Avainsana-arkisto: home

Kirjoittajan avuksi

 1. Mitä sisäilma on? Millaisista aineksista sisäilma koostuu 2000-luvun rakennetussa ympäristössä? Mitkä tekijät sisäilmaongelmia aiheuttavat?

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Mikä ero on homeongelmalla ja sisäilmaongelmalla?
  • Miten rakentaminen on muuttunut viimeisten sadan vuoden aikana?
  • Miten lainsäädäntö pureutuu rakentamisen terveyshaittoihin a) materiaalien osalta b) kosteudenhallinnan osalta c) rakennuksen ylläpidon osalta?

Linkkejä:

  • Harvard School of Public Health, Healthy Buildings Program: Koosteita rakennetussa ympäristössä terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Avaa tästä.
  • Hometalkoot, Sisäilmayhdistys ja Hengitysliitto.
  • Homepakolaiset ry:n kokoamaa tutkimustietoa: Oireita ja niiden aiheuttajia. Avaa tästä.
  • Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM. Diaesitys Terveiden tilojen vuosikymmen Itä-Suomessa -asiantuntijaseminaarissa 17.4.2018: Terveydellisen riskin arvioinnin parantaminen. Avaa tästä.

Mediassa:

  • Helsingin Sanomat: 1900-luvun alun talot ovat energiatehokkaampia, kestävämpiä ja terveellisempiä kuin uusilla menetelmillä rakennetut, väittää radikaali arkkitehtiviisikko. Avaa tästä.
  • Tekniikka&talous: Lopullisesti eroon hometaloista. Avaa tästä.
  • YLE: Koulu, joka vihdoin päätti ottaa homeongelman ja sairastuneet tosissaan. Avaa tästä.
  • Politico: Sealed inside – Americans are exposed to more pollutants indoors than outdoors. One solution: Create buildings that breathe cleanly. Avaa tästä.

2. Miten erityyppiset sisäilman osatekijät vaikuttavat ihmiseen? Mitä aiheesta tiedetään? Mitkä ovat merkittävimmät aiheeseen liittyvät tietoaukot?

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Miten suomalaisessa sisäilmaan liittyvässä terveyskeskustelussa käsitellään esimerkiksi märkäbetoni-muovimatto -ongelmaa?
  • Millaista tietoa löytyy esimerkiksi rakennusmateriaalien sisältämistä palonestoaineista ja näiden kulkeutumisesta ihmiseen?
  • Kun puhutaan home ja kosteusvaurioiden terveyshaitoista, millaiseen tietoon keskustelu terveyshaitoista perustuu? Mitä virallisissa riskiarvioissa ja suosituksissa on huomioitu? Mitä puuttuu? Mitä aihealueelta ylipäänsä on tutkittu?

Linkkejä:

  • Uraauurtavia löydöksiä mikrobitoksiinien solutason vaikutuksista uutisoitiin Yhdysvaltain kansallisen ympäristöterveysinstituutin (NIEHS) julkaisemassa Environmental Health Perspectives -lehdessä: Trilongins Offer Insight into Mold Toxicity. Avaa tästä.
  • Modernin elinympäristön altistustutkimusta käsittelevässä yhdysvaltalaisraportissa käsitellään tietoaukkoja ja mahdollisuuksia ympäristötekijöihin liittyvien haittojen nykyistä kattavammassa ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa: Exposure Science in the 21st century – a vision and a strategy. Avaa tästä.
  • Seminaariesitys kiistanalaisesta aihealueesta: onko sisäilmaan liittyvässä oireilussa kyse peloista vai oikeista sairastumisista. Äänessä aihepiirin keskeinen vaikuttaja, neurologian erikoislääkäri ja dosentti Markku Sainio, Työterveyslaitos: ”Nuhaa, kirveleviä silmiä, hengitysvaikeuksia – työterveyshuolto kumppanina.Avaa tästä.
  • Homepakolaiset ry: Sisäilmasairaan tilanteen solmukohtia. Avaa tästä.

