Monipuolinen koulutustausta auttaa Salon sisäilmatyössä

Juttusarjassa haastatellaan kuntien sisäilma-asioista vastaavia ammattilaisia ja kerrotaan, millaisia käytäntöjä kunnat ovat kehittäneet rakennustensa sisäilmaongelmien hoitamiseksi

Taustansa vuoksi Kirsi Mäkiranta tuntee ulkoilman, sen pienhiukkaset ja niiden vaikutukset. Hän tietää, että maailmalla ne sairastuttavat ja tappavat ihmisiä eniten. Hänellä on laajaa ymmärrystä biologisista partikkeleista, joista sisäilmakin koostuu.

– Olen ollut sisäilma-asioiden kanssa tekemisissä jollain muotoa 1990-luvun puolivälistä asti. Tein aiheeseen liittyen yliopiston lopputyön, Mäkiranta kertoo.

Nyt hän on Salon kaupungilla sisäilma-asiantuntijana. Mäkiranta on koulutukseltaan biologi. Hän teki opinnäytetyönsä Turun yliopiston aerobiologian laboratoriolle Sandwich-betonielementeistä ja mikrobikasvusta lämmöneristeissä, ja jäi laboratorioon töihin.

Laboratoriotyön kautta Mäkirannalle tulivat tutuiksi niin siitepölytiedotus kuin rakentamisen mikrobiologia, sillä näitä molempia tehtiin muutama vuosikymmen sitten samassa yksikössä.

– Siihen aikaan tutkittavaksi tuli erilaisia näytteitä ja materiaaleja ja ilmanäytteitä otettiin paljon. Laboratoriotyöhön kuului tuolloin neuvontaa, myös sisäilmaneuvontaa. Tuon jälkeen jäin äitiyslomalle ja lähdin tekemään opettajaopintoja, Mäkiranta kertoo.

Vuonna 2017 hän palasi takaisin Turkuun yliopistotutkijaksi aerobiologian laboratorioon ja tutki lähes pelkästään rakennusmikrobiologiaa.

– Sieltä tulin vuonna 2023 Saloon sisäilma-asiantuntijaksi. Monilla sisäilma-asiantuntijoilla on taustalla rakennusalan koulutus. Olen opiskellut jonkin verran talotekniikkaa ja rakennustekniikkaa, käynyt muutamia kursseja ensin ja sitten perehtynyt työn kautta. Vuonna 2025 opiskelin rakennusterveysasiantuntijaksi, Mäkiranta kertoo.

Tilojen käyttäjien kokemus on arvokas

Kunta-ala on tullut Mäkirannalle tutuksi sisäilma-asiantuntijatyön lisäksi tilojen käyttäjänä. Hän on opettanut yläkoulussa noin 13 vuotta.

– Seurasin myös tuolloin sisäilma-alaa ja luin aiheesta, mutta en ollut aktiivisesti mukana, Mäkiranta kertoo.

Nykyisessä sisäilma-asiantuntijan työssä Mäkiranta on huomannut, että tilojen käyttäjillä on suuri merkitys sisäilmaongelmien jäljille pääsemisessä. Myös kiinteistöjen puhtaanapidon ja kiinteistöhuollon henkilöstöltä saadaan arvokasta tietoa. Niin ikään päiväkotien johtajat ja rehtorit ovat keskeisiä yhteistyöhenkilöitä.

– Käyttäjiltä saa yleensä merkittävää tietoa monista asioista, joten heitä kannattaa haastatella, Mäkiranta kiittelee.

Moniammatillisuus ja verkostot helpottavat työtä

Sisäilma-asiat ovat moniammatillisia. Työssä vaaditaan tekniikan ja rakentamisen osaamista ja rakennusfysiikkaa. Tämän lisäksi tarvitaan ymmärrystä hiukkasista, sisäilmasta ja erityisesti ilmanvaihdosta.

– Minulla on työparina talomestarimme, joka on koulutukseltaan rakennusmestari ja rakennusterveysasiantuntija. Hänellä on pitkä kokemus korjausrakentamisesta. Teemme yhdessä kohdekäyntejä. Meillä on kunnassa myös talotekniikka-asiantuntija, jonka kanssa teemme yhteistyötä ilmanvaihtoon liittyen, Mäkiranta kertoo.

