Vantaa pääsi eroon yli 100 kiinteistön sisäilmailmoitusjonosta

Juttusarjassa haastatellaan kuntien sisäilma-asiantuntijoita ja kerrotaan, millaisia käytäntöjä kunnissa on kehitetty rakennusten sisäilmaongelmien hoitamiseksi

Kun Vantaan kaupungin sisäympäristöasiantuntija Leena Stenlund aloitti työt Vantaan kaupungilla, sisäilmailmoitusjonoa oli reippaasti yli 100 kiinteistön verran. Läheskään kaikkiin kohteisiin ei oltu ehditty vastata tai selvittää niiden tilannetta suuren kiinteistömassan vuoksi. Stenlund rupesi henkilökohtaisesti käymään ilmoituksia läpi.

Stenlund kertoo, että nyt Vantaalla ollaan jo pitkään oltu tilanteessa, että sisäilmailmoituksen jälkeen päästään joissakin viikoissa paikan päälle selvittelemään ja tilaamaan tutkimuksia.

– Yritämme koko ajan parantaa omia prosesseja, jotta sisäilma-asiat tulisivat selvitettyä nopeasti ja kustannustehokkaasti ja jotta korjaukset saataisiin tehtyä järkevästi oikeisiin rakennuksiin oikea-aikaisesti. Tärkeää on myös siivouksen laatu ja huolto. Jos huolto ei toimi, esimerkiksi jokin räystäskouru voi valuttaa seinälle pitkän aikaa, jopa vuosia. Tällaiset pitää huomata ja estää, Stenlund sanoo.

Syyt selviävät, kun selvitetään

Vantaalla sisäilma-asiantuntijat tilaavat kaupungin omistamiin rakennuksiin kunto- ja rakennetutkimukset. Sisäilma-asioiden hyvä hoitaminen vaatii henkilöresursseja kuntiin. On oltava henkilöitä, jotka ehtivät käydä kiinteistöjä läpi, tehdä toimenpiteitä, tilata tutkimuksia ja tehdä korjauksia.

Rakennusten kuntoa selvitetään rakenteiden kuntotutkimuksilla. Tärkeintä on avata rakenteita ja selvittää rakenteiden sisältä niiden vaurioita ja korjaustarvetta mikrobinäytteiden ja kosteusmittausten avulla. Lisäksi voidaan selvittää sisäilmasta mm. VOC-yhdisteiden (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) tai kuitujen määrää.

– Ei sisäilmassa ole mysteerejä, vaan kyllä rakenteet, materiaalit ja ilmanvaihdon toiminta vaikuttavat koettuun sisäilman laatuun. Tilankäyttäjien oireiluille löytyy lähes aina joku syy. Ihmisten tuntemuksiin ja kertomaan pitää luottaa. Eivät he turhaan valita, Stenlund sanoo.

Hänen mukaansa kunnissa, joissa ei ole omaa sisäilma-asiantuntijaa, sisäilma-asiat kuuluvat esimerkiksi kiinteistöpäällikölle, ylläpitoasiantuntijalle tai jollekin muulle henkilölle tekniikan, ympäristön ja tilapalveluiden palvelualueilla. Yhdelle ihmiselle saattavat pienemmissä kunnissa kuulua esimerkiksi sisäilma-asiat, puhtauspalveluiden tilaukset ja ulkoalueiden hoidon asiat, hän kuvaa.

– Meillä Vantaalla on todella ammattitaitoinen sisäilmatiimi, jonka kanssa on tehty pitkäjänteistä työtä jo vuosia. Työ kantaa hedelmää, ja nykyään päästään tekemään jo ennaltaehkäisevääkin toimintaa. Sisäilmatilanteet ovat helpottuneet monissa kiinteistöissä.

Poikkitieteellistä työtä

Stenlundin mukaan suurempiin kuntiin on saatu paljon päteviä sisäilma-asiantuntijoita. Stenlund on itse kuntotutkija, ja hänellä on myös rakennusterveysasiantuntijan pätevyys (RTA). Se on 1,5 vuotta kestävä työn ohessa tehtävä lisäkoulutus, jossa kouluttaudutaan selvittämään rakennusten sisäilmaan ja rakenteiden kuntoon liittyviä ongelmia. Koulutukseen kuuluu tietoa esimerkiksi home- ja kosteusvaurioista, VOC-päästöistä, kuiduista, rakenteellisista ongelmista, riskirakenteista, niiden tutkimisesta ja jonkin verran myös korjaamisesta.

– Koulutuksessa opitaan, miten lähdetään selvittämään sisäilmaongelmia, mitä selvitykseen kuuluu, mitä kannattaa korjata ja mitkä ovat sisäilmaongelmien vaikutukset ihmisille. Koulutus on nykyään todella hyvä ja ollut tarjolla jo pitkään, Stenlund sanoo.

