Työkykyisten sisäilmasairaiden putoaminen työelämästä voitaisiin estää

Sisäilmasta sairastuneet menettävät työkykynsä liian usein siksi, että puutteet ongelman tunnistamisessa ja diagnooseissa sulkevat heidät ratkaisujen ja usein koko palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Avun puuttuessa monen tilanne kroonistuu ja kriisiytyy. Homepakolaiset ry. toivoo, että työelämän solmukohtiin aletaan kiinnittää nykyistä tarkempaa huomiota.

Henkilö seisoo odota tässä tekstin päällä. Edessä on kieltonauha, jossa teksti sisäilmasairailta pääsy evätty. Nauhan takana on kolme ovea, joissa on stop-merkit ja tekstit tuki, työ ja kuntoutus.

Keinot, joiden avulla sisäilmasairaat voisivat jatkaa työssä, eivät ole täysimittaisesti käytössä, kertoo uusi tutkimus.

Sisäilmasta eri tavoin sairastuneet ovat usein hyvin motivoituneita jatkamaan työssä. Oikea-aikaista tai koordinoitua apua ei kuitenkaan ole sairastuneille tarjolla, vaikka avun puuttuminen johtaa usein työelämäosallisuuden katkeamiseen.

Erityisesti sisäilmasairaille suunnatut työssä jatkamista tukevat palvelut ovat vielä riittämättömällä tasolla. Merkittävää on kuitenkin myös se, että sairastuneet eivät pääse osallisiksi olemassa olevistakaan palveluista. Lisäksi sairastuneita pallotellaan taholta toiselle, mikä kuormittaa myös palvelujärjestelmää.

– Onnistuneille työelämässä jatkamisen kokemuksille yhteinen piirre on se, että sairastuneet ovat saaneet heille räätälöityä apua. Sellaista, jossa on huomioitu kokonaisuus aina diagnoosista työympäristön rajoituksiin. Sairastuneet eivät useinkaan ole työkyvyttömiä, vaan työpaikkakyvyttömiä, eli soveltuvilla järjestelyillä aivan työkykyisiä. Tätä kokonaisuutta ei kuitenkaan nyt huomioida ja onnistumiset ovat harvinaisia, toteaa Homepakolaiset ry:n toiminnanjohtaja Katja Pulkkinen.

Myös diagnosoinnin ja tukipalvelujen asiantuntemuksen tulisi Pulkkisen mukaan siirtyä nykyaikaan ja potilaiden todellisuuden tasolle. Terveyden ja työkyvyn säilyttämistä sekä työllisenä pysymistä estävät merkittävästi sisäilmasairastamisen kiistanalainen asema lääketieteessä ja työkyvyttömyyden määritelmä lainsäädännössä.

– On lukuisia esimerkkejä, joissa sisäilmasairaiden avuntarpeen aito tunnistaminen on pysähtynyt ”joko terve tai työkyvytön” -asetelmaan. Liian usein on myös kyseenalaistettu, ovatko terveytensä menettäneet ihmiset oikeastaan edes sairastuneet mihinkään. On kuitenkin niin, että ne sairastuneet, jotka ovat saaneet edes jonkinlaisen lääketieteellisen diagnoosin, ovat lopulta saaneet apua ja myös työllistyneet ”paperittomia” verrokkejaan paremmin, Pulkkinen kertoo.

Tutkimus kartoitti sairastuneiden työssä jatkamisen solmukohtia

Potilasjärjestöjen havaintoja tukee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa valmistunut tuore palvelumuotoilun opinnäytetyö (ylempi amk-tutkinto), jossa selvitettiin kahdeksantoista sisäilmasairaan työllisyyden haasteita ja mahdollisuuksia. Minna Pimiä-Suwalin tutkimus tuo esiin uutta ja tärkeää tietoa siitä, millaisin edellytyksin sairastuneet pääsevät työelämässä eteenpäin, ja mitkä tekijät estävät sitä.

– Usein työllistymisyritykset kaatuivat kielteiseen päätökseen työeläkelaitosten tai Kelan taholta. Monet roikkuivat hakuprosesseissa vuosia tuloksettomasti. Jatkuvat väliin putoamisen ja poiskäännyttämisen kokemukset aiheuttivat turhautumista ja toivottomuutta, Pimiä-Suwal kertoo.

Yhteistä näillekin 18 kokemukselle oli vankka halu jatkaa työelämässä. Ratkaisut kariutuivat usein ymmärtämättömyyteen sisäilmasairastamisesta tai ongelman vähättelyyn. Useat sairastuneista riippumattomat tekijät estivät sisäilmasairaiden pyrkimykset pysyä työelämässä tai palata sinne.

Moni tutkimuksen kohdehenkilöistä oli myös täysin työkykyinen, kun heidän terveydentilaansa ymmärrettiin etsiä soveltuvia tiloja ja työjärjestelyjä. Tämä vaatii tukea ja osaamista joko omalta työympäristöltä tai työvoima- ja kuntoutuspalveluilta.

Sisäilmasairaus tunnistetaan usein liian myöhään, minkä vuoksi tilanteet pääsevät kroonistumaan.

– Työkykyiset sisäilmasairaat tulee tunnistaa. Heille ja heidän työyhteisöilleen tulee voida tarjota soveltuvaa tukea työllisyyden ylläpitämiseksi, sanoo Katja Pulkkinen.

Yhteiskunnan kannattaisi lisätä panostuksia tutkimukseen. Tähän mennessä kehitetyt ratkaisut sairastuneiden toimintakyvyn tukemiseksi ovat olleet irrallaan sairastuneiden tiellä olleista solmukohdista.

– Tämä tutkimus tuo tärkeän viestin siitä, että sisäilmasairaiden tilanne ja ongelman todelliset solmukohdat tunnetaan vielä heikosti. Ilman näiden solmukohtien tarkkaa tuntemista toimivia ratkaisuja on mahdotonta kehittää, Pulkkinen sanoo.

Lue lisää:

Tutkimus: Työhaluisesta väliinputoajaksi – Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia työelämässä pysymisestä ja työhön paluusta.

Pähkinänkuoressa: 10 kysymystä tutkimuksesta ja sisäilmasairauksista

Artikkeli on julkaistu myös STT-infossa tiedotteena.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista