oireita ja muutama viikko riittää sairauden puhkeamiseen" 5. Korjattavissa tiloissa ei siis samanaikaisesti tule myöskään asua ja työskennellä. Myös irtaimisto on suojattava pöllytykseltä.
Remontin jälkeen on suoritettava asianmukainen siivous, pyyhittävä ja imuroitava hepa-suodattimella. Homepölysiivousta tekevien työntekijöiden tulee käyttää suojaimia mikrobialtistumisen ehkäisemiseksi 3, 11. Siivouksen on oltava perusteellinen, toteutettu oikeilla välineillä ja se on suoritettava kolmeen kertaan rakennussiivouksen jälkeen, suojattuna ja eristysten kanssa.11 Uusi tai peruspuhdistettu ilmanvaihtokanavisto on otettava käyttöön vasta työmaan perusteellisen puhdistuksen jälkeen5.
"Tilojen mikrobiologista puhtautta on syytä tarkkailla korjauksien jälkeisenä talvikautena esim. pintasivelynäytteillä". Tilannetta on seurattava vielä vuosi tai kaksi remontin jälkeen tehtävällä oirekyselyllä, jolla selviää, miten korjaus on loppujen lopuksi onnistunut.5 Myös saastunut irtaimisto on joko vaihdettava tai puhdistettava onnistuneesti (ks. myytti 13).

Valitettavasti näin ei läheskään aina toimita12. Jos toimittaisiin, riittäisikö sekään? Monet kosteusvauriomyrkyt ovat rasvaliukoisia ja siten ne esimerkiksi läpäisevät muovin13, 14. Eivätkö ne tällöin kulkeudu muovisen osastoinnin lävitse? Lisäksi, kuivaamista, kotelointia ja desinfiointia ei suositella, mutta kantavissa rakenteissa näitä kuitenkin käytetään: "Kantaville rakenteille suositellaan puhdistusta, kemikaalikäsittelyä ja kuivausta ennen uusien pintamateriaalien asentamista." 5 Miksi säännöt eivät päde kantaviin rakenteisiin? Miksi muissa rakenteissa kemikaalien käyttö ja kuivaus ei toimi, mutta se sallitaan kantavissa rakenteissa? Jos rakennus on kärsinyt pitkään vakavista kosteusvaurioista, eivätkö mikrobit ja sädesienet leviä kantavista rakenteista uusiin eristeisiin ja päällystemateriaaleihin?

Homevaurioisten rakennusten korjaaminen on myös erityisen haastavaa siksi, että homevaurioituneessa talossa osa asukkaista on yleensä hyvin herkistynyt homeille. He ovat siten herkempiä reagoimaan niille kuin muut ihmiset ja usein myös reagoivat muihin sisäilman epäpuhtauksiin tavallisia ihmisiä herkemmin. Korjaajien pitääkin rakentaa hometalosta nk. allergiatalo, koska normaali sisäilman puhtaustaso ei ole enää riittävä.11

"Entä kuinka sairas talo sitten parannetaan? Nyt kun tiedetään, että myrkyt eivät ole pois pestävissä ja ne eivät hajoa hapoilla, emäksillä eivätkä entsyymipesuaineilla, niitä ei voi hävittää muuta kuin polttamalla. Ei siis ole muuta keinoa, kuin purkaa pois kaikki ne rakenteet, joissa epäillään olevan näitä myrkkyjä."14

Lähteet:

1 "Työhuone sairaana". Mirja Salkinoja-Salonen, Telma-lehti 2/2000

2 Karjun siittiöt huonepölyn ja – aerosolin myrkyllisyysmittarina (Andersson,
M.A, et al. Boar spermatozoa as a biosensor for detecting toxic substances in
indoor dust and aerosols Toxicology in Vitro (2010) – tiivistelmä tutkimuksesta. Pekka Salin. http://www.inspectorsec.fi/docs/leike/Huonepolyn_ja_aerosolin_
myrkyllisyysmittaukset.pdf (23.3.2011)


3 Työterveyshuollon rooli sisäilmaongelmien ja sairauksien selvittämisessä. Tuula Putus.

4 Asumisterveysohje - Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Valtuutussäännös: Terveydensuojelulaki (763/94) 32 §
Voimassa 1.5.2003–toistaiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1 Helsinki 2003

5 Työterveyslaitos varoittaa rakentajia: Homeet yhtä suuri vaara kuin asbesti!
Seppo Korhonen, Rakentaja-lehti 24/1/2007
http://www.rakennusliitto.fi/rakentaja-lehti/rakentaja_nro_2_24_1_2007/tyoterveyslaitos_varoittaa_raken/ (23.3.2011)

6 Mikrobikasvu betonimateriaaleissa aiheuttaa sisäilmaongelmia. DI Pirjo Prokkola, Sisäilmastoseminaari 18.3.2009, Dipoli, Espoo

7 Terveen rakennuksen evoluutio. Anne Aikivuori, Tutkimusraportti, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo 2001VTT 2001
http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2001/terveen_rakennuksen_evoluutio.pdf (22.5.2011)

8 Mikrobitoksiinit sisätiloissa. Mirja Salkinoja-Salonen (Helsingin Yliopisto),
Sisäilmastoseminaari 18.3.2009, Dipoli, Espoo

9 Microbial growth on plasterboard and spore-induced cytotoxicity and inflammatory responses in vitro. Timo Murtoniemi. University of Kuopio, Department of Biochemistry. KTL. Publications of the National Public Health Institute A 13 / 2003

10 Rakennus- ja talotekniikka-alan sekä pintakäsittelyalan koulutuksen kehittämispäivät
3.-4.11.2010. Helsinki, Messukeskus Kosteus- ja homevauriot 3.11.2010
Hannu Hakkarainen Yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulu/Tekniikka ja liikenne/Rakennustekniikka

11 Homevaurioiden korjausopas. Jukka-Pekka Kärki, Heikki Öhman, Kuopion yliopisto
Tutkimuksia ja selvityksiä 6/2007

12 Kenellä vastuu rakentamisen virheistä? Terhi Koulumies.
http://www.terhikoulumies.fi/index.php/blogipaivitys/143-kenellae-vastuu-rakennusvirheistae (23.3.2011)

13 Hometalossa riehuvat mikrobijengit. Jukka Ruukki, Tiede-lehti 7/2003
http://www.tiede.fi/artikkeli/444/hometalossa_riehuvat_mikrobijengit (23.3.2011)

14 Mikrobimyrkyt tuhoutuvat vain polttamalla. Mirja Salkinoja-Salonen, 2000.
http://yle.fi/akuutti/arkisto2000/250100.html (23.3.2011)
 
Sivun alkuun       Edellinen sivu