Kirjoittajan arkistot:Katja Pulkkinen

Maailmanympärimatka sisäilma-uutisiin

Ovatko ”homekoulut” vain suomalainen ilmiö? Miten sisäilmaongelmiin muualla suhtaudutaan?

Teimme Googlella maailmanympärimatkan kuuden maan uutisiin valiten kohteiksi useita kieli- ja kulttuurialueita. Rajasimme haun koulujen sisäilmaongelmiin, mukana on myös muutamia päiväkoteja. Alla poimintoja uutisista Saksan, Italian, Ranskan, Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ruotsin valtakunnallisista ja paikallisista medioista.

Sisäilmakysymykset ovat selvästi kansainvälinen ongelma. Kyse ei ole pelkästään homeongelmista, vaan ajallemme tyypillisistä ympäristöterveyskysymyksistä, paikallisin erityispiirtein.

Koulujen sisäilman laatuun ovat vaikuttaneet ainakin koulurakennusten ylläpidon ja korjausten laiminlyönnit, uudentyyppiset rakentamistavat ja rakennusmateriaalit sekä koulurakennusten rakentaminen myrkyllisille maa-alueille. Monessa muussakin maassa kärvistellään 60–70 -luvuilla rakennetun koulukannan rapistumisen kanssa, jonka korjaaminen vaatii merkittäviä taloudellisia investointeja. Kaikkialla vanhemmat toivovat lapsilleen terveellisiä opiskeluolosuhteita, barrikadeillekin on lähdetty monessa maassa.

Tällaisia uutisia aiheesta löysimme.

Saksa

Koulujen homeongelmat ja muut sisäilmaterveyteen liittyvät kysymykset puhuttavat Saksassa kautta maan.

Saksan kouluista on löytynyt vakavia puutteita, kattovuotoja, mikrobeja ja muita haitallisia yhdisteitä. Hiilidioksidipitoisuus on tutkimusten mukaan koululuokissa liian korkea eikä ilmanvaihto ole jatkuvasti päällä. Korjausvelkaa on arvioiden mukaan 34 miljardia euroa, mutta kaikki osavaltiot eivät ole näissä laskelmissa mukana. Elokuussa 2017 julkaistun artikkelin mukaan Saksassa on päätetty miljardien eurojen arvoisesta koulujen saneerausohjelmasta. Näin suurta investointia kouluihin ei ole tehty kymmeneen vuoteen. Aiheesta ovat uutisoineet Das Erste ja Der Spiegel:

Das Erste (julkisesti rahoitettu TV-kanava), lokakuu 2017: Vaarallisia epäpuhtauksia koulussa
(Gefährliche Schadstoffe in der Schule)

Der Spiegel (suuri aikakauslehti), elokuu 2017: Liittohallitus ja osavaltiot päättivät koulujen saneerausohjelmasta.
(Bund und Länder beschließen Sanierungsprogramm für Schulen)

***

Augsburgissa oppilaat ovat aktivoituneet sisäilmaongelmien vuoksi. Erään koulun 2 500 oppilaasta järjesti mielenosoituksen, koska koulutilat eivät ole enää käyttökunnossa vuotavan katon vuoksi, eikä opetusta pystytä kaikissa luokissa järjestämään. Paikallislehden uutisointia aiheesta:

Augsburger Allgemeine (paikallislehti), maaliskuu 2018: Augsburgin suurin koulu on kriisitilassa.
(Augsburgs größte Schule ist ein Sanierungsfall)

Augsburger Allgemeine (paikallislehti), syyskuu 2017: Kuinka sairaita saksalaiskoulut ovat?
(Wie marode sind deutsche Schulen?)

***

Kasselissa puolestaan järjestettiin koululakko parempien olosuhteiden, muun muassa puhtaiden koulujen puolesta. Lakkoon osallistui useita kouluja, jotka vaativat lisää rahaa koulutukseen:

Der Spiegel (suuri aikakausilehti) , Joulukuu 2017: Kasselissa lakkoillaan homeen vuoksi.
(Marode Schulgebäude in Kassel Schüler streiken wegen Schimmel)

***

Leipzigissa osa vanhemmista ei haluaisi päästää lapsiaan kouluun, sillä koulun kellarista löydettiin hometta ja koko kerros poistettiin käytöstä. Silti koulun muut tilat pidettiin edelleen käytössä. Uutinen aiheesta:

Leipziger Volkszeitung (paikallislehti), joulukuu 2017: Homeita ja byrokratiaa – taistelu peruskoulun märästä kellarista.

***

Geldernissä erään koulun rehtori teki valituksen homeesta. Ensiavuksi luokkien ikkunat päätettiin pitää auki. Tilanne oli rehtorin mukaan niin katastrofaalinen, että hän kutsui lehdistön paikalle. Tämän jälkeen kaupunki alkoi selvittää ongelmaa. Artikkeli ja videouutinen tapauksesta:

WDR (läntisen Saksan julkisen palvelun televisiokanava), lokakuu 2017: Gerdernin sairas koulu.
(Marode Schule Geldern) (linkki ei enää toimi)
Video aiheesta, elokuu 2018: Tältäkö koulujemme pitää näyttää?
(Sollten so unsere Schulen aussehen?)

BERLIININ ALUE

Useat Berliinin koulut ovat järkyttävässä kunnossa. WC:t haisevat, rappaukset murenevat ja luokkia on suljettu. Useissa kouluissa on todettu vakavia homeongelmia ja ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään.

Yksi ongelmien aiheuttajista on pohjavesi, joka on näillä alueilla usein kellarikerrosta ylempänä. Lisäksi pohjaveden pinta on noussut vuodesta 1989 metrin. Erään koulun pohjakerroksen kaikista tiloista löytyi homeitiöitä, jolloin koko kerros suljettiin. Myös koulun katto on vuotanut ja homeongelmia todettiin muuallakin rakennuksessa. Mitä enemmän koulua tutkittiin, sitä enemmän ongelmia löytyi, joten koulun oppilaat siirrettiin muualle opiskelemaan. Berliiniläiskoulujen tilanteesta on uutisoitu useissa medioissa:

Berliner Zeitung (paikallislehti), joulukuu 2017: Homeen valtaama koulu Weddingissä vaatii perusteellisen korjauksen.
(Massiver Schimmelbefall Schule im Wedding muss grundsaniert werden)

Tagespiegel (suuri päivälehti), helmikuu 2018: Gesundbrunnenin homeisen peruskoulun oppilaat evakuoitiin.
(Verschimmelte Grundschule in Gesundbrunnen wird geräumt)

Deutschlandradio (radiokanava), helmikuu 2018: Lemuava koulu.
(”Es stinkt einfach aus den Rohren“)

BZ (paikallislehti), tammikuu 2018: Homeongelma Berliinin Mittessä.
(Berlin-Mitte hat ein Schimmel-Problem)

Italia

Myös Italiassa sisäilmaltaan epäkelvoista rakennuksista on keskusteltu mediassa. Italialaisvanhemmat ovat huolestuneet lastensa vakavistakin oireista ja vaativat viranomaisilta toimenpiteitä. Kouluissa esiintyy esimerkiksi päänsärkyä, astmaa ja kuumeilua. Vanhemmat vaativat viranomaisilta toimenpiteitä ja terveellisempiä tiloja.

***

Asbestiremontin jälkeen koulussa ilmeni vakavia homeongelmia. Koululaiset oireilevat ja vanhemmat vaativat toimenpiteitä. Väistötiloja ei ole vielä löytynyt.

La Stampa (Torinossa ilmestyvä suuri sanomalehti), lokakuu 2015: Hometta ja kosteutta luokassa, näin lapsemme sairastuvat.
(Muffa e umidità in classe, cosi i nostril figli si ammalano.)

***

Päiväkodissa on vakavia homeongelmia. Osa vanhemmista ei halua jättää lastaan homeiseen päiväkotiin ja on uhannut jättää hoitomaksut maksamatta:

La Nuova Venezia (paikallislehti), joulukuu 2017: Jos korjauksia ei aloiteta, otamme lapset pois päiväkodista.
(Se non iniziano i lavori, ritiriamo I bambini)

***

Uusi kauan odotettu koulu onkin vakavien kosteusvaurioiden pilaama. Kaksi luokkaa on jo suljettu, lisätoimenpiteitä odotellaan:

Il resto Del Carlino (paikallislehti), lokakuu 2015: Vasta avatun alakoulun seinät ovat jo homeen peitossa.
(Le elementari appena inaugurate hanno già la muffa alle pareti)

***

Mantovassa koulu suljettiin myrkyllisen ilman vuoksi. Vanhemmat ovat epäilleet ongelmien aiheuttajaksi myrkyllisiä jätteitä, joiden käsittelyyn liittyvät ongelmat ovat Italiassa yleisiä. Viranomaiset eivät artikkelin mukaan ole vahvistaneet jäteongelmaa koulun sulkemisen syyksi. Aiheesta paikallisessa mediassa:

Gazzetta di Mantova (paikallislehti), lokakuu 2016: Kouluja suljettu Montechiarissa myrkyllisen ilman vuoksi. Vastaavat ongelmat huolettavat myös Castiglionessa.
(Scuole chiuse a Montichiari per l’aria tossica. Preoccupazioni a Castiglione)

***

Teknisten ja rakennusalojen ammattilehti Ediltecnicossa ilmestyneessä artikkelissa kuvataan italialaisten koulujen eri tyyppisiä sisäilmaongelmia ja niiden seurauksia muutamien kansainvälisten selvitysten ja raporttien perusteella.
Italiassa on astunut v. 2015 voimaan ”La Buona Scuola” -lakikokonaisuus (”Hyvä koulu”), jossa muiden toimien lisäksi on myös lisätty resursseja mm. uusien koulurakennusten rakentamiseen. Artikkelin mukaan rakennusten sisäilma-asiat eivät kuitenkaan painotu tässä tarpeeksi. Kehitystarpeina mainitaan mm. ilmanvaihtoon ja rakennusten ylläpitoon liittyvät määräykset. EU:n ympäristömerkityt rakennustuotteet tuodaan esiin yhtenä ratkaisujen osana.

Ediltecnico (ammattilehti), lokakuu 2016: Italialaisten koulujen sisäilmaongelmat: mitä ne ovat ja mitä niistä seuraa?
(Inquinamento indoor nelle scuole italiane: cos’è e cosa comporta)

Ranska

Ranskassa vanhemmat ovat nousseet joukolla protestoimaan koulujen terveyshaittojen vuoksi. Kouluissa on monentyyppisiä sisäilmahaittoja. Monet koulut ovat hyvin rapistuneessa kunnossa.

Ranskassa on myös ilmennyt, että yli 2000 koulua on rakennettu myrkyllisille maille vanhojen kaatopaikkojen tai myrkyllisten jätteiden dumppauspaikkojen päälle, mistä terveyshaittoja aiheuttavia päästöjä kulkeutuu sisäilmaan. Lisäksi kouluja sijaitsee tehtaiden lähistöllä; videolla mm. tehtaan omistaja kertoo, että kouluja ei ylipäänsä olisi saanut rakentaa niin lähelle raskasmetalleja käsittelevää laitosta. Joitakin kouluja on jo siirretty väistötiloihin. Alla syksyn 2017 tilannetta kuvaavalla videolla vanhemmat protestoivat ”myrkkykouluja” vastaan.

