Rakennuksen terveydellisen suorituskyvyn indikaattorit
Kooste tutkimuksesta: Vihreä rakentaminen ja terveys
Green buildings and Health
Allen ym (2015). Current Environmental Health Reports.
Siirry julkaisuun.
Pähkinänkuoressa
Harvardin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella tehdyssä tutkimuksessa luodaan katsaus erilaisiin vihreiksi sertifioituihin rakennuksiin ja niissä tehtyihin terveys-, tehokkuus- ja hyvinvointiselvityksiin ja arvioidaan näiden yhteismitallisuutta.
Tältä pohjalta esitetään indikaattoreita rakennuksen ”terveydellisen suorituskyvyn” mittaamisen arviointiin. Esitettyjen indikaattoreiden on tarkoitus antaa raamit kattavan mittariston hahmottamiselle rakennusten terveysvaikutusten jatkotutkimuksen selkiyttämiseksi.
Terveyshyötyjä, mutta ovatko mittarit yhteismitallisia?
Tutkimuskatsauksesta käy ilmi, että erilaisista vihreän rakentamisen sertifikaateilla varustetuista rakennuksista on suhteellisen paljon tutkimusta liittyen niiden terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin. Tulokset ovat vaihtelevia, ja paljon kiinnostavia terveyshyötyjä on tullut esiin.
Aineistot eivät kuitenkaan ole keskenään vertailukelpoisia mittareiden yhteismitallisuuden puutteen ja esimerkiksi kyselytutkimusten epäluotettavuuden ja sokkouttamisen puutteiden vuoksi.
Jonkinlaisia yhteenvetoja kuitenkin voi näistä vetää – usein ns. vihreäksi sertifioidun rakennuksen on havaittu yhdistyvän rakennuksen käyttäjien parempaan terveydentilaan. Esimerkiksi astmoja, sairauspoissaoloja, hartiakipuja ja jopa kuolleisuutta esiintyi ”vihreiksi” sertifioiduissa rakennuksissa vähemmän. Myös työtehon kohoamisesta on saatu tutkimusnäyttöä. Jatkoselvittelyjä ja lisätutkimusta kuitenkin kaivataan, sillä nykyisen tutkimusnäytön pohjalta jää epäselväksi, mitkä tekijät vihreässä rakentamisessa nimenomaisesti ovat yhteydessä havaittuihin muutoksiin ja kuinka luotettavina arvioita voidaan pitää.
Nykyistä selkeämpien mittareiden ja tutkimusasetelmien kehittäminen rakennetun ympäristön ja terveyden yhteyden ymmärtämiseen on tarpeen. Tämä tutkimus esittelee ehdotuksen rakennusten käyttäjien terveydentilan ja hyvinvoinnin mittareiden arvioimiseksi.
Tutkimuksessa esitetään uudenlainen pohja rakennuksiin liittyvien terveysvaikutusten ja niitä kuvaavien mittareiden hahmottamiseksi. Tavoitteena on ollut, että tämän avulla rakennetun ympäristön terveysvaikutuksia tutkivat kykenisivät hahmottamaan nykyistä paremmin omia mittareitaan ja arvioimaan, mitä heidän mittarinsa kuvaavat ja mitä taas eivät. Tutkimuksessa ei esitetä kattavaa mittaristoa kaikkiin erilaisiin tarkoituksiin (esim. sairaalaympäristössä ja koulussa tarvitaan erilaisia mittareita), vaan kyse on yleiskuvauksesta, kokonaisuuden jäsentämisestä.
Esitetyt indikaattorit on jaettu nelikenttään:
- mittarit ja toimet, joilla ongelmiin voidaan puuttua etupainotteisesti (”leading”)
- mittarit, joilla ongelmia taas voidaan havaita niiden synnyttyä (”lagging”)
- vastaavasti eritellään rakennuksen terveydestä ja sen käyttäjien hyvinvoinnista suoraan kertovia indikaattoreita (”direct”)
- ja siihen välillisesti liittyviä mittareita (”indirect”).
Hyvinvointi ja terveys rakentamisessa – neljän tyyppisiä indikaattoreita rakennuksen ”terveydellisen suorituskyvyn” arviointiin (Lähde: Allen ym. 2015, Green Buildings and Health).
Kaaviossa esitetyt indikaattorit ovat esimerkkejä, luokituksen ei ole tarkoitus olla kattava, vaan antaa raamit kattavan mittariston kehittämiselle ja eri mittareiden hyödyllisyyden hahmottamiselle rakennusten terveysvaikutusten tutkimiseksi.
Indikaattoreiden nelikenttä (leading/lagging/direct/indirect) voi auttaa tutkijoita hahmottamaan rakennuksen ja hyvinvoinnin suhdetta ja yhteyksiä. Esimerkiksi työntekijöiden suuri vaihtuvuus voi olla mahdollinen seuraus rakennuksen sisäilmaongelmista, mutta sille voi olla myös muita syitä. Materiaalivalinnat taas ovat välillisiä ennaltaehkäiseviä indikaattoreita.
Tutkimuksen tavoitteena on edistää luotettavampien ja yhteismitallisten tutkimusten kehittymistä sisäilman ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien ymmärtämiseen.
Tämän koosteen on laatinut Homepakolaiset ry.
Lue lisää tutkimuskoosteita:
Palaa sivulle Tutkimustietoa: Monitekijäinen sisäilma – uusia näkökulmia.
