Homepakolaiset ry selvitti ICF-luokituksen soveltuvuutta sisäilmasairaille

WHO on kehittänyt toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen (ICF-luokitus), joka huomioi laajasti erilaisia toimintakyvyn osa-alueita ja niihin vaikuttavia tekijöitä ympäristössä ja ihmisissä.

ICF-luokitus vaikuttaa lähtökohtaisesti sopivalta myös sisäilmasta sairastuneiden tilanteiden käsittelyyn, joten Homepakolaiset-yhdistys selvitti sen soveltuvuutta tähän tarkoitukseen tarkemmin.

Selvityksen tavoitteena oli hahmottaa, kattaako ICF-luokitus niitä oireita ja toimintakykyä nostavia ja laskevia tekijöitä, joita sisäilmasta sairastuneet käytännössä kohtaavat. Tällä sivulla kerromme selvityksen toteutuksesta. Selvityksen voit lukea täällä.

Taustatietoa: Mitä ICD- ja ICF-luokituksilla tarkoitetaan?

ICF-luokitus
Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF, The International Classification of Functioning, Disability and Health) kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä.
>> https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus
>> http://www.julkari.fi/handle/10024/77744
>> https://www.who.int/classifications/icf/en/

ICD-luokitus
ICD-luokitus (ICD, International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems) on WHO:n kehittämä kansainvälinen järjestelmä sairauksien luokitteluun. Suomessa käytössä kymmenes ICD-versio, jota kutsutaan lyhenteellä ICD-10.
>> https://koodistopalvelu.kanta.fi/codeserver/pages/classification-view-page.xhtml?classificationKey=23&versionKey=58
>> https://www.who.int/classifications/icd/en/

WHO on laatinut ICF- ja ICD-luokitukset toimimaan yhdessä toisiaan täydentäen. Näitä kahta järjestelmää, tautiluokitusta ja toimintakykyluokitusta, on tarkoitettu käytettäväksi rinnakkain.

Sisäilmasta sairastuneille ei löydy yhtä selkeää ja kaikkiin tapauksiin sopivaa kansainvälisestä tautiluokitusjärjestelmästä (ICD) löytyvää sairausdiagnoosia. Tautiluokitus soveltuu puutteellisesti kuvaamaan sisäilmaan liittyviä monimuotoisia terveysvaikutuksia ja oireiden yhteyttä ympäristötekijöihin.

Miten selvitys toteutettiin?

Selvitystä varten tuotettiin alkukartoituskysely ja teemahaastattelurunko, jotka laadittiin suoraan ICF-luokitukseen pohjautuen, sisäilmasta sairastuneiden tilanne huomioiden.

Tässä hyödynnettiin yhdistykselle vuosien aikana kertynyttä tietoa sisäilmasta sairastuneiden elämästä, jota on kerätty mm. haastatteluissa, kyselyissä, työpajoissa ja kenttätyössä.

Tämän jälkeen selvitimme näillä työkaluilla kolmannen sektorin toimijoiden käsityksiä sisäilmasairastamisesta toimintarajoitteena. Haastattelimme kuutta järjestöissä ja vertaistuessa pitkään toiminutta henkilöä, jotka olivat kohdanneet paljon potilaita ja seuranneet lukuisia erilaisia tapauksia vuosien ajan. Haastatellut olivat kohdanneet yhteensä tuhansia sisäilmasta sairastuneita. Kenttätyössä on muodostunut juureva kuva potilaiden aidoista tarpeista ja arjen tilanteista. Tätä monipuoliseen ymmärrykseen perustuvaa tietoa kannattaa hyödyntää sisäilmasta sairastuneiden palveluiden kehittämisessä.

Ennen kasvokkain haastattelua haastateltava sai reflektoida alkukartoituskyselyn avulla käsityksiään kehon toimintakykyä heikentävistä oireista sisäilmaongelmille altistuttaessa.

Kyselyssä oli ICF-luokituksen mukaisesti 19 eri oireryhmää. Kyselyn tarkoituksena oli herätellä haastateltava pohtimaan tietoonsa tulleita kehon toimintakykyä heikentäviä oireita sisäilmasta sairastuneilla. Alkukartoituskyselyä ei varsinaisesti analysoitu, vaan selvityksessä esille tulevat sisällöt perustuvat itse haastatteluissa tehtyihin pohdintoihin.

Varsinaista haastattelua varten laadittiin niin ikään ICF-luokitukseen pohjautuen teemahaastattelurunko, jossa osa-alueina olivat sisäilmaan liittyvät oireet ja oireiden vaikutus toimintakykyyn sen eri osa-alueilla, toimintakykyyn vaikuttavat ratkaisut ja osatekijät neljässä eri pääluokassa (tuotteet ja teknologiat, ympäristötekijät, tuki, suhteet ja asenteet) ja näiden alaluokissa.

Alkukartoituskysely ja teemahaastattelurunko löytyvät selvityksen liitteinä 1 ja 2.

Tuloksia ja jatkoselvitystarpeita

Haastattelujen perusteella ICF-luokitus toimii hyvänä lähestymistapana sisäilmasta sairastuneiden tilanteen kartoittamiseen.

ICF-luokituksen perusteella laaditut kysely- ja haastattelupohjat toivat esiin monipuolisesti niitä haasteita, joiden kanssa sairastuneet kamppailevat. Vastaavasti samalla tulevat monipuolisesti näkyviksi ne tekijät, jotka vaikuttavat toimintakykyyn ja joita huomioimalla toimintakykyä voitaisiin nostaa.

Selvityksen perusteella ICF-luokitus tarjoaa mahdollisuuksia koota ja kuvata kattavasti sisäilmasta oireilevan potilaan terveydentilaan ja toimintakykyyn vaikuttavia ympäristötekijöitä ja sisäilman epäpuhtauksista johtuvia toimintarajoitteita ja esteellisyyksiä.

ICF-luokituksessa esiintuotuja toimintakykyyn vaikuttavia osa-alueita kannattaa huomioida sisäilmasta sairastuneiden kuntoutusta suunniteltaessa. Näin päästään eteenpäin nykytilanteesta, jossa sisäilmasta sairastuneiden toimintarajoitteita ei osata huomioida ja ratkaista. Nyt käytettyjä kysely- ja haastattelupohjia voitaisiin kehittää eteenpäin myös käytännön potilastyön avuksi.

Nyt toteutettu selvitys on alustava, mutta lupaavuutensa perusteella luokituksen hyödyntämismahdollisuuksia ja soveltuvuutta kannattaisi ehdottomasti selvittää lisää. Kehitetyt kysely- ja haastattelupohjat soveltuvat myös sisäilma-asioista kiinnostuneiden tutkijoiden ja opinnäytetöiden tekijöiden käyttöön. Vastaavalla pohjalla toteutettu selvitys tulisi toistaa isommalla vastaajajoukolla. Myös sisäilmasta sairastuneita kohtaavien eri palveluissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ICF-lähestymistavan toimivuudesta olisi hyvä selvittää.

Lue lisää:

1. Tutustu selvitykseen
2. Tietoa sisäilmasta sairastumisesta