France-tv (Ranskan julkinen yleisradioyhtiö), tammikuu 2018: Erikoislähetys myrkytetyistä kouluistamme.
(A Montreuil, Vincennes, Marseille… ”Envoyé spécial” enquête sur nos écoles empoisonnées)

***

Moni ranskalaiskoulu on niin huonossa kunnossa, että korjaukset ovat välttämättömiä. Asian kuntoon saattamiseksi on käynnistetty useiden ministeriöiden yhteishanke.
Varsinkin monien kaupunkien lähiökouluissa tilanne on huono. Nämä koulut on yleensä rakennettu 60- ja 70 -luvuilla.
Ministeri vieraili Marseillessa mediahuomion kohteena olleessa koulussa. Koulun ikkunoita oli rikki, rakennuksessa oli rottia, hometta ja asbestia, eivätkä vessatkaan vetäneet.
Kunnissa, joille ongelman ratkaisu kuuluisi, ei ole taloudellisia resursseja ratkoa rakennusten tilannetta. Valtio on budjetoinut julkisten rakennusten korjaustöihin miljardi euroa vuosille 2017-2020: liikuntatilat, teatterit ja koulut ovat ensisijaisia kohteita. Aihetta on seurannut Le Parisien:

Le Parisien (suuri sanomalehti), marraskuu 2016: Kaikki Ranskan koulut ovat huonossa kunnossa, nyt riittää.
(Ecoles délabrées, ça suffit)

***

Lomien aikana Pariisilaislähiön koulussa oli tehty ”homepuhdistuksia”, mutta homekasvustot tulivat kuitenkin pian takaisin. Vanhemmat kritisoivat korjauksia kosmeettisiksi ja ovat kirjoittaneet adressin. Kaksi koulun oppilaista on saanut selvän homeallergian, mutta kaikki muutkin ”allergiaan taipuvaiset” lapset kärsivät jutun mukaan koulussa. Vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä alueen terveysviranomaisiin, kunnanvaltuutettu vetoaa kaupungin johtoon ongelman syyn selvittämiseksi. Hän sanoo olevansa hyvin huolestunut siitä, että alueella on jo 20 koulua, joiden kunto on täysin katastrofaalinen. Syynä tähän on hänen mukaansa 40 vuotta jatkunut rakennusten ylläpidon laiminlyönti ja se, että korjaustöitä on hankittu asiantuntijoiden sijaan halvimmilta tarjoajilta. Ensiapuna artikkelin keskiössä olleeseen kouluun on tulossa koneellinen ilmanvaihto, mutta perusteellisempiin korjaustöihin vaadittavia varoja ei löydy kohteeseen ennen vuosia 2019-2020. Vanhemmat pitävät ongelmia vakavina, kansanterveysmittaluokan ongelmana. Lähde:

Le Parisien (suuri sanomalehti), maaliskuu 2016: Palaiseaussa vanhemmat vaativat homeongelmien korjaamista
(A Palaiseau, des parents mobilisés contre les moisissures à l’école)

***

Vanhemmat taistelevat lastensa oppimisolosuhteista koulussa, joka on muuttumassa raunioiksi: rottia, hometta, kosteutta, hajoavia seiniä ja rikkinäinen katto, äänieristeet putoilleet yläpohjasta ja sähköjohtoja roikkuu avoimesti sisätiloissa.
Alueen kunnanvaltuutettu rauhoittelee: ”katto on nyt korjattu”. Vanhemmat kuitenkin pitävät koulua vaarallisena ja aikovat itse mennä protestiksi istumaan kouluun, kun sen ovet taas avataan. Aiheesta ilmaisjakelulehdessä:

20 Minutes
(useissa kaupungeissa ilmestyvä ilmaisjakelulehti), tammikuu 2016: Rottia ja hometta, vanhemmat liikkeellä raunioituvan koulun takia.
(Paris: Rats, moisissure… Des parents d’élèves mobilisés pour leur école qui «tombe en ruine»)

Koulun tilanteesta on uutisoinut myös radioasema europe 1.

***

Paikallislehti kertoo koulusta, jossa vanhemmat ovat pyytäneet homeisten luokkien korjaamista kolmen vuoden ajan. Luokkia on maalattu, mutta nyt vasta korjataan kattoa ja lisätään eristeitä:

Paris Normandie (paikallislehti), elokuu 2015: Rouenissa koulu taistelee hometta vastaan.
(À Rouen, l’école Pépinières-Saint-Julien lutte contre les moisissures)

***

Koululaiset istuvat homeelta haisevissa luokissa talvitakeissa sisälämpötilojen laskiessa 10-12 asteeseen, vesijärjestelmän korjausta on odotettu jo puoli vuotta, koululaisten käytössä ei ole WC-paperia. Lapset haisevat homeelle, kun tulevat koulusta kotiin. Jutussa on haastateltu koulun kunnosta huolestuneita vanhempia:

Ouest France (paikallislehti), helmikuu 2016: Hometta ja kylmää, jo riittää huonokuntoiset koulut.
(Marseille. Du moisi et du froid: le ras-le-bol des écoles)

***

Narbonnessa päiväkodissa on ollut useita vesivahinkoja, hometta kasvaa kaikkialla, osa tiloista  on jo suljettu. Vanhemmat raportoivat infektioista, ihottumista ja anafylaksiasta. Kaupunginjohtaja on tullut tapaamaan vanhempia. Hän korostaa, että korjauksia tehdään, mutta tilanne ei ole vaarallinen:

L’independant (paikallislehti), marraskuu 2017: Narbonnelaisvanhemmat kertovat koulun terveyshaitoista.
(École Marie-Curie de Narbonne : des parents dénoncent « l’insalubrité »)

Yhdysvallat

Myös Yhdysvalloissa vanhemmat ovat huolissaan lastensa terveydestä ja vaativat lapsilleen turvallista ja terveellistä oppimisympäristöä. Useissa kouluissa on löytynyt kosteusvaurioita, mikrobeja, asbestia ja muita haitallisia yhdisteitä, jotka aiheuttavat terveyshaittaa ja vaikeuttavat oppimista. Viestintä on ollut usein puutteellista ja vanhemmat ovat kokeneet, että ongelmia salataan. Huom: Osa tekstin linkeistä on luettavissa vain EU:n ulkopuolelta tai VPN-yhteydellä.

***

CNN:n artikkelin mukaan New Yorkissa ja Bostonissa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin viitteitä astman ja rakennuksen sisäilmaongelmien yhteydestä. Arvioiden mukaan kolmasosassa yhdysvaltalaisia kouluja on home-, pöly- ja sisäilmaongelmia. Artikkelissa kerrotaan lisäksi, että koulujen rahoitusta on viime vuosina leikattu, joten rahaa korjauksiin ja rakennusten ylläpitoon ei ole ollut, mikä on osaltaan aiheuttanut sisäilmaongelmia.

Koulujen sisäilma aiheuttaa monenlaisia oireita sekä oppilaille että opettajille. Jutussa esiintyvä connecticutilainen 9-vuotias poika sairasteli kouluvuoden aikana jatkuvasti, hänellä oli yskää, infektioita ja päänsärkyä. Tutkimuksissa todettiin, että koulusta löytyi hometta, ja homeiden poistoon päätettiin käyttää 16 000 dollaria. Koululautakunta harkitsi koulun sulkemista korjatakseen vuotavan katon ja tehdäkseen muita korjauksia. Pojan vanhemmat eivät halunneet riskeerata poikansa terveyttä ja päättivät ottaa tämän kotiopetukseen. Artikkelissa haastateltiin myös opettajaa, joka sairastui sittemmin puretussa koulussa. Lisäksi artikkelin liitteenä on video, jolla lastensa kouluympäristöön liittyvistä oireista huolestuneiden vanhempien huolille löytyi selityksenä kouluympäristöstä löytyvä toksinen TCI.

CNN (kaupallinen kaapelitelevisioyhtiö), tammikuu 2012: Sairastuttavatko koulut lapsemme?
(Are schools making kids sick)

***

Useissa Philadelphian kouluissa on ympäristöhaittoja, jotka vaarantavat oppilaiden terveyden. Vuonna 2017 yhdestä alueen kouluista löytyi näkyvää hometta ja oppilaat oireilivat, minkä johdosta vanhemmat eivät päästäneet lapsiaan kouluun. Tämän jälkeen kaikki alueen koulut suljettiin väliaikaisesti oppilaiden vanhempien vaatiessa sisäilmatutkimuksia.
Toimittajat ryhtyivät tutkimaan alueen koulujen sisäilmaongelmia ja päättivät teettää kouluissa riippumattomia testejä. Kouluista löytyi vaarallisen korkeita määriä asbestikuituja, jotka ovat peräisin murenevista putkieristeistä, rappeutuneista lattialaatoista ja huonokuntoisista katoista. Lisäksi testeissä löytyi homeitiöitä ja vaarallisia määriä lyijypölyä ikkunalaudoilta, lattioilta ja pöytätasoilta.
Viranomaiset kyseenalaistivat tutkimusmenetelmät, mutta myönsivät, että alueella on useita vanhoja kouluja ja että kouluille osoitetut määrärahat ovat liian pienet.

The Inquirer, Philly.com (paikallislehti), toukokuu 2018: Vaara! Kouluun omalla vastuulla.
(Danger: Learn at your own risk)

NBC:n paikalliskanava, Lokakuu 2017: Monroen pikkukaupungin kaikki koulut suljettiin, kun hometta löytyi alakoulusta.
(All Monroe Township Schools Closed for Air Quality Testing After Mold is Found in Elementary School)

***

Charlottessa erään koulun vanhemmat saivat käsiinsä koulusta otettuja kuvia, joissa näkyi hometta. He vaativat kouluun tutkimuksia, koska lapset oireilivat. Ensimmäisellä tutkimuskierroksella ei löydetty mitään, mutta tutkimukset uusittiin vanhempien vaatimuksesta. Tutkimuksissa vain yhdessä kahdestatoista luokasta löytyi hometta, mutta vanhemmat kritisoivat koulun käyttämiä menetelmiä ja ennen näytteidenottoa tehtyjä siivouksia. Tutkimuksia jatketaan ja keskustelu käy vilkkaana. Osa vanhemmista on uhannut ottaa lapsensa pois koulusta.

Toisen koulun vanhemmat olivat huolissaan lastensa koulun sisäilmasta, sillä he uskoivat koulun tekevän lapset sairaiksi. Vanhemmat ottivat yhteyttä televisioon ja lähettivät koulusta kuvia, joissa näkyy hometta. Vanhemmat epäilivät koulun salaavan ongelmia.

WCNC (paikallis-TV), tammikuu 2018: Huoli homeesta kasvaa etelä-Charlotten yläkoulussa
(Concerns growing over mold in south Charlotte high school)

WSOC-TV (paikallis-TV), tammikuu 2018: Koulupiirin superintendentti puhuu homeongelmista
(CMS superintendent addresses mold issue at school)

***

Wilmingonissa yhdestä alueen koulusta löytyi hometta, mutta ongelmaa vähäteltiin eikä tiedotusta hoidettu hyvin. Lopulta ongelma kuitenkin korjattiin. Myös alueen muiden koulujen opettajat alkoivat ilmoittaa oireistaan. Koululautakunnan puheenjohtaja vaati tutkimuksia kaikkiin alueen kouluihin. Koulupiiri kuitenkin vähätteli ongelmia, sillä toimitilavastaavaan mukaan ”homeita on kaikkialla”. Jutussa haastateltiin myös koulusta terveysongelmien vuoksi eläkkeelle jäänyttä henkilöä.

Delaware Online (paikallislehti), lokakuu 2016: Pulaskin koulusta löydetty home herätti huolen koko piirikunnan alueella
(Mold at Pulaski raises district-wide concerns)

***

Manchesterissa erään koulun kellarista ja muutamista luokista löytyi hometta. Oppilaiden vanhemmat olivat raivoissaan, kun asiasta ei tiedotettu heille riittävän laajasti ja lapset olivat ehtineet altistua ja saada oireita. Vanhemmat menettivät luottamuksensa virkamiehiin.

Central Maine, Kennebec Journal & Morning Sentinel (paikallislehti), tammikuu 2017: Vanhemmat raivoissaan, Manchesterin koulun homeongelmien hoito kyseenalaista.
(Parents express outrage, concern over Manchester school’s handling of mold problem)

***

Glenwoodissa puhuttaa puutteellinen viestintä. Erään koulun luokasta löytyi hometta, ja luokka sekä irtaimisto puhdistettiin viikonlopun aikana. Vanhemmat olivat vaatineet kattotiilien vaihtoa koko kouluun, mutta vain homeisiksi todetut tiilet vaihdettiin. Oppilaat palasivat kouluun vain viisi päivää löydöksen jälkeen, mutta vanhemmat olivat edelleen huolissaan, onko koulu lapsille turvallinen.
Koulun tiedotustilaisuudessa vanhemmat esittivät tiukkoja kysymyksiä koulun turvallisuudesta ja kertoivat lastensa oireilusta. Selvisi, että homeongelma oli todettu kolme vuotta ennen kuin siitä tiedotettiin vanhemmille. Piirikunnan mukaan kyse oli kuitenkin koulun ylläpito-ongelmasta eikä terveysongelmasta, eikä asiasta siksi tiedotettu aiemmin.

WMAR-2 News (paikallis-TV), 2015: Huoli homeongelmista ei väistynyt, vaikka oppilaat ovat palanneet luokkaan.
(Mold concern remains for Glenwood parents as students head back to class)

WMAR-2 News (paikallis-TV), 2015: Vanhemmat pommittivat viranomaisia kysymyksillä koulun homeesta, silti kysymyksiä jäi vastaamatta.
(Parents grill school system about mold, leave with some questions unanswered)

***

New Jerseyssä päivää ennen koulun alkua eräästä alakoulusta löydettiin hometta. Koulu päätettiin sulkea ja oppilaat siirtää muualle opiskelemaan. Myös monet muut alueen koulut ovat samassa tilanteessa.

North Jersey (paikallinen uutiskanava), syyskuu 2018: Home sulkee Paramuksen alakoulun
(Mold shuts down Paramus elementary school)

Venäjä

Löysimme joitakin koulujen sisäilmaongelmista kertovia uutisia myös Venäjältä.

