Kirjoittajan arkistot:Homepakolaiset

Joululahjoitus sisäilmasairaiden hyväksi

Joulu on hyvien tekojen aikaa. Sisäilmasta sairastuminen voi mullistaa koko elämän, ja tukiverkkojen puuttuessa se monesti muuttaa arjen selviytymiskamppailuksi. Lahjoita tänä jouluna Homepakolaiset ry:n työhön sisäilmasta sairastuneiden hyväksi. Teemme pitkäjänteistä työtä sairastuneiden tilanteen kehittämiseksi ja tuomme elintärkeää toivoa suuren ihmisjoukon elämään.

Jouluisia sydämia ja teksti, Tue työtämme joululahjoituksella ja kerro siitä joulutervehdyksellä.

Kiitoksena lahjoituksesta saat käyttöösi jouluisen viestintämateriaalin, jolla voit kertoa lahjoituksestasi esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa. Lahjoitusmahdollisuus sopii sekä yritysten jouluviestintään että yksityishenkilöille joulutervehdyksen antamiseen.

Voit valita itsellesi tai yrityksellesi sopivan joululahjoituksen alta. Näet kuvat suurempina klikkaamalla kuvaa. Lähetämme materiaaleja sähköpostitse 22.12.2022 saakka, joten teethän lahjoituksen/tilaat lahjoituslaskun 20.12.2022 mennessä.

ALT: Yrityksille/yhteisöille vaihtoehto 1. Jouluinen kuvatervehdys kolmessa koossa: 1200 x 630 (Facebookiin ja Linkediniin), 1200 x 675 (Twitteriin) ja 1080 x 1080 (Instagramiin). Lahjoitus 200-499 euroa. Jouluaiheisissa kuvissa toivotetaan hyvää joulua ja kerrotaan: "Tuen tänä jouluna Homepakolaiset ry:n työtä sisäilmasta sairastuneiden hyväksi".
ALT: Yrityksille/yhteisöille vaihtoehto 2. Jouluinen kuvatervehdys kolmessa koossa: 1200 x 630 (Facebookiin ja Linkediniin), 1200 x 675 (Twitteriin) ja (1080 x 1080) Instagramiin. Lisäksi lahjoittajan diplomi. Lahjoitus 500 euroa tai enemmän. Jouluaiheisissa kuvissa toivotetaan hyvää joulua ja kerrotaan: "Tuen tänä jouluna Homepakolaiset ry:n työtä sisäilmasta sairastuneiden hyväksi".
ALT: Yksityishenkilöille lahjoitusvaihtoehto 1. Jouluinen kuvatervehdys kolmessa koossa: 1200 x 630 (Facebookiin ja Linkediniin), 1200 x 675 (Twitteriin) ja (1080 x 1080) Instagramiin. Lahjoitus 20-200 euroa. Jouluaiheisissa kuvissa toivotetaan hyvää joulua ja kerrotaan: "Tuen tänä jouluna Homepakolaiset ry:n työtä sisäilmasta sairastuneiden hyväksi".
ALT: Sisäilmasairaalle osoitettu lahja, lahjoitussumma alkaen 20 euroa. Aineeton joululahja saajan nimellä, tekstissä lukee: Hyvää joulua "nimi". Lahjoitin oikeukiesi eteen tehtävään työhön Homepakolaiset ry:lle xx euroa. Voit tulostaa kortin tai lähettää sen läheisellesi sähköpostitse tai muissa sähköisissä kanavissa.

Tee joululahjoitus

Joululahjoitus yrityksenä

Joululahjoitus yksityishenkilönä

Toimi seuraavasti

Tee tilisiirto Homepakolaiset ry:n tilille. Voit itse valita lahjoitettavan summan (min 20€).

Tilinumero:
IBAN FI74 4108 0011 7692 24, Homepakolaiset ry.
Viitenumeroa ei tarvita. Syötä maksaessasi viestikenttään kaksi asiaa:
1. ”Lahjoitus”
2. Oma sähköpostiosoitteesi.

Saat meiltä sähköpostiisi kuvatiedostot, kun lahjoitus näkyy tilillämme.
Voit jakaa kuvan esimerkiksi sosiaalisen median kanavilla ja siten toivottaa tuttavillesi hyvää joulunaikaa ja kertoa jouluisesta lahjoituksestasi.

Jos haluat antaa lahjan korttina tietylle henkilölle, toimi näin:

Tee tilisiirto Homepakolaiset ry:n tilille. Voit itse valita lahjoitettavan summan (minimi 20 €).

Tilinumero:
IBAN FI74 4108 0011 7692 24, Homepakolaiset ry.
Viitenumeroa ei tarvita. Syötä maksaessasi viestikenttään kolme asiaa:
1. ”Lahjoitus”
2. Oma sähköpostiosoitteesi
3. Lahjan saajan nimi, jonka haluat korttiin.

Saat meiltä sähköpostiisi lahjan saajan nimellä varustetun kortin, kun lahjoitus näkyy tilillämme.

Näin lahjoituksesi auttaa

Homepakolaiset-yhdistys tekee työtä sisäilmasta sairastuneiden lasten, aikuisten ja perheiden tilanteiden helpottamiseksi. Toiminta-alueitamme ovat esimerkiksi koulunkäynnin ja työssäkäynnin ratkaisut sekä sisäilmakodittomien tilanteen kehittäminen. Sisäilmasta sairastuneita on Suomessa paljon, ja tilanteeseen tarvitaan ratkaisuja sekä yhteiskunnan tasolla että suoraan yksittäisille ihmisille. Tavoittelemme työllämme sitä, että sisäilmasta sairastuminen olisi yksi terveysongelma muiden joukossa: se ei syrjäytä, siihen löytyy apua ja käytännön ratkaisuja ja sairastuneisiin suhtaudutaan yhteiskunnassa empaattisesti ja asiallisesti. Tähän on vielä matkaa, ja juuri siksi meitä tarvitaan.

Lahjoitusvarat käytetään yhdistystoimintaan. Toimimme tällä hetkellä täysin lahjoitusten ja jäsenmaksujen varassa. Lahjoitusvaroilla voidaan esimerkiksi koota tietoa sisäilmasta sairastuneiden tilanteesta päättäjille, jotta sairastuneiden tilannetta voidaan parantaa, ja toteuttaa viestintäkampanjoita. Varoilla voidaan myös järjestää jäsentapahtumia, jakaa tietoa yhdistyksen oppaista ja materiaaleista sekä kattaa yhdistystoiminnan juoksevia kuluja.

Yhdistyksen saamaa palautetta toiminnasta

”Olen saanut sivuiltanne ihan käytännössä hyödyllistä konkreettista tietoa, miten toimia kun sairastuin työpaikalla. Olen pystynyt löytämään työntekoon sellaisia ratkaisuja, että ei ole tarvinnut jäädä työstä pois.” (Palaute sisäilmasta sairastuneelta)

”On lohdullista että joku ymmärtää ja puolustaa. Homepakolaisten työ tuo toivoa ja uskoa siihen, että asiat voivat joskus olla paremmin.  Auttaa jaksamaan.” (Palaute sisäilmasta sairastuneelta)

”Ohjaan sisäilmasta oireilevia potilaita ratkaisuista kertovien materiaalienne pariin.” (Palaute terveydenhuollon ammatilaiselta)

”Työelämäoppaanne ovat laadukkaita, jaan niitä asiakkaille tarvittaessa.” (Palaute TE-virkailijalta)

”Ratkaisumalli-julkaisu on todella hyvä. Luin sen kannesta kanteen. Voi kun minulla olisi ollut sellainen silloin, kun sairastuin.” (Palaute sisäilmasta sairastuneelta)

Kysyttävää?

Tavoitat meidät keräysasioissa osoitteesta:
laskutus(a)homepakolaiset.fi

Rahankeräyslupa

Homepakolaiset ry:n rahankeräyslupa RA/2021/1042 on voimassa toistaiseksi.

Rahankeräysluvan myöntäjä ja myöntämisajankohta
Poliisihallitus, 19.8.2021

Rahankeräysluvan saaja
Homepakolaiset ry, y-tunnus 2608312-3
Yhteystiedot: [email protected]

Kerättävien varojen käyttötarkoitus
Keräysluvan mukaisesti varoja käytetään sisäilmasta sairastuneiden tilanteen parantamiseksi ja tiedon jalkauttamiseksi niin sairastuneille, heitä kohtaaville kuin poliittisille päättäjille.

Tarkoituksemme on tuottaa varoilla uutta tietoa ja jalkauttaa sekä aiemmin tehtyjä että uusia materiaaleja. Varoja tarvitaan lisäksi yhdistyksen viestintään ja sisäilmasta sairastuneita koskevien asioiden keskusteluun nostamiseen. Haluamme lisäksi toteuttaa rahankeräysvaroilla webinaareja ja tilaisuuksia jäsenille. Rahankeräysvaroja voidaan myös ohjata yhdistyksen yleishyödyllisen toiminnan hoitamisesta aiheutuviin kuluihin.

Sovelletut oikeusohjeet
Rahankeräyslaki (863/2019)
Sisäministeriön asetus rahankeräyksistä 68/2020

Hallitus jätti sisäilmakodittomat ilman apua – Hallituskaudesta toiseen sisäilma-asiat vesittyvät ministeriössä

Hallitusohjelmassa luvattiin selvittää, voiko valtio tukea puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasairaille. Mutta kuten kaikissa viime vuosina Arkadianmäeltä lähteneissä sisäilmasairaita koskevissa aloitteissa, tässäkin vetovastuu annettiin kokoonpanolle, joka pitää sisäilmaoireilua psykologisena ongelmana. Miksi sama kaava toistuu hallituskaudesta toiseen?

Alaspäin menevät mustavalkoiset kierreportaat

Vuonna 2019 sisäilmakodittomien tilanne nousi ensimmäistä kertaa koskaan hallitusohjelmaan: Hallitus lupasi selvittää, voiko valtio tukea ”puhtaiden asuntojen” rakentamista sisäilmasta sairastuneille.

Kirjaus herätti toivoa, kuten kaikki 2010-luvulta alkaen eduskunnasta ja eri hallituksilta lähteneet aloitteet sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilanteen parantamiseksi.

Tälläkin kertaa pettymys oli suuri: Vetovastuu annettiin niille henkilöille ja organisaatioille, jotka ovat vuosien ajan systemaattisesti edistäneet näkemystä pitkittyneestä sisäilmaoireilusta ”toiminnallisena häiriönä”, joka ei johdu sisäilman epäpuhtauksille altistumisesta vaan pelosta ja huolesta.

Kun lähtökohta on tämä, ei ongelmiin pystytä kehittämään potilaita auttavia vaikuttavia ratkaisuja, oli sitten kyse sisäilmasta sairastuneiden asumisesta, terveydenhuollosta tai työelämässä jatkamisesta. Julkisia varoja kuitenkin kuluu runsaasti. Esimerkiksi THL:n johtamalla Kansallisella sisäilma ja terveys -ohjelmalla, joka tätä ajattelutapaa nimenomaan juurruttaa, on kymmenvuotinen, hallituskausien yli ulottuva rahoitus.

Kansainvälisesti poikkeava tapa toimia

Suomessa valittu linjanveto sisäilmaoireilusta toiminnallisena häiriönä on kansainvälisesti poikkeava. Kansallisen sisäilmaohjelman käyttämät asiantuntijat esittävät tilanteen kansainväliselle tutkijayhteisölle siten, että maamme runsas oireilijoiden määrä johtuu siitä, että meillä altistumisen haittoja on liioiteltu ja oireilu ei johdu pelkästä altistumisesta, vaan ilmapiirin käynnistämästä pelosta (esim. 1 ja 2).

Vaihtoehto tälle olisi käynnistää asiantuntevia hankkeita selvittämään, mille ihmiset altistuvat, millaisia terveysvaikutuksia erityyppisillä altistusyhdistelmillä on ja mikä suomalaisessa rakennuskannassa on erityistä. Kansainvälisellä tutkimuskentällä tällainen on ajankohtaista: Sisäilmaa tutkitaan nyt paljon, etenkin altistumista suurelle määrälle erilaisia aineita, niistä syntyviä reaktiotuotteita sisäilmassa ja näiden erilaisia terveysvaikutuksia. Yksittäisen aineen pitoisuuden ei tarvitse olla korkea, kuten Suomessa uskotellaan – sisäilma on monimutkainen cocktail ja altistuminen kumuloituvaa.

Vastuuministeriönä toimiva sosiaali- ja terveysministeriö ja sen alaiset THL ja TTL ovat perustelleet sisäilmasta sairastumista koskevia linjanvetojaan epämääräisesti. Ministeriö ei ole onnistunut esittämään psykologisoivalle näkökannalle ja toiminnallisten häiriöiden selitysmallille uskottavaa tieteellistä pohjaa. Silti samat tahot saavat jatkaa hallituskaudesta toiseen sisäilmasta sairastuneiden kohtaloa määrittävien projektien toteuttajina, mikä hankaloittaa potilaiden tilannetta edistävien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Homepakolaiset ry haluaa nostaa esiin kysymykset:

  • Kuinka järkevää ja taloudellisesti kannattavaa on vuodesta toiseen käynnistää sisäilmasta sairastuneita auttamaan tarkoitettuja ohjelmia, jotka käännetään toteutusvaiheessa päälaelleen?
  • Seurataanko sisäilmasta sairastuneisiin liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia ja pitkäaikaiskustannuksia millään tavoin?
  • Kuinka Suomessa käytännössä seurataan, että julkisorganisaatioiden toiminta on läpinäkyvää ja riippumatonta ja päätöksenteon tueksi tarjotaan tieteellisesti asianmukaista tietoa?

