Etusivu
Tarinat
Vaikuttaminen
Hätämajoitus
Allekirjoita adressi
Yhdistys
Ehdotamme
 
Tutkimustietoa
Hyvä tietää
Myytit
Oireita ja sairauksia
Trauma
 
Lehdistötiedotteet
In English
Linkkejä
Facebook            
 
 


Suuri osa suomalaisista lääkäreistä ja viranomaisista tietää hyvin vähän homeiden aiheuttamista terveyshaitoista. Huomattavan moni kosteusvauriorakennuksissa sairastunut jää vaille apua ja ymmärrystä ja tulee leimatuksi psyykkisesti sairaaksi. Huolimatta siitä tiedosta, jota kosteusvaurioiden aiheuttamista oireista ja sairauksista jo on saatavilla, pidetään monen sairastuneen oireita somatisointina ja esimerkiksi lääkärit voivat ohjata oireilevia psyykkiseen hoitoon. Myyteissä 1, 2 ja 17 on lueteltu erilaisia kosteusvaurioaltisteiden terveyshaittoja. Homeet ja niiden tuottamat myrkylliset toksiinit aiheuttavat esimerkiksi sisäelinvaurioita, reumaattisia sairauksia, allergioita, sydänoireita ja verenvuotoja. Niillä on todettu immunologisia ja hormonaalisia vaikutuksia, osa kosteusvaurioaltisteista aiheuttaa DNA-vaurioita ja syöpää, jotkut mm. luuytimen toiminnan häiriöitä.

Kosteusvauriohomeiden aiheuttamat muutokset mm. luontaisten tappajasolujen toiminnassa aiheuttavat myös neurologisia ja psykologisia oireita kuten ahdistusta, voimakasta väsymystä, masennusta ja vahvoja stressireaktioita3. Psyykkisten oireiden on todettu pahenevan oireita laukaisevien altisteiden määrän kasvaessa ja neurokognitiivisten häiriöiden voimakkuuden kasvavan suhteessa kosteusvauriotoksiinien määrän kasvuun 3,4. Altistuminen kosteusvauriohomeille on yksi yleisimmistä laaja-alaista yliherkistymistä aiheuttavista tekijöistä 4 ja esim. kemikaaliyliherkillä potilailla on kuvattu todistettavia muutoksia aivotoiminnassa altistuksen aikana5 . Myös veriarvoissa on löydetty selkeitä todistettavasti mitattavia eroja terveiden ja sairaiden välillä. Nämä todistavat, että yliherkkyyteen sairastuneilla on kyse elimistön fyysisistä vaurioista, mm. elimistön puolustusjärjestelmän vakavista toimintahäiriöistä6.

Ihmiselle, joka on sairastunut vakavasti, kenties menettänyt kotinsa, irtaimistonsa, työkykynsä ja pahimmassa tapauksessa tullut kykenemättömäksi löytämään enää itselleen asuntoa olemassaolevasta rakennuskannasta, on hyvin traumatisoivaa, että viranomaiset ja lääkärit auttamisen sijasta leimaavat hänet häiriintyneeksi.

Homeongelma kuitenkin aiheuttaa myös psyykkistä kuormitusta. Sosiaali ja terveysministeriön julkaisussa 'Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset' todetaan seuraavaa:

"Asunnossa ilmenevälle homeongelmalle on tyypillistä sen seurausten kokonaisvaltaisuus. Sen vaikutus tuntuu kaikilla keskeisillä arkielämän osa-alueilla. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikissa kyselyyn osallistuneissa kotitalouksissa home oli aiheuttanut terveydellisiä ongelmia, jotka tavallisesti koskivat useaa perheenjäsentä. Erityinen huolenaihe perheissä oli lasten sairastelu.

Homeongelma aiheutti kaikille kyselyyn vastanneille välittömiä taloudellisia vaikeuksia. Yli puolet heistä oli joutunut ottamaan homeongelman vuoksi suuren lainan. Jokapäiväisen arkisen jaksamisen kannalta sosiaalisen verkoston ja lähiympäristön reaktiot ja asennoituminen koettiin tärkeiksi. Usein homeongelma aiheutti kuitenkin ongelmia ihmissuhteissa ja sitä kautta saadun sosiaalisen tuen vähenemistä.

Viranomaisten ymmärtämätön suhtautuminen koettiin epäoikeudenmukaisena. Viranomaisten tiedon puute on seikka, joka vaikeuttaa homeongelmasta selviytymistä, samoin se, ettei säädöksissä ja ohjeissa ole varauduttu tämänkaltaisiin elämäntilanteisiin. Avun saaminen koettiin usein vaikeaksi, ellei mahdottomaksi ja tähän vaikeuteen törmättiin kaikkien viranomaistahojen kanssa.