Novosibirskin alueella sijaitsevassa koulussa lapset ovat sairastelleet paljon. Koulussa on mitattu korkeita mikrobipitoisuuksia, ja korjauksiakin on tehty. Esimerkiksi puulattiaa korjattiin, mutta uusikin lattia on nyt paljastunut homeiseksi. Prosessi jatkuu. Uutinen aiheesta:

Taiga-info (paikallislehti), helmikuu 2018:  Vanhemmat valittivat koulussa olevasta homeesta ja halkeamista koulussa Novosibirskin lähellä.
(Родители пожаловались на плесень и трещины в школе под Новосибирском)

***

Kirovin alueella juhlittiin vuonna 2014 vakavien homeongelmien vaivaaman koulun uudelleenavaamista. Muutama vuosi tämän jälkeen oppilaat alkoivat valittaa sairastelusta koulussa. Vanhemmilla, terveydenhuollolla ja viranomaisilla on eriäviä näkemyksiä siitä, onko esimerkiksi liikuntasalin näkyvä home terveyshaitta. Korjaukset tehnyt yritys on mennyt konkurssiin, eikä takuukorjauksia voida tehdä. Lähde:

Portal Pro-Gorod (paikallislehti), helmikuu 2016: Remontoidussa koulussa numero 28 on hometta seinillä.
(В отремонтированном здании 28 школы на стенах выступила плесень.)

***

Smolenskilainen peruskoulu on monin paikoin näkyvän homeen peitossa. Vanhemmat ovat käyneet itse remontoimassa homeista koulua, kun eivät halunneet sitä suljettavan, sillä vaihtoehtoisista opiskelutiloista ei ole tietoa. Aiheesta kirjoitti:

Smolenskaja Narodnaja Gazeta (paikallislehti), tammikuu 2018: Lapset tukehtuvat homeesta smolenskilaisessa koulussa Zadneproven esikaupungissa.
Дети задыхаются от плесени в смоленской школе в Заднепровье

Ruotsi

Naapurimaamme Ruotsin monissa kouluissa on sisäilmaongelmia, ja vanhemmat ovat huolissaan lastensa terveydestä. Useissa tapauksissa ongelmat johtuvat kiinteistöjen huonosta hoidosta ja korjausten lykkäämisestä. Monet oireilijat ovat kokeneet vähättelyä eikä heidän oireitaan ole aina otettu tosissaan.

***

TV4:n uutiset kertovat, että koulujen kosteus- ja homeongelmia ei ole vieläkään ratkaistu monissa osissa maata eikä ongelmien ratkaisemiseksi ole vielä riittävästi tietoa.

Ruotsissa 36 % asunnoista ja 40 % päiväkodeista ja kouluista on kosteusvaurioita. Mikrobiologin ja homeeseen erikoistuneen tutkijan Erica Bloomin mukaan Ruotsissa on kansalliset toimintaohjeet, ja tavoitteena on, että maassa ei olisi enää vuonna 2020 sairaita taloja. Tämä ei kuitenkaan Bloomin mukaan toteudu, sillä ongelma on valtava. Arvioiden mukaan 1,4 miljoonaa ruotsalaista oleskelee tällä hetkellä kosteus- ja homevaurioituneissa tiloissa. Tutkijan mukaan ongelmien korjaaminen maksaisi 250–350 miljardia Ruotsin kruunua. Bloomin mukaan luvut eivät vielä sisällä ilmasto-olosuhteiden muuttumisen vaatimia toimenpiteitä, sillä kosteusseikat tulisi tulevaisuudessa huomioida rakentamisessa entistä paremmin.

TV4 (Ruotsin katsotuin kaupallinen kanava), joulukuu 2017: Kouluista löytynyt home jätetään huomiotta
(Mögel på skolor ignoreras)

TV4 (Ruotsin katsotuin kaupallinen kanava), maaliskuu 2018: Miljoonat ruotsalaiset asuvat taloissa, joissa on kosteus- ja homeongelmia
(Miljoner svenskar bor i hus med fukt- och mögelproblem)

***

Boråsissa kunta tutki vasta työympäristöviraston vaatimuksen jälkeen, miksi lapset sairastuvat koulussa. Virasto vaati lapsille lääkärintutkimusta, sillä he ovat altistuneet huonolle ilmalle pitkään. Osa lapsista oli jo lähetetty runsaiden oireiden vuoksi lisätutkimuksiin. Lapsilla ja opettajilla on ollut koulussa muun muassa päänsärkyä ja silmäoireita, ja monet opettajat ovat joutuneet vaihtamaan työpaikkaa. Kuntaa uhkaa miljoonan kruunun sakko ja koulun sulkeminen, jos kosteus- ja homeongelmaa ei korjata.

Borås Tidning (paikallislehti), toukokuu 2012: Kouluympäristö sairastuttaa oppilaat
(Eleverna blir sjuka av skolmiljön)

***

Svegissä Lapset opiskelevat edelleen koulussa, vaikka osa koulusta on poistettu käytöstä kosteusvaurioiden löytymisen ja tutkimusten aloittamisen vuoksi. Lapset kärsivät koulussa muun muassa päänsärystä ja ihottumasta ja he olivat huonovointisia.

SVT (Ruotsin yleisradioyhtiö), tammikuu 2017: Koulu alkoi Svegissä kosteusongelmista huolimatta
(Skolstart trots fuktskador i Sveg)

SVT (Ruotsin yleisradioyhtiö), tammikuu 2017: Koulussa epäillään hometta – ”Minulla on pää kipeä”
(Misstänkt mögel på skola – ”Jag har haft ont i huvudet”)

***

Nyköpingin eräästä koulusta löytyi muovimattojen alta homeita ja bakteereja. Muovimattojen vaihdon ajaksi ilmanvaihtojärjestelmään asennetaan ionisointilaite. Kiinteistöpäällikön mukaan vauriot eivät aiheuta koululaisille terveysongelmia, eivätkä kaikki edes reagoi koulussa. Pitkä altistus voi kiinteistöpäällikön mukaan aiheuttaa yliherkkyyttä, mutta sekin saattaa ajan myötä kadota.

Liiton työsuojeluvaltuutettu pyysi koulun sulkemista homeongelmien vuoksi. Työympäristövirasto avasi kuitenkin koulun 2 tunnin sulkemisen jälkeen. Lopulta kunta päätti ostaa 8 miljoonalla kruunulla parakit 14 luokalle koulun korjausten ajaksi.

SVT (Ruotsin yleisradio), joulukuu 2017: Lukion lattia homeessa – oppilaat siirretään parakkeihin
(Mögligt golv på Nyköpingsgymnasium – elever flyttas till baracker)

Södermanlands Nyheter (paikallinen uutissivusto), joulukuu 2017: Hometta ja bakteereita Tessinskolanissa
(Mögel och bakterier i Tessinskolan)

SVT (Ruotsin yleisradio), tammikuu 2018: Liitto vaati Nyköpingin Tessinskolanin sulkemista
(Facken krävde stängning av Tessinskolan i Nyköping)

SVT (Ruotsin yleisradio), tammikuu 2018: Homeongelmien seurauksena – nyt ostetaan moduulirakennukset
(Efter mögelproblemen – nu ska modulbyggnader köpas in)

***

Skillingarydissä ympäristö- ja rakennuslautakunta vaatii, että koulun home- ja ilmanvaihto-ongelmat korjataan ennen koulunalkua, muuten koulua ei saa käyttää. Koulu oli tarkoitus purkaa huonon kunnon vuoksi uuden koulun valmistuttua, mutta nyt sitä oli kuitenkin ajateltu käyttää opetustarkoituksiin. Rakennuksessa on home- ja kosteusvaurioita, huono ilmanvaihto ja ilmiselvä haju. Kunnan mukaan koulun huono kunto oli yllätys.

Jönköpings-Posten (paikallislehti), kesäkuu 2017: Koulussa hometta ja huono ilmanvaihto
(Mögel och dålig ventilation på skola)

***

Sundsvallin alueella on useita kouluja, joissa on homeongelmia, ja lapset ja opettajat kärsivät monista terveysongelmista. Ankarsvikin koulu suljettiin sen jälkeen, kun päätyösuojeluvaltuutettu oli esittänyt vaatimuksen sulkemisesta rehtorille, koska siellä oireiltiin monin tavoin. Opettajaliiton työsuojeluvaltuutetun mukaan ongelmat johtuvat siitä, että rahaa on säästetty koulujen kustannuksella, kosteusvaurioita ei oltu korjattu eikä ilmanvaihtokanavia huollettu kuten pitäisi. Myös muissa alueen kouluissa on vastaavia oireita ja ongelmia.

Kyrkskolanin rehtori sai niin vakavia keuhko-oireita, että jäi sairauslomalle, lapset sairastuivat ja lopulta koulu piti sulkea kokonaan.

Sundsvalls Tidning (paikallislehti), maaliskuu 2016: Useissa kouluissa epäillään hometta – Ankarsvikin koulu suljettu pääsiäislomaan saakka
(Mögel misstänks på flera skolor – Ankarsviks skola stängd till efter påsklovet)

***

Skellefteåssa koulu oli tarkoitus remontoida vasta, kun uusi yläaste olisi valmis. Kosteus- ja homevaurioiden paljastuttua puolet koulusta päätettiin kuitenkin kunnostaa heti.

Norran (paikallislehti), lokakuu 2016: Kuvia remontista: kosteus ja home poistetaan Morö Backen koulusta
(Bilder från renoveringen: fukt och mögel ska bort från Morö Backeskolan)

***

Kun Kromin eräästä koulusta löydettiin hometta, koulu evakuoitiin. Oppilaiden palattua kouluun rakennuksesta löydettiin uudelleen hometta. Työsuojeluvaltuutettu vaatii puhtaita ja toimivia väistötiloja ja että homeongelmasta on päästävä eroon.

SVT (Ruotsin yleisradioyhtiö), huhtikuu 2018: Koulujen homeongelmat esiin
(Slår larm om mögel i skola)

***

Laholmissa eräässä koulussa 400 oppilasta vaatii korjauksia kurjassa kunnossa olevaan kouluun. Koulussa on kosteusvaurioita, katot vuotavat ja ilmanvaihto on huono. Erään opettajan mukaan sisäilman on todettu olevan kunnossa, vaikka koulussa haisee home. Koulun korjausta on suunniteltu pitkään, mutta se on aina päätetty siirtää eteenpäin.
Oppilaat toimittivat allekirjoitukset poliitikoille ja opettajat tukevat oppilaiden protestia.

Sveriges radio (Ruotsin yleisradioyhtiö), maaliskuu 2017: 400 oppilasta sai tarpeekseen surkeakuntoisesta koulusta
(400 elever har fått nog av sunkig skola)

Sveriges radio (Ruotsin yleisradioyhtiö), maaliskuu 2017: Opettaja tukee oppilaita: home haisee ja sataa sisään
(Lärare bakom protest: Luktar mögel och regnar in)

***

Päätämme maapallomatkamme ruotsalaisen ammattiliiton lehden kertomukseen Lindköpingin epäonnisesta, mutta yhdessä haltuun otetusta korjausprosessista.

Lindköpingin Rydskolan on remontoitu kahteen kertaan. Ensimmäisessä remontissa keskityttiin tilaratkaisuihin sisäilman sijaan. Muutama viikko remontin jälkeen opettajat ja lapset alkoivat jälleen oireilla ja he olivat sairaina useammin kuin ennen remonttia. Tilanne oli epätoivoinen, osan oireilua ei uskottu ja monet halusivat vaihtaa koulua. Rehtorin koko työaika meni sisäilma-asioiden selvittämiseen.
Tämän jälkeen koulun johdosta, henkilökunnasta, vanhemmista ja kiinteistönomistajasta luotiin yhteistyöverkosto. Koulua tutkittiin lisää, otettiin materiaalinäytteitä, tutkittiin ilmanvaihtoa, avattiin upouudet lattiat ja työntekijöitä ja oppilaita pyydettiin täyttämään kyselylomakkeita.

Tutkimuksissa löytyi vanhoja kosteusvaurioita, hometta, liian märälle betonille liimatusta muovimatosta aiheutuneita kemikaalipäästöjä ja toimimaton, juuri uusittu ilmanvaihtojärjestelmä.

Koulun johto ja työsuojeluvaltuutettu vaativat koulun sulkemista. Oppilaat siirrettiin väistötiloihin, ja rakennus kunnostettiin.

Yhteiset kokoukset ja aktiivinen viestintä olivat avoimen prosessin tärkeitä osia. Lisäksi henkilökunta ja oppilaiden valtuutettu saivat nähdä konkreettisesti, miten korjauksia tehtiin. He näkivät muun muassa, kun vaurioituneet seinät purettiin.

Rydskolanin projektissa mukana olleiden rehtorin, ammattiliiton ja kunnan vinkit onnistumiseen:

  • Jos monet kärsivät samoista oireista ja useita on sairauslomalla, asia tulee ottaa tosissaan.
  • Tee vikailmoitus kiinteistönomistajlle.
  • Tee oirekyselyjä ja selvitä oireilijat. Käytä Örebro-mallia, jonka mukaan ihminen on paras mittari sisäilmaongelmissa.
  • Varmista, että oireilevat pääsevät lääkärin seurantaan.
  • Mikäli korjauksia täytyy tehdä, toimi avoimesti ja anna kaikkien osallistua keskusteluun.
  • Ei riitä, että kiinteistönomistajalle asetetaan vaatimuksia, kaikkien asiaankuuluvien tulisi tehdä yhteistyötä.
  • Vältä konflikteja ja varmista, että kaikilla mukana olevilla on sama tavoite: että kaikilla on hyvä olla koulussa.

