Kysymyksiä professori Juha Pekkaselle ja ylilääkäri Markku Sainiolle

Potilasjärjestö toivoo sisäilma-alan asiantuntijoilta vastauksia kansalaisten kysymyksiin, sillä keskustelu on tärkeää luottamuksen rakentamiseksi.

Viite ry − Tieteen ja teknologian vihreät − järjesti Sisäilma ja tiede -webinaarin 27.10.2020. Tapahtumassa luennoivat professori Juha Pekkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja Helsingin yliopistolta sekä ylilääkäri, neurologi Markku Sainio Työterveyslaitokselta (TTL).

Tapahtumassa esitettiin paljon yleisökysymyksiä, joista suurimpaan osaan luennoitsijat eivät ehtineet vastata. Yleisöstä toivottiin, että luennoitsijat voisivat vastata kysymyksiin myöhemmin. Koska tämä ei ole toteutunut, Homepakolaiset ry on tehnyt yleisökysymyksistä koosteen.

Sisäilma-alalla toimivat ovat pitkään toivoneet, että sosiaali- ja terveysministeriö ja sen alaiset laitokset THL ja TTL kävisivät  avointa keskustelua kansalaisten kanssa. On tärkeää, että viralliset tahot osallistuvat viestinnästään syntyvään jatkokeskusteluun. Suurin osa kansalaiskysymyksistä on asiallisia ja asiantuntevia.

Oikea tieto on tärkeää

Viimeistään korona-aika on tehnyt selväksi, miten tärkeää kansalaisille suunnatussa viestinnässä on oikean ja selkeän tiedon jakaminen. Mikäli halutaan lisätä kansalaisten luottamusta virallisiin organisaatioihin ja vähentää liikkeellä olevan väärän tiedon määrää (valeuutiset ym.), olisi julkislaitosten ja niitä edustavien työntekijöiden hyvä pystyä perustelemaan esittämänsä, kiistanalaisetkin asiat.

Tärkeää on myös tuoda esille selkeästi, mikä on työntekijän omaa mielipidettä ja hypoteesia ja milloin kyse on vahvasta ja yleisesti tutkimusmaailmassa hyväksytystä tiedosta. Hyvään tieteelliseen tapaan kuuluu myös välttää niin sanottua kirsikanpoimintaa, eli pelkästään omia teorioita tukevan tiedon valikointia. Tiedolle on myös hyvä esittää lähdeviitteet. Aikana, jolloin väärän terveystiedon leviäminen on yleistä, tulisi erityisesti huolehtia julkisten laitosten viestinnän selkeydestä ja avoimuudesta.

Myös päättäjät kaipaavat perusteellisia vastauksia sisäilma-alan tutkimusta koskeviin kysymyksiin ymmärtääkseen suomalaisella sisäilma-alalla vallitsevia jakolinjoja. Homepakolaiset ry on samaa mieltä Viitteen kanssa siitä, että poliittisessa päätöksenteossa on aina vaadittava tieteeseen ja tutkimukseen perustuvaa näyttöä, kun tehdään yhteiskuntaan monin tavoin vaikuttavia pitkäaikaisia päätöksiä.

Jotta nämä tavoitteet toteutuisivat Suomessa sisäilma-asioiden osalta, toivomme Pekkasen ja Sainion lähtevän mukaan vuorovaikutteiseen keskusteluun sisäilmatutkimuksesta ja toimintamalleista. Kyseisen tilaisuuden yleisökysymykset ovat tähän hyvä reitti, ei vähiten siksi, että vastaaviin kysymyksiin on toivottu vastauksia jo pitkään monissa muissakin yhteyksissä.

Kysymykset on toimitettu 17.3.2021 luennoitsijoille sähköpostitse. Homepakolaiset ry sitoutuu julkaisemaan vastaukset ja toivoo samalla aiheesta laajempaa, kansalaisten, päättäjien ja asiantuntijoiden välistä avointa ja läpinäkyvää keskustelua.

Webinaarin yleisökysymyksiä Juha Pekkaselle ja Markku Sainiolle

Keräsimme talteen tapahtuman kommenttikentässä esitetyt kysymykset. Kysymyksiä on luettavuuden ja vastattavuuden helpottamisen vuoksi tiivistetty, yhdistelty ja selvennetty.

Luennoitsijat ovat esittäneet väitteen siitä, että sisäilmariskit tunnetaan laajasti. Väite on vastoin sitä, mitä aiheesta kansainvälisesti keskustellaan. Nythän tehdään paljon tutkimusta eri aineiden vaikutusmekanismeista, yhteisvaikutuksista ja ylipäänsä siitä, mitä haitta-aineita sisäympäristössä eri maissa on ja miten niitä voidaan mitata. Menetelmät kehittyvät ja mielenkiintoisia löydöksiä tulee koko ajan.