Mediassa:

  • The Guardian: Toxic Chemicals in household dust linked to cancer and infertility. Avaa tästä.
  • Helsingin sanomat: Homepuhe on irronnut todellisuudesta ja se voi sairastuttaa. Avaa tästä.
  • Vastine edelliseen: Avoin kirje HS:n päätoimittajalle. Avaa tästä.
  • Kaleva: Oulun poliisitalon sisäilmakatastrofia tutkiva lääkärikaksikko järkyttyi: Vaikeita oireita vähätellään ja pidetään usein psyykkisinä. Avaa tästä.

3. Millä tavoin ihmiset sairastuvat sisäilmasta? Millaisia tyypillisiä oirekuvia tilanteeseen liittyy? Miten hoitosuositukset ja toimintaohjelmat vastaavat ongelmaan?

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Mitä sisäilmasta sairastunut tarkoittaa? Entä homesairas? Mitä tarkoitetaan ympäristöherkällä? Ketä tarkoitetaan homeallergikolla? Mikä on toiminnallinen sairaus?
  • Mitä herkkyys näissä yhteyksissä tarkoittaa? Miten nämä termit suhteutuvat toisiinsa?
  • Miten eri toimijat eri termejä käyttävät? Millaisia tavoitteita ja paradigmoja eri termien käyttöön liittyy ja millä tavoin ne ovat ristiriitaisia keskenään? Mitkä termeistä ovat poliittisia?
  • Miten termien käyttö eri yhteyksissä voi vaikuttaa potilaan asemaan terveydenhuoltojärjestelmässä, kuntoutujana ja yhteiskunnan jäsenenä?

Linkkejä:

  • Harvard University: The impact of green buildings on cognitive function. Avaa tästä.
  • Hengitysliitto: Miten puhua sisäilmasta oireilusta koululaisen kanssa? Avaa tästä.
  • Homepakolaiset ry: Tutkimustietoa – Yliherkkyys, teorioita ja tutkimusta monikemikaaliherkkyydestä. Avaa tästä.
  • Epämääräisestä oireilusta ympäristösairauteen. Sisäilmasta sairastuminen lääketieteellisenä kiistana. Mansukoski 2013. Pro-gradu, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta. Avaa tästä.

Mediassa:

  • Rakennuslehti: Pitääkö rakennus korjata ympäristöyliherkkien ehdoilla, vai riittääkö että valtaosa on tyytyväisiä? Avaa tästä.
  • YLE: Analyysi: Kansallinen sisäilmaohjelma leimaa oireilua psyykkiseksi ja syventää epäluottamusta – Suomeen kootaan ”sisäilmaliikettä” vaalikevääksi. Avaa tästä.
  • YLE: Kun pelkkä muovitetun rintamamiestalon näkeminen ahdistaa. Avaa tästä. 
  • YLE: Home vei kätilön terveyden ja työkyvyn: ”Välillä ääni katosi täysin ja hoitelin synnytykset käsimerkeillä”. Avaa tästä.
  • YLE Hämeenlinna: Syksyllä 2011 opettaja Tanja Ahola-Virtanen sairastui työpaikallaan ja menetti lopulta äänensä. Hän kuitenkin toipui ja julkaisi esikoislevynsä viime vuoden lopulla. Avaa tästä.

4. Miten sisäilma-aiheen monimutkaisuus, aukottoman tiedon saavuttamattomuus ja sisäilmasairastamisen virallinen määritelmä vaikuttavat sairastuneiden avunsaantiin?

Kysymyksiä:

  • Miksi sisäilmasta sairastunut ei useimmiten saa asianmukaista lääketieteellistä diagnoosia?
  • Mihin kaikkeen diagnoosittomuus vaikuttaa sairastuneen elämän perusasioiden järjestymisessä?
  • Mitkä tekijät laissa ja yhteiskunnan järjestelmissä voivat tehdä sairastuneista sosiaaliturvaverkon väliinputoajia ja käynnistää syrjäytymisketjun?

