Hoitosuosituksesta on löytynyt runsaasti kritisoitavaa

Joulun alla lausuntokierrokselle tullut Sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen hoitosuositus on herättänyt paljon keskustelua. Suositustekstiä on perattu yksityiskohtaisesti useissa viestipalvelu X:n (entisen Twitterin) ketjuissa.

Kokosimme viisi ketjua tähän julkaisuun. Pääset lukemaan niitä linkeistä, vaikka sinulla ei olisi tiliä X:ssä. Sivun lopusta löydät ohjeet, kuinka voit itse kommentoida suositusluonnosta virallisesti suoraan työryhmälle.

Ketjuissa tulee hyvin näkyväksi, kuinka massiivisia puutteita suosituksessa on ja kuinka tarkoitushakuisella tavalla tekstiä on rakennettu vähättelemään sisäilmaoireita ja niiden yhteyttä altistumiseen.

On selvää, että tekstin laatimisessa ei ole noudatettu asiallisia tieteellisiä käytäntöjä ja että suosituksen sisältöön ovat vaikuttaneet aivan muut voimat kuin halu tarjota potilaskäynnille potilasta ja lääkäriä auttavaa tietoa ja työkaluja.

Ensimmäinen ketju – ”Valheita vilisevä dokumentti”

Minna Haavisto perkaa suosituksen ja sen lähdeviitteistyksen puutteita tässä ketjussa:

Mitä tapahtuu, kun vakuutusyhtiöiden edunvalvojat päästetään päättämään potilaiden hoitosuosituksesta? Syntyy harhaanjohtava ja valheita vilisevä dokumentti, joka ei palvele potilaita eikä heitä hoitavia lääkäreitä, mutta on vakuutusyhtiöiden liiketoiminnalle tärkeä.🧵 1/

Koko 28-osainen ketju on koottu yhdeksi julkaisuksi tänne:
https://threadreaderapp.com/thread/1739960333848981676.html
Pääset lukemaan ketjun viestipalvelu X:ssä täällä.

Muutama nosto ketjusta:

”Pohja-aineistona suosituksessa kerrotaan käytetyn myös asiantuntijahaastatteluita. Lähdeluetteloon ei kuitenkaan ole kirjattu yhtään tällaista haastattelua. Täysin arvailujen varaan siis jää, millaisia asiantuntijoita kirjoittajaryhmä on valinnut haastateltavaksi. 25/”

”Suositusluonnoksen johdanto toteaa, että eri tekijöiden osuutta oireiden aiheuttajana on vaikea arvioida. Se tuntuu olevan niin vaikeaa, ettei sitä kannata edes yrittää, vaan lähinnä intuitiolla päätellä, että oireilu johtuu jonkinlaisesta stressireaktiosta. 21/

Lisäksi todetaan, että lisätutkimusta tarvitaan haittamekanismeista. Kuitenkaan edes nykyistä tieteellistä tutkimustietoa erilaisista haittamekanisteista ei käydä millään tasolla läpi. Tietoa olisi kyllä löytynyt, jos sitä olisi etsitty. Kuten 👇 22/ sciencedirect.com/science/articl…”
(Katso kuva ympäristötekijöiden vaikutusmekanismeista eri elimille täällä)

Toinen ketju – Teksti johtaa harhaan

Haavisto jatkaa suosituksen ruotimista toisessa ketjussa:

Jatkan Sisäilmaan liittyvän oireilun hoitosuositusluonnoksen ruotimista. Aiemmassa ketjussa käsittelin vasta luonnoksen johdantoa. Nyt jatkan altisteista ja nostan esiin kohtia, jotka johtavat harhaan. 1/24 https://lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Pa..

Tämä 24-osainen ketju on koottu yhdeksi julkaisuksi tänne:
https://threadreaderapp.com/thread/1740662241035452858.html
Pääset lukemaan ketjun viestipalvelu X:ssä täällä.

Pätkä ketjusta:

”Suositusluonnoksessa ja viitatussa aiemmassa Käypä hoito suosituksessa valittu tapa vaatia vahvaa näyttöä kosteusvaurioiden yhteydestä jokaiseen oireeseen tai sairauteen, on varsin ongelmallinen. Jokainen kosteusvaurio kun on erilainen erilaisine altisteineen. 8/

Hermomyrkkyjä erittävä mikrobikasvusto saa varmasti aikaan erilaisia terveysvaikutuksia kuin esim rakennusmateriaaleista erittyvät hormonihäirikkökemikaalit. Se, että jokainen kosteusvaurio ei aiheuta samoja sairauksia ei tarkoita, etteikö vaikutuksia olisi. 9/