Suntarbetsliv (ammattiliiton lehti), maaliskuu 2014: Homeista raikkaisiin tiloihin yhteistyöllä ja avoimuudella.
(Från mögel till friska klassrum i Linköping)

Lue lisää aiheesta:
Berliinissä keskusteltiin sisäilman kemikaaleista: Homepakolaiset ry:n kooste Indoor Air Toxicology -konferenssista.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilman kemikaaleista keskusteltiin Berliinissä

Asiantuntijat useilta mantereilta kokoontuivat syyskuiseen Berliiniin keskustelemaan sisäilman kemikaaliriskien arvioinnista. Riskien hallintaan tarvitaan yhteistyötä ja uusia menetelmiä, konferenssissa todettiin.

(Indoor Air Toxicology 16-18.9.2018: International Conference on Risk Assesment of Indoor Air Chemicals).

Syyskuussa 2018 Berliinissä pohdittiin sisäympäristön kemikaalien terveysriskien arviointia, vertailtiin eri maiden tilanteita ja keskusteltiin kehittämistarpeista.

Konferenssissa käsiteltiin pääasiassa sisäilman kemikaaleja, lyhyesti myös homeita.

Kolmen päivän anti oli huima. Kymmeniä mielenkiintoisia esityksiä, osallistujia Euroopan maista, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta, joukossa tutkijoita, lääkäreitä, viranomaisia sekä teollisuuden ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Rakennettu ympäristö on muuttunut monessa maassa viimeisten vuosikymmenien aikana. Markkinoille on tullut hurja määrä erilaisia aineita, joita esiintyy niin rakennusmateriaaleissa kuin muissakin sisäympäristössä käytettävissä tuotteissa, esimerkiksi huonekaluissa ja kosmetiikassa. Rakennetun ympäristön ongelmat aiheuttavat monimuotoisia terveyshaittoja ja työtehon laskua.

Tämän muutoksen riskejä ja vaikutuksia terveydelle on onnistuttu arvioimaan puutteellisesti. Paljon erilaisia kehityskulkuja on kuitenkin käynnissä, joilla tilannetta voidaan kohentaa. Useissa maissa kehitetään aktiivisesti sisäilman kemikalisoitumiseen liittyviä riskinarviointikäytäntöjä. EU:ssa aihepiriin tärkeys on tiedostettu. Poikkitieteellistä tutkimusyhteistyötä rakennetaan aiheen tiimoilta.

Homepakolaiset ry osallistui konferenssiin, alla koosteemme konferenssin annista.

Tilaisuuden ohjelma

Konferenssikirjanen

”Sisäympäristön kemikalisoituminen on merkittävä ongelma, sekä uudet että vanhat aineet ovat tässä oleellisia.”
– Dorota Jarosinska, Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan ympäristö- ja terveyskeskus (ECEH).

Sisäilma vahvemmin päätöksentekoon

Konferenssi alkoi paneelikeskustelulla Sisäilman myrkylliset aineet ja päätöksenteko – mikä on poliittisten toimien tarve? (Toxic substances in indoor air: is there a need for political action?)

Keskustelemassa, vasemmalta lähtien: Erwin Annys (Euroopan kemianteollisuuden järjestö CEFIC), Dorota Jarosinkska (WHO:n Euroopan ympäristö- ja terveyskeskus ECEH), moderaattori Lilian Busse (Saksan ympäristövirasto UBA), Eduardo de Oliviera Fernandes (Emeritusprofessori, Porton yliopisto, Portugali), Rolf Buschmann (kansalaisjärjestö BUND), Birger Heinzow (Saksan sisäilman ohjearvojen komitea AIR, German Committee on Indoor Guide Values).

Nostoja keskustelusta:

  • Maailman terveysjärjestössä (WHO) sisäilmalle ei ole laadittu omia toimenpideohjelmia ja tiekarttoja, vaan sisäilma-asioita käsitellään mm. kemikalisoitumiseen sekä elin- ja työympäristöön keskittyvien toimenpiteiden ja ohjelmien kautta, joissa ohjeistuksia ja tietopankkeja päivitetään myös sisäilmakysymyksiä huomioiviksi. Sisäilman kemikaalit nousevat WHO:ssa agendalle esimerkiksi järjestön tekemän kokonaiskemikaalikuorman arviointia (multiple exposures) koskevan työn kautta.
    Vaikuttaa siltä, että WHO:ssa on herätty sisäilma-asioihin enemmässä määrin vasta suhteellisen äskettäin ja että aiheen tärkeys on tiedostettu, mutta tarkemmat toimenpiteet ovat vielä jäsentymässä.
  • Tutkimustietoa on tärkeä integroida päätöksentekoon ja riskinhallintatoimenpiteisiin huomattavasti nykyistä nopeammin ja tehokkaammin. Tutkijoiden tieto ei tällä hetkellä siirry käytännön toimenpiteiksi.
  • Riskinarvioinnista tulee saada nykyistä kehittyneempää ja kattavampaa. Esimerkiksi kumulatiivisten riskien (altistuskertymä) arviointia on välttämätöntä kyetä kehittämään. Yhteisvaikutusten arviointi on yksi ensisijaisista kehitystarpeista (nyt aineiden vaikutuksia käsitellään yksi kerrallaan).
  • Lainsäädännössä on aukkoja sisäilman riskien suhteen. Esimerkiksi EU:n kemikaaliasetus Reach ei huomioi rakennettua ympäristöä tarvittavalla tavalla.
  • Eri maissa, luokituksissa ja suosituksissa pohjana on toisistaan poikkeavia tapoja arvioida riskejä. Esimerkiksi erilaisten viite- ja ohjearvojen laskeminen voi perustua eri sisäilmaluokituksissa ja maissa keskenään erilaisiin riskinarviointikertoimiin. Tilannetta olisi hyvä selventää ja vertailukelpoistaa harmonisoinnilla.
  • Erilaiset vapaaehtoiset luokitukset voivat täydentää lainsäädäntöä sisäilmaan riskien hallinnassa, vaikka ne ovatkin aikamoinen viidakko. Vapaaehtoisten luokitustenkin tulisi kuitenkin olla keskenään vertailtavissa, eli niiden pohjana käytettyjen menetelmien olisi hyvä olla yhteismitallisia − nyt näin ei ole.
  • Vaikka sisäilma on noussut keskusteluun EU-tasolla, ei unionissa ole tarvittavaa rakennetta sisäilmaan terveyshaittojen huomioimiseen, komissiossa sisäilmalle ei ole esimerkiksi selkeästi yhtä sille sopivaa pääosastoa.
  • Sisäilmassa esiintyviin kemikaalipäästöihin täytyy kyetä puuttumaan ketjun alkupäässä, esim. rajoittamalla niitä jo materiaalien valmistuksessa (source control), ei vasta silloin, kun ”myrkyt ovat jo talossa” (end of the pipe strategies).

”Onnistunut terveysriskien hallinta jo päästölähteen valmistusvaiheessa (source control) on myös ympäristöoikeudellinen kysymys. Kun päästöjä rajoitetaan ajoissa, eikä vasta ongelmien ilmettyä, taataan tasa-arvoisemmat sisäilmaolosuhteet kaikille ihmisryhmille.”
– Birger Heinzow (German Committee on Indoor Guide Values AIR)

Harmonisointiasiat ovat EU:ssa työn alla. Dia: Ana Maria Scutaru (Saksan ympäristövirasto, UBA).

Paneelikeskustelun lisäksi konferenssissa pidettiin kymmeniä esityksiä. Seuraavassa keskeisimpiä poimintoja.

Haastava tehtävä

Kaiken kaikkiaan sisäilman kemikaalien terveysriskien arviointi on haastavaa ja siihen liittyy paljon kehitystarpeita.

Dorota Jarosinska Maailman terveysjärjestön Euroopan ympäristö- ja terveyskeskuksesta (ECEH) kertoi, että WHO:ssa on arvioitu sisäilmaan liittyen riskejä esimerkiksi puun polttoon ja ulkoa kulkeutuviin hiukkasiin liittyen. Näistä aihealueista riskiarvioita on ollut mahdollista laatia. Sen sijaan tyhjän päällä ollaan rakennetun ympäristön kemikalisoitumisen suhteen.

Jarosinska kuvasi, että käytettävissä on toki paljon tutkimuksia ja tietoa yksittäisistä aineista, mutta etenkään yhteisvaikutuksia ja altistuskertymän vaikutuksia (kumulatiivinen altistuminen) ei ole pystytty kokonaisuutena arvioimaan millään tavoin. Juuri sitä kuitenkin tarvittaisiin, jotta riskien suuruutta voitaisiin suhteuttaa esimerkiksi muihin sisäilman epäpuhtauksiin (kuten radon tai passiivinen tupakointi).

Hän kuvallisti tilanteen näin:

Dia: Dorota Jarosinska, WHO.

Euroopan kemianteollisuuden järjestö CEFIC:n Ervin Annys taas kertoi, että teollisuudelle on haastavaa, kun sisäilmaa koskeva ohjeistus ja lainsäädäntö vaihtelee sisällöltään eri alueilla. Yrityksille useiden keskenään erilaisten lakikokonaisuuksien ja luokitusten huomioiminen on työlästä. Yhdenmukaiset, harmonisoidut kokonaisuudet tekisivät tuotekehityksestä ja eri alueilla toimimisesta helpompaa.

Valtava aineiden määrä haastaa riskinarvioijat

Sekä teollisuus että monet muut toimijat nostivat esiin kysymyksen: Miten näin moninaisesta kokonaisuudesta (lukuisia, aineita, materiaaleja, olosuhteita, yhteisvaikutuksia jne.) voidaan erottaa terveyden ja sitä kautta tuotteiden valmistuksen ja rakentamisen kannalta oleelliset aineet ja riskit?

Esimerkiksi EU-alueella on nyt unionin kemikaaliasetuksen (Reach) puitteissa rekisteröity yli 20 000 ainetta EU:n kemikaalivirasto Echan tietokantaan. Aineiden käytöstä rakennustuotteissa ja niille altistumisesta sisäilmassa on kuitenkin tietoa hyvin puutteellisesti. Kukaan ei tiedä, mitkä kaikki näistä tuhansista aineista ovat olennaisia sisäympäristössä, miten niille altistutaan ja miten niihin liittyviä riskejä pitäisi arvioida. Mitä aineita ylipäänsä tulisi nyt ensisijaisesti selvittää ja tutkia lisää?

Maria Uhl Itävallan ympäristövirastosta sanoitti varmasti monen muunkin paikallaolijan ajatuksen: Reachissä olisi suotavaa huomioida sisäilma-asioita nykyistä paremmin. Sitä kautta saataisiin yksi olennainen ratkaisujen osa riskinarvioinnin käyttöön.

Dia: Maria Uhl, Itävallan ympäristövirasto

Kokemuksia useista maista

Monen maan edustajat kertoivat esityksissään, miten heillä riskejä arvioidaan ja millaisia aineita ja millä pitoisuuksilla on nostettu rajoitusten sekä ohje- tai suositusarvojen piiriin. Kaiken kaikkiaan aineiden riskinarvioinnissa on paljon haasteita, eikä arvojen asettaminen ole millään tavoin yksiselitteistä. Maiden välillä on arviointiprosesseissa sekä yhteneväisyyksiä että eroavaisuuksia.

Seuraavassa esimerkinomaisesti yleisluontoinen kuvaus Japanissa noudatetusta prosessista, ja tämän jälkeen lyhyemmin muutamia muita muissa maissa noudatettavia käytäntöjä.

Japanin esimerkki sisäilmaan liittyvästä riskinarviointiprosessista

Sisäilmaan liittyvät terveyshaitat ovat Japanissa yleistyneet merkittävästi. Kenichi Azuma Kindain yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta kertoi, miten maassa on lähdetty tilannetta purkamaan.

Japanissa on kehitetty sisäilman kemikaalien terveyshaittojen hallitsemiseen oma prosessinsa. Japanissa on ollut viitearvoja joillekin sisäilman aineille ainakin 90-luvulta saakka, mutta niiden päivittämis- ja täydentämistyö on meneillään.

Prosessin ensiaskel on sen selvittämisessä, mitä sisäilmassa todellisuudessa esiintyy. Vuodesta 2012 tutkijat ja terveysviranomaiset ovat laajemmin mitanneet, mitä aineita sisäilmasta erityyppisissä rakennuksissa löytyy.

Dia: Kenichi Azuma, Kindain yliopisto, Japani (MHLW = Ministry of Health, Labour and Welfare).