Linkkejä:

  • Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia. Hengitysliiton julkaisuja. Avaa tästä.
  • Artikkeli sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti Januksessa: Köyhät, pakotetut, kyvyttömät ja toivottomat – sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia taloudellisesta asemasta. Avaa tästä.
  • Palvelumuotoilun opinnäytetyö: Työhaluisesta väliinputoajaksi: Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia työelämässä pysymisestä ja työhön paluusta. Avaa tästä.
  • Homepakolaiset ry: Tutkimustietoa – Sisäilmasairas ja yhteiskunta. Avaa tästä.

Mediassa:

  • Apu/Eeva: Unelmien koti sairastutti minut. Avaa tästä.
  • YLE: ”Hometalosairautta” ei ole olemassa – sisäilmasta sairastuneille vihdoin hoito-ohjeet. Avaa tästä.
  • China Dialogue: Indoor air pollution highlights rural-urban divide. China’s air purifier market is worth US$2.6 billion but poorer households are being left behind. Avaa tästä.

5. Kuinka kirjoittaa rakentavasti kiistanalaisista sairauksista?

Kysymyksiä pohdittavaksi:

– Miten voin kirjoittajana suojata haavoittuvassa asemassa olevaa haasteteltavaa?
– Millaiset lähteet ovat luotettavia, kun käsitellään kiistanalaisia sairauksia?
– Miten tutkimusaukkoihin tulisi suhtautua?
– Miksi asiantunteva ja rakentava journalismi kiistanalaisista sairauksista vaatii lähtökohtaisesti verrattain paljon paneutumista?

Luettavaa: Julie Rehmeyer: How to Report with Accuracy and Sensitivity on Contested Illnesses?
https://www.theopennotebook.com/2021/01/26/how-to-report-with-accuracy-and-sensitivity-on-contested-illnesses/

Tutustu aiheeseen tapauskertomusten kautta

Seuraavien linkkien kautta pääset tutustumaan sisäilmasta sairastuneiden kokemuksiin. Toivomme koosteiden ja tarinoiden avaavan sairastuneiden arkielämää sekä syy-seuraussuhteita, jotka aiheuttavat elämän peruspilareiden järkkymistä ja lisäävät syrjäytymisen riskiä.

Monimuotoinen sisäilmasairaus

Tarinat

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Homepakolaiset.fi

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Tutkimustietoa ftalaattien välttämisesta ja niiden poistumisesta elimistöstä.

Tältä sivulta löydät koosteita tutkimuksista, jotka kertovat kuinka ftalaateille tavallisesti altistutaan.

Altistumisreitit tuntemalla voimme oppia, miten vähentää altistumistamme haitallisille aineille.

1.

Phthalates and diet: a review of the food monitoring and epidemiology data.

Katsaustutkimus: Ftalaatit, ruokavalio ja epidemiologiset tiedot
Serrano ym. (2014) Environmental Health
Siirry julkaisuun.

Ruokavaliota pidetään yhtenä merkittävimmistä altistumisreiteistä ftalaateille. Ftalaatteja siirtyy ruokaan niitä sisältävistä muovimateriaaleista jo tuotantoketjujen alkupäässä, esimerkiksi maidon kulkiessa lypsettäessä muoviletkuissa säiliöön. Muita ftalaatteja ruokaan päästäviä materiaaleja ovat esim. kansien tiivisteet, ruuanvalmistusastiat, kääreet ja elintarvikepakkausmuovikalvot sekä elintarvikkeiden valmistuksessa käytetyt käsineet ja kuljetinhihnat. EU ja Kiinan viranomaiset ovat rajoittaneet ruokaan kontaktissa olevien pakkausten ftalaattimääriä. USA:ssa vastaavia rajoituksia ei ole.