Samassa kappaleessa kerrotaan tutkimuksista, joissa mikrobien, niiden osien ja aineenvaihduntatuotteiden vaikutusmekanismeja on testattu solumalleilla. Tutkimustuloksista ei kuitenkaan kerrota mitään. Tutkimusten kerrotaan vain antaneet lisätietoa yhteisvaikutuksista. 10/

Ensimmäisessä lähdeviitteessä kerrotaan, että mikrobitoksiinit yhdessä kosteusvauriomikrobien rakenneosien kanssa voi aiheuttaa rajuja yhteisvaikutuksia myös pienillä pitoisuuksilla. Tätä ei siis haluttu kirjoittaa suositustekstiin. 11/

Kyseiset tutkimukset ikäänkuin mitätöidään kommentoimalla, että niissä ei ole löydetty sellaista tekijää, joka johdonmukaisesti esiintyisi kaikissa kosteusvaurioympäristöissä. No eihän sellaista ole edes yritetty etsiä, vaan ymmärtää monimutkaisia vaikutusmekanismeja.”

Kolmas ketju – Terveysriskejä piilotellaan

Haaviston kolmas ketju keskittyy mikrobitoksiineihin:

Miten sisäilmaan liittyvän oireilun hoitosuositusluonnos kuvailee mikrobitoksiineja ja niiden terveysvaikutuksia? Pieni faktantarkistus kertoo kuinka järjestelmällisesti toksiinien terveysriskit pyritään piilottamaan. 🧵 1/32

Koko 32-osainen ketju on koottu yhdeksi julkaisuksi tänne:
https://threadreaderapp.com/thread/1741856098276036783.html
Pääset lukemaan ketjun viestipalvelu X:ssä täällä.

Pätkä ketjusta:

”Seuraavassa suositusluonnoksen kappaleessa todetaan, että toksiineja mitataan yleensä rakennusmateriaaleista tai pölystä, eikä siten ilman toksiinipitoisuuksista ole kattavaa tietoa. Samassa kappaleessa kuitenkin todetaan ilman toksiinipitoisuuksien olevan pieniä. 16/

Mihin perustuu päätelmä ilman pienistä toksisuuspitoisuuksista? Viitteistä kahdessa on tutkittu pölynäytteitä, ei ilmaa. Yhdessä lähteessä on laboratoriotutkimuksin osoitettu toksiinien olemassaolo ilman pienhiukkasissa. https://journals.asm.org/doi/full/10.1128/aem.71.1.114-122.2005 17/

Yksi lähteistä on review, jossa kerrotaan toksiinien ilmasta mitattujen pitoisuuksien olevan pieniä, luokkaa pg/m3 – ng/m3. Lähteinä tiedolle löytyy kolme tutkimusta, joissa toksiinipitoisuuksia on mitattu ilmasta, niissäkin vain muutamien toksiinien osalta. 18/

Hoitosuositukseen ei kuitenkaan sisällytetty review-artikkelin jatkototeamusta, jonka mukaan pitoisuuksien pienuutta ei pitäisi käyttää perusteluna toksiinien haitattomuudelle. Useissa tutkimuksissa on havaittu näinkin pienillä pitoisuuksilla haittavaikutuksia. 19/”

Neljäs ketju – Kummaa vakuuttelua haitattomuudesta

Katja Pulkkinen jatkoi Haaviston käynnistämää keskustelua tässä ketjussa:

Tämä sisäilmaan liittyvän oireilun hoitosuosituksessa kautta linjan toistuva vakuuttelu eri altisteiden haitattomuudesta on todella kummallista. 🧵 1/x #SisäilmaHoitosuositus #Majvik3 #sisäilma

Koko 33-osainen ketju on koottu yhdeksi julkaisuksi tänne:
https://threadreaderapp.com/thread/1742236534575677873.html
Pääset lukemaan ketjun viestipalvelu X:ssä täällä.