• Mihin perustuu väite siitä, että kaikki sisäilmariskit tunnetaan jo hyvin?
• Tiedetäänkö mielestänne riittävästi siitä, mille kaikelle ihmiset rakennuksissa altistuvat?
• Viitteen webinaarissa käsittelemättä jäivät
  a) eri aineille altistumisen yhteisvaikutukset
  b) altistuskertymän merkitys.
  Ettekö pidä näitä keskeisinä seikkoina, kun pyritään ymmärtämään ympäristöterveyskysymyksiä?
• Millaiset lähteet ovat mielestänne sopivia ympäristöterveyskysymysten yhteydessä asiantuntijoiden käytettäviksi? Miten on perusteltavissa esimerkiksi se, että Juha Pekkanen tarjoaa esityksessään tiedon lähteenä toimittaja Jani Kaaron artikkelia − vaikka Kaaro ei ole lääketieteen eikä ympäristöterveyden asiantuntija − mutta viittaa niukasti tieteellisiin artikkeleihin?

WHO:n homeongelmien terveysvaikutuksia käsittelevässä vuoden 2009 julkaisussa todetaan, että erilaisten homeperäisten epäpuhtauksien mittaaminen on ollut hankalaa, sillä monille aineille ei ole vielä validoituja mittausmenetelmiä (on olemassa paljon erilaisia kosteusvauriomikrobiperäisiä epäpuhtauksia). Siksi homeperäisten terveysongelmien yhdistäminen tiettyyn sisäilman haitta-aineeseen on ollut vielä hankalaa. Julkaisun jälkeen menetelmiä on kuitenkin kehitetty.

• Mitkä ovat mielestänne mikrobiperäisten epäpuhtauksien mittaamisessa tärkeimmät kehityskohteet tällä hetkellä?
• Mitkä ovat keskeisiä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia, joiden haitallisista vaikutuksista on saatu viitteitä ja joita kannattaisi nyt sen vuoksi erityisesti tutkia lisää?

Euroopan unionin uudessa kemikaalistrategiassa on nostettu esiin monenlaisia kemikaaliryhmiä (mm. hormonaaliset haitta-aineet, karsinogeenit, neurotoksiset ja immunotoksiset aineet), joille altistumista halutaan EU:ssa vähentää merkittävästi. Yksi keskeinen materiaaliluokka, jossa tähdätään päästöjen vähentämiseen, ovat rakennusmateriaalit.

• Onko tämä mielestänne tarpeellinen kehityskulku, johon on syytä Suomessakin kiinnittää huomiota?
• Onko tutkittu esimerkiksi, miten yleisiä  märkäbetoni-muovimatto-ongelmat Suomessa ovat,  millaisia oireita tällaisissa tiloissa raportoidaan ja poikkeaako oireilu jotenkin ”muusta sisäilmaoireilusta”? Miten tällaisia ongelmia voitaisiin vähentää?

STM ja sen alaiset laitokset ovat viime vuosina juurruttaneet Suomeen käsitystä, että pitkäaikainen sisäilmaan kohdistuva oireiluherkkyys olisi toiminnallinen häiriö, joka johtuu ympäristön kokemisesta haitalliseksi, ei sisäympäristön epäpuhtauksista. Tämä on heikentänyt sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilannetta Suomessa.

• Miksi THL ja TTL keskittyvät sisäilma-asioissa toiminnallisen häiriön teemaan ja psyykkisiin hoitoihin tutkimustiedon valikoinnissa, omissa tutkimuksissaan, kannanotoissaan ja muussa viestinnässään?
• Miksi ei huomioida ja viestitä yhtä suurella panostuksella esimerkiksi sitä, kuinka ihmisten oireet alkavat helpottaa, kun he pääsevät pois oireiluttavista tiloista?
• Miksi THL ja TTL korostavat psykososiaalisten tekijöiden merkitystä huomattavan paljon juuri sisäilmaoireilun ja -sairastamisen kohdalla verrattuna muuhun oireiluun ja sairastamiseen?
• Miksi sisäilmasta oireilun ja sairastumisen toiminnallisuutta perustellaan tutkimuksilla, jotka eivät liity sisäilmaan? Miksi nämä tutkimukset soveltuisivat sisäilma-aiheeseen?
• Mitä ovat ne kymmenet satunnaistetut tutkimukset, jotka osoittavat, että ei-ohimenevä sisäilmasta oireilu ei perustu epäpuhtauksiin ja on toiminnallinen häiriö?

Sisäilmasta oireilevat ja sairastuneet luokitellaan toiminnallisesti oireileviksi kevein perustein, koska on tyypillistä, että heille ei terveydenhuollossa tehdä perusteellisia poissulkututkimuksia.

Myös rakennuksista on vaikeaa tutkimuksin poissulkea, ettei siellä esiinny jotakin oireita aiheuttavaa. Tämä johtuu muun muassa mittausmenetelmien keskeneräisyydestä ja yhteisvaikutusten tuntemattomuudesta. Kaikkia sisäilman yksittäisiäkään aineita ja niiden vaikutuksia ei vielä edes tunneta.

Rakennuksen sisäilmassa voi helposti olla tuhansia erilaisia epäpuhtauksia. Tällaisen seoksen terveysvaikutuksista ja mekanismeista tuskin tullaan koskaan saavuttamaan kattavaa tieteellistä varmuutta, mutta suomalaisissa sisäilmalinjauksissa jätetään pitkälti huomioimatta sekin, mitä terveysriskeistä jo tiedetään. Ympäristöterveyskysymyksissä olisi järkevää kuunnella varhaisiakin signaaleja terveysriskeistä.

• Miten sisäilmaan liittyvä oireilu on ylipäätään mahdollista diagnosoida toiminnalliseksi häiriöksi riittävän varmasti ja perusteellisesti tämänhetkisen tietämyksen ja terveydenhuollon käytäntöjen varassa?
• Miksi sairastuneita kehotetaan olemaan välttämättä tiloja, joissa oireilua esiintyy? Miten poissuljetaan mahdollisuus, että kyseessä on todellisuudessa haitallinen ympäristö, kun terveysperusteisia arvoja ei ole ja tilojen tutkimisessa ja korjaamisessa on voinut tapahtua virheitä?
• Miten erotetaan lievä myrkytystila ja toiminnallinen häiriö toisistaan?
• Miten keskushermoston herkistyminen erotetaan mahdollisesta keskushermoston tulehdustilasta?
• Kenellä on vastuu, jos esim. allergisen alveoliitin oireet tulkitaan toiminnalliseksi häiriöksi, ja altistumisen jatkuminen johtaa pysyvään keuhkovaurioon?
• Osaatteko sanoa, miksi alveoliitin oireet täyttäviltä ”sisäilmaoireilevilta” potilailta tutkitaan allergista alveoliittia niin harvoin?
• Miten THL:n sisäilmakyselyissä tutkitaan astman lisääntymistä? Koululaisille käytettävässä kyselyssä astma oli ainoastaan taustakysymyksenä (ikä, sukupuoli, allergia, astma ym. taustatekijät). Vertailuna: on olemassa myös muiden toimijoiden kyselyjä, joissa huomioidaan, onko astmassa tapahtunut muutoksia ja millaisia muutokset ovat.

Kun Suomessa pitkäaikaisen sisäilmaan kohdistuvan oireiluherkkyyden on katsottu olevan toiminnallinen häiriö, on sisäilmapotilaille ryhdytty tarjoamaan hoidoksi psykososiaalisia ja vaihtoehtoisia kaupallisia kuntoutusmenetelmiä. Niitä tarjotaan – vieläpä tieteellisessä kontekstissa ja monissa kanavissa toistuvasti − vaikka niiden vaikuttavuudesta ei ole näyttöä.

• TTL:n omien kotimaisilla sisäilmapotilailla tehtyjen tutkimusten (TOSI ja SITY) mukaan psykososiaaliset hoidot eivät ole vaikuttavia. Miksi hoitoja silti suositellaan sisäilmapotilaille ja perusteena käytetään muilla potilasryhmillä kuin sisäilmapotilailla tehtyjä tutkimuksia? Eikö hoitojen pitäisi perustua tieteellisesti todennettuihin hoitoihin eikä teoriaan?
• Miksi sisäilmasta sairastuneiden hoitokeinoksi esitetään DNRS-menetelmää? Millaista vertaisarvioitua tieteellistä näyttöä DNRS-menetelmästä ja sen soveltuvuudesta sisäilmasta sairastuneille on olemassa?
• Miksi kokemusasiantuntijatieto kelpaa STM:lle, THL:lle ja TTL:lle todisteeksi vain silloin, kun halutaan osoittaa, että sisäilmaoireilu on toiminnallinen häiriö ja kun halutaan suositella DNRS-menetelmää?
• Kuinka moni on toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla parantunut verrattuna potilaisiin, jotka ovat saaneet muita hoitoja tai joiden arjessa on tehty sisäilman laatua kohentavia toimenpiteitä?

Helsingissä 17.3.2021

Homepakolaiset ry