Rakennusterveysasiantuntijakoulutukseen hyväksyttävät taustakoulutukset ovat säädeltyjä, esimerkiksi luonnontieteestä tai tekniseltä alalta. Koulutus voi olla vaikkapa mikrobiologi tai rakennustekniikan alalta.

– Sisäilma-asiat ovat poikkitieteellisiä, ja niissä pitää osata rakennustekniikkaa, mikrobiologiaa ja sisäilmakemiaa. Sen takia ei ole rajattu, että vain rakennustekniset ihmiset voisivat hakeutua koulutukseen. Jokainen rakennusterveysasiantuntija antaa lausunnon oman osaamistaustansa ja työhistoriansa mukaan, Stenlund sanoo.

Kuntien sisäilmaverkosto helpottaa omaa työtä

Vantaa kuuluu yhtenä perustajakaupunkina vuonna 2017 luotuun kuntien sisäilmaverkostoon. Asiantuntijaverkosto edistää kuntien rakennuskannan sisäilman parantamista sekä tekee yhteistyötä kiinteistöjen ylläpidon ja elinkaaren kehittämisessä. Verkosto etsii ratkaisuja ja toimintamalleja sisäilmatilanteiden hallitsemiseksi.

Alkuperäiset isot perustajakaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa halusivat käynnistää verkoston, koska osaamisen jakaminen on kaikkien etu. Kunnissa on monenlaisia haasteita sisäilmassa, rakennuksissa ja huollossa, ja kuntien täytyy kilpailuttaa kaikki isommat hankinnat.

– Jos jossain kunnassa on löydetty jokin hyvä toimintatapa, muissa kunnissa voidaan soveltaa se omaan toimintaan sopivaksi. Näin kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea työtä yksin, vaan päästään keskustelemaan ja vertailemaan asioita. Jaamme myös paljon tietoa kilpailutuksista. Siten esimerkiksi ilmanpuhdistimia hankkiessa saatavilla on jo valmiiksi hyvää materiaalia, Stenlund kertoo.

Livetapaamisissa sisäilma-asiantuntijat pääsevät keskustelemaan siitä, mikä kunnissa on milloinkin pinnalla.

– Saamme vaihdettua ajatuksia. Se on todella tärkeää ja se säästää kunnissa omaa työvoimaa ja resursseja, kun ei tarvitse tehdä kaikkea alusta asti, Stenlund sanoo.

Verkoston ohjausryhmään kuuluvat perustajakaupunkien lisäksi vaihtuvat jäsenet. Vuosina 2025–2026 ne ovat Jyväskylä, Oulu, Turku ja Rauma. Mukana verkostossa on pienempiäkin kuntia. Sisäilmayhdistys toimii ohjausryhmän sihteerinä ja koordinoi toimintaa ja verkoston tuottamia materiaaleja on julkaistu yhdistyksen sivulla.

Lisää pieniä kuntia toivotetaan tervetulleeksi verkostoon. Sitä kautta kuntien ammattilaiset voivat saada apua omaan sisäilmaprosessiin, rakennusten tutkimiseen ja muuhun aiheeseen liittyvään. Voit lukea lisätietoa verkostosta ja ilmoittaa kuntanne mukaan.

Sisäilmatyö on moniammatillista

Stenlund kertoo, että kun he tutkivat esimerkiksi sisäilmatilannetta koulussa, samalla kartoitetaan oiretilannetta.

– Meillä on sisäilmakouluterveydenhoitaja, joka selvittää oppilaiden oireilmoituksia. Hän auttaa henkilökohtaisesti etsimään esimerkiksi uutta koulua, jos tulee tilanne, että joku ei pysty olemaan jossakin koulussa. Meillä on paljon keinoja välttää henkilön oireilua, oli kyseessä sitten opettaja tai oppilas, Stenlund kertoo.

Vantaalla on myös tilanteita, että esimerkiksi vanhassa koulussa on jo todettu korjaustarve, mutta korjaukset eivät ala heti. Kaikkea ei voi korjata kerralla, Stenlund sanoo.

– Vaikka rakennuksen vauriot ja korjaustarve selviää tutkimuksissa, rakennuksen korjauksia ei yleensä voida aloittaa heti. Kohde menee jonoon, ja samalla voidaan aloittaa korjaussuunnittelun ja korjausten valmistelu. Jos kyse on päiväkodista tai koulusta, tarvitaan yleensä myös väistötilat. Pitää miettiä, mihin tilojen käyttäjät laitetaan vai korjataanko kesällä, jolloin koulun ei tarvitse mennä väistöön. Kesällä taas pystytään korjaamaan vain tietty pätkä ja seuraavana kesänä tietty pätkä. Asia ei siis aina ole kovin yksinkertainen, Stenlund toteaa.

