Hyvinkäällä toimitaan nopeasti, kun rakennuksissa oireillaan

Juttusarjassa haastatellaan kuntien sisäilma-asiantuntijoita ja kerrotaan, millaisia käytäntöjä kunnissa on kehitetty rakennusten sisäilmaongelmien hoitamiseksi

Kun tekniikan ja ympäristön toimialan johtaja Marko Hytönen aloitti Hyvinkäällä vuonna 2017, oli kaupungin sisäilmatyöryhmän työpöydällä 25 kohdetta.

– Olin vähän ihmeissäni kohteiden runsaasta määrästä. Tänä päivänä meillä on sisäilmatyöryhmän akuuttilistalla kahdesta kolmeen kohdetta ja meillä on kuitenkin valtavan paljon kiinteistöjä, Hytönen kertoo.

Kohdelistaa on saatu lyhennettyä monin keinoin.

Nopea toiminta

Hyvinkäällä on käytössä Granlund manager -ohjelmisto, johon kohteiden henkilökunta, esimerkiksi opettajat, tekevät ilmoituksia sisäilmasta. Ilmoituksen tultua lähdetään aina tekemään tutkimusta.

Hytönen näkee, että asiat kärjistyvät, mikäli he eivät toimi tehokkaasti ja nopeasti, kun on kyse terveyteen liittyvästä asiasta.

– Ihmiset ahdistuvat helposti oireista, joita sisäilmasta voi tulla. Sen takia olemme valinneet linjan, että olemme aina ripeästi liikenteessä. Myös rakenteissa ongelmat etenevät, jos niihin ei päästä puuttumaan, Hytönen sanoo.

Monipuolinen tiimi

Hyvinkään sisäilmatyöryhmässä on mukana tilakeskuksen edustaja, työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäällikkö, työterveyslääkäri ja viestinnän edustaja.

Tiimi lähtee lyhyellä varoitusajalla ilmoituksesta paikan päälle tutkimaan, mistä tilanteessa on kysymys. Tarvittaessa otetaan mukaan ulkopuolinen konsultti tekemään esimerkiksi rakenneavauksia tai ilmamittauksia.

–  Meillä on itsellämme mittava arsenaali erilaisia antureita ja mittalaitteita, joilla pääsemme nopeasti kiinni siihen, minkälainen on VOC-tilanne, mitä pienhiukkasia havaitaan ja myös ilmanvaihdon tilanteeseen. Meillä on omaa henkilökuntaa tilakeskuksessa. He ovat rakennepuolen, ilmanvaihdon, sähkön ja LVI-puolen asiantuntijoita. Sitä kautta olemme aina päässeet tehokkaasti ja hyvin nopeastikin korjaamaan mahdolliset ongelmat, Hytönen kertoo.

Hyvinkään sisäilmatyöryhmässä on mukana työsuojelu ja lääkäri, ja sen vuoksi heillä on mahdollisuus tehdä päätelmiä ja arvioita ongelman vaarallisuudesta ja siitä, kuinka laaja-alainen ongelma kohteessa on kyseisessä. Rakennusterveysasiantuntijan koulutuksen on käynyt Hyvinkäällä sisäilmatyöryhmän terveystarkastaja.

– Meillä on mielestäni kaiken kaikkiaan hyvä työryhmä ja osaava porukka. Itse toimin puheenjohtajana ja olen vain mukana kokouksissa, Hytönen sanoo.

Yhtään ilmoitusta ei jätetä tutkimatta.

– Meillä on se ajatus, että ihminen on valtavan hyvä sisäilmamittari. Minulla on vahvasti myös sellainen tuntuma, että meillä myös henkilökunta, joista sivistyksen henkilöstö muodostaa suuren osan, on näistä syistä luottavaisin mielin tiloissa, Hytönen kertoo.

Sisäilmatyöryhmä viestii aktiivisesti.

– Kaupungin viestinnästä on henkilö mukana sisäilmatyöryhmässä. On ratkaisevaa, kuinka nopeasti ja miten pääsemme viestimään. Järjestämme henkilökunnalle, vanhemmille ja opettajille tilaisuuksia, joissa kerrotaan muun muassa remontin edistymisestä, Hytönen kertoo.

Tarvittaessa tilanteista viestitään Hyvinkäällä myös medialle. Viestintään osallistuvat sisäilmatyöryhmästä tilakeskuksen edustajat, terveystarkastaja, työsuojeluvaltuutettu ja viestinnän edustaja.

Kaupungin verkkosivulle on tulossa tietoa sisäilmatyöryhmästä. Hytönen kuitenkin muistuttaa, että asukkaita sisäilmatyöryhmä ei suoranaisesti palvele, vaan heidän asioitaan hoitavat kaupungin terveystarkastajat.