Muutama nosto ketjusta:

”Mykotoksiinien myrkyllisyydestä on tehty viime vuosina/vuosikymmeninä paljon uusia kiinnostavia havaintoja, kuten peptaiboilien kyky vahingottaa solujen toimintaa muodostamalla solukalvoihin ionikanavia (Weinhold, 2013). 6/x

Esimerkiksi juuri tämä mekanismi olisi potilaiden oireiden ymmärtämisen kannalta todella tärkeää tietoa lääkäreille, ja nämä löydökset ylittivät myös aikoinaan maailmalla tiedeuutiskynnyksen. Miksi tästä ei kerrota suosituksessa? 7/x”

”Petska tutkijakollegoineen (2008, s. 20-21) on tuonut esiin, että mykotoksiinit saattavat uudempien arvioiden mukaan aiheuttaa vasteita alhaisemmilla pitoisuuksilla kuin mitä aiemmin on oletettu, etenkin jos altistuminen on pidempiaikaista. 13/x

Mykotoksiinitutkimuksessa tulisikin Petskan tutkimusryhmän mukaan siirtyä akuuttitoksisuuden tutkimisesta arkisempaa altistumista kuvaavien altistumismäärien ja altistumisaikojen tutkimiseen. 14/x

Tämä on tärkeä pointti. Suosituksessa ei nyt tosiaan avata, miten sisäympäristön mikrobitoksiinien vaikutuksia on tähän mennessä tutkittu ja millaisia rajoituksia siihen reaalimaailmaan sovellettaessa liittyy. Miksi ihmeessä tällaisia asioita ei tuoda esiin tekstissä, 15/x

vaan vähätellään ja poisselitetään altistumisen vaikutuksia ja psykologisoidaan potilaiden oireita, leimataan oireilevia ja esitetään hoitomenetelmiksi kaikenmaailman psykoedukaatioita, ilman näyttöä niiden toimivuudesta? Miksi? 16/x”

Viides ketju – Oireista annetaan virheellinen kuva

Haavisto perkaa vielä yhdessä ketjussa sitä, miten suosituksessa sanoitetaan sisäilmaan liittyviä oireita:

Nyt katson vähän, mitä sisäilmaan liittyvän oireilun hoitosuositusluonnos sanoo sisäilmaan liittyvistä oireista. Kovin köykäistä on altisteista johtuvien oireiden ja sairauksien käsittely. Toiminnallisista häiriöistä tarinointia kyllä riittää.🧵 1/30

Koko 30-osainen ketju on koottu yhdeksi julkaisuksi tänne:
https://threadreaderapp.com/thread/1747323026729783763.html
Pääset lukemaan ketjun viestipalvelu X:ssä täällä.

Poiminta ketjusta:

”Hengitystieinfektioiden kerrotaan vähenevän rakennusten perusteellisella korjaamisella tai siirtymällä toisiin työtiloihin. Tämä tutkimushavainto kuitenkin yritetään mitätöidä toteamalla, että merkittävällä osalla oireilu jatkuu korjauksista huolimatta. 15/

Mikä on tämä merkittävä osa? Lähteinä käytetään kahta tutkimusta. Toisessa on seurattu yhden rakennuksen käyttäjien oireilua ennen ja jälkeen korjausyritysten. Tässä yksittäisessä tapauksessa korjausyritykset eivät juurikaan tuoneet apua oireiluun. 16/

Tutkimuksessa puhutaan tarkoituksella korjausyrityksistä, sillä rakennuksesta tehdyissä mikrobianalyyseissä oli osoitettu kosteusvauriomikrobien hävinneen tiloista vain väliaikaisesti ja palanneen muutaman vuoden kuluttua takaisin. Korjaus todettiin siis riittämättömäksi. 17/

Toinen viitattu tutkimus tarkastelee seitsemää kohdetta, joissa on tehty eritasoisia kosteusvauriokorjauksia. Tarkoituksena oli löytää tapa määritellä onnistunut korjaus. Joissain tapauksissa työntekijöiden terveys ei parantunut korjauksista huolimatta.18/
sciencedirect.com/science/articl…

Syyksi esitettiin kolmea vaihtoehtoa: kaikkia kosteusvaurioita ei havaittu ja siten korjattu, terveyden ei koettu parantuneen onnistuneesta korjauksesta huolimatta tai kyselytutkimuksen tarkkuus ei riitä havaitsemaan 6-12 kk seuranta-ajalla muutoksia terveydessä. 19/

Tutkimuksen johtopäätös: tarvitaan lisää tutkimusta ja työkaluja onnistuneiden kosteusvauriokorjausten todentamiseen. Hoitosuositusluonnoksessa jätetään tämä kertomatta ja luodaan mielikuvaa, että korjaukset onnistuvat aina ja oireita koetaan siitä huolimatta. 20/”

Jätä lausunto

Täältä voit lukea, miten Homepakolaiset-yhdistys on kommentoinut hoitosuositusluonnosta
aiemmin.

Suositusluonnoksen lausuntokierros on auki vielä muutaman viikon, 2.2.2024 asti. Lausuntopyynnön ja suositusluonnoksen löydät täältä. Vaikutetaan yhdessä!

Kuva: Adobe Stock