Puolet vastanneista on käynyt tai käy parhaillaan oikeutta tai odottaa oikeuskäsittelyn alkamista homeongelman johdosta. Kokemukset oikeusviranomaisista olivat pääosin negatiivisia ja oikeusprosessi näytti olevan vaikutuksiltaan traumatisoiva. Kokemukset muista viranomaisista vaihtelivat enemmän ja joukkoon mahtui myös positiivisia kokemuksia.

Useimpien vastaajien kohdalla asunnon homevauriot olivat niin vakavia, että ne johtivat asunnon menettämiseen. Sen lisäksi joidenkin kohdalla myös irtaimisto, vaatteet ja muu henkilökohtainen omaisuus olivat niin homeen saastuttamia, että niistä oli luovuttava lopullisesti, ts. ne oli hävitettävä. Käytännössä tämä tarkoitti koko kodin menettämistä."1

Tilanne on sama kuin kotinsa menettäminen tulipalossa, paitsi että homeen tuhoaman kodin menettäneet ihmiset menettävät usein samalla myös pysyvästi terveytensä, ja lisäksi monet heidän ihmissuhteensa kärsivät tai katkeavat kanssaihmisten ymmärryksen puutteen vuoksi. Muut ihmiset eivät pysty ymmärtämään, mitä homeen tuhoama koti tarkoittaa, toisin kuin tulipalon sattuessa.

"Kodin ja sen mukana oman menneisyyden menettäminen johtavat perusturvallisuuden järkkymiseen. Vanhempien perusturvallisuuden järkkyminen heikentää lasten turvallisuudentunnetta. Kokonaisuudessaan tapahtumasarja on omiaan vähentämään homeongelman kokeneiden ihmisten psyykkistä hyvinvointia. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että yksittäisistä vaikeistakin elämänmuutoksista on mahdollista selviytyä, kun olosuhteet muuten ovat suotuisat. Omistusasunnon homevaurion yhteydessä vaikeita elämänmuutoksia kasaantuu kuitenkin lukuisia yksittäisen perheen kohdalle.
Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa näiden yksilöiden ja perheiden selviytyminen jää täysin heidän itsensä varaan. Vuosia jatkuva kamppailu terveydellisten, taloudellisten, oikeudellisten ja sosiaalisten ongelmien kanssa jättää pysyvän jälkensä yksilöihin ja perheisiin, ja saattaa vakavasti heikentää heidän kykyään selviytyä tulevaisuudessa tavallisista elämänkriiseistä."1

'Asumisterveysongelma on yksittäiselle perheelle vakava tragedia' 2

Lähteet:

1 Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset. Anna Kajanne, Liisa Eränen, Maarit Leijola,
Jura Paavola. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2002:7, Helsinki 2002
http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/home/0home.pdf (23.3.2011)

2 Kosteusvauriotaloissa asuneiden perheiden pitkäaikaiset terveyshaitat ja asumisterveysongelmista aiheutuneet kustannukset.
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B5/2002 Tuula Husman
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2002b5.pdf (23.3.2011)

3 The validity of the environmental neurotoxic effects of toxigenic molds and
mycotoxins.
Ebere C. Anyanwu. The Internet Journal of Toxicology 2008 Volume 5 Number 2
http://www.ispub.com/journal/the_internet_journal_of_toxicology/volume_5_number_
2_40/article/the_validity_of_the_environmental_neurotoxic_effects_of_
toxigenic_molds_and_mycotoxins.html
(24.4.2011)

4 Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food
intolerance and chemical sensitivity.
Genuis SJ. Sci Total Environ 2010
Nov 15;408(24):6047-61.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818

5 Brain dysfunction in multiple chemical sensitivity. Orriols R, Costa R, Cuberas G,
Jacas C, Castell J, Sunyer J. J Neurol Sci. 2009 Dec 15;287(1-2):72-8. Epub 2009 Oct 3.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19801154

6 Biological definition of multiple chemical sensitivity from redox state and
cytokine profiling and not from polymorphisms of xenobiotic-metabolizing enzymes.

Chiara De Luca, Maria G. Scordo, Eleonora Cesareo, Saveria Pastore, Serena Mariani,
Gianluca Maiani, Andrea Stancato, Beatrice Loreti, Giuseppe Valacchi, Carla Lubrano,
Desanka Raskovic, Luigia De Padova, Giuseppe Genovesi, Liudmila G. Korkina. 2010.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20430047

 
Sivun alkuun       Edellinen sivu