– Oma työnkuvani on hyvin paljon tiedottamista ja erilaisia käyntejä. Pidän kovasti ihmisten tapaamisesta kentällä. On mukavaa, ettei tarvitse istua pelkästään tietokoneella. Sillä tavalla myös käyttäjät tulevat tutuiksi, Mäkiranta kertoo.

– Itselläni on hyvin laaja toimenkuva kunnan koosta johtuen. Meillä on aika pieni organisaatio suhteessa kiinteistöihin, hän jatkaa.

Rakennusterveysasiantuntijan koulutus on Mäkirannan mukaan oikeastaan edellytys työn tekemiselle.

– On tärkeää, että kunnassa on monenlaista asiantuntemusta. Otamme itse jonkin verran näytteitä, mutta meidän täytyy myös osata ohjata monenlaisia tutkimuksia, sillä isot tutkimukset kannattaa tilata ulkopuolelta, Mäkiranta kertoo.

Salo on mukana pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien perustamassa kuntien sisäilmaverkostossa (verkostosta voit lukea enemmän Vantaa-artikkelistamme). Mäkiranta kokee, että verkostot ovat äärimmäisen tärkeitä sisäilmatyössä.

– Olen itse toiminut niin pitkään sisäilmakentällä, että ihmiset ovat tulleet melko tutuiksi. Nyt vielä enemmän, kun olen siirtynyt laboratoriosta kuntatoimijaksi, Mäkiranta kertoo.

– Turun kaupungin kanssa teen paljon yhteistyötä. Tampereen tilapalvelut ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat edelläkävijöitä. Kyselin varsinkin alussa paljon, miten heillä toimitaan. Hankintojen kilpailutuksissa yritetään tehdä paljon yhteistyötä, sillä monilla kunnilla on jo hyviä käytäntöjä. Kuntien sisäilmaverkosto on todella hyvä taustaverkosto, Mäkiranta summaa.

Saloon tulee kuntakohtainen sisäilmaryhmä

Mäkiranta on viimeisen vuoden aikana kehittänyt ja päivittänyt Salolle uutta sisäilmastomallia. Hän on opiskellut työn ohessa rakennusterveysasiantuntijaksi ja tehnyt uudesta mallista lopputyönsä.

Mallia on pitänyt uudistaa käytännön syistä, sillä edellinen on kymmenisen vuotta vanha. Edellisen mallin jälkeen on tullut paljon uusia alan julkaisuja, ja myös lomakkeita on päivitetty.

Työsuojelu on ollut hyvin aktiivinen mallin kehittämistyössä.

– Työterverveyden edustajat kutsutaan aina kohdekohtaisiin sisäilmaryhmiin. Terveystarkastaja on hyvä työpari ja teemme paljon yhteistyötä. Hän on aina mukana sisäilma-asioissa ja sisäilmaryhmissä. Myös rakennusten käyttäjät ja kaikki esihenkilöt otetaan mukaan yhteistyöhön, Mäkiranta kertoo.

Uuden mallin myötä Saloon tulee kuntakohtainen sisäilmastotyöryhmä, jotta saadaan parempi käsitys Salon kokonaistilanteesta. Salossa on ollut aiemmin ainoastaan kohdekohtaisia työryhmiä.

– Toivomme, että asiantuntijat jakavat tietoa ja että saamme priorisoitua kiireelliset tehtävät. Koko ajan on seurattava myös uutta sisäilmastotietoa alan tukimuksista ja jakaa sitä ryhmässä, jotta se ei jää vain yhden asiantuntijan taakse, Mäkirantaa sanoo.

Sisäilmatyöryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa.

– On todella tärkeää, että myös isommalla moniammatillisella porukalla mietitään, mitä asioita on tarpeen edistää ja että olemme jatkuvasti ajan hermolla koko ryhmänä, Mäkiranta kertoo.

Kuntaliittymän vaikutukset sisäilmastotyöhön

Salo on noin 50 000 asukkaan kunta, joka sijaitsee maantieteellisesti laajalla alueella. Vuonna 2009  Salosta tuli kuntaliitoksen myötä 10 kunnan yhteenliittymä.