–  Pyrimme selvittelemään mahdollisimman hyvin oiretilannetta ja tilaamme tiloihin ilmanpuhdistimia, mikäli kohteessa on selkeät vauriot ja tilat ovat tavalliseen tapaan käytössä. Ilmanpuhdistimet eivät poista ongelmaa, mutta niistä on havaittu olevan paljon hyötyä. Meillä on paljon muitakin toimenpiteitä, joita pystytään tekemään, jotta ihmiset pystyisivät olemaan tiloissa ja oireilu helpottaisi. Esimerkiksi ilmanvaihtoon liittyen pystymme ”tuunaamaan” tilannetta parhaaksi mahdolliseksi.

Asunnot ja liiketilat ovat omistajiensa vastuulla

Kuntien sisäilma-asiantuntijat huolehtivat vain kunnan omista kiinteistöistä. Asunnonomistajien ja liikehuoneiston asioiden edistäminen ei ole näiden asiantuntijoiden tehtävä.

–  Jos kyseessä on asuinrakennus, esimerkiksi omakotitalo, omistaja huolehtii rakennuksen kunnosta. Mikäli vuokra-asunnossa esimerkiksi haisee home tai asukas kokee oireita, pitää ensisijaisesti ilmoittaa kiinteistön omistajalle tai kerrostalossa huoltoon ja kiinteistön omistajalle. On heidän vastuullaan selvittää asiaa. Jos taloyhtiö ei ryhdy tekemään mitään tai toimenpiteet ovat puutteellisia, voi tehdä ilmoituksen terveystarkastajalle, Stenlund sanoo.

Lain mukaan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa omistajan tutkimuksiin ja tarvittaessa asettaa tilat käyttökieltoon.

Stenlund näkee, että taloyhtiöiden ja kiinteistön omistajilla on tärkeää olla osaamista ja omaa halua selvittää ongelmia ja kutsua tarvittaessa pätevä ammattilainen tutkimaan, mikä ongelmia aiheuttaa ja mitä niille kannattaa tehdä. Kun vika saadaan selville, voidaan aikatauluttaa korjaukset.

–  Terveystarkastaja on viimeinen keino, mikäli taloyhtiö ei useista huomautuksista huolimatta ryhdy toimenpiteisiin, Stenlund sanoo.

Osaaminen on lisääntynyt

Stenlund kokee, että sisäilma-asioiden hoitamisessa menty paljon eteenpäin viimeisten kymmenen vuoden aikana koko Suomessa. Kuntiin on tullut paljon ammattitaitoista väkeä sisäilma-asiantuntijoiksi, ja moni on pätevöitynyt rakennusterveysasiantuntijaksi.

– Kunnissa on valtavasti tietoa ja osaamista. Sen vuoksi rakennuksia päästään usein tutkimaan kunnolla. Tämän seurauksena tiedetään, mikä kohteissa on vikana ja päästään korjaamaan, Stenlund kertoo.

Haasteitakin toki on. Stenlund arvelee, että monissa kunnissa ongelmana on etenkin väistötilojen puute. Toinen haaste on se, että kun on paljon vanhoja rakennuksia, rahat eivät riitä kaikkialle. Silloin joudutaan tekemään päätöksiä siitä, mikä kiinteistö korjataan missäkin vaiheessa.

– Joudutaan miettimään, onko meillä varaa tehdä uutta päiväkotia vai korjataanko vanhaa. Suuren kiinteistömassan hallinnointi, hyvä huolto ja kunnossapito on haastavaa, hän kertoo.

Kuntien omistamissa tiloissa kautta Suomen suurimpia haasteita ovat nimenomaan rakennusten ja niiden rakenteiden ikä.

– Mitä vanhempi kaupunki, sitä vanhempaa mökkiä siellä on. Vantaalla suurin osa on arvioiden noin 1950–1990-luvulta, nehän alkavat jo olla aika vanhoja. Niissä tarvitaan usein laajoja peruskorjauksia, joissa uusitaan materiaaleja ja korjataan jo syntyneitä vaurioita, Stenlund sanoo.

Kun kyseessä on esimerkiksi 1980-luvun rakennus, on niissä väistämättä korjaustarvetta hyvästäkin kunnossapidosta huolimatta.

– Jo rakenteet voivat olla sellaiset, että vaikka ne ovat olleet priimaa aikoinaan, eivät ne enää välttämättä ole. On myös voinut tapahtua vaurioita. Tuolloin pitää selvittää kohteen tilanne: millaiset riskirakenteet ovat ja mistä voi tulla oireita ja hajua. Sen jälkeen tutkitaan ja siinä syy yleensä selviää, hän kertoo.

Lue lisää Vantaasta:

Vantaan toimintamalli sisäilmaongelmissa

Lue lisää muista kunnista:

Hyvinkäällä toimitaan nopeasti, kun tiloissa oireillaan

Monipuolinen koulutustausta auttaa Salon sisäilmatyössä

Kunnan sisäilmaongelmissa yhteistyö on valttia – Sisäilma-asiantuntijat kertovat työstään kunnissa

Kuvat: Jaana Åberg