Yhdistys toivoo, että keskustelu tästä toistuvasta ongelmasta ja päättäjien vaikutusmahdollisuuksista vallalla olevaan toimintatapaan käynnistyy Suomessa.

Lisätietoa:

Alla koottuna esimerkkejä Suomessa 2010- ja 2020-luvuilla toteutetuista hankkeista:

2021: Sisäilmakodittomat jäämässä ilman apua – Tätäkö hallitus tarkoitti?
https://homepakolaiset.fi/2021/10/sisailmakodittomat-tatako-hallitus-tarkoitti/

2021: Homepakolaiset ry kommentoi Terveet Tilat toimintamallia
https://homepakolaiset.fi/2021/02/homepakolaiset-ry-kommentoi-terveet-tilat-toimintamallia/

2020: Emme saaneet ministeriöltä tutkimusnäyttöä hoitolinjausten perusteiksi – Pyysimme saada tietoomme niitä tutkimuksia, joilla sisäilmasta sairastuneiden tilannetta heikentäneet hoito- ja viestintälinjaukset perustellaan tieteellisesti.
https://homepakolaiset.fi/2020/01/emme-saaneet-ministeriolta-tutkimusnayttoa-hoitolinjausten-perusteiksi/

2018: Homepakolaiset ei hyväksy Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman luonnosta
https://homepakolaiset.fi/2018/10/homepakolaiset-ry-ei-hyvaksy-kansallisen-sisailma-ja-terveys-ohjelman-luonnosta/

2018: Järjestöjen yhteislausunto toiminnallisista häiriöistä: Sisäilmasairaiden tilanne ei ratkea luokittelemalla sisäilmaoireet toiminnallisiksi häiriöiksi.
Seitsemän ammattiliittoa, lapsiasiajärjestöä ja potilasjärjestöä on allekirjoittanut lausunnon, jossa otetaan kantaa sisäilmaoireiden ja sairauksien käsittelyyn sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa hoitosuositustyössä.
https://homepakolaiset.fi/2018/05/yhteislausunto-toiminnalliset/

2016: Tätäkö eduskunta todella tarkoitti? Kysyimme tarkastusvaliokunnalta, miksi hallitus toteuttaa sisäilmasairaiden tilannetta huonontavia aputoimia.
https://homepakolaiset.fi/2016/08/tatako-eduskunta-todella-tarkoitti/

(Kuva: Scanstockphoto)

Tämä tiedote on julkaistu myös STT-Infossa.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Homepakolaiset osallistuu hoitosuositusten päivittämiseen

Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut työryhmän, joka uusii suositukset konsensusperiaatteella.

Homepakolaiset-yhdistys on nimennyt jäsenen sosiaali- ja terveysministeriön koolle kutsumaan työryhmään, joka päivittää sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta koskevan hoitosuosituksen vuoden 2023 loppuun mennessä.

Yhdistystä edustaa työryhmässä biologi, tutkija ja yhdistyksen hallituksen jäsen Johanna Leppälä. Yhdistyksen tavoitteena on tuoda suosituksiin sisäilmasta sairastuneiden näkökulmaa ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, että suositusten valmistelussa tutkittua tietoa hyödynnetään asianmukaisesti ja ratkaisukeskeisesti.

Eduskunta on osoittanut suositusten uusimiseen 300 000 euron määrärahan ja edellyttää, että suosituksen ja muun materiaalin valmistelussa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvien terveyshaittojen hoitoa ja kuntoutusta sekä muita sisäilmaan liittyviä kysymyksiä koskeva ajantasainen ja kattava tutkimustieto.

Työn tavoite ja työskentelytavat

Suositusten laatimisen lähtökohdaksi on ilmoitettu ”oireilevan potilaan hyvä ja tarkoituksenmukainen diagnosointi ja hoito sisäilmaan liittyvissä erilaisissa hoito- ja kuntoutustilanteissa”. Työryhmän toimeksiantoon eivät kuulu sosiaalietuuksiin tai työelämän sopimus- ja lainsäädäntöön liittyvät kysymykset, mutta ne tulee ottaa huomioon laadittaessa hoitoon ja kuntoutukseen liittyvää suositusta. Työryhmän toimeksiantoon ei kuulu myöskään rakennusten kunnon tutkimiseen liittyvien suositusten antaminen.

Työryhmä toimii konsensusperiaatteella, eli suosituksen laadinnassa pyritään yhteiseen perusteltuun näkemykseen. Tämä tarkoittaa, että vähintään 75 prosenttia työryhmän jäsenistä tulee kannattaa sisältöjä, joita suositukseen kirjataan. Äänioikeus sisällöistä on puheenjohtajilla ja työryhmän jäsenillä.

Työryhmän puheenjohtajina toimivat:

• Puheenjohtaja, osastopäällikkö Taneli Puumalainen, sosiaali- ja terveysministeriö
• Varapuheenjohtaja, lääkintöneuvos, Sirkku Pikkujämsä, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisäksi teknisenä varapuheenjohtajana ryhmässä toimii Jorma Komulainen Lääkäriseura Duodecimista, mutta tekninen varapuheenjohtaja ei osallistu päätöksentekoon suositusten sisällöistä.

Työryhmän jäseniä ovat lisäksemme:

• Professori Riitta Sauni, Tampereen yliopisto
• Professori Kari Reijula, Helsingin yliopisto
• Professori Tuula Putus, Turun yliopisto
• Yliopistotutkija Laura-Maria Peltonen, Turun yliopisto
• Professori Juha Pekkanen, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos
• Apulaisylilääkäri Aki Vuokko, Työterveyslaitos
• Ylilääkäri Jussi Karjalainen, Suomen keuhkolääkäriyhdistys ry ja Suomen Allergologi- ja immunologiyhdistys ry
• Ylilääkäri Liisa Airaksinen, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – pään ja kaulan kirurgia ry
• Erikoislääkäri Soile Jungewelter, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry
• Terveydenhuollon erikoislääkäri Jussi Lampi, Suomen yleislääketieteen yhdistys SYLY ry
• Ylilääkäri Risto Vataja, Suomen Neurologinen Yhdistys ry
• Apulaisylilääkäri Kaisa Saari, Suomen psykiatriyhdistys ry
• Lastentautien erikoislääkäri Susanna Salmivesi, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry ja
Suomen lastenlääkäreiden allergologiayhdistys SLAY ry
• Asiantuntija Sari Mäki, Hengitysliitto
• Pääsihteeri Tuula Vasankari, Filha ry
• Asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi, eduskunnan sisäilmaryhmän nimeämä edustaja
• Lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela, eduskunnan sisäilmaryhmän nimeämä
edustaja
• Lääkintöneuvos Tapani Hämäläinen, palvelujärjestelmän asiantuntija, sosiaali- ja
terveysministeriö
• Ylilääkäri Kimmo Tarvanen, työterveyshuollon asiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö.

Työryhmään voidaan lisäksi kutsua asiantuntijajäseniä, joilla ei kuitenkaan ole päätöksiin äänioikeutta. Asiantuntijajäseniksi ministeriö on kutsunut sosiaaliturvan asiantuntijan, neuvottelevan virkamiehen Milja Tiaisen sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä KELAn edustajaksi asiantuntijalääkäri Virpi Liukkosen. Ryhmään voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita.

Ryhmän asiantuntijasihteereinä toimivat Kati Huttunen ja Tuomas Sorto sosiaali- ja terveysministeriöstä. He valmistelevat asiat työryhmän kokouksiin ja toimivat esittelijöinä ja sihteeristönä, mutta eivät osallistu päätöksentekoon.

Lisäksi työryhmä voi hankkia asiantuntijapalveluja työnsä tueksi.

Millainen tieto kelpaa?

Suosituksen laatimisen lähtökohtana on sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksen mukaan vertaisarvioidussa tieteellisessä kirjallisuudessa julkaistu ajantasainen tutkimusnäyttö sekä ”muu asiantuntijasihteeristön asianmukaiseksi arvioima tieto”.

Suosituksessa tulee ministeriön mukaan käydä läpi ”tärkeimmät sairaudet ja oiretyypit”, jotka liittyvät ”yleisimpiin sisäilma-altisteisiin”.

Ministeriö kuvaa yhdistykselle lähettämässään kutsussa, että tutkimustietoa arvioitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota sovellettavan tutkimuksen laatuun. Ministeriö kertoo myös, että altistustekijöissä otetaan huomioon ”annos-vastesuhteet ja Suomessa vallitsevat altistumisen määrät” ja että työryhmän tulee käsitellä suosituksessa myös ”pitkittynyttä, toimintakykyä haittaavaa oireilua rakennuksissa, joissa ei ole merkittäviä määriä tunnettuja sisäilma-altisteita”.

Kutsussa sanotaan, että suosituksen laadinnassa on otettava huomioon oireilun monitekijäisyys ja kuvattava myös sitä, mitkä muut riskitekijät ovat vaikuttamassa oireiluun ja sairastumiseen sisäilman altistustekijöiden lisäksi sekä miten ne tulee ottaa huomioon potilaan tutkimisessa, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Suosituksessa tulee ministeriön mukaan käsitellä ”tarvittavassa määrin” potilasnäkökulmaa, diagnostiikkaa ja erotusdiagnostiikkaa, hoitopolkuja ja terveydenhuollon kehitystarpeita sekä sitä, miten sosiaaliturva ja sen palvelut ja etuudet tukevat asiaan liittyvää hoitoa ja kuntoutusta.

Seuraa viestintäämme

Homepakolaiset-yhdistys tiedottaa suositusten laatimisesta matkan varrella jäsenkirjeissään ja sosiaalisen median kanavillaan. Tulemme myös keräämään sisäilmasta sairastuneiden toiveita ja ajatuksia työryhmätyöskentelyä varten. Pysy siis kuulolla! Työtämme voit tukea täällä.

Aiheeseen liittyvää lisälukemista:

Emme saaneet ministeriöltä tutkimusnäyttöä hoitolinjausten perusteiksi – Pyysimme saada tietoomme niitä tutkimuksia, joilla sisäilmasta sairastuneiden tilannetta heikentäneet hoito- ja viestintälinjaukset perustellaan tieteellisesti.
https://homepakolaiset.fi/2020/01/emme-saaneet-ministeriolta-tutkimusnayttoa-hoitolinjausten-perusteiksi/

Homepakolaiset ry:n kysely kertoo sisäilmasairaiden eriarvoisuudesta terveydenhuollossa
https://homepakolaiset.fi/2020/01/kysely-kertoo-sisailmasairaiden-eriarvoisuudesta-terveydenhuollossa/

Kannanotto lääkäripäivien kurssiohjelmaan – Homepakolaiset ry otti kantaa ”Sisäilmako ahdistaa, millä avaan pelin?” -koulutukseen
https://homepakolaiset.fi/2021/01/kannanotto-laakaripaivien-kurssiohjelmaan/

(Kuva: Adobe Stock)

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Yhdistyksen puhe eduskunnan sisäilmaryhmän TT2028-tilaisuudessa

Kansanedustajien sisäilmaryhmä järjesti Satu Hassin johdolla 9.2.2022 keskustelutilaisuuden Terveet Tilat 2028 -ohjelman tuloksista. Tarkoituksena oli keskustella siitä, onko ohjelma parantanut sisäilman haitallisille aineille altistuneiden tilannetta ja mitä toimia jatkossa tarvitaan. Tilaisuus striimattiin Facebook-livessä, ja tallenne on katsottavissa täällä.

Homepakolaiset ry kiittää sisäilmaryhmää kutsusta tulla puhumaan tilaisuuteen. Alla yhdistyksen puheenjohtajan Tiina Julinin puhe tilaisuudessa.

Terveet Tilat 2028 -ohjelma, sairastuneen näkökulma, puheenjohtaja Tiina Julin, HOmepakolaiset ry, 9.2.2022

Sairastuneiden näkökulmasta Terveet Tilat 2028 -ohjelman tärkein osa on ohjelman terveysasioista vastaava Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma, ja siksi puheeni keskittyy siihen. Terveet Tilat 2028 -ohjelman tavoite kohentaa sairastuneiden tilannetta on kuitenkin käännetty päälaelleen. On ristiriitaista, että ohjelmalla pyritään vähentämään sisäilmahaittoja, mutta sen alaohjelmassa lähestulkoon kielletään haitat ja käytännössä leimataan potilaat psyykkistä apua tarvitseviksi.

Homepakolaiset osallistui Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman valmisteluun alusta lähtien, mutta kuuleminen oli kosmeettista: ohjelmassa haluttiin linjata pitkäaikainen sisäilmaoireilu toiminnallisiksi häiriöiksi, eikä tähän linjaukseen pystynyt vaikuttamaan.

Kun oireilu katsotaan toiminnalliseksi, hoidetaan oireilevan ihmisen kokemusmaailmaa eikä olosuhteita, jotka hänet sairastuttavat.