Katsaustutkimuksessa pyrittiin löytämään suurimman ftalaattikuorman tuovat elintarvikkeet.
Kirjallisuushaku tehtiin englanninkielisistä tutkimuksista tammikuulle 2013 asti käyttäen PubMed- ja Google Scholar -tietokantoja. Mukaan otettiin 17 tutkimusta (N= 6385). Tutkitut ftalaatit olivat: DEHP (eli di-2-etyyliheksyyliftalaatti), DiNP (di-isononyyliftalaatti), DiDP (di-isodekyyliftalaatti), DMP (dimetyyliftalaatti), DEP (eli di-etyyliftalaatti), DnBP (di-n-butyyliftalaatti), DiBP (di- isobutyyliftalaatti) ja DnOP (di-n-oktyyliftalaatti).

Ruuat jaettiin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) luokituksen mukaisesti korkean ftalaattipitoisuuden omaaviin (≥300 μg/kg) ja alhaisen ftalattipitoisuuden ruokiin (<50 μg/kg). Näiden tietojen perusteella arvioitiin yhdysvaltalaisten päivittäiset altistumiset DEHP:lle koskien erikseen lisääntymisikäisiä, nuoria ja imeväisiä seuraavilla kolmella ruokavaliolla: USA: n tyypillinen kulutusmalli, terveellinen ja huono ruokavalio. Vain ruuasta tuleva altistuminen huomioitiin. Korkeita yli 300 μg /kg DEHP-ftalatttimääriä on mitattu siipikarjasta, paistoöljyistä ja kermapohjaisissa maitotuotteista monissa tutkimuksissa. Vastaavasti epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet korkeita DEHP-pitoisuuksia näitä tuotteita nauttivissa ihmisissä. Tyypillisellä kulutusmallilla DEHP altistukset ovat päivässä 5,7 μg/kg lisääntymisikäisillä naisilla, 8,1 μg/kg nuorilla ja 42,1 μg/kg imeväisikäisillä. Runsas lihan kulutus kaksinkertaisti altistuksen. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (EPA) suosittelee alle 20 μg/kg päivittäistä DEHP-annosta, mikä ylittyi sekä imeväisikäisillä että runsaasti lihaa syövillä nuorilla. Tarvittaisiin ohjeistusta, jolla näiden elintarvikkeiden DEHP-pitoisuutta voitaisiin laskea.

Eniten ruoasta löytyi seuraavia ftalaatteja: DiBP (di-isobutyyliftalaatti), DnBP, BBzP (bentsyylibutyyliftalaatti) ja DEHP. Siipikarjasta löytyi kaikkia muita ftalaatteja, kuin DiDP:tä, mutta vain DEHP:tä oli runsaasti. Eri maissa jotkut elintarvikkeet sisälsivät eri määrät tai eri ftalaatteja. Esim. Yhdysvalloissa naudanpihveistä löytyi tuskin mitattavia DEHP- pitoisuuksia kun taas Kanadassa mitattiin hyvin korkeita arvoja (1100 μg/kg).

Kaikkia ftalaatteja löytyi öljyistä, paistorasvoista, margariinista ja voista. Yli puolessa näytteistä DEHP-pitoisuudet olivat korkeita (404 μg/kg – 5591,7 μg/kg). DnBP- ja BBzP-pitoisuudet vaihtelivat ja olivat korkeimpia kanadalaisissa näytteissä ( 3287,5 μg/kg ja 11083 μg/kg).

Kermanäytteissä DEHP-pitoisuudet olivat suuria 413,1 – 1300 μg/kg, mutta niistä ei löytynyt lainkaan seuraavia ftalaatteja: DEP, DMP, DnOP, DiNP ja DiDP. Muiden mitattujen ftalaattien määrät olivat vähäisiä.

Juustoista löytyi kaikki ftalaatteja paitsi DnOP ja DiDP. Juustojen DEHP-tasot olivat välillä 139, 2 μg/kg – 2270,6 μg/kg. Mausteissa DEHP-tasot vaihtelivat, ollen korkeimmillaan 2598 μg/kg. Yhdessä tutkimuksessa myös DiBP-, DnBP- ja BBzP-pitoisuudet olivat yli 300 μg/kg.