– Se määrittää meidän kiinteistöjämme ja toimintaamme. Olemme omanlaisemme kunta juuri sen takia, että olemme vanhoista kuntakeskuksista koostuva kuntien yhteenliittymä. Ylipäänsä suuressa osassa Suomen kuntia on tällä hetkellä paljon rakennuksia ja hirveästi korjausvelkaa, Mäkiranta sanoo.

Tämä tarkoittaa hänen mukaansa painetta tiivistää monia toimintoja.

– Esimerkiksi hyvinvointialue sulkee paljon terveyspalveluita ja tiloja jää nyt tyhjilleen. Osa rakennuksista on hyväkuntoisia ja niitä voidaan myydä pois, Mäkiranta kertoo.

– Kun kiinteistöjä on kallista ylläpitää, pitää tehostaa toimintoja. Se on nykypäivänä ihan hyväkin asia. Myös esimerkiksi runsas etätöiden tekeminen vapauttaa toimistotiloja, Mäkiranta pohtii.

Salossa toimitaan laajalla alueella ja rakennuksia on paljon, tällä hetkellä noin 300.

– Totta kai, kun on yksi sisäilma-asiantuntija ja rakennuksia on paljon, ei kaikkia rakennuksia millään tunne läpikotaisin. En millään ehdi edes käymään kaikissa. Silloin toiminta keskittyy niihin rakennuksiin, joissa on ongelmia. Kaikkiin sisäilmailmoituksiin kuitenkin puututaan yhtä lailla riippumatta siitä, missä päin kohde on, Mäkiranta kertoo.

Mäkiranta on kuitenkin käynyt lähes kaikissa päiväkodeissa ja myös koulut ovat tuttuja.

– Niihin olen erityisesti halunnut mennä tutustumaan, sillä ne ovat merkittäviä rakennuksia.  Pyrimme siihen, että lapset ja nuoret ovat hyvissä tiloissa. Näitä rakennuksia meillä on paljon ja niissä on paljon käyttäjiä. Lisäksi lapset ja nuoret viettävät niissä merkittäviä aikoja, Mäkiranta kertoo.

Samoin toimistotyöntekijät  työskentelevät toimistorakennuksissa pitkäaikaisesti.

Salon sisäilmatyössä seurataan kunnan väestöennusteita, joiden mukaan lasten määrä on laskeva. Tämä tarkoittaa Mäkirannan mukaan sitä, että koulujen lapsimäärät todennäköisesti pienenevät monella alueella.

– Yleinen pyrkimys ja kaikkien palvelualojen yhteinen tavoite on, että rakennukset ovat terveellisiä ja turvallisia ja että meidän julkiset tilamme ovat hyvässä kunnossa. On tärkeää, että saamme lyhennettyä korjausvelkaa ja rakennuksia korjataan ja että meillä on myös nykyaikaisia, toimivia tiloja, Mäkiranta sanoo.

Päättäjän tehtävä on priorisoida

Mäkiranta pohtii, että päättäjien täytyy olla viisaita päättäessään, missä aikataulussa korjaukset ja muutostyöt pystytään tekemään, sillä kunnilla on paljon muitakin  vastuualueita ja velvollisuuksia.

– Pääosin pystymme täällä Salossa tekemään ensimmäisen käynnin kohteessa kahden viikon kuluessa siitä, kun jostain kiinteistöstä on tullut haittailmoitus. Silloin tehdään ensikatselmus. Ensikäynnille ei ole jonoa. Riippuu aina tutkimusten myötä selviävästä korjausten laajuudesta, millä aikataululla toimenpiteitä pystytään toteuttamaan, Mäkiranta kertoo.

Pitkäkestoisemmat ja isommat korjaukset menevät Salossa aina investointien kautta. Ne täytyy hyväksyttää kunnassa. Mäkiranta tähdentää, että sellaiset akuutit tilanteet, joihin pitää reagoida nopeasti, menevät aina etusijalle. Niihin pystytään reagoimaan yleensä suhteellisen nopeasti.

