Ftalaatit ja rakennettu ympäristö
Tutkimuspoimintoja muovinpehmentimistä sisäympäristössä.
Lyhyitä tutkimusesittelyjä ftalaateista sisäympäristössä.
Rakennusmateriaalit vaikuttavat pölyn ftalaattipitoisuuteen sisäympäristössä
Associations of phthalate concentrations in floor dust and multi-surface dust with the interior materials in Japanese dwellings
Alt Bamal ym. (2014). The Science of the Total Environment.
Siirry tutkimukseen.
Tutkimuksessa havaittiin valittujen rakennusmateriaalien vaikuttavan sisäilman pölyn ftalaattipitoisuuksiin. Näytteitä kerättiin 128 japanilaisperheen kodeista.
Tutkimuksessa mitattiin pölynäytteistä seitsemää eri ftalaattia. Esimerkiksi lattiamateriaalityyppi vaikutti siihen, millaisia ftalaatteja pölynäytteistä mitattiin. Esimerkiksi laminaattilattiat assosioituivat suurempiin DiBP-pitoisuuksiin, kun taas PVC-lattiamateriaalista syntyi enemmän DEHP-päästöjä. Myös seinä- ja kattomateriaalien vaikutuksia arvioitiin.
Sikiöaikainen altistuminen ftalaateille Krakovassa ja New Yorkissa – ftalaateille altistutaan myös hengitysteitse
Prenatal exposures to phthalates among women in New York City and Krakow, Poland.
Adibi ym. (2003). Environmental Health Perspectives.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1241713/
Tutkimuksessa selvitettiin hengitysilman kautta tapahtuvaa altistumista ftalaateille sekä virtsan ftalaattipitoisuuksien yhteyttä ftalaateille altistumiseen.
Tutkimuksessa oli mukana 60 raskaana olevaa naista New Yorkista ja Puolan Krakovasta. Koehenkilöt kuljettivat mukanaan henkilökohtaisia ilmanlaadun mittareita 48 tunnin ajan.
Altistuminen ftalaateille oli huomattavaa. Lisäksi havaittiin, että ftalaattien määrät virtsassa korreloivat ftalaattimääriin, joita koehenkilöiden mukanaan kuljettamista mittareista mitattiin.
Tutkijoiden mukaan tulos antaa viitteitä siitä, että raskaana olevat naiset altistuvat ftalaateille merkittävässä määrin ja että hengitysteitse altistuminen on yksi merkittävä altistumisreitti.
Ftalaattialtistuksen arviointi toistuvista ilmanäytteistä ja virtsanäytteistä. Tutkimus raskaana oleville naisille.
Characterization of phthalate exposure among pregnant women assessed by repeat air and urine samples.
Adibi ym (2008). Environmental Health Perspectives.
Siirry tutkimukseen.
Tutkimuksessa mitattiin raskaana olevien naisten altistumista useille eri tyyppisille ftalaateille koehenkilöiden mukanaan kuljettamien keräimien, virtsakokeiden ja kodin sisäilmasta tehtävien mittausten avulla.
Raskauden aikana virtsanäytteistä arvioitavaan ftalaattialtistukseen tarvitaan yksittäisen näytteen sijaan pidempiaikaista mittaamista. Raskaus vaikuttaa myös näytteiden analysoinnissa käytettävien menetelmien valintaan. Sisäilmanäytteistä yksittäisellä mittauksella voidaan saada yksittäistä virtsanäytettä luotettavampia tuloksia.
Tutkimuksessa havaittiin korrelaatiota ilmanäytteiden ja virtsan ftalaattipitoisuuksien välillä. Löydös vahvistaa tutkimusryhmän aiemman tuloksen hengitysilman ftalaattien ja virtsanäytteiden ftalaattien välisestä yhteydestä, mutta aiheesta tarvitaan jatkotutkimuksia.
Tutkimukseen osallistui 28 raskaana olevaa naista.
Kosteus on yhteydessä korkeisiin DEHP-päästöihin muovipohjaisesta seinäpaperista
Higher moisture content associated with the greater emission of DEHP from the plastic wallpaper.
Hsu ym. (2003), Environmental Research.
Siirry julkaisuun.
Tapettien ftalaattipäästöjä analysoitiin koeolosuhteissa. Materiaalin kosteuden havaittiin kiihdyttävän päästöjä.
Vastaavia löydöksiä on tehty useissa muissakin tutkimuksissa, yllä kuvatun Ait Bamai ym. (2014) lisäksi mm. Bornehag ym. 2005 Phthalates in indoor dust and their association with building characteristics, Norback ym. 2000 Asthma symptoms in relation to measured building dampness in upper concrete floor construction, and 2-ethyl1-hexanol in indoor air ja Zhang ym. 2013 Levels of phthalate esters in settled house dust from urban dwellings with young children in Nanjing, China.
Lisää ftalaatteihin ja sisäympäristöön liittyvää tutkimusta:
Liu ym. (2022). Indoor exposure to phthalates and its burden of disease in China.
Indoor Air.
Kiinalainen tutkimus sisäympäristön ftalaattialtistumisen kansanterveydellisistä vaikutuksista. Mallinnuksen mukaan sisäilmaperäinen ftalaattialtistuminen aiheuttaa 0,9 % kaikesta maan tautitaakasta (mitattuna DALY-arvona). https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/ina.13030
Bølling ym. (2020). Phthalate exposure and allergic diseases: Review of epidemiological and experimental evidence.
Katsausartikkeli ftalaateista ja allergiasairauksista. Katsauksessa käsitellään myös sisäilmaperäistä altistumista. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160412020305493#!
Bornehag ym. (2004). The association between asthma and allergic symptoms in children and phthalates in house dust: a nested case–control study. Environmental Health Perspectives.
Clausen ym. (2004). Emission of di-2-ethylhexyl phthalate from PVC flooring into air and uptake in dust: emission and sorption experiments in FLEC and CLIMPAQ. Environmental science & technology.
Wang (2009). Adsorption of cable emitted DEHP (Di-(2ethylhexyl) phthalate) on indoor dust. M.S. thesis, National Kaohsiung First University of Science and Technology, Kaohsiung, Taiwan.
Schripp ym. (2010). Chamber studies on mass-transfer of di(2- ethylhexyl)phthalate (DEHP) and di-n-butylphthalate (DnBP) from emission sources into house dust. Atmospheric Environment.
Hsu ym. (2012). Relationship between indoor phthalate concentrations and dampness or visible mold. 10th International Healthy Buildings Conference 2012.
Hsu ym. (2012). Predicted risk of childhood allergy, asthma and reported symptoms using measured phthalate exposure in dust and urine. Indoor Air.
Jeon ym. 2016. Migration of DEHP and DINP into dust from PVC flooring products at different surface temperature. Science of the Total Environment.
James-Todd & Goodman. Research summary: Phthalates. Healthy Buildings Program, Harvard School of Public Health. https://buildingevidence.forhealth.org/research-summary/phthalates/