Jugurtissa, maidossa, pastassa, riisissä, kananmunissa, tuoreissa vihanneksissa ja hedelmissä, virvotusjuomissa ja juomavedessä ftalaattien tasot olivat alhaiset. Prosessoiduissa kasvis- ja hedelmätuotteissa pitoisuudet olivat korkeampia. DEP- tasot olivat pienet kaikissa ruokaryhmissä, mutta kahdessa tutkimuksessa korkeimmat vihanneksia suosivilla ihmisillä.

Koehenkilöistä mitatut DEHP-n metaboliittien pitoisuudet olivat korkeat, jos ruokavaliossa oli paljon kaloreita, kiinteää rasvaa ja lihaa ja vastaavasti matalat, kun ruokavalio oli kasvispainotteinen.

Ruuasta tulevaa ftalaattialtistusta tulisi jatkossa tutkia lisää ja pyrkiä löytämään menetelmiä, jolla sitä voisi vähentää.

2.

Recent Fast Food Consumption and Bisphenol A and Phthalates Exposures among the U.S. Population in NHANES, 2003-2010.
Zota ym. (2016). Environmental Health Perspectives.
Siirry julkaisuun.

Tutkimus (N = 8877) viittaa siihen, että pikaruoka nostaa nauttijansa ftalaattitasoja jopa hälyttävän korkealle verrattuna ei pikaruokaa syöviin.

3.

Ftalaattien toksikologiset vaikutukset.
Kaiponen (2017). Lisensiaatti tutkielma, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.
Siirry julkaisuun.

Muovista pakkausmateriaaleista ftalaatteja päätyy elintarvikkeeseen sitä enemmän, mitä rasvaisempaa tai happamampaa tuote on, mitä pidempi on säilytysaika muovissa ja mitä korkeampi on säilytyslämpötila. Muovikäsineiden käyttö ruoanvalmistuksessa lisää ruoan ftalaattien määrää. Muovien pureminen, esim. lapsilla lelujen purenta tai muovisen kynän pureskelu esim. lomaketta täytettäessä, lisäävät merkittävästi ftalaattien irtoamista tuotteesta.

Kosmetiikan ja vartalovoiteiden välttäminen, pölyn määrän minimointi, pvc-muovimattojen ja tupakoinnin välttäminen vähentävät ftalaattialtistusta. Muoviteollisuudessa työskentely lisää merkittävästi elimistön ftalaatttipitoisuutta. Kaupunkilaisilla on keskimäärin suuremmat ftalaattipitoisuudet kuin maalaisväestöllä.

4.

Removal of Diethylhexyl Phthalate from Hands by Handwashing: Evidence from Experimental N-of-1 and Crossover Designs.
Lin ym (2017). Scientific Reports.
Siirry julkaisuun.

Ftalaateista mm. DEHP eli di(2-etyyliheksyyli)ftalaatia tarttuu muoveista käsiin. Käsien pesu saippualla poistaa ftalaatteja 80 % enemmän kuin pesu pelkällä vedellä. Yli 90 % DEHP:stä saatiin pestyä saippualla pois käsistä, kun vesipesu poisti vain 10 % DEHP:stä käsistä.

5.

Consumer product chemicals in indoor dust: a quantitative meta-analysis of U.S. studies. Mitro ym (2016). Environmental Science and Technology.
Siirry julkaisuun.

Reducing chemical exposures at home: opportunities for action.
Zota ym (2017). J Epidemiol Community Health.
Siirry julkaisuun.

Ftalaattialtistusta voi vähentää välttämällä polyvinyylikloridista valmistettuja muovimattoja ja seinämateriaaleja. Pöly sisältää paljon ftalaatteja, joten siivous, joka poistaa tehokkaasti pölyä, on suositeltavaa. Ftalaatteja ja hajusteita sisältäviä tuotteita kannattaa välttää.

