Kannanotto Lääkäripäivien kurssiohjelmaan

Lääkäripäivät 2021 -tapahtumassa 13.1–15.1.2021 koulutetaan terveydenhuollon ammattilaisia käsittelemään sisäilmasta sairastamista toiminnallisena häiriönä. Homepakolaiset ry lähetti kannanoton Lääkäripäivien järjestäjille ja aiheeseen liittyviin ministeriöihin.

KANNANOTTO KOKONAISUUDESSAAN:

Sisäilmasta sairastuneiden potilasjärjestön kannanotto Lääkäripäivien kurssiohjelmaan

Potilasjärjestö Homepakolaiset ry on huolissaan sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden heikentyneestä mahdollisuudesta saada vaikuttavaa hoitoa ja kuntoutusta nykytilanteessa, jossa terveydenhuollon ammattilaisia koulutetaan käsittelemään sisäilmasta sairastamista toiminnallisena häiriönä.

Lääkäripäivät 2021 -tapahtumassa suuntausta edustaa kurssi 301E, Sisäilmako ahdistaa – millä avaan pelin? https://laakaripaivat.fi/2021/kurssit/sisailmako-ahdistaa-milla-avaan-pelin/

Tällaisessa toiminnallisten häiriöiden kontekstissa pitkäaikaisen sisäilmaan kohdistuvan oireiluherkkyyden linjataan johtuvan ympäristön kokemisesta haitalliseksi eikä sisäympäristön haitta-aineista. Sisäilmaoireilun aiheuttajana painotetaan potilaan pelkoja ja omia käsityksiä. Ratkaisuksi tarjotaan kognitiivisia hoitoja sekä oireita aiheuttaviin tiloihin menemistä, ei niiden välttämistä.

Potilasjärjestönä olemme vuosien mittaan koonneet paljon tietoa sisäilmasta sairastuneiden terveys- ja toimintakykyongelmista. Emme tunnista toiminnallisten häiriöiden selitysmallista yhdistyksemme potilaskohderyhmää, emmekä heidän todellista hoidon- ja avuntarvettaan.

Selitysmalli on puutteellinen myös tarkasteltaessa sitä luotettavan tieteellisen tiedon jakamisen näkökulmasta. Näkemykselle siitä, että monenlaiset sisäilmaoireet eivät lähtökohtaisesti liittyisi altistumiseen ja että ne johtuisivat ennemmin ihmisen mielentoiminnoista, ei ole pystytty esittämään vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Sen sijaan on olemassa näyttöä siitä, että moderni rakennettu ympäristö ja sen haitta-aineet ovat yhteydessä monenlaiseen rakennuksissa oireiluun. Monissa maissa selvitetään nyt laajoin hankkein, millaiset aineet ja aineyhdistelmät sisäilmassa sairastuttavat. Suomessa tällaisia ohjelmia ei ole käynnissä.

Yhtä lailla näyttöä ei vaikuta olevan saatavilla siitä, että sisäilmaoireiden hoidoksi kannattaisi ensisijaisesti tarjota erilaisia psykoterapioita ja mielenhallintatekniikoita.

Tällaisten hoitolinjausten juurruttamista jatketaan Terveet Tilat 2028- ja Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman vetämänä huolimatta siitä, että STM on myöntänyt, ettei niille ole perusteita. Kysymyksiä tieteellisestä näytöstä STM:lla ja TTL:lle

STM:n alaisten organisaatioiden viestintä  sisäilmasta sairastuneiden hoidosta on ollut hyvin kyseenalaista ja itse asiassa tutkimuslöydösten vastaista. Lisätietoa: Tietoa TTL:n TOSI-tutkimuksen tuloksista

Sisäilmasta sairastuneiden potilasjärjestönä olemme huolestuneita Suomen linjan seurauksista ihmisille. Toiminnallisten häiriöiden selitysmalliin perustuva toiminta ei ennalta ehkäise sisäilmasta sairastumisia, paranna oireilevien kohtaamista terveydenhuollossa eikä tee hoitopoluista sujuvampia. Täten se ei edistä potilaiden työ- ja toimintakykyä, eikä heidän asemaansa ja tasa-arvoista kohtelua terveydenhuollossa.

Samaan aikaan mielen hoitoja oikeasti tarvitsevat potilaat joutuvat jonottamaan kuntoutusta kuukausia. Hoidon lykkääntyminen kasvattaa menetettyä työpanosta. Kelan korvaustilastojen mukaan vuonna 2019 menetettiin yhteensä 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen vuoksi. Yksi menetetty työpäivä maksaa työnantajalle arviolta vähintään 350 euroa ja asiantuntijatyössä puhutaan jopa 1000 eurosta. Tämä tarkoittaa miljardien eurojen menetyksiä vuosittain. 

Kelan maksamien sairauspäivärahapäivien määrällä mitattuna mielenterveyden häiriöt ovat yleisin sairauspäivärahan peruste. Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa tällä perusteella. Esimerkiksi masennusten takia myönnettyjen eläkkeiden määrä on Suomessa koko ajan kasvanut, mihin tärkein syy on liian hidas hoidon eteneminen.

On yhteiskunnallisesti tärkeää välttää sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden potilaiden ohjaamista vähän tai ei ollenkaan hyötyä tuottaviin hoitoihin. Potilaslähtöisyys on avuksi tarpeettomien hoitojen vähentämisessä. Potilaslähtöisyyttä hyödyntävä ja taloudellisesti kestävä terveydenhuolto tuo eniten terveyshyötyä.

Homepakolaiset ry toivoo vastaanottajia huomioimaan kannanottomme ja edistämään lääkäreiden koulutuksessa ymmärrystä rakennetun ympäristön haitta-aineiden terveysvaikutuksista ja asianmukaisesta terveyshaittojen ehkäisystä ja hoidosta.

Homepakolaiset ry on tuottanut useita sisäilmasta sairastuneiden tilannetta potilaslähtöisesti käsitteleviä materiaaleja, muun muassa:

Homepakolaisten oppaita ja infoa sisäilmasta sairastuneen kohtaamiseen terveydenhoitohenkilökunnalle

Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen – Ratkaisuja sairauden kolmella eri vakavuusasteella

Sisäilmasta sairastuneiden toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kuvaaminen – Pohdintoja kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) mahdollisuuksista

Esimerkkejä muusta tiedosta:

Tutkimuksia sisäilmaoireiden ja erilaisille epäpuhtauksille altistumisen yhteydestä 

Harvardin yliopiston Kansanterveystieteen yksikkö / Healthy Buildings Program, Building Evidence -koosteet 

Turun yliopiston Työsuojelurahastolle tekemä loppuraportti, jonka tulokset osoittavat, että sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa työskentelevillä ja altistuvilla tapahtuu elimistössä immunologisia muutoksia jo ennen kliinisen sairauden puhkeamista: 

Löytyykö uusia työkaluja sisäilmaongelmaisten työtilojen ja niiden käyttäjien altistumisen tutkimukseen?

——————

Kannanotto osoitettiin seuraaville henkilöille:

Tuula Rajaniemi, Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtaja

Marjo Parkkila-Harju, Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja

Matti Rautalahti, Duodecim

Per-Henrik Groop, Finska Läkarsällskap  

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko

Ministerien avustajat