– Sisäilmaviestintää tehdään kohde ja tapaus kerrallaan. Sisäinen viestintä hoidetaan meillä aina ennen ulkoista viestintää, eli henkilöstö ja asiaan liittyvät sidosryhmät ovat avainasemassa viestintäprosessissa, Hyvinkään viestintäpäällikkö Mia Hyvärinen kertoo.

Sisäilmatyöryhmän nimeää kaupunginjohtaja. Ryhmä raportoi vuosittain tapahtumista yhteistyötoimikunnalle, joka on Hyvinkään henkilöstöasioiden ylin päättävä taho.

Haasteena vanhat koulut

Hyvinkään haasteina Hytönen näkee erityisesti 1950-luvulla rakennetut koulut.

– Ne ovat aikansa tuotteita, ja niissä on sen ajan rakenneratkaisut ja niiden tuomat haasteet. Ne ovat yksinkertaisesti käyttöikänsä päässä. Meillä on esimerkiksi rakenteilla Aseman koulun korvaava uusi rakennus Vilinä, joka valmistuu 2027. Siihen asti vanhassa koulurakennuksessa koitetaan selvitä ensiapukorjauksilla, Hytönen kertoo.

Hyvinkäällä on ollut ja tutkitaan sisäilmaongelmia muissakin vanhoissa kouluissa. Vanha Yhteiskoulu on pois käytöstä ja menossa purkuun. Härkävehmaan koulu on jo purettu. Myös kaupungin vanhoja soluasuntoja sekä vanha terveysasema on purettu 2025 syksyllä.

Rakennuskantaan kannattaa panostaa

Hyvinkäällä on noin parikymmentä vuotta ollut mahdollisuus investoida erilaisiin PTS-korjauksiin, joihin on ollut käytössä kahden ja puolen miljoonan euron määräraha. PTS tarkoittaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa, joka määrittelee tulevat korjaustarpeet, niiden ajoituksen ja kustannukset 10–15 vuotta eteenpäin.

Hytönen on ollut 25 vuotta rakennusteollisuuden palveluksessa, joten rakentaminen itsessään on hänelle tuttua, varsinkin korjausrakentaminen erilaisiin sisäilmakohteisiin. Hän näkee nykytilanteen suhteellisen hyvänä.

– Uudemmissa tai peruskorjauksen läpikäyneissä rakennuksissa osataan nykyään jo huomattavan hyvin huomioida M1-materiaalien kautta myös VOCit ja muut päästöt. Koen, että rakentamisen laatu on kehittynyt, Hytönen sanoo.

Tekoälystä lisäapua?

Hyvinkäällä ei vielä tiedetä, miten tekoälyä pystytään sisäilma-asioissa hyödyntämään, mutta Hytönen arvelee, että todennäköisesti siinä voi olla tulevien vuosien kehityskohde.

– Koko ajan tulee enemmän tietoa ilmasta, tuulen suunnasta ja lämpötiloista. Olemme kokeilleet jo sellaista, että tekoäly analysoi kiinteistöjemme lämpötiloja ja tuulen suuntia. Tietojen pohjalta havaittiin, että kun tietystä suunnasta tuuli voimakkaasti talvella, osa kiinteistöistämme jäähtyi voimakkaammin. Tämä kertoi sen, että niiden rakennusten ilmantiiveys ei ollut sillä tuulella hyvä. Pääsimme kiinni siihen, missä kiinteistöissä meillä on tavallista enemmän ilmavuotoja. Ne aiheuttavat paljon kustannuksia, Hytönen kertoo.

Apuna maakuntien ja kuntien yhteistyöverkostot

Hyvinkää ei ole mukana isojen kaupunkien perustamassa sisäilmaverkostossa (verkostosta voit lukea enemmän Vantaa-artikkelistamme). Sen sijaan Hyvinkään tiimi osallistuu maakuntien tilakeskuksen järjestämiin tilaisuuksiin.

Lisäksi Hyvinkää osallistuu kuntien turvallisuustyöryhmän kokouksiin mahdollisuuksien mukaan.

– Kävimme joskus kuusi tai seitsemän vuotta sitten Senaatilla katsomassa heidän toimintaansa muun muassa kiinteistökatsastukseen liittyen ja otimme sieltä mallia. Sen pohjalta meilläkin tehdään nykyään kiinteistökatsastukset määräajoin ja pyritään siten pitämään kiinteistöistä parempaa huolta. Jos meillä ei olisi näin hyvä tilanne kiinteistöjen ja sisäilma-asioiden osalta, olisimme varmaankin mukana myös pääkaupunkiseudun sisäilmaverkostossa, Hytönen kertoo.

Lue lisää muista kunnista:

Vantaa pääsi eroon yli 100 kiinteistön sisäilmailmoitusjonosta

Monipuolinen koulutustausta auttaa Salon sisäilmatyössä

Kunnan sisäilmaongelmissa yhteistyö on valttia – Sisäilma-asiantuntijat kertovat työstään kunnissa