6.

Dietary phthalate exposure in pregnant women and the impact of consumer practices.
Serrano ym (2014). International Journal of Environmental Research and Public Health.
Siirry julkaisuun.

Kotona kasvatettua ruokaa joskus syövien monoisobutyyliftalaatti (MiBP) pitoisuudet olivat 16,6 % alempia kuin niiden, jotka söivät harvoin tai ei koskaan itse kasvattamaansa ruokaa. Ne jotka söivät joskus pakastevihanneksia tai pakastettuja hedelmiä omasivat 21 % korkeammat monobentsyyliftalaatti (MBzP) -tasot, kun kyseisiä tuotteita harvoin syövät.

7.

Human elimination of phthalate compounds: blood, urine, and sweat (BUS) study.
Genuis ym (2012). Scientific World Journal. 
Siirry julkaisuun.

Ftalaatit poistuvat elimistöstä pääosin virtsan mukana. Lisäksi niitä voi poistaa hikoilun avulla. Tutkimuksessa (N = 20) todettiin, että hikoilu avulla voitiin helpottaa DEHP:n eli di(2-etyyliheksyyli)ftalaatin ja MEHP:n eli mono-2-etyyliheksyyliftalaatin poistumista elimistöstä. Lisäksi hikianalyysin avulla voitaisiin määrittää kehon DEHP-pitoisuus.

Lisätietoa myös:
Toxicologically relevant phthalates in food.
Kappenstein ym (2012). EXS.
Siirry julkaisuun.

 

Palaa Ftalaatit-sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Medialle

Sisäilma-asiat koskettavat suurta osaa suomalaisista. Kysymykset sisäilmasta liittyvät ihmisen biologian, rakennusfysiikan, lääketieteen, yhteiskuntapolitiikan, kansantalouden ja juridiikan lainalaisuuksiin. Ne ovat monitasoinen ja monialainen kokonaisuus.

Media on luonnollisesti tässä julkisessa keskustelussa avainasemassa.

Homepakolaiset ry on seurannut vuosien varrella julkisen keskustelun monia hienoja edistysaskelia ja asian näkyväksi tekemistä pala kerrallaan. Samalla olemme saaneet sisäilmasta sairastuneiden ahdingosta paljon palautetta sellaisen uutisoinnin jälkeen, jossa tehdään vahvoja yksinkertaistuksia monimutkaisesta vyyhdestä.

Aiheeseen liittyy paljon tietoaukkoja. Ympäristönmuutoksissa voi olla jopa olennaisempaa, mitä emme aiheesta vielä tiedä kuin se, mitä jo osataan varmuudella sanoa. Rakennetun ympäristön raju muutos ja siihen liittyvät terveysongelmat ovat yksi merkittävistä muutoksista, joiden keskellä tänä päivänä elämme. Ilmiössä on myös  kiistanalaisia ja eri toimijoiden vastakkaisia intressejä.

Sisäilmasta vakavasti sairastunut voi menettää terveytensä, kotinsa ja toimeentulonsa ja jäädä yksin ongelmansa kanssa. Tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi on inhimillisesti tärkeää, mutta myös yhteiskunnallisesti välttämätöntä, jotta ongelmiin löydetään nykyistä parempia ratkaisuja. Pyrithän kuitenkin katsomaan myös tarinoiden taakse. Kyse on viime kädessä monimutkaisista rakenteellisista ongelmista, joiden käsittelyyn yksilöiden kohtaloiden esiintuominen ei pelkästään riitä.

Harkitse, ketä haastettelet

Ongelmia henkilökohtaisesti kokeneiden ääntä kaivataan yhteiskunnalliseen keskusteluun.  Moni sisäilmasta sairastunut kokee kuitenkin turhauttavaksi artikkelit, joissa keskiössä ovat kriisitilanteissa elävät henkilöt. Tutustu monenlaisiin tilanteisiin ja persooniin, ja valitse haastateltava ja näkökulma tiedostaen, mihin artikkelisi isommassa kuvassa asemoituu. Vie keskustelu rakenteiden tasolle. Hyödynnä ammattitaitoasi sen arvioimiseen, lisääkö näkökulma vastakkainasettelua vai ymmärrystä ongelmista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.