Kansallisesta sisäilma ja terveys -ohjelmasta on tullut tehokas toiminnallisiin häiriöihin keskittyvä työväline, joka syrjäyttää sairastuneita ja sulkee heidät avun ulkopuolelle. Siksi yhdistys sanoutui irti ohjelmasisällöistä sen linjausten varmistuttua vuonna 2018.

Linjauksille ei ole perusteita: sisäilmaoireilu on linjattu toiminnalliseksi häiriöksi ilman tieteellistä näyttöä. Lisäksi Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos väittävät psykososiaalisten hoitojen olevan tehokkaita sisäilmasta oireilevien hoidossa – ilman näyttöä. Laitokset ja ministeriö eivät ole perustelleet tätä tieteellisesti mitenkään, vaikka yhdistys on perusteluja useampaan kertaan pyytänyt (esimerkiksi täällä). Ohjelmassa on käytetty suhteettoman paljon psykosomatiikan alan tutkimuksia, jotka eivät edes käsittele sisäilma-asioita, vaan yleisiä ehdollistumisteorioita esimerkiksi lääkkeiden plasebovaikutuksista tai median herättämistä peloista. Samalla on unohdettu esimerkiksi rakennusten kemikaaleille herkistymisen fysiologisia tautimekanismeja käsittelevät tutkimukset.

Toiminnallisia hoitoja viedään tästä huolimatta terveydenhuoltoon. Sisäilmasta oireilevia on ohjattu toiminnallisten häiriöiden klinikalle, mutta kentältä keräämiemme kokemustietojen mukaan toiminnallisten häiriöiden klinikasta tai käyttäytymisterapiasta ei ole ollut sairastuneille apua, eikä tutkimuksissakaan ole saatu näyttöä onnistumisesta.

Ongelmallisinta on kuitenkin se, mitä jää tekemättä: kun lääkärit eivät usko, asianmukaista hoitoa on vaikea saada, työkykyä ei tueta, oireilevia koululaisia leimataan, kuntoutuspolut puuttuvat, sopivaa asuntotuotantoa ei tueta, sosiaaliturva puuttuu, uusia sairastumisia ei ennaltaehkäistä ajoissa ja niin edelleen.

Keinoja toimia ratkaisukeskeisesti kyllä olisi. Homepakolaiset on vuosia välittänyt tietoa sisäilmasta sairastuneiden arkielämän todellisuudesta, esimerkiksi väliinputoajuudesta terveydenhuollossa ja työelämässä sekä ratkaisuista sairastuneen toimintakyvyn tukemiseen ja sairastuneiden työllisenä pysymiseen, mutta näitä ei ole ohjelmassa hyödynnetty.

Mielestämme Terveet Tilat 2028 -ohjelman terveysosio lisää syrjäytymistä, mikä aiheuttaa inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Vasta kun sisäilmasta sairastuneiden kaltoinkohtelu lopetetaan ja apu kohdennetaan oikein, altistuminen ja sairastuminen vähenevät ja ihmiset pysyvät työelämässä. Silloin ohjelman tavoite – vähentää oireilevien määrää ja parantaa sairastuneiden hoitoa ja kuntoutusta – toteutuu.

Ohjelma ei auta sairastuneita, eivätkä yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset tule näkyviin. Ohjelman vaikutuksia tulisi seurata määrällisesti ja laadullisesti, esimerkiksi väheneekö oireilevien määrä, paraneeko sairastuneiden tilanne ja auttaako se heitä pysymään työelämässä.

Olikin hienoa kuulla tilaisuudessa Anne Hyvärisen maininta, että vaikeasti oireilevien ja sairastuneiden tukea ja hoitoa kehitetään.

Yhteenvetona siis kolme ongelmaa:

1) sairastuneiden ääni ei kuulu ohjelmassa

2) tieteellistä tutkimusta on käytetty valikoiden

3) sairastuneiden hoitoon, kuntoutukseen ja sosiaaliturvaan ei ole saatu aikaan toimivia ratkaisuja.

Toivomme sisäilmaryhmän puuttuvan tilanteeseen ja vaativan vaikutuksiltaan hyödyllistä ohjelmaa. Kun ohjelman onnistumista arvioidaan, toivomme sisäilmaryhmän vaativan perusteellista ja uskottavalla tavalla selvitettyä tietoa ohjelman vaikutuksista sairastuneiden tilanteeseen.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Osoita, että välität – ilahduta ystävää, perheenjäsentä tai kollegaa

Onko sinulla sisäilmasta sairastunut ystävä, perheenjäsen tai työtoveri, jota haluaisit ilahduttaa kertomalla, että välität?

Voit nyt tehdä Homepakolaiset ry:lle lahjoituksen sisäilmasta sairastuneiden oikeuksien eteen tehtävään työhön ja kertoa lahjoituksesta läheisellesi sähköisellä tervehdyksellä.

Kun lahjoitat 15 €, 30 € tai 100 €, saat meiltä läheisesi etunimellä varustetun sähköisen kortin, jolla voit ilahduttaa häntä vaikka jouluna tai merkkipäivänä.

Keräysvarat käytetään sisäilmasta sairastuneiden tilanteen ja oikeuksien edistämiseen. Homepakolaiset ry on vuodesta 2011 tehnyt asiantuntevaa työtä sisäilmasta sairastuneiden tilanteen kohentamiseksi.

Työlle on suuri tarve. Sisäilmasta sairastuneet ovat väliinputoajia, jotka jäävät liian usein ilman apua, tukea ja ymmärrystä huolimatta hankalasta sairastumisestaan. Lahjoittamalla annat tärkeän viestin toivosta ja välittämisestä.

Jaa hyvää mieltä lahjoittamalla sisäilmasta sairastuneiden hyväksi tehtävään työhön – Toimi näin:

Tee lahjoitus tilille: IBAN FI74 4108 0011 7692 24
Syötä maksun viestikenttään kolme asiaa:
1. ”Lahjoitus”
2. Oma sähköpostiosoitteesi
3. Lahjan saajan etunimi.
(Esimerkiksi: Lahjoitus, [email protected]maija.fi, Jussi)

Saat meiltä sähköpostiisi läheisesi nimellä ja lahjoitussummalla varustetun kortin kun lahjoitus näkyy tilillämme.

Jos haluat joulutervehdyksen Jouluksi 2022, tee tilauksesi 20.12.2022 mennessä. Lähetämme kortteja 22.12.2022 saakka.

Lisätietoja ja tiedustelut suuremmista lahjoitussummista: [email protected]

Muut tavat tukea yhdistystä:

Lahjoitus
Kannatusjäsenyys
Yrityslahjoitus
Testamenttilahjoitus


Rahankeräyslupa:
Keräyslupa 2021

Rahankeräysluvan numero
RA/2021/1042

Rahankeräysluvan myöntäjä ja myöntämisajankohta
Poliisihallitus, 19.8.2021

Rahankeräysluvan saaja
Homepakolaiset ry, y-tunnus 2608312-3
Yhteystiedot: [email protected]

Kerättävien varojen käyttötarkoitus
Keräysluvan mukaisesti varoja käytetään sisäilmasta sairastuneiden tilanteen parantamiseksi ja tiedon jalkauttamiseksi niin sairastuneille, heitä kohtaaville kuin poliittisille päättäjille.

Tarkoituksemme on tuottaa varoilla uutta tietoa ja jalkauttaa sekä aiemmin tehtyjä että uusia materiaaleja. Varoja tarvitaan lisäksi yhdistyksen viestintään ja sisäilmasta sairastuneita koskevien asioiden keskusteluun nostamiseen. Haluamme lisäksi toteuttaa rahankeräysvaroilla webinaareja ja tilaisuuksia jäsenille. Rahankeräysvaroja voidaan myös ohjata yhdistyksen yleishyödyllisen toiminnan hoitamisesta aiheutuviin kuluihin.

Sovelletut oikeusohjeet
Rahankeräyslaki (863/2019)
Sisäministeriön asetus rahankeräyksistä 68/2020

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmakodittomat jäämässä ilman apua – tätäkö hallitus tarkoitti?

Hallitusohjelmassa luvattiin selvittää, voiko valtio tukea puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasairaille. Selvityksessä todetaan, että tällaiselle rakentamiselle ei edes ole tarvetta. Sisäilmakodittomien tilanne on kuitenkin edelleen ratkaisematta. Selvitys on malliesimerkki syrjäyttävästä politiikasta.

Homepakolaiset ry toivoo asunnottomien yönä, että hallitus korjaa pikaisesti asunnottomuustyönsä suuntaa sisäilmakodittomien osalta. (Kuva: Scanstockphoto)

Vuonna 2019 sisäilmakodittomien tilanne nousi ensimmäistä kertaa koskaan hallitusohjelmaan: Hallitus lupasi selvittää, voiko valtio tukea ”puhtaiden asuntojen” rakentamista sisäilmasta sairastuneille.

Kirjaus herätti toivoa. Sisäilmasta sairastuneille suunnatulle rakentamiselle on kriittinen tarve. Osa sisäilmasta sairastuneista ei löydä olemassa olevasta rakennuskannasta itselleen sopivaa asuntoa, ja siksi monet elävät esimerkiksi jatkuvassa muuttokierteessä, nukkuvat ulkona tai ovat kodeissaan valtavan sairaina epäonnistuttuaan sopivan asunnon löytämisessä.

Asuntohaasteet johtuvat siitä, että kosteusvauriohomeet ja rakennusmateriaaleista vapautuvat kemikaalipäästöt ovat hyvin yleisiä sisäilman epäpuhtauksia, joita vaurioitunut elimistö ei siedä terveen tavoin. (Tarkempaa tietoa sisäilmakodittomuudesta täällä)

Avuksi tarvittaisiin rakennustuotantoa, jossa kosteudenhallinta, materiaalivalinnat ja rakennustekniset ratkaisut on erityisen tarkasti suunniteltu ja toteutettu. Tällä hetkellä sisäilmasta sairastuneille suunnattua rakennustuotantoa ei Suomessa ole. Tavanomainen asunnottomuustyö ei auta sisäilmasta sairastuneita, sillä he tarvitsisivat nimenomaan heidän tarpeisiinsa räätälöityjä tiloja.

Selvitystyön toteutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sisäilmasta sairastuneille suunnatun rakentamisen selvittäminen oli yksi monista hallitusohjelman sisäilmaa ja sisäilmasta sairastuneita koskevista kirjauksista, joita selvitettiin ”yhtenä nippuna” laaja-alaisella Valtioneuvoston VN TEAS-hankkeella.

Sisäilmakodittomien tilanteeseen liittyen lähti selvitettäväksi esimerkiksi, minkälainen olisi sisäilmasta sairastuneelle soveltuva “puhdas tila’’ ja millaisella tuella voitaisiin parantaa sisäilmaongelmista sairastuneiden tilannetta. Lisäksi oli tarkoitus selvittää, millainen on sisäilmasta sairastuneiden taloudellinen, terveydellinen ja sosiaalinen tilanne ja paljonko heitä on.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valittiin toteuttamaan selvitystä. Mukaan THL pyysi Hengitysliiton ja Asumisterveysliiton ja muutamia eri alojen, kuten juridiikan ja neurologian, asiantuntijoita.

Työn tuloksena julkaistiin kesäkuussa 2021 raportti Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen ja tukeminen.

Ei ongelmaa, ei siis tarvetta ratkaisuille

Ratkaisevaa sisäilmakodittomien kannalta on, että sisäilmasta sairastuminen käytännössä kielletään selvityksessä.

Siinä todetaan, että pitkittyneelle sisäilmaoireilulle ei ole lääketieteellistä perustaa. Pitkittyneestä oireilusta käytetään julkaisussa termiä ympäristöherkkyys. Ympäristöherkkyys on psyykkinen, ei ympäristötekijöihin (kuten rakennuksiin) liittyvä terveysongelma.

Tätä linjausta käytetään jo kattavasti suomalaisessa sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa sisäilmatyössä, vaikka se on kansainvälisesti poikkeava eikä sen perusteeksi ole vuosienkaan tiedustelujen jälkeen saatu tutkimusnäyttöä.

Selvityksessä alleviivataan, että ”sisäilmaan liitetty oireilu” on Suomessa yleistä, mutta valtaosalla lievää, ja että kroonisesti oireilevat saavat oireita sellaisissakin tiloissa, joissa valtaosa ei oireile. Epäselväksi jää, miksi tätä vertailua aina korostetaan sisäilmaesteettömien tilojen tarvetta vähätellessä − eihän pähkinäallergioitakaan ohiteta sen perusteella, että useimmat voivat syödä pähkinöitä ongelmitta.

Selvitysraportissa todetaan, että sisäilmasairaus-termin käyttö ja erityispuhtaiden tilojen tarjoaminen välittävät väärän oletuksen siitä, että kyseinen oireilu johtuu sisäilman epäpuhtauksista. Laatijat kirjoittavat, että nykysuositusten mukaan voidaan rakentaa riittävän puhtaita tiloja eikä nk. erityispuhtaiden tilojen hyödyistä ole sellaista näyttöä, että niitä voisi suositella sisäilmasta oireilevien tilanteen ratkaisemiseksi.

Selvityksessä siis ohitetaan sekä nykyrakentamisen ongelmat että sisäilmasta sairastuneiden tarpeet.

Koska selvitystyö perustui näkemykseen, ettei tarvetta erityisille tiloille ole koska tarve on vain toiminnallisen häiriön aiheuttamaan oireiluun liittyvää kuvitelmaa, on luonnollista, että ratkaisuksikin esitetään psyykkisten turvallisuustekijöiden vahvistamista.

Johtopäätöksenä tekijät toteavat, että ”ympäristöherkkyyden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen tarvitaan lisää tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja”.

Tällaisia ratkaisuja Suomessa toteutetaan mm. kognitiivisella terapialla.

Vaihtoehtona asiantunteva ja ratkaisukeskeinen selvitystyö

Aiheen tiimoilta olisi tietenkin ollut mahdollista tehdä ratkaisukeskeistä selvitystyötä nimenomaan juuri tälle kohderyhmälle asiantuntevasti räätälöidyllä selvityksellä.

Olisi voitu esimerkiksi selvittää, millaisissa asuntotilanteissa kroonisesti sisäilmasairaat konkreettisesti elävät ja miten he ovat tällaisiin tilanteisiin päätyneet, mitkä tekijät erilaisissa asunnoissa käytännössä aiheuttavat ongelmia sisäilmasta vakavasti sairastuneille ja millaisissa olosuhteissa heidän toimintakykynsä kohenee. Olisi myös voitu koota tietoa onnistuneista ja epäonnistuneista yksittäisistä rakennuskokeiluista. Tulosten perusteella olisi voitu ryhmitellä erilaisia rakentamisvaihtoehtoja tarkempien kohderyhmien mukaan – esimerkiksi jotkin rakennusmateriaalithan aiheuttavat ongelmia lähes kaikille sisäilmasta sairastuneille ja joidenkin sopivuus taas on yksilöllisempää.

Tähän olisi voitu hyödyntää aiheesta jo koottua tietoa, hankkia lisää ymmärrystä haastattelemalla aihetta tuntevia eri alojen asiantuntijoita ja kokoamalla tietoa varsinaiselta kohderyhmältä juuri heidän tilanteeseensa kohdennetulla kyselyllä.

Olisi ollut myös mahdollista koota laaja-alainen asiantuntijaryhmä pohtimaan, millaista keinovalikoimaa tälle kohderyhmälle suunnatun rakentamisen pilotointiin voisi hyödyntää ja millaisia muutoksia tällaisen rakentamisen tukeminen kenties vaatisi nykyisiin työkaluihin, ohjeistukseen tai normistoon.

On selvyyden vuoksi tärkeää mainita, että selvityksessä käsitellään ratkaisukeskeisesti monia tärkeitä osa-alueita, kuten asuntokaupan ongelmia ja omistusasunnon homeongelmatilanteita (esimerkiksi luvussa ”home- ja asumisterveysloukut”). Nämä eivät kuitenkaan liity sisäilmakodittomuuteen, joka ei ole akuutti ja kertaluontoinen, yhteen (omistus)asuntoon liittyvä ongelma.

Malliesimerkki syrjäyttävästä politiikasta

Sisäilmakodittomat tarvitsevat kipeästi heille sopivia asumisratkaisuja.

Homepakolaiset-yhdistys muistuttaa asunnottomien yönä, että toteutettu selvitysprosessi  on malliesimerkki siitä, kuinka syrjäyttävää politiikkaa käytännössä rakennetaan.

Se, että ongelmat piilotetaan, ei poista niitä vaan vain lisää ja vahvistaa syrjäytymistä ja osattomuutta sekä niistä aiheutuvia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia.

Yhdistys toivoo, että hallitus korjaa pikaisesti asunnottomuustyönsä suuntaa sisäilmakodittomien osalta.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Kymmenen vuotta sisäilmasta sairastuneiden asialla

Tänä syksynä juhlitaan Homepakolaiset-yhdistyksen kymmenvuotista matkaa sisäilmasta sairastuneiden tilanteen parantamiseksi.

Tällä sivulla kerromme, mitä vuosikymmenen aikana yhdistyksessä ja sen ympärillä on tapahtunut ja mikä on sisäilmasta sairastuneiden tilanne Suomessa tänään. Tervetuloa tutustumaan palaan kiinnostavaa suomalaista sisäilmahistoriaa!

Piirretty syntymäpäiväkakku, jossa lukee: 10 vuotta sisäilmasta sairastuneiden asialla.

Kymmenen vuotta sitten sisäilmasta sairastuneet jäivät Suomessa ongelmineen yksin eikä heille ollut tarjolla kunnollista terveydenhoitoa, peruspalveluja eikä sosiaaliturvaa.

Tähän tarpeeseen perustettiin Homepakolaiset ry. Yhdistystoiminnan käynnisti joukko itsekin vakavasti sairastuneita ihmisiä, ja yhdistys kasvoi nopeasti aktiiviseksi moniammatilliseksi vaikuttajaksi, joka nosti sairastuneiden tilanteen yleiseen tietoisuuteen.

Kymmenvuotisen historiansa aikana Homepakolaiset on pyrkinyt aktiivisesti kohentamaan sisäilmasta sairastuneiden asemaa ja lisäämään sairastuneiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Yhdistyksen alkutaival (2011–2013)

2010-luvun alussa ihmiset olivat sisäilmasta sairastuessaan hyvin yksin. Saatavilla ei ollut tietoa siitä, millaisia oireita sisäilma voi aiheuttaa, mistä voi saada apua kodin, työpaikan tai oppilaitoksen sisäilman sairastuttaessa ja miten toimia uusissa ongelmatilanteissa, kuten irtaimiston mennessä pilalle tai jos evakkoasuntokin tekee sairaaksi.

Tuolloin sairastuneille ei myöskään ollut saatavilla nykyisen kaltaisia verkkovertaisryhmiä, sisäilma-asiat näkyivät mediassa niukasti eikä Twitterissäkään väännetty kättä ratkaisuvaihtoehdoista eri tahojen kesken.

Sen sijaan ”homeoireita” epäilevä saattoi löytää Suomi24-keskustelupalstalta satunnaista keskustelua aiheesta. Asumisterveysliiton ja Hengitysliiton puhelinpalvelut neuvoivat hometalon korjausasioissa ja asuntokauppariidoissa. Lisäksi Hengitysliitossa toimi pieniä paikallisryhmiä, joissa hengitystiesairaat saattoivat jakaa kokemuksiaan.

Laajemmalle avulle, neuvonnalle, kokemusten vaihtamiselle ja yhteenkokoamiselle oli kuitenkin valtava tarve. Yhteiskunnassa ei myöskään ollut palvelupolkuja sairastuneille, joista moni oli kipeästi avun tarpeessa.

Suomessa yliopistotason mikrobitutkimusta tehtiin muun muassa Helsingissä ja Kuopiossa ja ympäristöministeriön Hometalkoot-ohjelma työskenteli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi, mutta sairastuneiden edunvalvonta ja tilanteen kehittäminen ei kuulunut kellekään.

Kohtaamisia

Homepakolaiset-yhdistyksen perustaminen sai alkusysäyksen, kun useampi sisäilmasta vakavasti sairastunut kohtasi vuonna 2010 ja ihmetteli, miksi sisäilmasta sairastumisesta ei ole saatavilla asianmukaista tietoa ja miksi sairastuneiden asioita ei edistetä. Kukin oli tahoillaan pohtinut, että sairastuneiden vaikeaan tilanteeseen tulisi vaikuttaa yhteiskunnan tasolla.

Näitä yhdistyksen syntymisen kannalta olennaisia kohtaamisia syntyi, kun sisäilma-alalla toimivat asiantuntijat ja viranomaiset linkittivät yhteen heiltä apua ja tietoa etsineitä, vaikuttamishaluisia sairastuneita. Kohtaamiset johtivat päätökseen perustaa yhdistys ajamaan muutosta ongelmalliseen tilanteeseen.

Perustajajäseniä oli kolme, mutta mukaan saatiin nopeasti monialaista osaamista. Yhdistys rekisteröitiin vuonna 2011 ja silloin avattiin myös yhdistyksen nettisivut.

Työpöydällä kannettava tietokone jossa voinna yhdistyksen nettisivut, vieressä kännykkä, hiiri ja tulostin. Kannettavan päällä silmälasit. Pöydän takana ikkuna ja ikkunalaudalla kaksi kynttilää. Ikkunasta erottuu rakennustyömaa.

Yhdistyksen nettisivut keräsivät heti avauduttuaan paljon lukijoita. Tiedolle sisäilmasta sairastumisesta oli selvästi suuri tarve.

Yhdistyksen nimeksi valittiin Homepakolaiset, sillä yhdistys halusi kiinnittää huomiota vakavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan: Sisäilmaongelmat aiheuttavat kodittomuutta ja työkyvyttömyyttä sen vuoksi, että vakava sairastuminen tekee tilojen käytöstä vaikeaa. Sisäilmasta sairastuneet tarvitsevat pikaisesti apua voidakseen palata yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. He tarvitsevat apua sopivan asunnon löytämiseen, ratkaisuja työelämässä ja opiskeluissa jatkamiseen, asiantuntevaa lääkärihoitoa sekä samat viranomaispalvelut ja saman sosiaaliturvan kuin muillakin kansalaisilla.

Kymmenen vuotta sitten Suomessa puhuttiin pääasiassa homeongelmasta, ja siksi yhdistykselle valittu nimi olikin erittäin osuva. Sisäilmassa sairastuttavat kuitenkin monet muutkin epäpuhtaudet, esimerkiksi rakennusmateriaalien sisältämät monivaikutteiset kemikaalit. Yhdistys on kuitenkin ainakin toistaiseksi päättänyt säilyttää nimensä, sillä se on tullut monille tutuksi.

Yhdistyksen päätavoitteeksi kirjattiin sisäilmasta sairastuneiden perusoikeuksien toteutumisen edistäminen Suomessa.

Yhdistystä pyöritettiin aluksi vapaaehtoisvoimin ja -varoin. Resurssit olivat kurjat. Moni aktiivi oli sairastumisen vuoksi tiukassa tilanteessa omassa elämässään. Kaikilla ei ollut edes kunnollisia asuntoja. Toimitiloja ja rahaa ei ollut. Tapaamisissa hytistiin usein ulkosalla, kun sisäilmaltaan kaikille sopivia paikkoja oli vaikea löytää. Tästä huolimatta tai ehkä juuri kurjan tilanteen motivoimana saatiin paljon aikaan.

Vaadittiin parannuksia

Yhdistys pyrki ensin lisäämään ymmärrystä sairastuneiden hätätilasta ja yhteiskunnan kyvyttömyydestä reagoida siihen. Yhdistys vaati ”apua ja perusoikeuksia”, esimerkiksi hätämajoitusta sitä tarvitseville. Homeesta sairastuneita ihmisiä asui esimerkiksi teltoissa.

Omakotitalon kuistille pystytetty telttamajoitus

Yhdistys toi julkisuuteen sairastuneiden epäinhimillistä tilannetta, mm. kodittomuutta.

Työtä toteutettiin tekemällä esimerkiksi paljon kanteluita, vetoomuksia ja vaatimalla vastauksia heikkoon tilanteeseen muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja Työterveyslaitokselta (TTL).

Yhdistys osallistui sisäilma-alan tapahtumiin Suomessa ja joihinkin myös ulkomailla ja oli yhteydessä muun muassa tutkijoihin, viranomaisiin, kansanedustajiin ja mediaan.

Yhdistyksen nettisivut houkuttivat alalla toimivia olemaan yhteydessä myös yhdistykseen päin. Aiheeseen monelta kantilta perehtyvän potilasjärjestön syntyminen herätti kiinnostusta.

Yhdistyksen puhelin soikin ensimmäiset vuodet lähes 24/7. Valtava määrä apua tarvitsevia sairastuneita otti yhteyttä, kun yhdistys sai medianäkyvyyttä ja ihmiset näkivät, että kohtalotovereita oli olemassa ja joku tarttui asiaan. Ihmiset halusivat jakaa kokemansa, keskustella ja tietää, mistä voisivat saada apua. Yhdistyksessä ymmärrettiin, että oltiin valtavan suuren ongelman äärellä ja että yhdistystyölle oli vielä paljon kipeämpi tarve kuin alun perin oli kuviteltu.

Toivo paremmasta heräsi

Yhdistys haki pian rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY). Ensimmäinen hakemus ei tuottanut tulosta. Eduskunta kuitenkin otti asian kuullakseen, ja tarkastusvaliokunta tarttui asiaan mietinnöllä ja listalla toimenpiteitä tilanteen kohentamiseksi. Käytännön toteutus annettiin sosiaali- ja terveysministeriön ja sen alaisen Työterveyslaitoksen vastuulle.

Yhdistys kritisoi STM:n ja TTL:n toimenpiteiden toteutuksen painotuksia. Todellista selvitystyötä sisäilmasta sairastuneiden tarpeista ja tilanteesta ei tehty toimenpiteiden pohjalle. Ongelma määriteltiin lääketieteellisesti kapeasti keskittyen pääasiassa vain homeisiin ja astmaan. Tämä poissulki merkittävän osan varsinaisesta avuntarpeesta ja terveys- ja toimintakykyongelmista.

Yhdistyksellä alkoi olla hyvä käsitys sairastuneiden ongelmista ja tilanteesta, sillä yhdistyksessä oli muutaman ensimmäisen toimintavuoden aikana kohdattu lukuisia sisäilmasta sairastuneita ja erilaisia viestejä, puheluja ja tapaamisia oli kertynyt jo yli tuhat. Näistä kohtaamisista oli muodostunut kuva siitä, millaisia haasteita ihmiset Suomessa kohtasivat sairastuttuaan sisäilmasta.

Kertomuksissa toistuivat kerta toisensa jälkeen myös samanlaiset ongelmat ajalla ennen vakavaa sairastumista: sairastumisten ennaltaehkäisy ontui. Yhdistyksessä haluttiin panostaa myös sairastumisten ehkäisyyn ja edistää varhaista puuttumista tilanteisiin.

Yhdistys sai yhteydenottoja tasaisena virtana. Valitettavasti avuntarvitsijoita ei useinkaan voinut ohjata kunnollisen avun piiriin, sillä sellaista ei ollut saatavilla. Ihmiset olisivat tarvinneet osaavaa terveydenhoitoa, apua asumisensa järjestämiseen sekä kuntoutusta ja työkaluja voidakseen toimia työelämässä tai jatkaa opintojaan ja koulunkäyntiään. Kun apua ei ollut saatavilla, olivat tilanteet usein kriisiytyneet ja monimutkaistuneet. Niistä keskustelu oli hyödyllistä puolin ja toisin, ja hätä ja avuntarve oli käsinkosketeltavaa.

Monet yhteyttä ottaneet kertoivat myös esimerkkejä erilaisista ratkaisuista, jotka he olivat kokeneet hyödyllisiksi, voimauttaviksi ja kuntoutumista edistäviksi, ja erityisesti näitä esimerkkejä yhdistyksessä analysoitiin ja kirjattiin talteen.

Työtä tehtiin yhdistyksessä kuitenkin itsekin kriisitilanteiden keskellä. Niinpä voimat toiminnan pyörittämiseen vapaaehtoisvoimin alkoivat olla muutaman toimintavuoden jälkeen vähissä.

Joulukuussa 2013 Raha-automaattiyhdistykseltä saatiin iloista postia: yhdistykselle oli myönnetty projektirahoitus! Alkuvuonna 2014 käynnistyi Ratkaisuja Sisäilmasairaille! -projekti.

Yhdistyksessä tapahtui 2011-2013: Vaadimme yhteiskunnalta parannuksia. Saimme paljon näkyvyyttä mediassa ja valtavasti yhteydenottoja sairastuneilta. Teimme työtä sairaina ja heikoissa olosuhteissa. Samalla opettelimme pyörittämään yhdistystoimintaa ja lisäsimme omaa tietouttamme sisäilma-aiheesta.
Yhteiskunnassa tapahtui 2011-2013: päättäjät tarttuivat asiaan ja käynnistivät ohjelmia. Ohjelmien toteutus ohjattiin tahoille, jotka eivät tarkastelleet tilannetta kokonaisuutena eivätkä sairastuneiden näkökulmasta.

Ratkaisuja Sisäilmasairaille! -projekti (2014–2016)

Ratkaisuja Sisäilmasairaille! -projektiin palkattiin kaksi puolipäiväistä työntekijää. Projektin pääteemoina olivat työelämä, opiskelu ja asuminen. Näihin teemoihin haluttiin tuottaa ratkaisuja esimerkiksi käytännönläheisten oppaiden ja tiedon lisäämisen muodossa.

Ymmärryksen lisääjä

Sisäilmasta sairastuminen oli yhä liian hankalasti ymmärrettävä asia. Avunhaku ja keskustelut ratkaisuista tyssäsivät yleensä heti alkuunsa siihen, että sisäilmaoireilua, sairastuneiden tilannetta ja sen lukuisia solmukohtia ei ymmärretty. Yhteiskunnassa oli myös kiistanalaisuutta siitä, onko kyseessä fyysinen vai psyykkinen ongelma. Yhdistys tuotti sen vuoksi asiasta paljon perustietoa vastaamaan keskeisiin kysymyksiin ja ennakkoluuloihin. Materiaaleja luettiin paljon ja ne koettiin palautteen mukaan hyödyllisiksi ja rohkaiseviksi.

Samalla yhdistyksen fokus muuttui ratkaisujen ”vaatijasta” ratkaisujen tarjoajaksi.

Yhdistyksessä nähtiin, että sekä sisäilmasta sairastuneiden tilannetta että heitä kohtaavien ammattilaisten kuormaa voidaan helpottaa lisäämällä ymmärrystä aiheesta ja tuottamalla muille toimijoille hyödyllistä tietoa sairastuneiden tilanteesta ja mahdollisista ratkaisuista. Juuri tätä osaamistahan yhdistyksessä oli.

Koska yhdistyksellä on kiinteä yhteys ruohonjuuritasolle, se voi hyödyntää sairastuneiden kokemusasiantuntijuutta ratkaisujen kehittämisessä.

Hankkeessa julkaistiin erilaisia materiaaleja ja oppaita, jotka herättivät sisäilma-alalla toimivien kiinnostusta ja joista tuli hyvää palautetta. Julkaisimme esimerkiksi oppaat sisäilmasta sairastuneiden työssäkäyntiä ja opiskelua tukevista keinoista.

Sisäilmasairaus ja opiskelu -opas esittelijän kädessä ydistyksen messuteltalla.

Ratkaisuja Sisäilmasairaille! -projektirahoitus mahdollisti kattavan tiedonkeräämisen ja kokoamisen, ja ensimmäiset oppaat julkaistiin vuonna 2015.

Nettisivujen kävijämäärät kasvoivat. Yhdistystoiminnasta ja tiedontuotosta kiinnostuneita useiden alojen ihmisiä saatiin mukaan. Osaamispakki kasvoi. Yhteistyötahojen verkosto laajeni.

Moni sisäilmateemaa kohtaavista eri alojen ammattilaisista, viranomaisista ja päättäjistä oli huomannut, että sisäilmaongelmat aiheuttivat kuormaa yhteisöille ja ratkaisujen kehittäminen oli kaikkien etu.

Yhdistykselle vuokrattiin myös pieni toimisto ja työtapoja kehitettiin työn ohessa. Yhdistyksessä toimivat olivat pitkälti itse sairastuneita, monet vakavasti, ja asuivat maantieteellisesti laajalla alueella. Yhteisten toimintamuotojen ja ratkaisujen löytäminen olikin samalla pilotointia sisäilmasta sairastuneiden työssäkäynnistä ja kuntouttamisesta – vuosien aikana saatiin runsaasti oivalluksia ja onnistumisen kokemuksia.

Alalla aktiivista toimintaa

Tilanne Suomessa oli jo tässä vaiheessa erilainen kuin yhdistystä perustettaessa. Sairastuneiden tilanne oli paljon esillä, ja sen seurauksena aiheen ympärillä kuhisi. Esimerkiksi useat rakentamisesta kiinnostuneet yritykset ja yksityishenkilöt olivat yhteydessä yhdistykseen. Monet järjestöt, kuten Hengitysliitto ja Suomen Vanhempainliitto aktivoituivat. Oli syntynyt myös uusi Terve Sisäilma ry, joka kehitti aktiivisesti muun muassa verkkovertaistukea ja yksilöiden tukemista ongelmatilanteissa. Sosiaaliseen mediaan avattiin useita aihetta eri näkökulmasta käsitteleviä keskustelu- ja verkkovertaisryhmiä, joista suurimpana nykyisin lähes 10 000 jäsentä käsittävä Home Sweet Home.

Kaiken tämän seurauksena Homepakolaisille vapautui lisää aikaa paneutua sairastuneiden ongelmallisen tilanteen juurisyihin ja tehdä niitä koskevaa tiedontuottoa ja vaikuttamista, verrattuna yhdistyksen alkuvuosiin, jolloin sairastuneiden yhteydenottoihin vastaaminen vei pääasiallisen toiminta-ajan.

Nyt resurssit pystyttiin kohdentamaan täysimääräisesti tiedon systemaattiseen kokoamiseen, analysointiin, koostamiseen ja koordinointiin. Työpajoja sairastuneille järjestettiin useilla paikkakunnilla. Tehtiin kyselyitä ja haastatteluja eri teemoista tiedon tarkentamiseksi ja syventämiseksi. Useista kymmenistä eri alojen asiantuntijoista koostuvan vapaaehtoisryhmän panosta hyödynnettiin materiaalien tuottamisessa.

Samalla yhdistys loi uusia yhteistyöverkostoja. Työtä tehtiin muun muassa useiden etätyö- ja etäkouluhankkeiden, Mannerheimin lastensuojeluliiton, alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden, arkkitehtien, Vihaiset äidit -kansanliikkeen ja muiden potilasjärjestöjen kanssa. Tapasimme esimerkiksi Duodecimin, Hometalkoiden, useiden ministeriöiden ja ammattiliittojen väkeä sekä kansanedustajia. Teimme myös kansainvälistä yhteistyötä.

Kanadalaisvieraita keskustelemassa yhdistyksen edustajien kanssa työpajassa

Yhdistys tapasi ympäristösairaiden kuntoutuksessa onnistuneita ammattilaisia Nova Scotiasta, Kanadasta. Lisätietoa Nova Scotian mallista.

Homepakolaiset julkaisi näinä vuosina valtavan määrän tietoa, mukaan lukien monenlaisia oppaita, kannanottoja ja tietopaketteja, jotka ovat nähtävissä yhdistyksen sivuilla esimerkiksi osioissa Materiaalit ja Ammattiryhmille. Nämä materiaalit sisältävät esimerkiksi ehdotuksia sisäilmasta sairastuneiden työkyvyn tukemiseen sekä pohdintaa sisäilmasta sairastuneille soveltuvasta rakentamisesta. Tällainen tieto oli aivan uutta ja sivujen kävijämäärät kertoivat siitä, että se tuli kovaan tarpeeseen.

Samaan aikaan eduskunnan tarkastusvaliokunnan käynnistäminä toimenpiteinä Suomeen tehtiin ”home- ja kosteusvaurioista oireileville” muun muassa käypähoitosuositukset ja laadittiin lääkäreiden koulutusmateriaaleja. Eduskunnan käynnistämä työ konkretisoitui näissä kuitenkin sairastuneille epäedullisella tavalla.

Jälleen kyse oli sairastumisen määrittämisestä. Useimmat sairastuneet eivät tulleet uusien ohjeiden mukaan määritellyiksi sisäilmasta sairastuneiksi, vaan ympäristöyliherkiksi, eikä palvelupolkujen rakentaminen heidän avuntarpeeseensa käynnistynyt. Lääketieteellisten hoitojen ja toimintakykyä kohentavien toimenpiteiden sijaan ympäristöherkille tarjottiin kohtaamista ja terapiaa.

Mediassa yhdistys pyrki tuomaan esiin tilanteen solmukohtia ja ratkaisujen kannattavuutta. Yhdistys sai hyvin mediatilaa asialleen, ja keskustelimme esimerkiksi Käypähoitosuosituksista Ylen Aamu-TV:ssä.

Osallistuimme myös edelleen alan tapahtumiin Suomessa ja ulkomailla ja seurasimme aktiivisesti alan kansainvälistä tutkimusta, jossa painopiste oli (ja on) kaikkea muuta kuin ympäristöherkkyydessä.

Yhdistyksessä tapahtui 2014-2016: Yhdistys siirtyi "parannusten vaatijasta" asiantuntijaksi ratkaisujen tuottamisessa. Työtapana oli systemaattisempi tiedontuotto ja ymmärryksen lisääminen aiheestaa eri tasoilla ja osa-alueilla. Sairastuneiden perspektiivin lisäksi huomioitiin yhteisöjen ja yhteiskunnan tason näkökulmat. Aloitettiin aktiivinen verkostona toimiminen.
Yhteiskunnassa tapahtui 2014-2016: Sisäilma-asiat olivat vahvasti näkyvillä. Mukaan tuli uusia aktiivisia toimijoita esim. ammattiliitot toimivat näkyvästi. Eduskunnan tarkastusvaliokunta rajasi käsittelyn homeisiin ja astmaan. Muiden oireiden ei katsottu liittyvän sisäilmaan. Tätä näkemystä alettiin juurruttaa aktiivisesti mediassa ja alan koulutuksissa.

Taistelua olemassaolon oikeudesta (2017–2019)

Ratkaisuja Sisäilmasairaille! -projektin jatkoksi Raha-automaattiyhdistys (myöhemmin Stea) myönsi yhdistykselle toiminta-avustuksen, joka käynnistyi vuonna 2017. Rahoituksella edistettiin sisäilmasta sairastuneiden työelämässä ja opinnoissa jatkamisen mahdollisuuksia ja asumisratkaisuja verkostomaisena yhteistyönä.

Työpanosta voitiin lisätä yhdellä henkilötyövuodella. Avustuksen myötä pystyttiin koordinoimaan monialaista keskustelua ja syventymään yhteiskunnallisten solmukohtien selvittämiseen ja erittelyyn.

Homepakolaiset yhdistyksen väkeä pitämässä kokousta neuvotteluhuoneessa. Paljon papereita, värikkäitä lappuj ja asiaa fläppitaululla.

Työntekijät yhdistyksen toimistolla suunnittelemassa työpajaa ammattiliittojen ja ministeriöiden edustajille. 

Toteutimme muun muassa useita työpajoja ammattilaisille, luennoimme ammattiliitoille, teimme opinnäyteyhteistyötä Metropolia AMK:n kanssa, tapasimme tutkijoita ja alalla toimivia asiantuntijoita Suomesta ja ulkomailta. Lasten ja koulujen tilanteeseen vaikuttamiseksi käynnistettiin Hengitysliiton ja Suomen Vanhempainliiton kanssa kolmivuotinen yhteishanke Ratkaistaan yhdessä! vuonna 2018.

Teimme siis kaiken kaikkiaan monenlaista yhteistyötä eri organisaatioiden ja yksittäisten alalla toimivien henkilöiden kanssa. Yhdistys julkaisi toiminta-avustusvuosien aikana paljon erilaisia materiaaleja ja julkaisuja. Tuotimme paljon tietoa etenkin työelämän ja asumisen solmukohdista. Tiedon keräämistä sairastuneiden tilanteesta jatkettiin edelleen.

Sisäilmasta sairastumisen ei tarvitse johtaa osattomuuteen ja työelämästä putoamiseen. Tilanteeseen on mahdollista vaikuttaa, kun kaikki eri tasoilla toimivat tahot tulevat mukaan edistämään aidosti vaikuttavia ratkaisuja.

Vaalipaneeli käynnissä. Kansanedustajaehdokkaat puoliympyrän muotoisessa muodossa, yksi puhuu parhaillaan mikrofoniin.

Kuvassa vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokkaita sisäilmakodittomuutta käsitelleessä vaalipaneelissa, jossa yhdistys alusti aihetta.

Yhdistys on saanut hyvää palautetta sekä sairastuneilta että ammattilaissidosryhmiltä. Toimintaa on seurattu yhdistyksessä monella mittarilla, ja yhdistys osallistui myös Kuntoutussäätiön ARTSI-ohjelmaan, jossa kehitettiin toiminnan tulosten ja vaikutusten mittaamista ja arviointia.

Tuottamamme tieto on koettu hyödylliseksi. Yksi säännöllisesti toistuvista palautteista on, että pitkään sairastellut ja työkyvystään huolestunut ihminen on yhdistyksen materiaalien avulla oivaltanut huonovointisuutensa syyn ja pystynyt vaikuttamaan toimintakykyynsä positiivisesti vähentämällä haitallisia ympäristötekijöitä elämässään. Palautteen antajien mukaan tieto on auttanut hahmottamaan aihepiiriä ja toimimaan ratkaisuja edistäen, oli sitten kyse alalla työskentelevistä tai sairastuneista.

Mutta kuinka arvioida toiminnan tuloksia tilanteessa, jossa tällaisia toimivia ratkaisukeinoja ei voida systemaattisemmin ottaa käyttöön yhteiskunnan kieltäessä ongelman olemassaolon?

Suomen linja vakiintuu

Hallitus käynnisti sisäilmaongelmaan reagoimiseksi Terveet Tilat 2028 -ohjelman. Homepakolaiset ry osallistui sen alaisen, THL:n vetämän Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman valmistelutyöhön vuosina 2017–2018. Ohjelmalla oli tarkoitus vähentää sisäympäristöön liittyviä terveyshaittoja. Toimme ohjelmavalmisteluun mukaan kokoamaamme tietoa sairastuneiden tilanteesta ja erilaisista ratkaisumahdollisuuksista.

Kynä ja käsi täyttää yhdistyksen teltalla kyselylomaketta

Vuosien varrella yhdistys on koonnut monin eri menetelmin tietoa sisäilmasta sairastuneiden tilanteesta ja tarpeista.

Ohjelmassa kuitenkin jatkettiin ja vahvistettiin entisestään linjaa, jossa pysyvä sairastuminen sisäilmaongelmien seurauksena määritellään psyykkispainotteisesti ympäristöherkkyydeksi. Homepakolaiset ry irtisanoutui lopulta ohjelmasta sen ohittaessa kokonaan sairastuneiden tarpeet.

Ohjelmasta tuli sisäilmasta sairastuneille vahingollinen, jopa sisäilmasta sairastunut -termikin julistettiin valmisteluvaiheessa pannaan ja ryhdyttiin käyttämään ilmaisua sisäilmaan liitetyt oireet.

Suomessa onkin virallisten sisäilmaohjelmien linjaksi vakiintunut sairastumisen kieltäminen − toiminnallisten häiriöiden linja. Sisäilmaan liittyvä oireilu katsotaan pääasiassa ohimeneväksi, eikä sisäilmasta voi näkemyksen mukaan sairastua pysyvästi lukuun ottamatta astmaa sekä radonin ja asbestin aiheuttamia terveysongelmia. Tämä ajatusmalli sulkee suurimman osan sisäilmasta sairastuneista yhteiskunnallisen keskustelun ja avun ulkopuolelle ja estää ratkaisuja kaikilla tasoilla. Jako on kriisiyttänyt yksilöiden ja yhteisöjen tilanteita, ja se pitkittää sekä monimutkaistaa ongelmanratkaisua yhteiskunnan tasolla.

Tähän ongelmaan yhdistys on pyrkinyt vaikuttamaan tiedolla. Yhdistys on myös pyytänyt perusteita linjaukselle sosiaali- ja terveysministeriöstä useampaan otteeseen, tuloksetta. (Esim. Emme saaneet ministeriöltä tutkimusnäyttöä hoitolinjausten perusteiksi)

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva rahoittaja, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ilmoitti vuoden 2019 joulukuussa, että se ei enää myönnä Homepakolaiset ry:lle rahoitusta. STM vahvisti päätöksen vuonna 2020. Loppuja STEA-avustuksen varoja on voitu käyttää yhdistyksen toiminnassa vuosina 2020–21.

Yhteiskunnassa tapahtui 2017-2019: Suomessa viralliseksi linjaksi, ettei sisäilmasta voi sairastua pysyvästi (astmaa lukuun ottamatta). Ongelman kieltäminen estää ratkaisuja kaikilla tasoilla. Yksilöt, yhteisöt, kunnat ja valtion tason toimijat epätietoisia: Pitääkö ratkaista fyysinen ongelma vai psyykkinen ongelma? Valtion sisäilmaohjelmat jakavat kentän kahtia.
Yhdistyksessä tapahtui 2017-2019: Yhdistys on joutunut palaamaan sisäilmasta sairastuneiden tilanteen tunnistamisen ja perus- ja ihmisoikeuksien edistämisen äärelle. Tämä on vienyt mahdollisuuksia käytännön ratkaisujen kehittämistyöltä. Edelleen on kuitenkin viestitty muun muassa työelämäratkaisuista. Yhdistys pyrkii pitkäjänteiseen tiedontuottoon valituista teemoista.

Paluu juurille 2020–

Kukapa olisi arvannut, että kymmenen vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen ollaan tilanteessa, jossa sisäilmasta sairastuneiden perusoikeuksien puolustamiselle on tarvetta enemmän kuin koskaan? Sairastuminen on Suomessa käännetty toiminnalliseksi häiriöksi ja jopa termi sisäilmasairaus yritetään pyyhkiä julkisesta keskustelusta pois aktiivisella viestinnällä. Virallisen linjauksen mukaan termin sisäilmasta sairastunut käyttöä tulisi välttää.

Pyrkimykset asioiden edistämiseen käytännön ratkaisukeinoja tuottamalla – kuten yhdistys on toiminut − jäävät tällaisessa tilanteessa vaillinaisiksi. Oireilevien ja sairastuneiden tilanteen kohentaminen (esimerkiksi oppaiden ja materiaalien avulla) on tuonut hyötyä ja toivoa kohderyhmille. Moni kertoo ymmärtäneensä, kuinka edistää omaa kuntoutumistaan, ja päässeensä materiaalien avulla tiellään eteenpäin. Lisäksi sairastuneita työssään kohtaavat ovat saaneet oivalluksia asioiden edistämiseen. Yleinen palaute on tämänkaltainen: käyttökelpoista ja hyödyllistä tietoa, joka mahdollistaa käytännön toimimisen asioiden edistämiseksi.

Kuitenkin liian monen ihmisen kuntoutuminen ja esimerkiksi työelämään paluu estyy jossain vaiheessa järjestelmätason ongelmien vuoksi: sisäilmasta sairastuneiden oikeasti tarvitsemaa tukea ei ole riittävästi tai lainkaan tarjolla.

Moni sairastunut on myös uupunut kohtaamaansa vähättelyyn, leimaamiseen ja näköalattomuuteen.

Konkreettisten ratkaisukeinojen kehittäminen ja julkaiseminen on tärkeää, mutta on myös vaikutettava siihen, että niitä halutaan yhteiskunnassa tuloksellisesti käyttää. Tilanteessa, jossa sisäilmasta sairastumista yhteiskunnallisena ongelmana ei kunnolla myönnetä, on pidemmällä tähtäimellä vaikuttavampaa pyrkiä vaikuttamaan rakenteisiin ja juurisyihin.

Järjestelmätason ongelmakohtien syventyminen näkyy jo selvästi asenteiden koventumisena sisäilmasta sairastuneita kohtaan, avunsaannin heikentymisenä sekä sattumanvaraisuutena avunsaannissa.

Sairastuneiden oikeuksia yhteiskunnan tasolla puolustavalle yhdistykselle on tarvetta nyt enemmän kuin koskaan.

Homepakolaiset ry:n esittelypiste Narinkkatorilla

Ihmiset kaipaavat apua ja tietoa. Väkeä yhdistyksen infopisteessä Helsingin Narinkkatorilla.

Kiitos tarinaamme tutustumisesta!
Voit halutessasi tukea työtämme liittymällä jäseneksi täällä tai lahjoittaa haluamasi summan täällä.

Avullesi on suuri tarve, jotta Homepakolaiset ry voi jatkaa toimintaansa sisäilmasta sairastuneiden auttamiseksi ja uusien sairastumisten ennaltaehkäisemiseksi. Lämmin kiitos tuestasi!

Homepakolaiset-yhdistys haluaa vähentää sisäilmasta sairastumisen aiheuttamaa kuormaa yksilöille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle.

Kuvat: Homepakolaiset ry

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Kysymyksiä professori Juha Pekkaselle ja ylilääkäri Markku Sainiolle

Potilasjärjestö toivoo sisäilma-alan asiantuntijoilta vastauksia kansalaisten kysymyksiin, sillä keskustelu on tärkeää luottamuksen rakentamiseksi.

Viite ry − Tieteen ja teknologian vihreät − järjesti Sisäilma ja tiede -webinaarin 27.10.2020. Tapahtumassa luennoivat professori Juha Pekkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja Helsingin yliopistolta sekä ylilääkäri, neurologi Markku Sainio Työterveyslaitokselta (TTL).

Tapahtumassa esitettiin paljon yleisökysymyksiä, joista suurimpaan osaan luennoitsijat eivät ehtineet vastata. Yleisöstä toivottiin, että luennoitsijat voisivat vastata kysymyksiin myöhemmin. Koska tämä ei ole toteutunut, Homepakolaiset ry on tehnyt yleisökysymyksistä koosteen.

Sisäilma-alalla toimivat ovat pitkään toivoneet, että sosiaali- ja terveysministeriö ja sen alaiset laitokset THL ja TTL kävisivät  avointa keskustelua kansalaisten kanssa. On tärkeää, että viralliset tahot osallistuvat viestinnästään syntyvään jatkokeskusteluun. Suurin osa kansalaiskysymyksistä on asiallisia ja asiantuntevia.

Oikea tieto on tärkeää

Viimeistään korona-aika on tehnyt selväksi, miten tärkeää kansalaisille suunnatussa viestinnässä on oikean ja selkeän tiedon jakaminen. Mikäli halutaan lisätä kansalaisten luottamusta virallisiin organisaatioihin ja vähentää liikkeellä olevan väärän tiedon määrää (valeuutiset ym.), olisi julkislaitosten ja niitä edustavien työntekijöiden hyvä pystyä perustelemaan esittämänsä, kiistanalaisetkin asiat.

Tärkeää on myös tuoda esille selkeästi, mikä on työntekijän omaa mielipidettä ja hypoteesia ja milloin kyse on vahvasta ja yleisesti tutkimusmaailmassa hyväksytystä tiedosta. Hyvään tieteelliseen tapaan kuuluu myös välttää niin sanottua kirsikanpoimintaa, eli pelkästään omia teorioita tukevan tiedon valikointia. Tiedolle on myös hyvä esittää lähdeviitteet. Aikana, jolloin väärän terveystiedon leviäminen on yleistä, tulisi erityisesti huolehtia julkisten laitosten viestinnän selkeydestä ja avoimuudesta.

Myös päättäjät kaipaavat perusteellisia vastauksia sisäilma-alan tutkimusta koskeviin kysymyksiin ymmärtääkseen suomalaisella sisäilma-alalla vallitsevia jakolinjoja. Homepakolaiset ry on samaa mieltä Viitteen kanssa siitä, että poliittisessa päätöksenteossa on aina vaadittava tieteeseen ja tutkimukseen perustuvaa näyttöä, kun tehdään yhteiskuntaan monin tavoin vaikuttavia pitkäaikaisia päätöksiä.

Jotta nämä tavoitteet toteutuisivat Suomessa sisäilma-asioiden osalta, toivomme Pekkasen ja Sainion lähtevän mukaan vuorovaikutteiseen keskusteluun sisäilmatutkimuksesta ja toimintamalleista. Kyseisen tilaisuuden yleisökysymykset ovat tähän hyvä reitti, ei vähiten siksi, että vastaaviin kysymyksiin on toivottu vastauksia jo pitkään monissa muissakin yhteyksissä.

Kysymykset on toimitettu 17.3.2021 luennoitsijoille sähköpostitse. Homepakolaiset ry sitoutuu julkaisemaan vastaukset ja toivoo samalla aiheesta laajempaa, kansalaisten, päättäjien ja asiantuntijoiden välistä avointa ja läpinäkyvää keskustelua.

Webinaarin yleisökysymyksiä Juha Pekkaselle ja Markku Sainiolle

Keräsimme talteen tapahtuman kommenttikentässä esitetyt kysymykset. Kysymyksiä on luettavuuden ja vastattavuuden helpottamisen vuoksi tiivistetty, yhdistelty ja selvennetty.

Luennoitsijat ovat esittäneet väitteen siitä, että sisäilmariskit tunnetaan laajasti. Väite on vastoin sitä, mitä aiheesta kansainvälisesti keskustellaan. Nythän tehdään paljon tutkimusta eri aineiden vaikutusmekanismeista, yhteisvaikutuksista ja ylipäänsä siitä, mitä haitta-aineita sisäympäristössä eri maissa on ja miten niitä voidaan mitata. Menetelmät kehittyvät ja mielenkiintoisia löydöksiä tulee koko ajan.

  • Mihin perustuu väite siitä, että kaikki sisäilmariskit tunnetaan jo hyvin?
  • Tiedetäänkö mielestänne riittävästi siitä, mille kaikelle ihmiset rakennuksissa altistuvat?
  • Viitteen webinaarissa käsittelemättä jäivät
    a) eri aineille altistumisen yhteisvaikutukset
    b) altistuskertymän merkitys.
    Ettekö pidä näitä keskeisinä seikkoina, kun pyritään ymmärtämään ympäristöterveyskysymyksiä?
  • Millaiset lähteet ovat mielestänne sopivia ympäristöterveyskysymysten yhteydessä asiantuntijoiden käytettäviksi? Miten on perusteltavissa esimerkiksi se, että Juha Pekkanen tarjoaa esityksessään tiedon lähteenä toimittaja Jani Kaaron artikkelia − vaikka Kaaro ei ole lääketieteen eikä ympäristöterveyden asiantuntija − mutta viittaa niukasti tieteellisiin artikkeleihin?

WHO:n homeongelmien terveysvaikutuksia käsittelevässä vuoden 2009 julkaisussa todetaan, että erilaisten homeperäisten epäpuhtauksien mittaaminen on ollut hankalaa, sillä monille aineille ei ole vielä validoituja mittausmenetelmiä (on olemassa paljon erilaisia kosteusvauriomikrobiperäisiä epäpuhtauksia). Siksi homeperäisten terveysongelmien yhdistäminen tiettyyn sisäilman haitta-aineeseen on ollut vielä hankalaa. Julkaisun jälkeen menetelmiä on kuitenkin kehitetty.

  • Mitkä ovat mielestänne mikrobiperäisten epäpuhtauksien mittaamisessa tärkeimmät kehityskohteet tällä hetkellä?
  • Mitkä ovat keskeisiä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia, joiden haitallisista vaikutuksista on saatu viitteitä ja joita kannattaisi nyt sen vuoksi erityisesti tutkia lisää?

Euroopan unionin uudessa kemikaalistrategiassa on nostettu esiin monenlaisia kemikaaliryhmiä (mm. hormonaaliset haitta-aineet, karsinogeenit, neurotoksiset ja immunotoksiset aineet), joille altistumista halutaan EU:ssa vähentää merkittävästi. Yksi keskeinen materiaaliluokka, jossa tähdätään päästöjen vähentämiseen, ovat rakennusmateriaalit.

  • Onko tämä mielestänne tarpeellinen kehityskulku, johon on syytä Suomessakin kiinnittää huomiota?
  • Onko tutkittu esimerkiksi, miten yleisiä  märkäbetoni-muovimatto-ongelmat Suomessa ovat,  millaisia oireita tällaisissa tiloissa raportoidaan ja poikkeaako oireilu jotenkin ”muusta sisäilmaoireilusta”? Miten tällaisia ongelmia voitaisiin vähentää?

STM ja sen alaiset laitokset ovat viime vuosina juurruttaneet Suomeen käsitystä, että pitkäaikainen sisäilmaan kohdistuva oireiluherkkyys olisi toiminnallinen häiriö, joka johtuu ympäristön kokemisesta haitalliseksi, ei sisäympäristön epäpuhtauksista. Tämä on heikentänyt sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilannetta Suomessa.

  • Miksi THL ja TTL keskittyvät sisäilma-asioissa toiminnallisen häiriön teemaan ja psyykkisiin hoitoihin tutkimustiedon valikoinnissa, omissa tutkimuksissaan, kannanotoissaan ja muussa viestinnässään?
  • Miksi ei huomioida ja viestitä yhtä suurella panostuksella esimerkiksi sitä, kuinka ihmisten oireet alkavat helpottaa, kun he pääsevät pois oireiluttavista tiloista?
  • Miksi THL ja TTL korostavat psykososiaalisten tekijöiden merkitystä huomattavan paljon juuri sisäilmaoireilun ja -sairastamisen kohdalla verrattuna muuhun oireiluun ja sairastamiseen?
  • Miksi sisäilmasta oireilun ja sairastumisen toiminnallisuutta perustellaan tutkimuksilla, jotka eivät liity sisäilmaan? Miksi nämä tutkimukset soveltuisivat sisäilma-aiheeseen?
  • Mitä ovat ne kymmenet satunnaistetut tutkimukset, jotka osoittavat, että ei-ohimenevä sisäilmasta oireilu ei perustu epäpuhtauksiin ja on toiminnallinen häiriö?

Sisäilmasta oireilevat ja sairastuneet luokitellaan toiminnallisesti oireileviksi kevein perustein, koska on tyypillistä, että heille ei terveydenhuollossa tehdä perusteellisia poissulkututkimuksia.

Myös rakennuksista on vaikeaa tutkimuksin poissulkea, ettei siellä esiinny jotakin oireita aiheuttavaa. Tämä johtuu muun muassa mittausmenetelmien keskeneräisyydestä ja yhteisvaikutusten tuntemattomuudesta. Kaikkia sisäilman yksittäisiäkään aineita ja niiden vaikutuksia ei vielä edes tunneta.

Rakennuksen sisäilmassa voi helposti olla tuhansia erilaisia epäpuhtauksia. Tällaisen seoksen terveysvaikutuksista ja mekanismeista tuskin tullaan koskaan saavuttamaan kattavaa tieteellistä varmuutta, mutta suomalaisissa sisäilmalinjauksissa jätetään pitkälti huomioimatta sekin, mitä terveysriskeistä jo tiedetään. Ympäristöterveyskysymyksissä olisi järkevää kuunnella varhaisiakin signaaleja terveysriskeistä.

  • Miten sisäilmaan liittyvä oireilu on ylipäätään mahdollista diagnosoida toiminnalliseksi häiriöksi riittävän varmasti ja perusteellisesti tämänhetkisen tietämyksen ja terveydenhuollon käytäntöjen varassa?
  • Miksi sairastuneita kehotetaan olemaan välttämättä tiloja, joissa oireilua esiintyy? Miten poissuljetaan mahdollisuus, että kyseessä on todellisuudessa haitallinen ympäristö, kun terveysperusteisia arvoja ei ole ja tilojen tutkimisessa ja korjaamisessa on voinut tapahtua virheitä?
  • Miten erotetaan lievä myrkytystila ja toiminnallinen häiriö toisistaan?
  • Miten keskushermoston herkistyminen erotetaan mahdollisesta keskushermoston tulehdustilasta?
  • Kenellä on vastuu, jos esim. allergisen alveoliitin oireet tulkitaan toiminnalliseksi häiriöksi, ja altistumisen jatkuminen johtaa pysyvään keuhkovaurioon?
  • Osaatteko sanoa, miksi alveoliitin oireet täyttäviltä ”sisäilmaoireilevilta” potilailta tutkitaan allergista alveoliittia niin harvoin?
  • Miten THL:n sisäilmakyselyissä tutkitaan astman lisääntymistä? Koululaisille käytettävässä kyselyssä astma oli ainoastaan taustakysymyksenä (ikä, sukupuoli, allergia, astma ym. taustatekijät). Vertailuna: on olemassa myös muiden toimijoiden kyselyjä, joissa huomioidaan, onko astmassa tapahtunut muutoksia ja millaisia muutokset ovat.

Kun Suomessa pitkäaikaisen sisäilmaan kohdistuvan oireiluherkkyyden on katsottu olevan toiminnallinen häiriö, on sisäilmapotilaille ryhdytty tarjoamaan hoidoksi psykososiaalisia ja vaihtoehtoisia kaupallisia kuntoutusmenetelmiä. Niitä tarjotaan – vieläpä tieteellisessä kontekstissa ja monissa kanavissa toistuvasti − vaikka niiden vaikuttavuudesta ei ole näyttöä.

  • TTL:n omien kotimaisilla sisäilmapotilailla tehtyjen tutkimusten (TOSI ja SITY) mukaan psykososiaaliset hoidot eivät ole vaikuttavia. Miksi hoitoja silti suositellaan sisäilmapotilaille ja perusteena käytetään muilla potilasryhmillä kuin sisäilmapotilailla tehtyjä tutkimuksia? Eikö hoitojen pitäisi perustua tieteellisesti todennettuihin hoitoihin eikä teoriaan?
  • Miksi sisäilmasta sairastuneiden hoitokeinoksi esitetään DNRS-menetelmää? Millaista vertaisarvioitua tieteellistä näyttöä DNRS-menetelmästä ja sen soveltuvuudesta sisäilmasta sairastuneille on olemassa?
  • Miksi kokemusasiantuntijatieto kelpaa STM:lle, THL:lle ja TTL:lle todisteeksi vain silloin, kun halutaan osoittaa, että sisäilmaoireilu on toiminnallinen häiriö ja kun halutaan suositella DNRS-menetelmää?
  • Kuinka moni on toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla parantunut verrattuna potilaisiin, jotka ovat saaneet muita hoitoja tai joiden arjessa on tehty sisäilman laatua kohentavia toimenpiteitä?

Helsingissä 17.3.2021

Homepakolaiset ry

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Homepakolaiset ry kommentoi Terveet tilat -toimintamallia

Terveet tilat 2028 -ohjelma järjesti laatimastaan Terveet tilat –toimintamallista ensimmäisen kaikille avoimen kommentointikierroksen, joka päättyi 31.1.2021. Kommenttien ja palautteen avulla on tarkoitus kehittää mallia eteenpäin. Myös toimintamallin seuraavat versiot tulevat olemaan avoinna palautteelle.

Kommentissamme kiinnitimme huomiota erityisesti työ- ja toimintakyvyn huomioimiseen. Tällä hetkellä toimintamallissa on ohjeistettu muun muassa näin:

”Mikäli tarvitaan työhön liittyviä ratkaisuja, ne kannattaa suunnitella yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työjärjestelyt ovat yleensä aina sairauspoissaoloja parempi ratkaisu. Hätiköidyt ja tarkemmin suunnittelemattomat ratkaisut, kuten työntekijän siirtäminen välittömästi korvaaviin tiloihin, voivat johtaa pahimmillaan kierteeseen, jossa välttämistarve laajenee ja herkkyys oireilla voimistuu.  Eristäytyminen voi tuoda mukanaan mm. sosiaalisia ongelmia.”

”Välttämiseen perustuvia työkyvyn tukitoimia (kuten etätyö, työtilan vaihto) käytettäessä tulee huomioida se, että nämä ratkaisut voivat johtaa tilanteeseen, jossa työntekijän oireet jopa lisääntyvät ja toimintakyvyn alenema pahenee. Välttämiseen perustuvat ratkaisut voivat myös lisätä huolta muissa työyhteisön työntekijöissä. Tällaisia ratkaisuja voidaan kuitenkin joutua käyttämään tilapäisesti työkyvyn tukemiseksi tilanteissa, joissa vaihtoehtona on kykenemättömyys työskennellä lainkaan. Tällöin on tärkeää, että osapuolille on selvää, miksi ratkaisuja tehdään. Myös työyhteisölle on tällaisessa tilanteessa tärkeää viestiä se, että rakennus sinänsä on kunnossa.”

Homepakolaiset ry kommentoi toimintamallia seuraavasti:

Potilasjärjestö Homepakolaiset ry:n kommentit Terveet tilat -toimintamalliin

Tilatjaterveys.fi-verkkosivustolla määritellään kommentoinnin kohteena olevan toimintamallin tarkoitus seuraavasti: ”Terveet tilat -toimintamallin tarkoituksena on tukea kuntia ennakoivassa kiinteistönpidossa. Toimintamalli toimii tukimateriaalina sisäilmahaasteiden ratkaisemisessa ja erityisesti niiden ennaltaehkäisyssä.”

Homepakolaiset ry ei edusta kuntia ja kiinteistönpitoa, mutta potilasjärjestön näkökulmasta ennakoivaan kiinteistönpitoon liittyvän ohjeistuksen avulla kunnilla voi olla jatkossa paremmat mahdollisuudet saada korjausvelan kertyminen ja sisäilmaongelmien määrä vähenemään, mikäli kunnilta löytyy riittävästi resursseja ja halua toteuttaa ennakoivan kiinteistönpidon toimintamallia käytännössä.

Tilanteen parantumisesta on esimerkkejä kunnista, jotka ovat jo aiemmin kehittäneet omia toimintamallejaan ennaltaehkäisevän kiinteistönpidon suuntaan. Pidämme tärkeänä, että Terveet Tilat 2028 -ohjelmassa on kuultu kiinteistöjen ylläpidon ja hallinnan arkitodellisuuden asiantuntijoita ja koottu hyviä käytäntöjä yhteen kaikkien kuntien hyödynnettäväksi.

Pidemmällä aikavälillä kiinteistöjen ongelmien ennaltaehkäisy ja tilojen terveellisyyden ja turvallisuuden parantuminen vähentää uusien sisäilmasta aiheutuvien sairastumistapausten määrää. Potilasjärjestönä odotamme tämän kehityskulun toteutuvan mahdollisimman nopeasti. Näemme päivittäin sisäilmaongelmien seuraukset ihmisten terveyden ja esimerkiksi työelämäosallisuuden heikkenemisenä.

Suomessa on näkyvillä suuntaus, jossa psykososiaalisia tekijöitä ja erityisesti noseboa sisäilmaoireilun syynä korostava kansallisten ohjelmien ja laitosten viestintä jättää varjoonsa tiedon sisäilman epäpuhtauksista ja haittatekijöistä, terveysvaikutuksista sekä keinoista toipua tai ennaltaehkäistä sairastuminen. Tämä vaarantaa oireilun ja sairastumisen ennaltaehkäisyn ja sairastuneiden tilanteen parantumisen.

Kommentoinnin kohteena olevassa Terveet tilat -toimintamallin nykyversiossa edellä kuvattu ilmiö on havaittavissa osuudessa ”Työ- ja toimintakyvyn tukeminen”. Tämän valikon sisällössä näkyy, ettei tilojen käyttäjien näkökulmaa ole ohjelman osallistamisprosessissa otettu mukaan samassa mittakaavassa kuin esimerkiksi kiinteistönpidon ammattilaisten.

Ilmiöstä seuraa, että sisäilma-asioiden parissa kentällä toimivat hämmentyvät: onko kyse psyykkisestä ongelmasta vai altistumisesta. Ratkaisuprosessi hankaloituu. Tilannetta saatetaan vähätellä ja asioihin tarttumista viivyttää. Sisäilmasta oireileviin kohdistuvat epäilyt ja stigma lisääntyvät.

”Työ- ja toimintakyvyn tukeminen” -valikon sisällön ja siinä olevien painotusten vuoksi voi lukijalle syntyä muun muassa väistötilojen ja työjärjestelyjen merkitystä vähättelevä käsitys.  Ympäristöterveyteen liittyvien lakien velvoitetta varovaisuusperiaatteen soveltamiseen ei tulisi hämärtää. Viestinnällisen painotuksen korjaamiseksi valikkoon tulisi tuoda lisää tietoa väistön ja työjärjestelyjen hyödyistä.

Potilasjärjestössä olemme nähneet kymmenen vuoden aikana tuhansia sisäilmasta sairastuneiden tapauksia. Kokemuksissa ei painotu toimintamallissa mainittu välttämistarvekierre, vaan väistötilojen ja muiden työjärjestelyjen sekä asiantuntevan tuen hyödyllisyys toimintakykyä lisäävänä tekijänä. Tilanteiden ratkaiseminen sen sijaan viivästyy tai kaatuu usein ymmärtämättömyyteen sisäilmaoireilusta ja/tai ongelman vähättelyyn yhden tai useamman vaikuttajan taholta. Myös tilojen tutkimisprosessi voi kestää terveyden kannalta liian kauan.

Kokemukset osoittavat, että toimenpiteisiin altistumisen katkaisemiseksi on ryhdyttävä nopeasti. Altistumisen pitkittymisen seurauksena sairastaminen voi kroonistua. Soveltuvat työjärjestelyt, korvaavien työtilojen tai -tehtävien tai etätyömahdollisuuden järjestäminen mahdollisimman pian auttavat katkaisemaan sairastumiskierteen ja uusien oireiden syntymisen sekä nopeuttavat toipumisprosessia.

Korvaavien tilojen kunto on selvitettävä etukäteen, sillä oireilevaa ei kannata sijoittaa toisiin huonoihin tiloihin. Potilasjärjestöön kertyneen kokemustiedon mukaan erityisesti sellaiset henkilöt, joilla altistuminen jatkuu pitkäaikaisesti voimakkaiden oireiden jo ollessa päällä, kärsivät myöhemmin pitkittyneistä ja heikosti paranevista sisäilmaoireista, jotka vaikuttavat henkilön työ- ja toimintakykyyn. Tällaista elimistön sietokyvyn laskua kannattaa pyrkiä ennaltaehkäisemään. Jos henkilö on ehtinyt altistua pahasti, onkin hyvä varata riittävästi toipumisaikaa ennen työjärjestelyjen kokeilua. Työjärjestelyt ja tilakokeilut tulee toteuttaa asiantuntevasti. Kokeilujen pohjalle tulee laatia virallinen kuntoutussuunnitelma. Epäonnistuneen kokeilun jälkeen tulee olla mahdollisuus toipua uudesta altistumisesta ennen kuin kokeillaan seuraavaa tilaa.

Positiivista ”Työ- ja toimintakyvyn tukeminen” -valikossa on, että siinä on huomioitu koulujen sisäilmatilanteisiin liittyvässä Ratkaistaan yhdessä! -hankkeessa kerättyä tietoa. Kyseisessä hankkeessa koostettu aineisto perustuu koulujen sisäilmatilanteiden osallisten todellisiin tarpeisiin ja kokemuksiin. Hankkeessa on kuultu ammattilaisten lisäksi myös oppilaita ja vanhempia, joten osallistamista on tehty kattavasti.

Koska myös Terveet tilat 2028 -ohjelman toimintaperiaatteena on osallistaa sidosryhmiä kehitystyöhön, toivomme, että myös Homepakolaiset ry:n ohjelmalle vuodesta 2017 alkaen toimittama tieto huomioitaisiin kehitystoimenpiteissä ja toimintamalleissa.

Esimerkiksi sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden työ- ja toimintakyvyn tukemiseen liittyen olemme toimittaneet Terveet Tilat 2028 -ohjelmalle muun muassa oppaat ”Sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysyminen. Miten vältetään työkykyisten sisäilmasta sairastuneiden ajautuminen työelämän ulkopuolelle?” ja ”Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen – ratkaisuja sairauden kolmella vakavuusasteella“ sekä ”Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia lääkärikäynneistä -kyselyn tulokset”.

Lisäksi Terveet Tilat 2028 -ohjelman edustajia on osallistunut järjestämiimme monialaisiin työpajoihin, ja yhdistys on osallistunut ohjelman järjestämiin tilaisuuksiin.

Kannatamme kestävyyttä ja vaikuttavuutta. Olemme halunneet ruohonjuuritasolta keräämällämme tiedolla auttaa näkemään, millaisilla tekijöillä sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilanteen parantumista voidaan estää tai edistää. Pelkkä ammattilaisnäkökulma ei tuo esille kaikkea olennaista aiheesta.

Koska nyt kommentoinnin kohteena oleva toimintamallisivusto ei käsittele Terveet tilat 2028 -ohjelman toista päätavoitetta ”sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen”, Homepakolaiset ry ehdottaa, että tämän tavoitteen toimenpiteille ja materiaaleille järjestetään myös julkinen kommentointimahdollisuus.

Ihmisten todellisten tarpeiden ja kokemusten kuuleminen auttaa kohdistamaan auttamisen resurssit oikeisiin asioihin. Toivomme, että jatkossa sisäilmasta oireilevia ja sairastuneita kuultaisiin yhtä laajasti kuin esimerkiksi kiinteistönpitoon liittyviä arkitodellisuuden asiantuntijoita on kuultu.

Esimerkkejä tiedosta, jota olemme välittäneet Terveet Tilat 2028 -hankkeelle ja joka on ladattavissa myös homepakolaiset.fi-sivustolla:

Sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysyminen. Miten vältetään työkykyisten sisäilmasta sairastuneiden ajautuminen työelämän ulkopuolelle?

Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia lääkärikäynneistä -kyselyn tulokset

Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen – ratkaisuja sairauden kolmella vakavuusasteella

Palveluiden suunnittelu sisäilmasta sairastuneille. Profiilityökalu sisäilmasta sairastamisen monimuotoisuuden ymmärtämiseen

Millaista sisäilmaviestintää kaivataan? Vaikuta sisäilmaviestintään -kyselyn tulokset

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Rakennetun ympäristön asiantuntijat vetoavat sisäilman huomioimiseen koronapandemian hallinnassa

Monin rakennusteknisin toimin voidaan vähentää haitta-aineiden määrää sisäilmassa. Tällaisia keinoja kannattaa käyttää terveellisten sisäilmaolosuhteiden edistämiseen.

Merkittävä ryhmä kansainvälisiä rakennetun ympäristön ja sisäilma-alan asiantuntijoita vetoaa maailman terveysjärjestöön, kansallisiin organisaatioihin ja lääketieteelliseen yhteisöön, jotta pandemian hillitsemisessä huomioitaisiin nykyistä paremmin sisäilma virustartuntojen välittäjänä ja rakennustekniset keinot tartuntojen ehkäisykeinona.

Alan kärkitutkijoista koostuva ryhmä on kirjoittanut tieteelliseen Clinical Infectious Diseases -lehteen artikkelin, jossa eritellään tutkimuksia koronaviruksen käyttäytymisestä sisäilmassa ja esitetään keinoja tartuntojen hillitsemiseksi rakennuksissa. Artikkelin on allekirjoittanut 239 asiantuntijaa useista yliopistoista ja organisaatioista ympäri maailman, ja sen pohjalta laaditun lyhyemmän vetoomuksen maailman terveysjärjestö WHO:lle on allekirjoittanut noin 700 rakennetun ympäristön ammattilaista.

Artikkelissa tutkijat perustelevat rakennuksiin liittyvien toimien tärkeyttä viruspandemian hallinnassa sillä, että koronavirus voi levitä sisäilmassa pisaroiden lisäksi ilmavälitteisesti mikroskooppisen pieninä hiukkasina, aerosoleina. Ne pysyvät pisaroita pidempään ilmassa ja voivat kulkeutua huomattavasti nyt käytettyjä turvavälejä laajemmalle. Tämän vuoksi käsihygienia ja turvavälit eivät kirjoittajien mielestä yksinään riitä viruksen leviämisen hallintaan, eikä tieteellinen näyttö tue pelkästään niiden valintaa ratkaisukeinoiksi. Aerosolihiukkasten leviämiseen voidaan asiantuntijoiden mukaan vaikuttaa sisäilmassa monin keinoin, jotka olisi nyt järkevää ottaa mukaan tilanteen ratkaisemiseen.

Asiantuntijat suosittelevat esimerkiksi rakennusten hyvästä ilmanvaihdosta ja tuulettamisesta huolehtimista, painovoimaisen ilmanvaihdon tehostamista, erilaisten suodattimien ja puhdistimien käyttöä ja UV-säteilyn hyödyntämistä viruspitoisuuksien vähentämisessä. He myös alleviivaavat, että sisätiloissa ihmismäärät tulisi pitää riittävän vähäisinä.

Homepakolaiset-yhdistys muistuttaa, että monia asiantuntijoiden esittämistä keinoista voidaan helposti käyttää Suomessakin esimerkiksi työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Tällaiset toimenpiteet ovat laajemminkin hyödyllisiä tavoiteltaessa rakennusten käyttäjien terveyttä ja hyvinvointia sisätiloissa.

Esimerkiksi ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat ovat suomalaisissa koulurakennuksissa hyvin yleisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa Koulujen sisäympäristön laatu ja oppiminen -tutkimuksessa kosteus- tai homevaurioita raportoitiin olevan noin joka neljännessä koulussa ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia oli jopa 58 % luokkahuoneista. Myös THL:n, Työterveyslaitoksen ja Suomen Kuntaliiton SisäNyt-selvityksen mukaan sisäilmaongelmien yleisin syy kuntien ja valtionhallinnon (Senaatti) kiinteistöissä ovat ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat, tunkkaisuus ja painesuhteet.

Lisätietoa:

Linkki Clinical Infectious Diseases -lehden artikkeliin (koko teksti aukeaa esim. pdf-linkistä).

Lista artikkelin allekirjoittaneista asiantuntijoista yhteystietoineen (mukana myös useita suomalaistutkijoita).

Kansainvälisen WELL-rakennusinstituutin lehdistötiedote aiheesta.

Lyhyesti WHO:lle suunnatusta vetoomuksesta.

YLE:n uutinen suomalaisesta Koulujen sisäympäristön laatu ja oppiminen -tutkimuksesta.

SisäNYT-selvitys.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista