Selma viittasi koko vuoden ruudun kautta

Peruskoulun toinen luokka sujui etäopiskeluna

Sisäilmaongelmista kärsivä Selma kävi toisen luokan etäyhteyden välityksellä. Opettajan, äidin ja Selman itsensä mielestä järjestely toimi hyvin.

Kolmasluokkalaisen Selman opettaja Jouni on tyytyväinen oppilaansa opetusjärjestelyihin. Selma ei voinut opiskella omassa luokassaan koulun sisäilmaongelmien vuoksi ja suoritti toisen luokan etäyhteyden välityksellä kotoa käsin. Kolmannelle luokalle Selma siirtyi mukaan lähiopetukseen parakkirakennukseen, jonka sisäilma ei tyttöä sairastuta.

”Käytimme etäopetukseen Adobe Connect -ohjelmaa, jolla voimme lähettää oppitunnit reaaliaikaisina Selmalle kotiin”, Jouni kertoo. Tämän lisäksi koulusta kävi 1 – 3 kertaa viikossa resurssiopettaja Selman kotona. Lisäksi Selma osallistui joillekin oppitunneille ja kävi välitunneilla tapaamassa luokkakavereitaan.

Selman sairastelu alkoi ensimmäisellä luokalla, ja sen vuoksi hänen koulunkäynnistään tuli pian satunnaista. Kotona ollessaan tyttö toipui säryistä ja väsymyksestä. Etäyhteyden avulla Selma pysyi muun luokan tahdissa, ja hänen oli helppo palata lähiopetukseen kolmannen luokan alussa.

Pääasiassa etäopetusjärjestelyistä vastasi oma opettaja. Resurssiopettaja toimi Selman kokeiden valvojana ja katsoi hänen kanssaan läpi vihkotyöskentelyä. ”Resurssiopettajasta oli iso apu tilanteessa”, Jouni näkee.

Selman opetus räätälöitiin sekä Selman että tilojen kunnon mukaan.

Suurimmalle osalle oppitunneista Selma osallistui etäyhteyden välityksellä.

Selman kasvot ja ääni välitettiin luokkaan ruudun välityksellä, ja Selman kotiruudulla taas näkyivät luokkatoverit.

”Selma pystyi käymään myös osalla välitunneista, sillä hän asuu lähellä”, opettaja kertoo. Musiikin ja käsityötunneille Selma osallistui normaalisti, sillä ne pidettiin toisessa rakennuksessa.

”Järjestely toimi erittäin hyvin”, opettaja näkee.

Kaverit tyytyväisiä

Luokkakaverit tottuivat järjestelyyn nopeasti. ”Muutaman oppitunnin aikana siihen totuttiin. Luokkakaverit tiesivät Selman tilanteen ja olivat tyytyväisiä, että Selma voi osallistua”, opettaja kertoo. Koulun jälkeen Selma vietti aikaa kavereiden kanssa pihapiirissään kuten muutkin lapset.

Luokkakavereiden vanhemmille kerrottiin järjestelystä vanhempainillassa. Heille kerrottiin videoyhteyden olevan reaaliaikainen ilman tallennusta. Myös Selman äiti kertoi tyttärensä tilanteesta vanhempainillassa.

Jouni sanoo, että opettajalta vaadittavat tekniset järjestelyt oli nopea oppia.

Etäoppilaan huomioiminen vaati kuitenkin keskittymistä. ”Toiminta on sidotumpaa lukujärjestykseen silloin, kun mukana on etäoppilas, ja suuret muutokset ovat hankalia toteuttaa”, hän sanoo.

”Hyvin vähän käytännön haasteitä tästä kuitenkaan tuli, kun käytössä olivat nykyaikaiset opetusvälineet kuten dokumenttikamera.”

Apua sai helposti

Koulu sai tukea teknisiin järjestelyihin eSko-hankkeen, nykyisen Kolibri-hankkeen Harri Mantilalta, joka vastaa etäopetusjärjestelyiden tukemisesta ja kehittämisestä sairaiden koululaisten avuksi. ”Harri oli meillä perehdyttämässä tähän hommaan, ja muut asennukset hoituivat koululla”, Jouni kertoo.