Mineraalikuidut aiheuttavat ongelmia

Mäkiranta kertoo, että teolliset mineraalikuidut ovat tänä päivänä yhtä merkittävä sisäilmatekijä ja epäpuhtauslähde kuin mikrobit.

– Kuitulähteitä löytyy säännöllisesti kenttätutkimuksissa esimerkiksi ilmanvaihtokanavistoista. Kuitulähteet pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti poistettua, Mäkiranta kertoo.

Mineraalikuituja irtoaa kivi- ja lasivilloista, joita käytetään eristeinä.

– Jos avoimia villapintoja on esimerkiksi läpivienneissä, voi ilmanvaihto irrottaa niitä sisäilmaan, jolloin näkymättömät kuidut laskeutuvat pinnoille, Mäkiranta jatkaa.

Ilmanvaihtokanaviston äänenvaimentimissa ja päätelaitteissa on myös eristevilloja, joista saattaa hajotessa irrota kuituja. Mäkiranta kertoo, että nykyään villaäänenvaimentimet korvataan kuiduttomilla tuotteilla.

– Mineraalikuidut aiheuttavat hengitystieoireita sekä ihon ja silmien ärsytysoireita. Kun hiukkaset saadaan ilmasta pois, tilanne paranee nopeasti.

Ongelma on myös rakennusten epätiiveys. Ilmanvaihdon ollessa alipaineinen sisäilmaan tulee epäpuhtauksia rakenteista, esimerkiksi vaurioituneista eristeistä, tai alapohjan kautta maaperästä asti.

– Liittymät, joista tulee vuotoilmaa esimerkiksi alapohjasta tai muista rakenteista, pystytään yleensä korjaamaan nopeasti, mikäli muita ongelmia ei ole. Ensimmäisenä kohteissa aina tarkistetaan, minkälainen ilmanvaihto on, toimiiko se ja onko se tasapainossa, Mäkiranta sanoo.

Salossa panostetaan uudisrakentamisen laatuun

Salossa sisäilma-asiat tiedostetaan myös uudishankkeissa. Esimerkiksi LVI-suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa otetaan huomioon sisäilmastovaatimukset ja uuteen sisäilmastoohjeeseen on linjattu, että rakennusterveysasiantuntijan on oltava mukana tekemässä suunnitteluohjeita.

– Myös valvonta pyritään hoitamaan hyvin. Tarkoitus on, että sisäilmasto on lähtökohtaisesti hyvä, Mäkiranta kertoo.

On tärkeää rakentaa jo lähtökohtaisesti rakennuksia, joilla on pitkä elinkaari.

– Mielestäni ei kannata tehdä liian vaikeita ja uniikkeja ratkaisuja, joista ei ole kokemusta. Mieluummin kannattaisi tyytyä siihen, että on selkeät ratkaisut, jotka ovat sisäilmaltaan toimivia, Mäkiranta pohtii.

Lopuksi Mäkiranta tiivistää vinkin ja terveiset kuntien sisäilmatyötä tekeville.

– Meillä Salossa pidetään tärkeänä, että kunnalla on paljon omaa osaamista, asiantuntijoita ja riittävästi tekijöitä. Asiantuntijoitaa tarvitaan, kun suunnitellaan uutta ja korjataan vanhaa. Hyvä tiimityö ja viestintä ovat tärkeä osa sisäilmatyötä, Mäkiranta summaa.

Lue lisää Salosta:

Sisäilma-asiat Salon kaupungissa

Kirsi Mäkirannan Rakennusterveysasiantuntija (RTA) -opintojen opinnäytetyö: Salon kaupungin sisäilmastomallin ja sisäilmasto-ohjeen kehittäminen

Pienhiukkasten vaikutusmekanismit (THL): Pienhiukkaset ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma

Lue lisää muista kunnista:

Vantaa pääsi eroon yli 100 kiinteistön sisäilmailmoitusjonosta

Hyvinkäällä toimitaan nopeasti, kun tiloissa oireillaan

Kunnan sisäilmaongelmissa yhteistyö on valttia – Sisäilma-asiantuntijat kertovat työstään kunnissa

Artikkelikuvassa luminen Salonjokiranta, kuva: Salon kunta