Etusivu
Tarinat
Vaikuttaminen
Hätämajoitus
Allekirjoita adressi
Yhdistys
Ehdotamme
 
Tutkimustietoa
Hyvä tietää
Myytit
Oireita ja sairauksia
Trauma
 
Lehdistötiedotteet
In English
Linkkejä
Facebook            
 
 


Valitettavasti Suomessa ei useilla lääkäreillä ole vielä kattavaa tietoa home- ja kosteusvaurioaltistuksen terveyshaitoista. Lääkäreiden kouluttamista on suunnitellut mm. ympäristöministeriön Kosteus- ja Hometalkoot -ohjelma1.

On valitettavan yleistä, että kosteusvaurioaltisteista sairastuneet eivät saa lääkäreiltä kunnollista apua ja että sairastuneiden oireita pidetään somatisointina, minkä perusteella suositellaan jopa psykologisia hoitomenetelmiä. Silloinkin, kun kosteusvauriosairastumista hoidetaan, keskitytään helposti pelkästään keuhko-oireiluun, vaikka kaikki kosteusvaurioaltistuneet eivät kärsi keuhko-oireista, ja tieteellistä todistusaineistoa kosteusvaurioaltisteiden laajemmista vaikutuksista ihmisen elimistöön on saatavilla (ks. myytit 1, 2 ja 17).

Lääkäreille suunnatussa 'Majvik II suosituksessa 'kosteusvauriomikrobeihin liittyvien oireiden selvittely' suomalaisia lääkäreitä opastetaan selvittelemään kosteusvauriomikrobien aiheuttamia oireita kolmella tavalla:
  • työperäistä nuhaa tai silmän sidekalvotulehdusta selvittävät tutkimukset
  • työperäistä astmaa tai sen pahenemista selvittävät tutkimukset
  • allergista alveoliittia tai ODTS:ää selvittävät tutkimukset.
Muita tutkimuksia suosituksessa ei esitellä.2

Majvikin julkaissut Suomen Lääkärilehti (7/2007) toteaa Majvik II:n esipuheessa näin:

"Julkisuudessa on esiintynyt pahoja ylilyöntejäkin, jotka ovat herättäneet ihmisissä liioiteltuja kosteus- ja "home"-pelkoja. Ne ovat usein myös johtaneet turhiin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Suhteellisuudentaju olisi keskusteluissa säilytettävä. Pienet kosteusvauriot ovat yleisiä esimerkiksi kosteissa tiloissa. Niitä ei tarvitse pelätä, eivätkä ne ole terveyshaittana verrattavissa homehtumisen takia käyttökiellossa olevaan rakennukseen." 3

Pienemmätkin kosteusvauriot voivat kuitenkin olla merkittävä terveyshaitta.
"Bakteereiden endotoksiinit, homeiden mykotoksiinit ja mikrobien pintarakenteet, glukaanit ovat voimakkaita, pienissäkin pitoisuuksissa elimistöä ärsyttäviä aineita. Monet mikrobit, mm. homeet ja aktinobakteerit erittävät haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (engl. volatile organic compounds = VOC), jotka voimistavat biologisten pölyjen yhteisvaikutusta."4 "Jos altistus on jatkuvaa ja pitkäaikaista, kuten esimerkiksi asunnossa on, jo pieni pitoisuus voi haitata terveyttä. Tällöin kokonaisannos nimittäin muodostuu suureksi, varsinkin lapsilla. Jos taas altistus on lyhytaikaista, esimerkiksi muutamia minuutteja tai tunteja, on haittojen todennäköisyyskin pieni, ellei aineen pitoisuus ole korkea."5

Onko tarkoitus ohjeistaa lääkäreitä vähättelemään ongelmaa?

Majvikin suositus on peräisin vuodelta 2006. "Suosituksen päivittämisessä asiantuntijat pyrkivät käyttämään kertynyttä uutta tietoa ja kokemusta." Näin Majvik ohjeistaa kohtaamaan kosteusvaurioista vakavasti herkistyneen potilaan: "Osalla kosteusvauriomikrobialtistumisesta sairastuneista oireilu jatkuu yleisenä herkkyystilana, johon saattaa liittyä eriasteista psykosomatisointia."2 Miten on mahdollisista, että lääkärikunta voi maassamme täysin ohittaa olemassa olevan tieteellisen todistusaineiston kosteusvauriomikrobien vakavista ja monimuotoisista terveyshaitoista? Tieteellistä todistusaineistoa löytyy laajasti mm. kosteusvauriohomeiden aiheuttamista vakavista neurologisista oireista, kosteusvaurioaltistuksen yhteydestä laajoihin yliherkistymisiin ja erilaisista mitattavissa olevista muutoksista altistuneen elimistössä10, 11, 12.

Eläinlääketieteen puolella on aiheesta joiltain osin enemmän tietoa6. Kuvaavaa maamme tilanteelle on, että jotkut kosteusvaurioista sairastuneet ovat saaneet apua eläinlääkäreiltä, kun on ollut kyse esim. homesienten/mikrobien kasvamisesta ihmisen poskionteloissa ja luussa.

Osa lääkäreistä on perehtynyt kosteusvaurioiden terveyshaittoihin. Heidän kirjoittamiaan lausuntoja ei kuitenkaan aina hyväksytä. Esimerkiksi KELA on hylännyt tällaisia lausuntoja vedoten siihen, että allergiasairaalassa (jossa tutkitaan vain keuhko-oireita) ei ole todettu minkäänlaista terveyshaittaa.

Joskus tuottaa ongelmia kun potilas kokee, että lääkärin määräämä lääke ei auta oireisiin tai jopa pahentaa niitä. Juuri keuhko-ongelmien epäasianmukainen korostuminen kosteusvauriosairauksien hoidossa on johtanut mm. tilanteisiin, joissa yleisoireista kärsivän potilaan kieltäytyessä astmalääkityksestä kokiessaan, ettei se ole toimiva hoitomuoto, on hoitosuhde katkaistu. Potilaslaissa sanotaan potilaan oikeuksista, että "potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai toimenpiteestä, on häntä mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla."7

Lääkäreiden tiedonpuutteen lisäksi lääketieteellisen avun saamista monimutkaistaa se, että terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on runsaasti kosteusvaurio-ongelmia. "Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) säädetään, että potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hyvä laatu ei voi toteutua, jos hoitoympäristössä on kosteusvaurioiden aiheuttamia homeongelmia."8 Kosteusvaurioituneet laitokset eivät edistä kenenkään terveyttä, mutta valmiiksi vahvasti herkistyneen on mahdoton käyttää terveydenhoitopalveluja tällaisissa tiloissa ilman oireiden uusiutumista.

Helsingin Yliopistollisen keskussairaalan Iho- ja allergiasairaalaan perustettiin v. 1995 Sisäilmapoliklinikka kosteusvauriorakennuksissa sairastuneita varten. Kahdessa vuodessa sinne oli ohjattu 1800 vakavasti sairastavaa henkilöä, ja määrä oli jatkuvassa kasvussa. Vuonna 1996 työministeriön seminaarissa vakuutusyhtiön edustaja totesi sisäilmaongelmista sairastuneiden määrän olevan "räjähdysmäisessä kasvussa".9, 9a Sisäilmapoliklinikkaa ei kuitenkaan enää ole sellaisena kuin se perustettiin. Nykyisin osastolla hoidetaan keuhko-sairauksia, eikä enää esim. tutkita asuntojen terveyshaittoja. Johtiko "räjähdysmäinen kasvu" toiminnan lopettamiseen?

Lähteet:

1 http://www.hometalkoot.fi/suunnitteilla.html 25.2.2011

2 Majvik II 'kosteusvauriomikrobeihin liittyvien oireiden selvittely'. Suomen lääkärilehti 7/2007

3 Majvik II -suosituksesta ohjeita kosteusvaurioiden selvittelyyn. Henrik Nordman, Jukka Uitti. Suomen Lääkärilehti 7/2007 http://personal.inet.fi/koti/tyhosa/majvik2.pdf (23.3.2011)

4 Sisäilma ja terveys – tietoa rakentajille. Tuula Husman, Pekka Roto, Markku Seuri. 2002. http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2002b14.pdf (23.3.2011)

5 Pilaako tämä myrkkypommi kotisi? Outi Pippuri, Taloussanomat 17.2.2011. Lainaus Mirja-Salkinoja-Saloselta

6 Asukkaiden terveyshaitat ja toksisuus pintapölyssä. Tuula Putus, Sisäilmastoseminaari 2009 http://www.sisailmayhdistys.fi/attachments/sem2009/tuula_putus_toksisuus.pdf (24.4.2011)

7 Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille 2011 -verkkojulkaisu järjestöjen työntekijöille. http://www.sosiaaliturvaopas.fi (20.5.2011)

8 Kosteusvaurioista ja muista sisäilmaongelmista henkilöstölle aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisystä ja ongelmatilanteiden käsittelystä.
Työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten käyttöön. Riikka Kolkkala Jyty, Riitta Lehtovirta Super, Anne Mironen JHL, Marjatta Pitkänen OAJ, Tomas Wass KTK, Irmeli Vuoriluoto TEHY.
Muistio 22.12.2010 http://www.jytyliitto.fi/lataa.aspx?tiedosto=
Sisilmamuistio+22.12.2010.pdf&fpath=Edunvalvonta/Tysuojelu/ (23.3.2011)


9 Myrkylliset mikrobit sisätiloissa. Loppuraportti Työsuojelurahastolle tutkimushankkeesta 94281 "Uudet fysikaaliset, solubiologiset ja biokemialliset menetelmät työpaikan mikrobiologisen pilaantumisen analysointiin". Salkinoja-Salonen Mirja, Andersson Maria, Koljalg Urmas, Mikkola Raimo, Peltola Joanna, Vuorio Riitta. Mikrobiologian julkaisuja 45 / 1999.

9a Riskipäällikkö Jouko Lehtonen (Tapiola-yhtiöt), puheenvuoro Työministeriön seminaarissa 4.12.1996

10 The validity of the environmental neurotoxic effects of toxigenic molds and mycotoxins. Ebere C. Anyanwu. The Internet Journal of Toxicology 2008 Volume 5 Number 2
http://www.ispub.com/journal/the_internet_journal_of_toxicology/volume_5_number_
2_40/article/the_validity_of_the_environmental_neurotoxic_effects_of_toxigenic
_molds_and_mycotoxins.html

(24.4.2011)

11 Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Genuis SJ. Sci Total Environ 2010 Nov 15;408(24):6047-61.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818

12 Biological definition of multiple chemical sensitivity from redox state and cytokine profiling and not from polymorphisms of xenobiotic-metabolizing enzymes. Chiara De Luca, Maria G. Scordo, Eleonora Cesareo, Saveria Pastore, Serena Mariani, Gianluca Maiani, Andrea Stancato, Beatrice Loreti, Giuseppe Valacchi, Carla Lubrano, Desanka Raskovic, Luigia De Padova, Giuseppe Genovesi, Liudmila G. Korkina. 2010.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20430047
 
Sivun alkuun       Edellinen sivu