Etäjärjestelmien käytön opettelu ei opettajan mielestä ollut hankalaa.

”Adobe on oppilaan kannalta erittäin helppo liittyä mukaan. Äänentoistolaitteiden on oltava laadukkaat. Kuvan suuntasimme usein luokkaan opettajan sijaan.”

”Jäin kaipaamaan hyvää mikrofonia, jonka avulla olisin voinut liikkua enemmän. Nyt pysyin lähellä työpöytääni.”

Teknisiin ongelmiin törmättiin silloin tällöin.  ”Valtava etu oli, että Selma oli niin oma-aloitteinen. Selma oppi nopeasti itse käynnistämään koneen uudelleen, jos teknisiä ongelmia tuli, ja näin saatiin yhteys palautumaan. Isommissa ongelmissa Selma laittoi tekstiviestin, ja ongelma korjattiin. Selman kanssa myös aika paljon chattailtiin Adoben chatin kautta.”

Opetuksen seuraaminen etäyhteyden välityksellä on rankempaa kuin lähiopetukseen keskittyminen. Opettaja kertoo, että kolme tuntia oli Selmalle maksimi videoyhteyden kautta keskittymisessä. ”Sen jälkeen Selma herpaantui”.

Koko lukuvuosi saatiin kuitenkin hyvin suoritettua. ”Opetussuunnitelmallisesti pysyttiin hyvin mukana, vain käsitöissä hän jäi vähän jälkeen”, opettaja kertoo.

”Suosittelen tällaista järjestelyä ilman muuta. Tämä soveltuu moneen muuhunkin, esimerkiksi pienryhmille. Kokemus on avartanut omaa näkemystäni siitä, millaisia käyttömahdollisuuksia tällaisella opetusjärjestelyllä voisi olla. Ei näitä ole likimainkaan hyödynnetty siinä määrin mitä voisi”.

Tauko paransi sietokykyä

Nyt Selma on lähioppilaana parakkikoulussa. Ensimmäisellä luokalla Selmalle kokeiltiin luokan vaihtoa muutamaan eri parakkirakennukseen, mutta Selma sairastui homekoulusta parakkeihin tuoduista tavaroista. Nykyisessä parakissa on uudet kalusteet.

Järjestelyn toimivuutta seurataan. ”Muutama tunti viikossa on vanhan koulurakennuksen puolella, ja sen Selma on kestänyt ilman oireiden ilmaantumista”, Selman äiti Hanna kertoo.

”Kuitenkin aamunavaukset vanhan koulurakennuksen salissa aiheuttivat nopeasti oireita, joten ne jätettiin saman tien pois Selmalta.”

Äiti on onnellinen, kun tytön koulunkäynti on järjestynyt oireilusta huolimatta. ”Tilanne on mahtava näin, olemme tosi iloisia. Pysyviä oireita ei jäänyt, ja kun kroppa sai täydellisen altistuskatkon, kestää Selma tällä hetkellä pikkuisen altistusta”, Hanna sanoo.

Selma on onnellinen uudessa parakissa muiden lasten kanssa. ”Sinne päästessään hän oli se ’maailman innostunein’ koululainen”, äiti sanoo.

Kustannukset ja tekniset ratkaisut

Adobe Connect -ohjelma (oli valmiina)
Kotikäynnit otettiin resurssiopetuskiintiöstä
Tietokone (oli valmiina). Sopiva tietokone maksaa n. 400 €
Web-kamera (usein koneessa valmiina). Ulkoinen web-kamera maksaa n. 100 euroa
Sankakuulokkeet (ääni ei kierrä), 30 – 50 €
Luokkatilaan soveltuva laadukas kokousmikrofoni, n. 400 €. (esim. Chat170-kokousmikrofoni, joka voidaan sijoittaa esimerkiksi luokkatilan kattoon ensimmäisen pulpettirivin kohdalle; tämä puuttui Selman luokasta).

 

Palaa tarinoiden etusivulle.