Moni sisäilmasta vakavammin sairastunut on myös kokenut kovia. Tutkimuksissakin on havaittu, että sisäilmaongelmiin ja niistä sairastumisiin liittyy hankalia, pitkäkestoisia ja monesti traumatisoivia tilanteita. Moni saattaa kokemansa vuoksi kärsiä traumoista ja voimakkaasta stressistä. Kriisiytyneessä elämäntilanteessa ei resursseja median kohtaamiseen aina ole. Toimi haastateltavan kanssa vastuullisesti ja varmista, että hän ymmärtää oikeutensa ja julkisen esiintulon mahdolliset vaikutukset tilanteeseensa. Harkitse myös, millaista mielikuvaa ongelmasta luot valitsemalla haastateltavaksi traumatisoituneen henkilön.

Toivomme sinun tiedonvälittäjänä pohtivan myös asiantuntijuuden arvoasetelmia. Sairastunut potilas parinaan hänen kokemuksensa kieltävä/vahvistava asiantuntija on jo aika koluttu haastatteluasetelma ympäristöterveydessä. Asiantuntijuuden ja näkemysten kirjo sisäilma-asioissa on laaja – jos halutaan debatteja, asiantuntijoiden keskustelukumppaneiksi löytyy myös toisia asiantuntijoita. Millainen keskustelu on yhteiskunnallisesti rakentavaa, dialogia ja tietoutta lisäävää? Ja mikä on kokemusasiantuntijuuden rooli ja merkitys tässä keskustelussa?

Tutustu aiheeseen kattavasti

Aiheesta juttua tekevä toimittaja joutuu rakentamaan palapeliä ja asemoimaan kulloisenkin aiheen osaksi laajaa kokonaisuutta. Aihepiiri tarjoaa runsaasti aivan uusia näkökulmia. Esimerkiksi jatkuvasti muuttuvat rakennusmateriaalit, niiden uudet haitta-aineet, tekniikat sekä niiden lainsäädäntö, valvonta EU:n tasolla ja kansainvälisesti luo erittäin suuria haasteita suomalaisille toimijoille. Keskustelu on vaikeaa, koska kattavia vastauksia tilanteeseen ei ole kellään – ei syistä, seurauksista eikä ratkaisuista.

Mediakeskustelulla on suuri vaikutus kaikkien aihepiirin parissa työskentelevien työhön ja toimintaympäristöön. Esimerkiksi potilasjärjestöissä on havaittu, että asenteisiin negatiivisesti ja aihepiiriä tarpeettomasti psykologisoivan uutisoinnin seurauksena ratkaisukeskeinen avunsaanti esimerkiksi terveydenhuollossa tai työpaikalla vaikeutuu.

Median vastuu korostuu, kun aihepiiriä ylipäänsä tunnetaan puutteellisesti, hoitomenetelmistä vallitsee epätietoisuutta ja termistö on epäselvää. Myös ammattilaiset hakevat tukea ajattelulleen ja toiminnalleen mediasta.

Homepakolaiset ry:n sivuilta löydät erityisesti sisäilmasairaiden tilannetta käsittelevää ja sitä eri tavoin jäsentävää tietoa. Autamme myös eri alojen asiantuntijoiden etsimisessä.  Tutkimustietoa olemme koonneet tutkimus-osioon.

Kirjoittajan avuksi

Kokonaisuus haltuun? Kysymyksiä ja linkkejä aihepiirin ja siihen liittyvien keskustelunaiheiden hahmottamiseksi:
Kirjoittajan avuksi -sivulle.

Uutishuone ja yhteystiedot

Piipahda uutishuoneessamme STT-infossa:
Homepakolaiset ry:n uutishuone.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista