Sisäilmakodittomuus tilastoihin

Sisäilmaan liittyvää kodittomuutta ymmärretään heikosti eikä se näy tilastoissa

Asunnottomuutta on vaikea määritellä. Asunnottomuus ymmärretään eri maissa eri aikoina eri tavoin. Tästä johtuen myös asunnottomuuden tilastoinnin ja asunnottomuuden poliittisen huomioinnin tavat vaihtelevat.

Tällä hetkellä asunnottomia tilastoidaan Suomessa mm. asunnottomille suunnattujen palveluiden, järjestöjen ja Kelan kautta. Homepakolaiset-yhdistykseen näkyvä asunnottomuus mahtuu heikosti näihin tilastoihin. Edustamme sisäilmaongelmien vuoksi kodittomia ihmisiä. Heitä ei löydy perinteisten asunnottomuuspalveluiden piiristä, koska palveluja ei ole toistaiseksi tuotettu sisäilmaongelmien vuoksi kodittomille ihmisille.

Kun koti vaurioittaa terveyttä

Osa sisäilmasta sairastuneista on akuutisti kotia vailla oman kodin paljastuttua homeasunnoksi. Tämä joukko selviää uuteen alkuun yleensä yhdellä muutolla.

Osa sairastuu vakavammin. Vakavammin sairastuneilla elimistö on pysyvämmin vaurioitunut. Tällöin keho reagoi normaalia herkemmin esimerkiksi rakennusten kosteusvauroihin ja rakennusmateriaaleista vapautuviin kemikaaleihin. Moninaiset sisäilmasta johtuvat oireet ovat hankalia ja vaikuttavat merkittävästi sairastuneen arkielämään. Altistumisesta voi seurata esimerkiksi kuumeilua, hengenahdistusta, hermokipuja ja oksentelua – monenlaista vaivaa riippuen yksilöstä ja siitä, millaisille sisäilman epäpuhtauksille milloinkin altistuu.

Monessa tapauksessa sairastuneen on hankala löytää uutta kotia. Sekä kosteusvauriohomeet että rakennusmateriaaleista vapautuvat kemikaalipäästöt ovat varsin yleisiä sisäilman epäpuhtauksia, joita vaurioitunut elimistö ei juurikaan siedä. Tällöin asunnon löytyminen sairastuneelle on haasteellista.

Monenlaisia kodittomia

Sisäilmaongelmien vuoksi vailla pysyvää kotia olevien ihmisten määrää Suomessa tai muissakaan pohjoismaissa ei ole selvitetty. Homepakolaiset -yhdistys on tietoinen useista tuhansista pysyvää kotia etsivistä sisäilmasta sairastuneista. Arvioimme tietoomme tulleiden sairastuneiden määrän olevan jäävuoren huippu.

Asunnottomuuteen on tarjolla hyviä palveluita, jotka eivät kuitenkaan vastaa edustamamme ryhmän tarpeisiin. Sisäilmakoditon tohtori tai viidettä kertaa samana vuonna muuttava sairaanhoitaja eivät hyödy hiustenleikkuuavusta, asunnonhakuun opastavasta kurssista tai yösijasta, jossa he eivät pysty yöpymään. He hyötyisivät asunnosta, jonka putket eivät ole vuotaneet tai villat kastuneet rakennusaikana – asunnosta, jossa ei ole epokseja, akrylaatteja tai hartseja, joille he mahdollisesti ovat myös allergisoituneet. Sisäilmasta sairastuneiden tarpeisiin vastaavaa asuntotuotantoa ei tällä hetkellä ole.

Sisäilmaltaan soveltuvaa kotia etsivien ihmisten joukkoon kuuluvat ovat usein näkymättömiä. Harva sairastunut haluaa huudella tilanteestaan. Monestakaan sisäilmakodittomuuden kanssa kamppailevasta kodittomuus ei näy päällepäin. Moni käy töissä ja harrastaa, pukeutuu ja käyttäytyy kuten kuka tahansa meistä, hoitaa asiansa, on ystävä, läheinen, äiti, isä, lapsi, kollega, valmentaja, vaikuttaja − tämä vain tapahtuu hyvin raskaista olosuhteista käsin. Arki on muuttunut selviämiseksi.

Kukaan ei kokoa tietoa tästä ryhmästä. Harva tietää heistä, lähimpiä ystäviä ja tuttavia lukuun ottamatta. Selventääksemme sisäilmasta sairastuneiden kodittomien tilannetta, jaottelimme heidät neljään kategoriaan:

• Ihmiset, jotka ovat hyvin sairaita asuessaan asumiskelvottomassa asunnossa
  Kodin tulisi olla turvallinen, ei terveyttä tuhoava paikka. Katsomme, että henkilö on sisäilmakoditon, jos koti on niin huonokuntoinen, että se tekee siinä asuvan työ- ja toimintakyvyttömäksi. Tällainen henkilö tarvitsee terveellisemmän kodin.

• Kiertolaiset, jotka yöpyvät väliaikaismajoituksissa ja tuttujen luona tai muuttokierteessä olevat
  Sisäilmakoditon on henkilö, joka ei etsimisestä huolimatta löydä itselleen sopivaa kotia ja muuttaa sen vuoksi jatkuvasti. Hän voi myös asua joko tilapäisesti tai pysyvämmin esimerkiksi hostelleissa tai muiden nurkissa rakennuksissa, jotka ovat sisäilmaltaan jollakin tavoin siedettäviä.

• Ulkona asuvat
  Pieni osa sisäilmakodittomista on kokonaan vailla soveltuvaa sisätilaa. Tällöin sisäilmakoditon ei etsimisestä huolimatta löydä sellaista asuntoa, jossa terveys antaisi myöten asua. Tällöin henkilön ainoaksi vaihtoehdoksi jää siirtyä joko pysyvämmin tai väliaikaisesti ulkosalle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi parvekkeella tai teltassa nukkumista.

• Ulkomailla asuvat
  Osa sisäilmasta sairastuneista on muuttanut joko tilapäisesti tai pysyvästi ulkomaille asunto-ongelmien vuoksi.

Moni sairastuneista on käynyt läpi useamman kategorian ja tilanteet myös vaihtelevat. Jaottelu on suuntaa antava, ja se on tehty ongelman hahmottamisen välineeksi.

Monella kodittomuus on onneksi ollut väliaikaista. Useimmin elimistö toipuu, kun sille antaa aikaa ja ”raikasta ilmaa”. Joskus tilanne ratkeaa, kun löytyy harvinaisen hyvin rakennettu ja huollettu asunto tai sellaisen onnistuu rakentamaan itse.

Uusia tilastointikeinoja

Jotta ongelma voidaan ratkaista, on opittava ymmärtämään, mistä on kyse. Rakentaminen on muuttunut. Rakennuksissa on valtavasti aineita ja aineyhdistelmiä, jollaisia ei tuotettu sata vuotta sitten. Jokainen tarkkasilmäinen on nähnyt sateessa lojuvia villoja ja keskeneräisiä seinärakenteita, joihin sataa sisään. Tämän muutoksen vaikutukset näkyvät aivan uudentyyppisenä asunnottomuutena.

Sisäilmaan liittyvä kodittomuus tarvitsee Suomessa viralliset mittasuhteet. Sisäilmakodittomien määrä tulisi selvittää ja tehdä näkyväksi. Tämä vaatii sairastuneiden tavoittamista ja uusien tilastointitapojen soveltamista. Tämä on mahdollista vain aihetta tuntevien järjestöjen, asiantuntijoiden ja viranomaisten yhteistyöllä.

Lue lisää:

Mitä on sisäilmakodittomuus?

Kaksi naista kertoo, millaista elämä on ilman kotia, jossa voisi levätä ja pysyä terveenä:
Sairastuin sisäilmasta ja olen siksi koditon.