Esimerkiksi nämä aineet ovat tyypillisiä löydöksiä niin uusissa kuin jo käytössä olevissa rakennuksissa:

Dia: Kenichi Azuma, Kindain yliopisto, Japani

Sisäilmassa esiintyvien aineiden selvittäminen on kaiken arvioinnin pohja. Rakennuksissa tehdyt mittaukset ovat yksi mitattava asia, lisäksi selvitetään mm. irtaimistosta tai kodinhoitotuotteista aiheutuvia kemikaalipäästöjä (kaaviossa ”nationwide field surveys”) ja hyödynnetään aihetta käsittelevää tutkimustietoa.

Tältä pohjalta valitaan keskeisimmät aineet (priority list of chemicals), joiden vaikutuksia arvioidaan tarkemmin – tavoitteena on ohjearvojen asettaminen, jos sille havaitaan tarvetta.

Koko prosessi kaaviona:

Dia: Kenichi Azuma, Kindain yliopisto, Japani

Aineiden arvioinnissa hyödynnetään mm. tarkempia tietoja aineiden havaituista pitoisuuksista ja niiden oletetusta alkuperästä.

Dia: Kenichi Azuma, Kindain yliopisto, Japani

Kyseisten aineiden haittojen arvioinnissa käytetään aineista saatavilla olevaa myrkyllisyystietoa (lähteenä mm. toksikologiset tietokannat, toxicological databases). Alla muutaman aineen tunnettuja myrkyllisyysvaikutuksia eläinkokeista ja ihmisillä.

Dia: Kenichi Azuma, Kindain yliopisto, Japani (NOAEL = no-observed-adverse-effect level, LOAEL = lowest-observed-adverse-effect level, LOEL = lowest-observed-effect level)

Prosessin perusteella on havaittu, että monet vanhoista viitearvoista olivat liian korkealla ja joukosta puuttui olennaisia aineita. Viitearvoja ollaan uusimassa mm. seuraavasti:

Dia: Kenichi Azuma, Kindain yliopisto, Japani

Prosessi on poikkitieteellinen ja vaatii eri alojen osaamisen yhdistämistä. Mukana on ollut mm. seuraavia asiantuntijoita:

Dia: Kenichi Azuma, Kindain yliopisto, Japani

Moni muu maa kuvasi tilaisuudessa omia vastaavia riskinarviointiprosessejaan. Tiedon vaihtamiselle eri maiden toimista, työkaluista ja menetelmistä koettiin tarvetta.

Tärkeimmät huomioitavat aineet – priorisointi

Kaikkien aineiden tarkempi tutkiminen ei ole mahdollista. Riskinarviointi on aikaa vievää ja vaatii resursseja. Monen viranomaisen ja tutkijan toimintaa rajoittavat mm. taloudelliset resurssit. Mitä aineita pitäisi riskien hallinnassa priorisoida?

Kanadan terveysviranomaisia edustava Vanessa Beaulac tiivisti, miten heillä kartoitetaan keskeisimpiä aineita:

  • Ensin tutkitaan altistumista: maassa on toteutettu ja on käynnissä useita hankkeita, joilla selvitetään, mille sisäympäristöissä altistutaan. Sisäilmamittausten lisäksi Kanadassa, kuten monissa muissakin maissa, tehdään biomonitorointia, eli mitataan ihmiskehoista niistä löytyviä aineita ja altistumisesta kertovia merkkiaineita.
  • Käytetään Risk21-työkalua
    a) altistumisen arvioimiseen (risk = tässä yhteydessä altistuminen, ks. seuraavat kuvat)
    b) aineen myrkyllisyyden ja haittojen arvioimiseen (hazard = aineen vaaraominaisuus, esim. myrkyllisyys).
  • Verrataan erilaisia aineiden haitallista pitoisuutta kuvaavia viitearvoja altistumistietoihin.

→ Saadaan aikaan aineiden ”rankinglista”.

Dia: Vanessa Beaulac, Health Canada.

Dia: Vanessa Beaulac, Health Canada.

Dia: Vanessa Beaulac, Health Canada.

Eri maissa on päädytty eri menetelmien kautta hieman erilaisiin viitearvoihin, ja arvoja on myös eri maissa hieman eri ainekombinaatioille. Paljon yhtäläisyyksiäkin löytyy. Tietoja täydennetään kaikkialla koko ajan, ja uusia aineita on monissa maissa tarkoitus lisätä listoille. Myös raja-arvoja ongelmallisiksi hahmotetuille pitoisuuksille päivitetään ja tarkennetaan tiedon lisääntyessä.

Tulokasaineet – tuntemattomat muuttujat kiinni tutkimusmenetelmiä yhdistämällä

Pawel Rostkowski Norjan ilmantutkimuslaitoksesta (Norwegian Institute for Air Research) puhui tuntemattomista ongelmien aiheuttajista.

Rostkowski kertoi, millaisin keinoin voidaan etsiä uusia sisäilman terveysvaikutusten kannalta olennaisia aineita, joiden merkitystä ei ole tähän mennessä tarvittavassa määrin osattu huomioida (emerging substances). Nykyisin tunnetut ja tutkitut aineet eivät nimittäin selitä sisäilmanäytteiden myrkyllisyyttä, hän alleviivasi. Siksi merkityksellisiä aineita pitää hakea tavoilla, jotka tuovat esiin myös ne aineet, joita ei osata kohdennetusti etsiä. Aiheesta puhuivat Rostkowskin ohella tapahtumassa useat muutkin tutkijat.

Dia: Pawel Rostkowski, Norwegian Institute for Air Research, NILU.

Nämä riskinarvioinnille uudet aineet voivat olla joko aivan uusia, vasta markkinoille tulleita aineita, tai rakennuksissa jo aiemmin esiintyneitä aineita, joita on opittu tunnistamaan ja mittaamaan vasta paljon niiden markkinoille tulon jälkeen.

Tulokasaineita on monenlaisia. Dia: Tunga Salthammer, Fraunhofer Institut for Wood Research, Wilhelm-Klauditz-Institut WKI, Saksa.

Näitä aineita etsitään sisäilmasta kohdennetun kartoittamisen (targeted screening) lisäksi kohdentamattomalla aineiden kartoittamisella (non-targeted screening).

Kohdennetun kartoituksen tuloksia: yksittäisiä ainelöydöksiä. Dia: Pawel Rostkowski, Norwegian Institute for Air Research, NILU

Kohdentamattoman kartoituksen tuloksia: kattavampi kuvaus sisäilman ainerunsaudesta. Dia: Pawel Rostkowski, Norwegian Institute for Air Research, NILU

Nestekromatografilla ja kaasukromatografilla saadaan toisiaan täydentäviä tietoja tulokasaineita etsittäessä.

Dia: Pawel Rostkowski, Norwegian Institute for Air Research, NILU. (LC = nestekromatografi, GC = kaasukromatografi)

Sisäilmassa on siis paljon vielä tuntematonta, joka voi vaikuttaa rakennetun ympäristön terveyshaittoihin ja jota tulee selvittää lisää.

Rostkowski selvitti, että eri menetelmillä löydetään erilaisia aineita ja että myös eri laboratoriot löytävät keskenään eri aineita. Kaasu- ja nestekromatografi ovat menetelminä toisiaan täydentäviä, aineiden ominaisuuksien eroavaisuuksien vuoksi.

Dia: Pawel Rostkowski, Norwegian Institute for Air Research, NILU.

Dia: Pawel Rostkowski, Norwegian Institute for Air Research, NILU.

Dia: Pawel Rostkowski, Norwegian Institute for Air Research, NILU.

Monien tutkijoiden ja laboratorioiden osaamista sekä useita tutkimusmenetelmiä yhdistämällä sisäilmassa esiintyvistä terveyshaittoja aiheuttavista aineista on siis mahdollista saada nykyistä tarkempaa käsitystä. Rostkowski kertoi heidän löytäneen menetelmiä yhdistelemällä sisäilmasta yli 2000 yhdistettä. Näistä osa oli odotettuja löydöksiä, osa uusia tulokkaita. Vaikka aineiden kirjo oli suuri, mukana ei ollut kattavasti erityyppisiä aineryhmiä, esimerkiksi mykotoksiineja ei tässä vielä mitattu lainkaan.

Dia: Pawel Rostkowski, Norwegian Institute for Air Research, NILU.

Eri maissa sisäilmassa voi myös esiintyä eri aineita. Esimerkiksi kanadalainen pöly saattaa poiketa koostumukseltaan norjalaiskotien pölystä, mutta miten, sitä ei ole vielä selvitetty. Pölyhän toimii nimenomaan erilaisten kemikaalien sitojana ja kulkuväylänä elimistöön – yhtenä niistä.

Pöly altistumisen välittäjänä

Pölystä ja tuntemattomasta puhuivat myös monet muut tutkijat.

Tunga Salthammer (Fraunhofer Institut for Wood Research, Wilhelm-Klauditz-Institut WKI, Saksa) kertoi pölystä ja hiukkasista sisäilman terveyshaittojen välittäjänä. Sisätiloissahan altistutaan kemiallisille aineille niiden kaasumuodoissa, mutta myös merkittävässä määrin hiukkasten ja laskeutuneen pölyn välityksellä.

Dia: Tunga Salthammer, Fraunhofer Institut for Wood Research, Wilhelm-Klauditz-Institut WKI, Saksa.

Altistumista näille eri muodoissa esiintyville aineille tapahtuu mm. ruuansulatuselimistön, hengitysteiden ja ihon kautta.

Dia: Tunga Salthammer, Fraunhofer Institut for Wood Research, Wilhelm-Klauditz-Institut WKI, Saksa.

Näitä altistumisreittejä ja niihin liittyviä muuttujia ei kuitenkaan tunneta ja osata huomioida tarpeeksi kattavasti.

Michael Riediker, sveitsiläisen työterveys- ja ympäristöterveystutkimuskeskuksen johtaja (The Swiss Centre for Occupational and Environmental Health, SCOEH), mainitsi esimerkiksi, että VOC-mittaukset eivät aina anna oikeansuuntaisia tuloksia todellisesta altistumisesta, sillä joidenkin orgaanisten yhdisteiden kulkeutuminen ihmiskehoon hiukkasten välityksellä voi olla arvioitua suurempaa.

Altistumisreittejä sisäympäristön epäpuhtauksille on opittu tuntemaan vähitellen. Esimerkiksi pölyn ja partikkeleiden merkitys kuljettimena ei ole ollut aina selvä. Riediker esitti, että sisäilmassa(kin) esiintyvien hiukkasten hiilipinta on erinomainen sitomaan itseensä mm. erilaisia VOC-yhdisteitä, jotka ihminen sitten hengittää sisäänsä.

Riediker esitti, että mittalaitteiden kehittämisessä tulisi huomioida tämä, sillä liian moni laite mittaa VOC-päästöjä kaasuina sisäilmasta − partikkelivälitteistä altistumista huomioimatta.

Hiukkasten pinnat ovat ideaaleja tarttumapintoja monenlaisille aineille (kuten metalleille ja erilaisille VOC-yhdisteille, mm. formaldehydille). Hiukkasten mukana niihin tarttuneet aineet kulkeutuvat ihmisen elimistöön. Dia: Michael Riediker, The Swiss Centre for Occupational and Environmental Health, SCOEH, Sveitsi.

Puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet

SVOC-yhdisteet nousivat esiin koko konferenssin ajan yhtenä aineryhmänä, joka on erityisen oleellinen tämän ajan rakennetun ympäristön riskinarvioinnissa.

SVOC on lyhenne sanoista semi volatile organic compound, eli puolihaihtuva orgaaninen yhdiste. Tällaisia ovat jotkin rakennusmateriaaleista ja irtaimistosta vapautuvat aineet, kuten monet ftalaatit (käytetään mm. muovinpehmenninaineina esimerkiksi lattiamateriaaleissa) ja palonestoaineet (käytetään mm. irtaimistossa ja eristemateriaaleissa).

”SVOC-yhdisteiden vaikutuksista on vahvaa tutkimusnäyttöä. Tiedetään, että näitä aineita tulee nimenomaan sisäilmasta.”
– Carl-Gustaf Bornehag, Mount Sinain lääketieteellinen yliopisto, New York/Karlstadin yliopisto.

Tunga Salthammerin diassa kuvataan eri vuosikymmeninä sisäilmassa kiinnostusta herättäneitä aineryhmiä. 2000-luvulla erityisen paljon tutkittuja ovat juuri SVOCit, mutta myös mikrobit ja pienhiukkaset.

Dia: Tunga Salthammer, Fraunhofer Institut for Wood Research, Wilhelm-Klauditz-Institut WKI, Saksa.

Aineet ihmisen elimistössä

Konferenssissa käsiteltiin myös aineiden siirtymistä sisäympäristöstä ihmisen elimistöön (bioavailability, bioaccessibility).

Sen lisäksi, että tunnemme puutteellisesti sisäilman koostumusta ja päästölähteitä, tutkimustarvetta on siinä, miten sisäilmassa oleville aineille viime kädessä altistutaan ja kuinka paljon aineesta siirtyy vaikuttamaan ihmisen elimistöön.

Wenjuan Wei Ranskan rakennetun ympäristön tutkimuskeskuksesta (Scientific and Technical Centre for Building, CSTB) käsitteli aihetta juuri SVOC-aineryhmän kautta.

Dia: Wenjuan Wei, Scientific and Technical Centre for Building, CSTB, Ranska.

SVOC-aineiden esiintymismuotoja sisäympäristössä.

Dia: Wenjuan Wei, Scientific and Technical Centre for Building, CSTB, Ranska.

Näiden yhdisteiden kulkeutumiseen elimistöön vaikuttaa moni seikka, esimerkiksi kuljettimena toimivan hiukkasen ominaisuudet ja huoneen lämpötila.

Dia: Wenjuan Wei, Scientific and Technical Centre for Building, CSTB, Ranska.

Kaiken kaikkiaan puolihaihtuvien yhdisteiden siirtymisestä (sisä)ympäristöstä ihmiseen tiedetään vielä puutteellisesti. Aineita siirtyy ihmiseen, mutta miten ja missä määrin?

Hengitystiealtistumista mallintavia laboratoriotutkimuksia (in vivo ja ex vivo) on tehty vain muutamilla SVOC-aineilla (kuten TCDD ja bentsopyreeni, ks. kuva). Tietoaukkoja on siis runsaasti. Wei korostaa, että olisi tärkeää nyt tutkia myös sisäilmassa esiintyviä SVOC-aineita, ja tutkimusta tarvitaan todenmukaista altistumista kuvaavilla pitoisuuksilla, huomioiden keuhkokudoksen toiminnot. Validoituja tutkimusmenetelmiä täytyy kehittää.

Dia: Wenjuan Wei, Scientific and Technical Centre for Building, CSTB, Ranska.

Kun ei kattavasti tiedetä, miten ja missä määrin sisäympäristön SVOC-aineet siirtyvät ihmiseen, niiden terveysriskien tarkka arviointi on luonnollisesti hankalaa.

Dia: Wenjuan Wei, Scientific and Technical Centre for Building, CSTB, Ranska.

Yhdessä eteenpäin

Konferenssiesitysten perusteella on selvää, että paljon työtä tehdään eri puolilla maailmaa, paljon opitaan ja koko ajan kehitytään, vaikka vaikean ja monimutkaisen aihekokonaisuuden edessä ollaan.

Sisäilman merkitys ympäristöterveyden osa-alueena on laajalti tiedostettu, ja tutkimusaukkojen täyttämiseen on kansainvälistä yhteistyöhalukkuutta.

Mutta, vielä se kaikkein oleellisin, kun puhutaan riskinarvioinnista.

Paradigman muutos tarpeen

Kolmipäiväisen konferenssin viimeisen esityksen piti altistumistieteiden (exposure sciences) ja sisäilma-asioiden konkari Carl-Gustav Bjornehag (Mount Sinain lääketieteellinen tiedekunta, New York, ja Karlstadin yliopisto, Ruotsi).

”Meillä on olohuoneessa virtahepo”, tutkija sanoi.

Kemikaalien riskinarviointia – myös sisäilmassa – tehdään tarkastellen aineiden vaikutuksia yksi aine kerrallaan. Tällainen arviointitapa on peräisin menneeltä ajalta, jolloin kemikaaleille altistuttiin pääasiassa työelämässä, harvoille yksittäisille aineille, joiden pitoisuudet saattoivat olla korkeita. Järkevä lähestymistapa olikin tällöin arvioida juuri kyseisten yksittäisten aineiden riskiä niille altistuvien työntekijöiden terveydestä huolehdittaessa, Bjornehag kuvasi.

Nykymaailmassa tällainen ei enää päde – ei sisäilmassa eikä arjessamme muutenkaan. Altistumme valtavalle määrälle erilaisia aineita, joiden yksittäiset pitoisuudet eivät yllä entisaikojen teollisuustyöntekijöiden altistustasoihin. Sen sijaan kokonaiskuorma voi olla monin verroin suurempi.

Tämän kuorman kokonaisvaikutusten arviointia ei ole tähän asti osattu tehdä, minkä vuoksi riskit ovat todennäköisesti merkittävästi aliarvioituja. Bjornehag arvioi, että tämän hetkisen tiedon mukaan nykyinen tapa tarkastella vain yhtä ainetta kerrallaan aliarvioi riskejä 1−100 -kertaisesti.

Dia: Carl-Gustaf Bjornehag, Mount Sinain lääketieteellinen tiedekunta, New York, ja Karlstadin yliopisto, Ruotsi.

Sisäilman terveysriskien arviointiin ja niiden hallitsemiseen tarvitaan siis paradigman muutos.

Riskinarviointia on jo nyt jossain määrin mahdollista tehdä kokonaisvaltaisemmalla tavalla, josta Bjornehag kertoi tarkemmin. Tällaiset kokonaisvaltaiset mallit sisältävät paljon oletusarvoja ja epävarmuuksia, joita pitää vielä tarkentaa, tutkia ja selvittää lisää, mutta niillä päästään yksittäisen aineen tutkimiseen perustuvaa arviointia lähemmäksi todellista, monimutkaista maailmaa ja aineiden yhteisvaikutuksia. Riskinarviointi tulee jatkossa vääjäämättä siirtymään kohti yhteisvaikutuksen ja kokonaiskuorman sisältävää arviointia.

Dia: Carl-Gustaf Bjornehag, Mount Sinain lääketieteellinen tiedekunta, New York, ja Karlstadin yliopisto, Ruotsi.

Nelivaiheinen malli kemikaalicocktailin kokonaisvaltaisempaan riskinarviointiin.

Dia: Carl-Gustaf Bjornehag, Mount Sinain lääketieteellinen tiedekunta, New York, ja Karlstadin yliopisto, Ruotsi.

Bjornehag myös sanoitti ääneen viimevuosien ehkä positiivisimman kehityskulun sisäilmatutkimuksen saralla:
Sisäilmatutkijat ja altistumistieteilijät (exposure scientists) ovat löytäneet toisensa, ja paljon yhteisprojekteja on työn alla.

Tutkimusjulkaisuja kokonaisvaltaisemmasta riskinarvioinnista on siis lähivuosina odotettavissa.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmaan liittyvä kodittomuus tilastoihin

17.10. vietetään asunnottomien yötä. Pysyvää kotia kaipaa myös moni sisäilmasyiden vuoksi asunnonhakukierteessä kamppaileva.

Asunnottomuutta on vaikea määritellä. Asunnottomuus ymmärretään eri maissa eri aikoina eri tavoin. Tästä johtuen myös asunnottomuuden tilastoinnin ja asunnottomuuden poliittisen huomioinnin tavat vaihtelevat.

Homepakolaiset ry osallistui 15.10.2018 ympäristöministeriön järjestämään asunnottomuuden tilastointi -työpajaan. Pajassa pohdittiin, miten asunnottomuuden tilastointia voisi kehittää ja vertailtiin eri pohjoismaiden tilastointikäytäntöjä.

Tällä hetkellä asunnottomia tilastoidaan Suomessa mm. asunnottomille suunnattujen palveluiden, järjestöjen ja Kelan kautta. Homepakolaiset-yhdistykseen näkyvä asunnottomuus mahtuu heikosti näihin tilastoihin. Edustamme sisäilmaongelmien vuoksi kodittomia ihmisiä. Heitä ei löydy perinteisten asunnottomuuspalveluiden piiristä, koska palveluja ei ole toistaiseksi tuotettu sisäilmaongelmien vuoksi kodittomille ihmisille.

Kun koti vaurioittaa terveyttä

Osa sisäilmasta sairastuneista on akuutisti kotia vailla oman kodin paljastuttua homeasunnoksi. Tämä joukko selviää uuteen alkuun yleensä yhdellä muutolla.

Osa sairastuu vakavammin. Vakavammin sairastuneilla elimistö on pysyvämmin vaurioitunut. Tällöin keho reagoi normaalia herkemmin esimerkiksi rakennusten kosteusvauroihin ja rakennusmateriaaleista vapautuviin kemikaaleihin. Moninaiset sisäilmasta johtuvat oireet ovat hankalia ja vaikuttavat merkittävästi sairastuneen arkielämään. Altistumisesta voi seurata esimerkiksi kuumeilua, hengenahdistusta, hermokipuja ja oksentelua – monenlaista vaivaa riippuen yksilöstä ja siitä, millaisille sisäilman epäpuhtauksille milloinkin altistuu.

Monessa tapauksessa sairastuneen on hankala löytää uutta kotia. Sekä kosteusvauriohomeet että rakennusmateriaaleista vapautuvat kemikaalipäästöt ovat varsin yleisiä sisäilman epäpuhtauksia, joita vaurioitunut elimistö ei juurikaan siedä. Tällöin asunnon löytyminen sairastuneelle on haasteellista.

Monenlaisia kodittomia

Sisäilmaongelmien vuoksi vailla pysyvää kotia olevien ihmisten määrää Suomessa tai muissakaan pohjoismaissa ei ole selvitetty. Homepakolaiset -yhdistys on tietoinen useista tuhansista pysyvää kotia etsivistä sisäilmasta sairastuneista. Arvioimme tietoomme tulleiden sairastuneiden määrän olevan jäävuoren huippu.

Asunnottomuuteen on tarjolla hyviä palveluita, jotka eivät kuitenkaan vastaa edustamamme ryhmän tarpeisiin. Sisäilmakoditon tohtori tai viidettä kertaa samana vuonna muuttava sairaanhoitaja eivät hyödy hiustenleikkuuavusta, asunnonhakuun opastavasta kurssista tai yösijasta, jossa he eivät pysty yöpymään. He hyötyisivät asunnosta, jonka putket eivät ole vuotaneet tai villat kastuneet rakennusaikana – asunnosta, jossa ei ole epokseja, akrylaatteja tai hartseja, joille he mahdollisesti ovat myös allergisoituneet. Sisäilmasta sairastuneiden tarpeisiin vastaavaa asuntotuotantoa ei tällä hetkellä ole.

Sisäilmaltaan soveltuvaa kotia etsivien ihmisten joukkoon kuuluvat ovat usein näkymättömiä. Harva sairastunut haluaa huudella tilanteestaan. Monestakaan sisäilmakodittomuuden kanssa kamppailevasta kodittomuus ei näy päällepäin. Moni käy töissä ja harrastaa, pukeutuu ja käyttäytyy kuten kuka tahansa meistä, hoitaa asiansa, on ystävä, läheinen, äiti, isä, lapsi, kollega, valmentaja, vaikuttaja − tämä vain tapahtuu hyvin raskaista olosuhteista käsin. Arki on muuttunut selviämiseksi.

Kukaan ei kokoa tietoa tästä ryhmästä. Harva tietää heistä, lähimpiä ystäviä ja tuttavia lukuun ottamatta. Selventääksemme sisäilmasta sairastuneiden kodittomien tilannetta, jaottelimme Homepakolaiset-yhdistyksessä heidät neljään kategoriaan:

  • Ihmiset, jotka ovat hyvin sairaita asuessaan asumiskelvottomassa asunnossa
    Kodin tulisi olla turvallinen, ei terveyttä tuhoava paikka. Katsomme, että henkilö on sisäilmakoditon, jos koti on niin huonokuntoinen, että se tekee siinä asuvan työ- ja toimintakyvyttömäksi. Tällainen henkilö tarvitsee terveellisemmän kodin.
  • Kiertolaiset, jotka yöpyvät väliaikaismajoituksissa ja tuttujen luona tai muuttokierteessä olevat
    Sisäilmakoditon on henkilö, joka ei etsimisestä huolimatta löydä itselleen sopivaa kotia ja muuttaa sen vuoksi jatkuvasti. Hän voi myös asua joko tilapäisesti tai pysyvämmin esimerkiksi hostelleissa tai muiden nurkissa rakennuksissa, jotka ovat sisäilmaltaan jollakin tavoin siedettäviä.
  • Ulkona asuvat
    Pieni osa sisäilmakodittomista on kokonaan vailla soveltuvaa sisätilaa. Tällöin sisäilmakoditon ei etsimisestä huolimatta löydä sellaista asuntoa, jossa terveys antaisi myöten asua. Tällöin henkilön ainoaksi vaihtoehdoksi jää siirtyä joko pysyvämmin tai väliaikaisesti ulkosalle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi parvekkeella tai teltassa nukkumista.
  • Ulkomailla asuvat
    Osa sisäilmasta sairastuneista on muuttanut joko tilapäisesti tai pysyvästi ulkomaille asunto-ongelmien vuoksi.

Moni sairastuneista on käynyt läpi useamman kategorian ja tilanteet myös vaihtelevat. Jaottelu on suuntaa-antava ja se on tehty ongelman hahmottamisen välineeksi.

Monella kodittomuus on onneksi ollut väliaikaista. Useimmin elimistö toipuu, kun sille antaa aikaa ja ”raikasta ilmaa”. Joskus tilanne ratkeaa, kun löytyy harvinaisen hyvin rakennettu ja huollettu asunto tai sellaisen onnistuu rakentamaan itse.

Uusia tilastointikeinoja

Luotamme siihen, että opimme vielä ymmärtämään, mistä on kyse. Rakentaminen on muuttunut, rakennuksissa on valtavasti aineita ja aineyhdistelmiä, jollaisia ei tuotettu sata vuotta sitten. Jokainen tarkkasilmäinen on nähnyt sateessa lojuvia villoja ja keskeneräisiä seinärakenteita, joihin sataa sisään. Tämän muutoksen vaikutukset näkyvät nyt aivan uudentyyppisenä asunnottomuutena.

Sisäilmaan liittyvä kodittomuus tarvitsee Suomessa viralliset mittasuhteet. Sisäilmakodittomien määrä tulisi selvittää ja tehdä näkyväksi. Tämä vaatii sairastuneiden tavoittamista ja uusien tilastointitapojen soveltamista. Tämä on mahdollista vain aihetta tuntevien järjestöjen, asiantuntijoiden ja viranomaisten yhteistyöllä.

Katja Pulkkinen
Toiminnanjohtaja, Homepakolaiset ry

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Homepakolaiset ry ei hyväksy Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman luonnosta

Yhdistys pelkää ohjelman heikentävän sisäilmasta sairastuneiden tilannetta entisestään.

Ohjelmavalmistelussa näkökantoja on jakanut etenkin käsitys, että sisäilmaan liittyvät oireet johtuisivat sisäilman kokemisesta haitalliseksi, ei sisäilmassa esiintyvistä terveydelle haitallisista aineista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman luonnoksen. Homepakolaiset ry on ollut mukana THL:n järjestämissä valmistelevissa työpajoissa ja kommentoinut ohjelmaa sen eri vaiheissa.

Homepakolaiset ry katsoo, ettei julkaistu ohjelmaluonnos perustu todelliseen tilanteeseen ja tarpeisiin sisäilmasairastamisen kentällä. Lisäksi ohjelman tieteellinen perusta on vaillinainen ja näkökulmaltaan kapea.

Ohjelmaluonnos ei pohjaudu Homepakolaiset ry:n ja useiden muiden järjestöjen ohjelmatyöryhmälle välittämään tietoon. Yhdymme aikaisempiin kuuden ammattijärjestön esittämään eriävään mielipiteeseen sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Vanhempainliiton lausuntoon.

Ohjelma ei perustu todelliseen tilanteeseen sisäilmasairastamisen kentällä

Homepakolaiset ry ei voi tukea Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa, koska ohjelmavalmistelu perustuu vahvasti käsitykseen sisäilmasairastumisesta toiminnallisena häiriönä. Ohjelmaluonnoksessa linjataan pitkäaikaisen sisäilmaan kohdistuvan oireiluherkkyyden johtuvan ympäristön kokemisesta haitalliseksi, ei sisäympäristön kemiallisista, biologisista tai fysikaalisista tekijöistä. Ratkaisujen pääpainotuksena ovat näin ollen toiminnallisiin häiriöihin liittyvät ja psykiatriset toimenpiteet sisäilmasta oireileville ja sairastuneille. Vaikka ohjelmassa on hyvän kuuloisia tavoitteita, kuten toimintakyvyn tukeminen ja hoitopolkujen kuntoon saattaminen, tältä edellä kuvatulta pohjalta rakennettavilla sisällöillä on riskinä vain voimistaa sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilannetta heikentäviä kehityskulkuja.

Potilasjärjestönä olemme kartuttaneet vuosien mittaan syvällisen ymmärryksen sisäilmasairastamisesta sekä tilanteen solmukohdista ja ratkaisuista. Emme tunnista ohjelman kohderyhmästä yhdistyksemme potilaskohderyhmää ja -jäseniä, emmekä suunnitelluista toimenpiteistä heidän todellisten avuntarpeidensa monipuolista huomioimista.

Viestimme on ollut koko ohjelman suunnitteluvaiheen ajan, että ohjelman tulee perustua todelliseen tilannekuvaan sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilanteesta ja tarpeista. Vain tällä tavoin siitä voidaan rakentaa vaikutuksiltaan positiivinen ja vaikuttavuudeltaan tehokas. Tämä on viestimme edelleen.

Olemme käyttäneet satoja työtunteja saadaksemme potilasjärjestön äänen kuuluviin ohjelmassa parantaaksemme sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilannetta Suomessa. Ohjelman valmistelijoille on välitetty runsaasti konkreettista tietoa oireilevien ja sairastuneiden tilanteesta ja tarpeista. Siitä huolimatta tuloksena on valitettavasti ohjelmaesitys, jota emme voi hyväksyä.

Ohjelman tieteellinen perusta on vaillinainen ja näkökulmaltaan kapea

Ohjelmaa ei ole laadittu hyvän tieteellisen tavan mukaisesti. Valtakunnallisen ohjelman tulisi nojata avoimeen ja kattavaan aihepiiriin liittyvän tutkimustiedon esiintuontiin, mukaan lukien tutkimusaukkojen avaaminen. Tämä ei ohjelmassa toteudu.

Varsinainen sisäilman terveyshaittoihin liittyvä näyttö jää ohjelmassa käsittelemättä kokonaisvaltaisella tavalla. Lisäksi perustelut ja lähteet useille keskeisille väitteille puuttuvat kokonaan. Useissa kohdin lähteitä on käytetty harhaanjohtavasti, vain tiettyjä näkökulmia poimien ja jättäen tuomatta esiin toisenlaisia lopputulemia kuvaavat lähdeviitteet.

Lisäksi ohjelmassa ei ole sanoitettu tutkimusaukkoja, vaan tutkimusten puutetta käsitellään todenteena sisäilman fysiologisten vaikutusmekanismien puuttumisesta ja tilalle tarjotaan toiminnallisten häiriöiden ja huolestuneisuuden teorioita.

Esimerkiksi sisäilmassa esiintyvistä VOC-päästöistä (peräisin mm. rakennusmateriaaleista), pienhiukkaisista, mikrobitoksiineista ja mikrobiperäisistä VOC-päästöistä on olemassa runsaasti tutkimusta, jota olisi voitu tuoda esiin ja analysoida. Muun muassa koko valtava tutkimusaineisto rakennusmateriaalien sisältämien aineiden myrkyllisyysvaikutuksista puuttuu, vaikka sen käyttö sisäilman riskinarvioinnissa on arkipäivää useissa maissa. Ohjelmassa ei myöskään käytetä lähteinä useita sisäilman mikrobien vaikutuksia kuvaavia solu-, eläin- tai kliinisiä tutkimuksia.

Ohjelmassa on käytetty tutkimuskenttään suhteutettuna suhteettoman paljon psykosomatiikan alan tutkimuksia, jotka eivät käsittele sisäilma-asioita, vaan yleisiä ehdollistumisteorioita esimerkiksi lääkkeiden placebo-vaikutuksiin tai median herättämiin pelkoihin liittyen. Samalla esimerkiksi kemikaaleille herkistymisen fysiologisia tautimekanismeja käsittelevistä tutkimuksista ei kerrota ohjelmaluonnoksessa lainkaan, vaikka sellaisia olisi käytettävissä.

Panostamme kokonaisvaltaisesti vaikuttavien ratkaisujen kehittämiseen

Jatkossa Homepakolaiset ry:ssä hyödynnämme osaamistamme ja ymmärrystämme valtakunnallisesti muuta kautta kuin yhteistyössä Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman kanssa − yhdistyksemme tavoitteena on konkreettisten ratkaisujen ja hyötyjen tuottaminen.

Emme halua enää käyttää yhdistyksemme resursseja kiistelemiseen peruskysymyksestä ”mitä sisäilmasairastaminen on”. Tieteellisen tutkimustyön seuraajana meillä on laaja-alainen ymmärrys siihen vaikuttavista tekijöistä. Potilasjärjestönä myös näemme joka päivä konkreettisesti, millaista sisäilmasta sairastaminen on.

*****

Lisäys: 31.10. julkaistu sisäilma- ja terveysohjelma

Lue lisää aiheesta:
Kooste Berliinin Indoor Air Toxicology -konferenssista
Maailmanympärimatka sisäilmauutisiin
Sisäilmaan liittyvä kodittomuus tilastoihin
Järjestöjen yhteislausunto toiminnallisista häiriöistä

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Viestintäkyselyn tulokset – ratkaisuja edistävää tietoa on hankala saada

Kysyimme ihmisiltä, millaista tietoa he sisäilma-asioista haluaisivat.

Ratkaisuja edistävää tietoa on nyt vaikea saada sieltä, mistä tietoa eniten haluttaisiin – virallisilta vastuutahoilta ja terveydenhuollosta.

Auttavan tiedon saamisen hankaluus johtaa siihen, että sisäilmaongelmiin ja niistä johtuviin terveysongelmiin liittyvien tilanteiden ratkeaminen estyy ja hidastuu.

Asia vaatii lisähuomiota. Olemme välittäneet kyselyn tulokset eteenpäin eduskunnan sisäilmaryhmälle ja kansallisten sisäilmaohjelmien vastuuhenkilöille. Kyselyraportissa listaamme ehdotuksia jatkoselvitystarpeiksi. Voit lukea raportin täällä.

Lyhyt video kyselyn tuloksista:

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Järjestöjen yhteislausunto toiminnallisista häiriöistä

Sisäilmasairaiden tilanne ei ratkea luokittelemalla sisäilmaoireet toiminnallisiksi häiriöiksi.

Seitsemän ammattiliittoa, lapsiasiajärjestöä ja potilasjärjestöä on allekirjoittanut lausunnon, jossa otetaan kantaa sisäilmaoireiden ja sairauksien käsittelyyn. Järjestöt eivät hyväksy sisäilmaoireiden ja -sairauksien siirtämistä toiminnallisten häiriöiden hoitopolulle, kuten sosiaali- ja terveysministeriön asetettaman työryhmän laatimassa toiminnallisten häiriöiden hoidon järjestämistä käsittelevässä muistiossa esitetään.

Mistä on kyse?

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan linjauksia toiminnallisten häiriöiden hoidolle. Hoidon linjauksista on ollut huhti-toukokuussa 2018 kierroksella lausuntopyyntö, jossa nimetään toiminnallisiin häiriöihin myös sellaisia oirenimikkeitä, joiden alla sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilannetta usein käsitellään.

Lausuntokierroksella olevassa muistiossa esimeriksi ympäristöyliherkkyys ja monikemikaaliherkkyys luokitellaan toiminnallisiksi häiriöiksi.

Toiminnallisten häiriöiden hoito painottuu esityksessä pitkälti mm. kognitiivisiin terapioihin. Sisäilmasairaiden kannalta tilanne on ongelmallinen, sillä puuteellisen diagnostiikan ja ohjeistuksen vuoksi moni sisäilmasairas tulee perusteetta luokitelluksi ympäristöherkäksi.

Järjestöjen yhteislausunnossa todetaan, että sisäilmaan liittyvää oireilua ja sairastumista ei tule perusteetta käsitellä toiminnallisena ja selittämättömänä häiriönä. Sen sijaan sisäilmasta sairastuneille toivotaan kehitettävän diagnostiikkaa, hoitoja ja kuntoutusta perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa sekä aihealueeseen erikoistuneilla poliklinikoilla.

Muistio ja lausuntopyyntö

Yhteislausunnon ovat allekirjoittaneet Julkisten ja hyvinvointialojen  liitto JHL, lähi- ja perushoitajaliitto Super, terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehy, opettajien ammattijärjestö OAJ, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Homepakolaiset ry.

→ Lausunto on luettavissa täällä.

→ Valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmä,
Sosiaali- ja terveysministeriö. Toiminnallisten häiriöiden hoidon järjestäminen – Työryhmän muistio on luettavissa täällä.

”Me allekirjoittaneet järjestöt vaadimme, että STM, Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kela muuttavat nykyistä linjaansa sisäilmasairastuneita koskevissa ohjeistuksissaan ja että sisäilmasairastuneiden hoito, kuntoutus ja sosiaaliturva parannetaan nopeasti asianmukaiseksi sekä järjestöt otetaan mukaan em. linjausten tekemiseen.”

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Tutkimusta ftalaateista

Ftalaatteja käytetään muovien pehmentämiseen. Rakennusmateriaaleissa ne ovat yleisiä esimerkiksi muovimatoissa. Useat ftalaatit on tunnistettu mm. lisääntymismyrkyllisiksi, mutta niillä on havaittu myös monia muita terveyshaittoja.

Olemme koonneet tutkimustietoa ftalaattien terveysvaikutuksista tutkimustietoa-osioomme. Ftalaattien, kuten muidenkin rakennusmateriaaleissa esiintyvien aineiden, vaikutusten ymmärtäminen voi auttaa sisäilmaan liittyvien oireiden ja sairauksien monimuotoisuuden ymmärtämisessä.

Pääset tutustumaan suomenkieliseen ftalaatti-pakettiimme tästä.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Indoor Air Summer School, Turku

Homepakolaiset ry on mukana kansainvälisessä seminaarissa Turussa 23.8.-24.8.2018.

Indoor air summerschool on SATAKUNTA-hankkeen järjestämä kansainvälinen kokous, jossa on puhujia mm. Yhdysvalloista, Ruotsista sekä monista kotimaisista tutkijayhteisöistä ja yrityksistä. Tapahtuman työkieli on englanti.

Oma puheenvuoromme on perjantaina 24.8. klo 14:00. Puheenvuorossa tuomme esiin potilasjärjestön näkemyksiä solmukohdista ja ratkaisuista. Esityksen diat pdf-tiedostona.

Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautumistiedot.

SATAKUNTA-hanke

Tilaisuuden järjestää SATAKUNTA-hanke. Hanke on osa Valtioneuvoston käynnistämää Terveet tilat 2028-ohjelmaa. Tavoitteena on vastata valtioneuvoston ja ministeriöiden TT’28-toimintaohjelman haasteeseen suurella ympäristölääketieteen interventio-ohjelmalla.

Hankkeesta vastaavat Turun yliopiston työterveyshuolto ja ympäristölääketieteen oppiaine. Mukaan otetaan sata suomalaista kuntaa. Kunnissa selvitetään ja korjataan rakennusten sisäilmaongelmia ja seurataan korjausten vaikutuksia rakennusten käyttäjien terveyteen.  Interventioiden vaikutuksista tehdään myös kustannus-vaikuttavuusanalyysi.

Hankkeen www-sivut.

Hankkeen facebook-sivu.

 

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Yhdistys Maailma kylässä -festareilla 26.-27.5.2018

Tervetuloa kyläilemään Homepakolaiset ry:n teltalle!

Osallistumme Maailma kylässä -tapahtumaan Helsingin Kaisaniemessä 26.-27.5.2018. Olemme mukana omalla teltalla, jossa tarjolla juttutuokioita, tietoa, julkaisuja ja mahdollisuuksia vaikuttaa.

Tapahtumatiedot facebookissa:

https://www.facebook.com/events/828665897333919/

Mistä telttamme löytyy?

Avaa kartta pdf-muodossa omaan välilehteen.

Tunnelmia viikonlopulta

Viime vuonna

Vuoden 2017 pöytää pystyttämässä. Olimme mukana pöytäpaikalla järjestöteltassa. Valmista alkaa olla!

 

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Käypähoito -suositukset julkaistiin

Moni sisäilmasairas saattaa jäädä vaille tarvitsemaansa hoitoa.

Suomalainen lääkäriseura Duodecim on julkaissut Käypä hoito -suositukset home- ja kosteusvaurioista oireilevan potilaan hoitoon.

Yksi sisäilmasta sairastunut syrjäytyvä potilas maksaa yhteiskunnalle helposti yli miljoona euroa. Varovaistenkin arvioiden mukaan syrjäytymisvaarassa on yli 200 000 sisäilmasairasta henkilöä. Kertolaskulla saadaan hurjia lukuja.

Sisäilmasairauksiin tarvitaan ratkaisuja ja terveyttä edistävä Käypä hoito -suositus. Ongelman kieltämiseen ei ole enää varaa.

Uudet Käypä hoito -suositukset eivät auta suurinta osaa sisäilmasairastuneista, sillä sitä todellisuutta, johon suositus viittaa, ei ole enää olemassa. Suosituksissa ei ole huomioitu sisäilmasairaan potilaan todellista oirekuvaa eikä sitä, mille ihmiset sisäilmaongelmissa oikeasti tänä päivänä altistuvat.

Rajattu tulokulma

Tulokulma on rajattu homeisiin. Siksi suosituksessa ei päästä käsiksi siihen, miksi massat sairastuvat ja miten tilannetta voidaan todentaa ja ratkoa. Nyt sisäilmaongelmat ovat homeiden, niiden tuottamien toksiinien ja lukuisten eri rakennusmateriaaleissa käytettyjen, terveydelle haitallisiksi todennettujen aineiden sekoituksia. Vain harvoissa kohteissa, kuten vanhoissa hirsitalossa, kyse on pelkistä ”perinteisistä” homeongelmista.

Lääkärille ei anneta kuitenkaan suosituksessa välineitä hahmottaa, millaisissa kohteissa ja tilanteissa tätä suositusta voidaan soveltaa, eli miten tunnistaa kohde, jossa kyse on vain kosteus- ja homevauriosta.

Tuntuu rajoittuneelta näkökulmalta, että hetkellä, jolloin tarvittaisiin ratkaisuja merkittävään kansanterveydelliseen ja -taloudelliseen ongelmaan, julkaistaan ongelman poissulkeva ja ratkaisuja ehkäisevä suositus.

Suosituksessa sisäilmaperäiseksi sairaudeksi kyetään myöntämään astma. Muut sisäilmassa tänä päivänä relevantit tekijät, kuten rakennusmateriaalien sisältämät lukemattomat kemikaalit (esim. muovimattojen ftalaatit, eristemateriaalien palonestoaineet, märän betonin päältä haihtuvat liimapäästöt) jätetään huomioimatta. Niin myös kaikki niihin liittyvät monisyiset elinvasteet, oireet ja sairaudet eivät mahdu suosituksen piiriin.

Murto-osa saa apua

Tällä suosituksella voidaankin auttaa vain murto-osaa sisäilmasairaista potilaista.

On syytä kysyä, onko lähtökohtaisesti tämänkaltainen hoitosuositus ollenkaan toimiva tapa tarkastella ympäristöperäisiä sairauksia, jotka ovat monisyisiä ja joista kattavaa epidemiologista tietoa kertyy kymmenien ja satojen vuosien kuluessa, jos koskaan.

Rakentamisessa käytetään tuhansia eri kemikaaleja, joiden vaikutukset ovat moninaisia. Homelajeja on tätä paljon enemmän, ja niitä löydetään joka vuosi lisää. Näillä jokaisella on omanlaisensa elinvasteet. Millaista tutkimusta näistä kaikista on mahdollista saada? Entä yhteisvaikutukset? Miten kaikki tämä voidaan huomioida? Tarvitaanko Käypä hoito -suosituksiin jokaisen osalta syy-seuraus -ketju ja siitä näyttöä epidemiologisissa tutkimuksissa? Miksi nyt käytetty tulokulma on niin rajallinen?

Toki ongelmallista on tulokulmaan liittyvien ongelmien lisäksi myös se, että suositus jatkaa nykyistä linjaa, jossa on hyväksyttyä käsitellä ”tunnistamattomia ja selittämättömiä oireita” psykologisina ongelmina. Suositus alleviivaa potilaiden sisäilmaongelmiin lataamia ”vaaramerkityksiä”. Jos sisäilmasairaalla ei voida todentaa astmaa ja rakennuksessa mittavaa kosteus- ja homevauriota, potilas on suosituksille liian absurdi tapaus – paitsi käyttäytymisterapeuttisin ja rauhoittelevin keinoin käsiteltäväksi. Samaan aikaan suositus ei tarjoa lääkärille välineistöä poissulkea erilaisten terveydelle haitallisten rakentamisperäisten altistusten vaikutusta, sillä suositus ei käsittele niitä koskevaa tietoa.

Verrattuna aikaisempiin hoitosuosituksiin (Majvik II -suositus: Kosteusvauriomikrobeihin liittyvien oireiden selvittely) tämä suositus on hoito-ohjeiden suhteen jopa suppeampi. Mm. Alveoliitti, ODTS ja RADS eivät näiden uusien suositusten mukaan enää liity sisäilmaongelmiin.

On totta, että jos tulokulma pidetään ”homeongelmissa”, kattavaa epidemiologista tietoa ei ole saatavilla tarpeeksi laajasti. Suosituksen teossa olisi kuitenkin voitu avata lääkäreille sitä, mitä me tiedämme mikrobiperäisistä lähteistä muidenkin tautien ja tautimekanismien kuin astman suhteen. Suosituksen ympäristöherkkyysosiossa on keskushermostoperäisyyden suhteen käytetty hypoteesitason ”näyttöä”, ei vahvaa saati kiistatonta tutkimusdataa. Miksi laaja-alaista näyttöä ei ole vastaavasti esitelty muidenkin oireiden ja tutkimusten suhteen? Tällä olisi voitu tuoda suosituksen piiriin monia tavallisia sisäilmaoireita ja -sairauksia ja auttaa potilaita sekä lääkäreitä kokonaiskuvan hahmottamisessa. Hyvälaatuista tutkimustietoa on saatavilla hyvin paljon. Kun puhutaan uusista ilmiöistä, joista tiedon kattavaa kertymistä joudutaan odottamaan vielä kauan, on hyvin tärkeää kuvata myös muissa kuin epidemiologisissa tutkimuksissa saatua tutkimustietoa, jotta ei jouduta odottamaan täysin epätietoisina vuosikymmeniä. Mikrobeihin ja niiden erilaisiin aineenvaihduntatuotteisiin liittyvistä terveyshaitoista olisi saatavilla tällaista laadukasta tutkimusta.

Ja tietenkin kun olisi huomioitu myös hedelmän toinen puoli eli homeiden lisäksi kemikaalit, se varsinainen ongelmien aiheuttaja, olisi tutkimustietopaketti jo tarjonnut käytännön hoitomahdollisuuksia.

Kaikki tämä huomioiden on lienee syytä kysyä, voiko varmaa tutkimusnäyttöä vaativa Käypä hoito -järjestelmä lähtökohtaisesti kyetäkään tuottamaan välineitä uusiin ilmiöihin, joissa näytön kertyminen on pitkä prosessi?

Mikä vaihtoehdoksi?

On ongelmallista, että nyt suositus ei helpota lääkäreiden työtä. Sairastunut tarvitsee asiantuntevaa lääketieteellistä apua sekä moniammatillista kuntoutusta esim. hänet terveenä pitävän kodin, työratkaisujen ja kokonaistilanteen järjestämiseksi.

Suomalaisissa kodeissa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa sairastutaan sisäilmasta kansanterveysongelman mittakaavassa. Yhteisöt ajautuvat kriiseihin, kun ratkaisuja ongelmaan ei löydy.

Tarvitaan sekä ennaltaehkäiseviä toimia, joilla moninaiset ja monisyiset rakennuksiin liittyvät oirekuvat kyetään tunnistamaan ajoissa, tai edes myöhään, ja samalla tarvitaan keinoja, joilla helpottaa jo sairastuneiden terveysongelmia ja nostaa heidän työ- ja toimintakykyään.

Millaisen roolin lääkäri tässä voi ottaa? Miten lääkäri toimii osana työkykyä tukevaa prosessia? Millaisilla lausunnoilla ja tukitoimilla lääkäri voi missäkin tilanteessa edesauttaa sairastuneen onnistunutta hoitopolkua? Miten tunnistaa sisäilmaan liittyvät oireet eri sairastumisen vakavuusasteilla? Miten lievittää näihin liittyviä terveyshaittoja? Tarvitaan suositus, joka vastaa näihin.

Tässä tilanteessa herättää lisäkysymyksiä, miksi julkaistaan hoitosuositus, jonka työkalupakki riittää vain todentamaan, että ongelmaa ei ole. Tällainen on myös hyvin kallis tulokulma. Yhä suurempi ihmisjoukko tulee sairastumaan vakavasti, kun heidän oireitaan ei osata jatkossakaan liittää sisäilmaan ja tarjota tilanteeseen toimivia ratkaisuja.

Kun suositusluonnokset valmistuivat, annoimme niistä lausunnon. 1.4.2016 antamamme lausunto löytyy yhtenäisenä tekstinä täältä: Homepakolaiset ry:n lausunto.

Homepakolaiset-yhdistys tapasi suosituksen laatijoita v. 2015 ennen työn aloittamista ja toimitti seuraavan koosteen suosituksen laatijoille: Yhdistyksen ajatuksia suosituksessa huomioitaviksi asioiksi.

Homepakolaiset ry:n projektipäällikkö Katja Pulkkinen ja professori Kari Reijula Helsingin yliopistolta keskustelivat hoitosuosituksista YLE:n Aamu-tv:ssä: https://areena.yle.fi/1-3738319

Esitimme lausunnossamme suosituksen laatijoille pohdittavaksi tulokulmaa, joka on käytössä ympäristösairaiden hoidossa Kanadan Nova Scotiassa julkisessa terveydenhuollossa: Ympäristösairas on monisairas.

 

Julkaistu 2.5.2016. Editoitu otsikot 27.3.2018.

Palaa ajankohtaista-sivulle.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista