Kirjoittajan arkistot:Homepakolaiset ry

Esittelyssä yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Julin

Olen kahden kouluikäisen lapsen äiti Tuusulasta ja aloitin viime syksynä Homepakolaisten hallituksen puheenjohtajana. 

Sisäilmasta sairastuminen ja sen tuomat haasteet ovat jo vuosia olleet osa elämääni. Ymmärsin itse oireilevani sisäilmasta kuitenkin vasta vuosia oireiden alkamisen jälkeen. Vasta lapseni jatkuva sairastelu herätti minut ja aloin hankkia tietoa asiasta etsiäkseni apua lapselleni. Huomasin, ettei sisäilmaongelmia aina tunnusteta ja niitä vähätellään ja piilotellaan. Halusin saada tilanteen muuttumaan, koska koin, että paitsi omalla lapsellani myös kaikilla muillakin lapsilla tulisi olla mahdollisuus käydä koulua terveissä tiloissa. Sain neuvoja ja tietoja muun muassa vertaistukiryhmistä, joista löysin muita samanhenkisiä ihmisiä. 

Perustimme erään vertaistukiryhmän aktiivisten äitien kanssa lasten oikeutta terveeseen sisäilmaan ajavan Vihaiset äidit -ryhmän, joka on järjestänyt muun muassa kaksi mielenilmausta ja osallistunut Suomi Areenalle. Lisäksi olen tehnyt paikallista vaikuttamistyötä ja toimin Tuusulan kuntalaisista koostuvan Tuusulan sisäilmajaoston puheenjohtajana. 

Olen jo aiemmin  ollut mukana Homepakolaisten toiminnassa ja pidän suurena kunniana, että saan nyt toimia yhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistys on tehnyt vuosien ajan määrätietoista ja vaikuttavaa työtä ja luonut sisäilmakentällä vankan aseman. 

Yhdistys toimi vuosina 2014–2019 Stea-rahoituksen turvin, mutta rahoituksen päätyttyä toimintamme on nyt vapaaehtoispohjalla. Ringissämme on kuitenkin vahvoja, kokeneita ja osaavia toimijoita, joten uskon, että yhdistyksen toiminta jatkuu vakaana tulevaisuudessakin. Rahoitus toki mahdollistaisi laajamittaisemman toiminnan, joten siihen pyrimme.

Monet päättäjät, toimijat ja vaikuttajat ovat yhdistyksemme tukena ja tekevät kanssamme yhteistyötä sisäilmasta sairastuneiden tilanteen parantamiseksi. Suomen sisäilmakenttä on kuitenkin kahtiajakautunut. Useat julkiset tahot tuntuvat unohtavan jo tehdyt tieteelliset tutkimukset, joissa sisäilman eri altisteiden todelliset terveyshaitat on kauan sitten todettu. Sisäilmasta sairastuneita ei myöskään aina kuunnella, oireet luokitellaan psykologisiksi ja toiminnalliseksi häiriöksi ja ongelmia vähätellään. Tällöin sairastuneet jäävät ilman heille kuuluvaa tukea ja heistä saattaa tulla työkyvyttömiä ja asunnottomia. 

Itselleni kaikkein lähimpänä sydäntä ovat sisäilmasta sairastuneet lapset, sillä he joutuvat viattomina kärsimään meidän aikuisten välinpitämättömyydestä. Meidän on turvattava lastemme tulevaisuus ja terveys, koska he ovat tulevaisuutemme. Jokaisen sisäilmasta sairastuneen, niin lapsen kuin aikuisenkin, on voitava luottaa siihen, että yhteiskunta auttaa ja tukee eikä hylkää. Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus elää ja tehdä töitä vaarantamatta terveyttään. Siksi meillä homepakolaisilla on edelleen paljon työtä tehtävänä.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Webinaari jäsenille: sisäilmasta sairastuneelle sopivia rakennushankkeita

Homepakolaiset ry järjestää keskiviikkona 21.4.2021 klo 18 – 20 webinaarin sisäilmasta sairastuneille suunnatusta rakentamisesta.

Webinaarissa kerrotaan kahdesta rakennushankkeesta, joilla onnistuttiin kodin rakentamisessa sisäilmaongelmien vuoksi herkistyneille.

Ensimmäisen esityksen pitää Piritta Krogell, joka kertoo modernin hirsitalon rakentamisesta herkistyneelle perheelle mahdollisimman perinteisin menetelmin. Luento sisältää tietoa mm. rakennusprosessin suunnittelusta, hirren valinta- ja kuivatusprosessista sekä talon materiaalivalinnoista. Rakentamisessa vältettiin mm. teollisia kemikaaleja ja uusia testaamattomia rakennusmateriaaleja ja kemiallisia käsittelyjä, ja vastaavasti siinä hyödynnettiin paljon perinteisiä rakennustapoja ja käsittelytapoja. Luennolla kerrotaan myös, miten materiaalivalintoja testattiin ja millaisia vaihtoehtoja poissuljettiin ja millä perustein.

Toisen esityksen pitää Marjo Niemenmaa, joka kertoo korjauskelpoisen kerrostaloasunnon löytämisestä ja remontoimisesta. Sopiva koti saatiin hakemalla olemassa olevasta rakennuskannasta lupaava osake, joka saneerattiin täysin vähäpäästöisillä ja nollaVOC-materiaaleilla.

Webinaari on tarkoitettu Homepakolaiset ry:n kannatusjäsenille ja jäsenille.

Ilmoittautumiset 14.4. mennessä.

Mukaan mahtuu 90 ensimmäistä.

Jos et ole vielä jäsen, voit täyttää jäsenhakemuksen täällä: https://homepakolaiset.fi/yhdistys/liity-jaseneksi/

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Miten saada tietoa sisäilmatutkimuksesta päättäjille ja terveydenhuoltoon?

Homepakolaiset ry kommentoi Työterveyslaitoksen Aki Vuokon luentoa. Yhdistys haluaa nostaa pohdittavaksi tutkimustiedon käytön ongelmat sisäilmateemassa.

Työterveyslaitoksen (TTL) apulaisylilääkäri Aki Vuokko luennoi Kymsoten järjestämässä Sisäilma ja terveys -webinaarissa 26.11.2020 aiheesta ”Oireilu sisäympäristössä ja keinot oireiden hallintaan”. Esityksen pääviesti oli, että sisäympäristön kokeminen haitalliseksi aiheuttaa oireilua – eivät sisäilman epäpuhtaudet.

Homepakolaiset-yhdistys kummastui webinaarissa esitettyjä väitteitä ja tiedusteli Vuokolta jälkikäteen, mihin tutkimuslähteisiin ne perustuvat. Kiitämme Aki Vuokkoa vastauksesta. Tässä kommentissa kerrotaan lyhyesti, miksi potilasyhdistyksenä pidämme Vuokon kuvaamia lähteitä ongelmallisina ja millaisia asioita olisi mielestämme suomalaisessa sisäilmaa koskevassa päätöksenteossa nyt tärkeää huomioida.

Taustaa: 

Sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnassa on yleistä käsitellä sisäilmaoireilua ympäristöherkkyytenä ja sitä kautta niin sanottuna toiminnallisena häiriönä, jonka hoito on pääasiassa muuta kuin haitalliseen altistumiseen puuttumista. Kyseinen Aki Vuokon esitys edusti vahvasti tätä linjaa.

Tällainen linjaus on potilaiden hoidon, avunsaannin ja kuntoutumisen kannalta ongelmallinen, minkä vuoksi Homepakolaiset ry potilasjärjestönä tarttuu aiheeseen. 

Aiemmissa, vuonna 2019 sosiaali- ja terveysministeriölle esittämissämme tiedusteluissa emme saaneet tietoomme tutkimusnäyttöä, jolla tällainen linjaus olisi tieteellisesti perusteltavissa.

Vuokon luento ja yhdistyksen kysymykset

Aki Vuokon esitykseen sisältyi alla oleva dia. Sama dia on esitetty lähes samansisältöisenä esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston professori Juha Pekkasen puheenvuorossa Viite ry:n (Tieteen ja teknologian vihreät) järjestämässä, päättäjille suunnatussa Sisäilma ja tiede -webinaarissa 27.10.2020.

Diassa todetaan:

”Ympäristön kokeminen haitalliseksi on ratkaisevaa oireiston syntymiselle, ei sisäilman epäpuhtaudet. 

  • Kymmeniä sokkoutettuja, kokeellisia tutkimuksia.” 

Koska Aki Vuokko ei esityksessä antanut lähteitä viittaamiinsa tutkimuksiin, Homepakolaiset ry tiedusteli jälkikäteen, mitä nämä tutkimukset ovat ja miten ne suhteutuvat alan muuhun tutkimustietoon. 

Kysyimme:

  1. Mitkä ovat diassa mainitut kymmenet sokkoutetut, kokeelliset tutkimukset, jotka ovat osoittaneet, että sisäilman epäpuhtauksien sijaan ympäristön kokeminen haitalliseksi aiheuttaa oireita? 
  2. Millä perustein nämä kymmenet tutkimukset kumoavat sen näytön, jota on olemassa monenlaisten sisäilman haitta-aineiden yhteydestä monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin? (Poimintoja tutkimustiedosta esim. https://homepakolaiset.fi/sisailma-ja-terveys/tutkimustietoa/oireita-ja-niiden-aiheuttajia/, Harvardin yliopiston Kansanterveystieteen yksikkö/Healthy Buildings Program, Building Evidence -koosteet: https://buildingevidence.forhealth.org/)
  3. Kun sisäilman haitta-aineiden mittausmenetelmät ovat vielä keskeneräisiä ja kehittymässä, miten näissä kymmenissä tutkimuksissa on huomioitu, että ihmiset eivät altistu sellaisille yhdisteille, joita ei osata mitata vielä?

Vastaus Homepakolaiset ry:n kysymyksiin

Vuokon vastauksessa esitetään 27 lähdettä. Kysymyksiin siitä, miten nämä lähteet huomioivat mittausmenetelmien keskeneräisyyden tai kumoavat sen näytön, jota sisäilmaoireiden yhteydestä altistumiseen on jo olemassa, emme saaneet vastausta.

Merkittävä osa (13 kpl) Vuokon toimittamista lähteistä on sähköherkkyyttä ja niin sanottua tuuliturbiinisyndroomaa käsitteleviä tutkimuksia, jotka eivät käsittele sisäilma-altistumista millään tavoin.

Lopuista lähteistä merkittävä osa on psykosomatiikan alan yleisluontoisia katsauksia, joissa ei myöskään ole tutkittu sisäilmaoireilua ja sen yhteyttä altistumiseen versus kokemukseen altistumisen haitallisuudesta. Sen sijaan näissä tarkastellaan nippuina erilaisia toisistaan lääketieteellisesti poikkeavia oireyhtymiä, pääasiassa muuta kuin sisäilmaan liittyvää oireilua, ja näitä oireyhtymiä käsitellään psykosomatiikan näkökulmasta.

Muutama tutkimuksista (kuten kemikaaliherkistymistä käsittelevä Dantoft ym. 2015) ei todenna Vuokon väitteitä, vaan alleviivaa itseasiassa jatkotutkimustarvetta monien erilaisten tautimekanismien osalta.

Lähdeaineistosta ei löydy Vuokon mainitsemia ”kymmeniä sokkoutettuja tutkimuksia”, joissa osoitettaisiin sisäilmaoireiden johtuvan sisäilman epäpuhtauksille altistumisen sijaan ihmisen omasta kokemuksesta.

Missä sisäilma-alan tutkimus? 

Tällainen tutkimus ei missään määrin edusta sisäilma-alan tutkimuksen valtavirtaa.

Aki Vuokon toimittaman vastauksen ja sen lähdelistan perusteella Homepakolaiset ry ihmettelee, miksi sosiaali- ja terveysministeriön alaisten laitosten sisäilmatyössä suositaan tämän kaltaisia lähteitä.

Sisäilma-alalta löytyy laadukasta tutkimusta, jossa on esimerkiksi selvitetty, mille sisätiloissa altistutaan ja korreloiko altistuminen oireisiin ja sairastumiseen. Rakennetussa ympäristössä esiintyvistä biologisista ja etenkin kemiallisista haitta-aineista löytyy runsaasti toksikologista tutkimusta, jonka mukaan tällaiset aineet saattavat aiheuttaa monenlaisia haittavaikutuksia. Lisäksi useissa tutkimuksissa on käsitelty aihepiiriin liittyviä tutkimusaukkoja ja lisätutkimustarvetta. Kansainvälisen sisäilmatutkimuksen pääfokus on haittojen ja haittamekanismien ymmärtämisessä ja sitä kautta altistumiseen liittyvien riskien vähentämisessä.

Tällaisen tutkimuksen puuttuminen Vuokon esitysten lähdeluettelosta (ja pääosin myös näiden lähdetutkimusten lähdeluetteloista) on tietenkin ongelmallista.  

Koska tämä toiminta- ja viittaustapa toistuu suomalaisten julkislaitosten tekemässä sisäilmatyössä ja vaikuttaa merkittävästi potilaiden tilanteeseen, haluamme nostaa pohdittavaksi:

  1. Onko Suomessa mahdollista tehdä sisäilmasta sairastuneiden tilanteesta kunnollista, tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa niin yhteiskunnallisesti kuin potilastyössä, kun sairastumista esitellään näin vahvasti valikoituneen ja alan marginaalia edustavan tutkimustiedon kautta? 
  2. Millaisin keinoin päättäjille ja alan koulutustilaisuuksiin voidaan jatkossa tuoda alan tutkimusta tasapainoisemmin edustavaa tietoa?

Homepakolaiset ry  8.3.2021

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Ratkaistaan yhdessä! -hankkeen webinaarit maaliskuussa

Hyvä vanhempi, vanhempainyhdistyksen aktiivi tai koulun/kunnan työntekijä,

Tarvitsetko vinkkejä ja työkaluja lasten ja perheiden tukeen koulujen sisäilmatilanteissa?

Ilmoittaudu mukaan Ratkaistaan yhdessä! -hankkeen maksuttomiin webinaareihin:

 

Yhteistyöllä eteenpäin! – Tukea koulujen sisäilmatilanteisiin

Yhteistyöllä eteenpäin -webinaareista saat vinkkejä ja työkaluja arkeesi. Lisäksi kuulet käytännön kokemuksia yhteistyön rakentamisesta koulujen sisäilmatilanteissa.

Puhujina on vanhempaintoimijoita, kuntien edustajia sekä hankejärjestöjen (Hengitysliitto, Vanhempainliitto, Homepakolaiset ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto) asiantuntijoita.

Webinaareihin ilmoittautuminen on koottu yhteen lomakkeeseen. Voit ilmoittautua heti kiinnostavimpiin ja tulla myöhemmin ilmoittautumaan muihinkin webinaareihin.

 

Koti ja koulu yhteistyössä – Vinkit vanhempien vaikuttamistyöhön koulujen sisäilmatilanteissa

Ma 15.3.2021 klo 18–19 (striimaus) Ilmoittaudu 11.3. mennessä

Puhujina mm. Ulla Siimes, Suomen Vanhempainliitto ry / Tiina Julin, vanhempi, Homepakolaiset ry

 

Tieto kulkee! – Kuinka viestiä koulujen sisäilmatilanteissa?

To 18.3.2021 klo 14–15­ (striimaus) Ilmoittaudu 16.3. mennessä

Puhujina mm. Noora Jokinen, Noon Viestintä Oy / Juha Valta, Muhoksen kunta

 

Kaiken keskellä on lapsi – Koulunkäynnin järjestelyt ja hyvinvoinnin tuki koulujen sisäilmatilanteissa

Ma 22.3.2021 klo 14–15 (striimaus) Ilmoittaudu 18.3. mennessä

Puhujina mm. Jenni Helenius, MLL / Suvi Kaikkonen, erityisnuorisotyöntekijä

 

Tässä voi onnistua! – Ratkaisukeskeiset askeleet koulujen sisäilmatilanteissa

To 25.3.2021 klo 14–15 (Teams) Ilmoittaudu 23.3. mennessä

Puhujina mm. Tiina Simons, Tuusulan kunta / Outi Leveäoja, Ratkaistaan yhdessä! -hanke

 

Askelmerkit auttavat – Sisäilmasta oireilevan lapsen tilanteen selvittäminen ja vertaistuki vanhemmille

Ke 31.3.2021 klo 18–19 (striimaus) Ilmoittaudu 29.3. mennessä

Puhujina mm. Tatjana Pajamäki, MLL / Päivi Lempiäinen, vanhempi / Minna Pitkäniemi, Ratkaistaan yhdessä! -hanke

 

Lisätietoja ilmoittautumislomakkeessa: https://webropol.com/s/yhteistyollaeteenpain

Tervetuloa mukaan!

 

Ratkaistaan yhdessä! -hanke auttaa löytämään keinoja lasten ja perheiden tukeen koulujen sisäilmatilanteissa. STEA-avusteinen hanke toimii vuosina 2018–2021.

Hengitysliiton kumppanijärjestöjä hankkeessa ovat Vanhempainliitto ja Homepakolaiset. Yhteistyötä tehdään Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.

Lisätietoja: Kiti Haukilahti, projektikoordinaattori, kiti.haukilahti(a)hengitysliitto.fi, p. 0444077052,www.hengitysliitto.fi/ratkaistaanyhdessa

 

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Kannanotto Lääkäripäivien kurssiohjelmaan

Lääkäripäivät 2021 -tapahtumassa 13.1–15.1.2021 koulutetaan terveydenhuollon ammattilaisia käsittelemään sisäilmasta sairastamista toiminnallisena häiriönä. Homepakolaiset ry lähetti kannanoton Lääkäripäivien järjestäjille ja aiheeseen liittyviin ministeriöihin.

KANNANOTTO KOKONAISUUDESSAAN:

Sisäilmasta sairastuneiden potilasjärjestön kannanotto Lääkäripäivien kurssiohjelmaan

Potilasjärjestö Homepakolaiset ry on huolissaan sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden heikentyneestä mahdollisuudesta saada vaikuttavaa hoitoa ja kuntoutusta nykytilanteessa, jossa terveydenhuollon ammattilaisia koulutetaan käsittelemään sisäilmasta sairastamista toiminnallisena häiriönä.

Lääkäripäivät 2021 -tapahtumassa suuntausta edustaa kurssi 301E, Sisäilmako ahdistaa – millä avaan pelin? https://laakaripaivat.fi/2021/kurssit/sisailmako-ahdistaa-milla-avaan-pelin/

Tällaisessa toiminnallisten häiriöiden kontekstissa pitkäaikaisen sisäilmaan kohdistuvan oireiluherkkyyden linjataan johtuvan ympäristön kokemisesta haitalliseksi eikä sisäympäristön haitta-aineista. Sisäilmaoireilun aiheuttajana painotetaan potilaan pelkoja ja omia käsityksiä. Ratkaisuksi tarjotaan kognitiivisia hoitoja sekä oireita aiheuttaviin tiloihin menemistä, ei niiden välttämistä.

Potilasjärjestönä olemme vuosien mittaan koonneet paljon tietoa sisäilmasta sairastuneiden terveys- ja toimintakykyongelmista. Emme tunnista toiminnallisten häiriöiden selitysmallista yhdistyksemme potilaskohderyhmää, emmekä heidän todellista hoidon- ja avuntarvettaan.

Selitysmalli on puutteellinen myös tarkasteltaessa sitä luotettavan tieteellisen tiedon jakamisen näkökulmasta. Näkemykselle siitä, että monenlaiset sisäilmaoireet eivät lähtökohtaisesti liittyisi altistumiseen ja että ne johtuisivat ennemmin ihmisen mielentoiminnoista, ei ole pystytty esittämään vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Sen sijaan on olemassa näyttöä siitä, että moderni rakennettu ympäristö ja sen haitta-aineet ovat yhteydessä monenlaiseen rakennuksissa oireiluun. Monissa maissa selvitetään nyt laajoin hankkein, millaiset aineet ja aineyhdistelmät sisäilmassa sairastuttavat. Suomessa tällaisia ohjelmia ei ole käynnissä.

Yhtä lailla näyttöä ei vaikuta olevan saatavilla siitä, että sisäilmaoireiden hoidoksi kannattaisi ensisijaisesti tarjota erilaisia psykoterapioita ja mielenhallintatekniikoita.

Tällaisten hoitolinjausten juurruttamista jatketaan Terveet Tilat 2028- ja Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman vetämänä huolimatta siitä, että STM on myöntänyt, ettei niille ole perusteita. Kysymyksiä tieteellisestä näytöstä STM:lla ja TTL:lle

STM:n alaisten organisaatioiden viestintä  sisäilmasta sairastuneiden hoidosta on ollut hyvin kyseenalaista ja itse asiassa tutkimuslöydösten vastaista. Lisätietoa: Tietoa TTL:n TOSI-tutkimuksen tuloksista

Sisäilmasta sairastuneiden potilasjärjestönä olemme huolestuneita Suomen linjan seurauksista ihmisille. Toiminnallisten häiriöiden selitysmalliin perustuva toiminta ei ennalta ehkäise sisäilmasta sairastumisia, paranna oireilevien kohtaamista terveydenhuollossa eikä tee hoitopoluista sujuvampia. Täten se ei edistä potilaiden työ- ja toimintakykyä, eikä heidän asemaansa ja tasa-arvoista kohtelua terveydenhuollossa.

Samaan aikaan mielen hoitoja oikeasti tarvitsevat potilaat joutuvat jonottamaan kuntoutusta kuukausia. Hoidon lykkääntyminen kasvattaa menetettyä työpanosta. Kelan korvaustilastojen mukaan vuonna 2019 menetettiin yhteensä 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen vuoksi. Yksi menetetty työpäivä maksaa työnantajalle arviolta vähintään 350 euroa ja asiantuntijatyössä puhutaan jopa 1000 eurosta. Tämä tarkoittaa miljardien eurojen menetyksiä vuosittain. 

Kelan maksamien sairauspäivärahapäivien määrällä mitattuna mielenterveyden häiriöt ovat yleisin sairauspäivärahan peruste. Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa tällä perusteella. Esimerkiksi masennusten takia myönnettyjen eläkkeiden määrä on Suomessa koko ajan kasvanut, mihin tärkein syy on liian hidas hoidon eteneminen.

On yhteiskunnallisesti tärkeää välttää sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden potilaiden ohjaamista vähän tai ei ollenkaan hyötyä tuottaviin hoitoihin. Potilaslähtöisyys on avuksi tarpeettomien hoitojen vähentämisessä. Potilaslähtöisyyttä hyödyntävä ja taloudellisesti kestävä terveydenhuolto tuo eniten terveyshyötyä.

Homepakolaiset ry toivoo vastaanottajia huomioimaan kannanottomme ja edistämään lääkäreiden koulutuksessa ymmärrystä rakennetun ympäristön haitta-aineiden terveysvaikutuksista ja asianmukaisesta terveyshaittojen ehkäisystä ja hoidosta.

Homepakolaiset ry on tuottanut useita sisäilmasta sairastuneiden tilannetta potilaslähtöisesti käsitteleviä materiaaleja, muun muassa:

Homepakolaisten oppaita ja infoa sisäilmasta sairastuneen kohtaamiseen terveydenhoitohenkilökunnalle

Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen – Ratkaisuja sairauden kolmella eri vakavuusasteella

Sisäilmasta sairastuneiden toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kuvaaminen – Pohdintoja kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) mahdollisuuksista

Esimerkkejä muusta tiedosta:

Tutkimuksia sisäilmaoireiden ja erilaisille epäpuhtauksille altistumisen yhteydestä 

Harvardin yliopiston Kansanterveystieteen yksikkö / Healthy Buildings Program, Building Evidence -koosteet 

Turun yliopiston Työsuojelurahastolle tekemä loppuraportti, jonka tulokset osoittavat, että sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa työskentelevillä ja altistuvilla tapahtuu elimistössä immunologisia muutoksia jo ennen kliinisen sairauden puhkeamista: 

Löytyykö uusia työkaluja sisäilmaongelmaisten työtilojen ja niiden käyttäjien altistumisen tutkimukseen?

——————

Kannanotto osoitettiin seuraaville henkilöille:

Tuula Rajaniemi, Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtaja

Marjo Parkkila-Harju, Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja

Matti Rautalahti, Duodecim

Per-Henrik Groop, Finska Läkarsällskap  

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko

Ministerien avustajat

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Näin vältät asunto-ongelmat

Neljä vinkkiä sisäilmasta sairastuneilta terveen asunnon hankintaan

Sisäilmakodittomien pieni omaisuus kulkee kasseissa ja matkalaukuissa

Sisäilmakodittomuus on yhteiskunnallisesti tunnistamaton ilmiö, sillä monella sisäilmasta sairastuneella on nimellisesti koti, vaikka asunnossa ei voisi olla ja omaisuus on matkalaukussa. (Kuva: Adobe Stock)

”Meillä oli kiire ihanaan kotiin emmekä ajatelleet sisäilmaongelmien voivan osua meidän kohdalle. Uskoimme myyjän vakuutteluja ja pintapuolisia raportteja. Ongelmat oli maalattu piiloon ja jätetty tekemättä kaikki normaalitkin käyttöiän mukaiset korjaukset. Pankki myönsi lainan vaatimatta kunnon tutkimuksia. Omenapuut kukkivat kauniilla pihalla eikä siinä käynyt mielessä, että asunto voi johtaa sairastumiseen, konkurssiin ja viedä perheen muuttokierteeseen.”

Asuntomarkkinoilla myydään ja vuokrataan hyvin huonokuntoisiakin asuntoja. Nämä ongelmakohteet kiertävät usein käyttäjältä toiselle ja ehtivät pahimmillaan sairastuttaa useita ihmisiä. 

Sisäilmasta sairastuminen voi vaikuttaa arkeen merkittävästi. Kun kohdalle sattuu todellinen ”pommi”, terveys voi vaurioitua ja elimistön kyky sietää vähäisempiäkin määriä homeita ja rakennusmateriaalipäästöjä muuttua pysyvästi. Tämän seurauksena Suomeen on syntynyt uudenlaista kiertolaisuutta – vaikeutta löytää koti, jossa voisi elää terveenä. Sisäilmakodittomuutta ei yhteiskunnallisesti tunnisteta, koska usealla muuttokierteessä olevalla ihmisellä on kuitenkin osoite, vaikka asunnossa ei pystyisikään asumaan.

Miten ennaltaehkäistä tällaisia ongelmia? Kokosimme yhteen asunnon hankinnan kompastuskiviä, jotka tulevat toistuvasti esiin sisäilmasta sairastuneiden kokemuksissa asioina, joita he jälkikäteen toivovat, että olisivat osanneet välttää. Tässä neljä vinkkiä, joilla toivomme sinun välttävän ongelmatilanteet etukäteen! 

1. Perehdy etukäteen rakennusten riskeihin

Sisäilmaongelmia estetään hyvällä suunnittelulla. Eri aikakausien omakoti- ja kerrostalojen riskirakenteisiin kannattaa perehtyä jo ennen asuntokaupoille lähtemistä: Ohjeita kosteusvaurioiden kartoitukseen eri vuosikymmenien taloissa.

Asuntoja täytyy hoitaa huolehtimalla korjauksista ja huoltotoimenpiteistä − aivan kuin autojakin. Rakennusmateriaaleilla ja rakenteilla on tietty käyttöikä, jonka jälkeen ne tulee uusia, muutoin ne voivat aiheuttaa ongelmia. Selvitä, miten sinun asunnostasi on huolehdittu. Onhan rakennusta tutkittu ja havaitut ongelmat selvitetty? Tyhjä havaintolista ei aina ole hyvä merkki, vaan saattaa kertoa selvitysten laiminlyönneistä ja tulevasta korjauslaskusta.

Myös rakennusmateriaalit voivat aiheuttaa terveysriskin, jos niistä vapautuu sisäilmaan haitta-aineita. Tiedustele, millä perustein asunnon materiaalivalinnat on tehty ja onko asunnon päästöjä selvitetty esimerkiksi VOC-mittauksin. Uudet ja vasta korjatut asunnot ovat usein päästöiltään voimakkaimpia, mutta päästöt eivät aina pienene odottamalla. Ohita asunnot, joissa on kemiallinen, muovinen, liimainen tai voimakas ”uuden” tuoksu.

2. Jäitä hattuun asuntomarkkinoilla

Asuntoa ei kannata hankkia fiilispohjalta. Myyjän tai vuokraajan ensisijainen tarkoitus on saada asunto kaupaksi, ei huolehtia sinun terveydestäsi. Asuntomarkkinoilla kaupitellaan paljon ongelma-asuntoja. Selvitä siis, mitä olet hankkimassa. 

  • Käytä pätevää ammattilaista kattavaan, rakenteisiin ja laitteisiin suuntautuvaan kuntotutkimukseen ja selvitä, onko hän myös valmis todistamaan mahdollisessa oikeudenkäynnissä. Vinkkejä asuntokauppoihin ja kuntotarkastuksen tekemiseen:

Asumisterveysliitto Aste ry: Hallittu asunnon ostaminen -opas.

Kosteus- ja Hometalkoiden Vinkkejä asuntokauppaan -opas (pdf).

Oikotie: Näin löydät pätevän kuntotarkastajan ja voit välttää kalliit korjaukset.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Kuntotarkastus.

  • Voit hyödyntää myös homekoiria. 

Selvitä ohjaajalta koiran työskentely- ja ilmaisutapa ja ohjaajan pätevyys. Koiran tulee esimerkiksi osata ilmaista myös kuivuneet kasvustot. Koiran ohjaajalla täytyy olla rakennusteknistä asiantuntemusta koiran tekemien merkintöjen tulkitsemiseksi tai tilaajan tulee hyödyntää tulkinnassa asiantuntijaa. Tarkemmat jatkotutkimukset täytyy teettää sertifioidulla rakennusterveysasiantuntijalla, sisäilma-asiantuntijalla tai rakenteiden kosteudenmittaajalla.

Homekoiran käyttö kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkastuksessa:  Hometalkoiden ohjeet homekoiraohjaajalle ja palvelun tilaajalle.

Myös asuntoa vuokrattaessa sen kuntoa kannattaa selvittää sekä kyselemällä että tutustumalla rakennuksen toimintaan ja sen tietoihin.

Sisäilmayhdistys ry: Tarkastuslista asunnon hankkijalle.

3. Varaudu yllättäviin kuluihin

Varaudu aina myös yllättäviin kulueriin − piilevät vauriot ovat tavallisia. Jätä siis talouteen pelivaraa, jotta voit korjata yllättävät ongelmat ennen niiden muuttumista terveyshaitaksi.

Talousviisas.fi: Näin ostat taloudellisesti järkevän kodin.

4. Ota oireet vakavasti

Jos oireilet ostamassasi tai vuokraamassasi asunnossa, ei kannata hätääntyä, mutta oireet täytyy ottaa vakavasti. Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa monenlaisia oireita flunssakierteistä väsymykseen ja lihaskipuihin. Usein oireet myös vaihtelevat riippuen siitä, millaisille haitta-aineille kulloinkin altistuu.

Samanlaisia oireita voivat tietenkin aiheuttaa monet muutkin asiat kuin sisäilmaongelmat, selvitä siksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa muut mahdolliset syyt terveysongelmillesi.

Kätevä tapa selvittää oireiden aiheuttajaa on pitää oirepäiväkirjaa ja seurata, poistuvatko oireet esimerkiksi lomamatkan aikana tai muulloin asunnosta poissa ollessa. Usein oireet myös voimistuvat, kun palataan asuntoon poissaolon jälkeen. Tilannetta kannattaa seurata toistamalla kokeiluja.

Muuta pois asunnosta, joka selvästi sairastuttaa sinua. Hyvän olon palautuminen on arvokas palkinto vaikeasta muuttopäätöksestä!

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Kuka päättää terveydensuojelusta Suomessa?

Eduskunnat ja hallitukset vaihtuvat, mutta miksi STM, THL ja TTL ovat jo vuosien ajan toimineet terveydensuojelun kannalta epäedullisesti?

Yhdistyksemme on seurannut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja sen alla toimivien Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) toimintaa vuosien ajan. Sisäilmateemassa tapahtuneisiin kummallisuuksiin törmänneenä emme ole yllättyneet viimeaikaisista koronaepidemiaan liittyvistä tapahtumista, kuten maskiselvityksen ja -viestinnän saamasta kritiikistä. Pitkällä aikavälillä olemme havainneet, että STM, THL ja TTL saattavat toisinaan toimia hyvin suppeista lähtökohdista käsin.

Kansainvälisesti poikkeava linja

STM:n koordinoima ja THL:n toteuttama Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on pitkälti rakennettu ajatukselle, että pitkittynyt sisäilmaoireilu on psyykkinen/toiminnallinen häiriö eikä liity sisäilman haitta-aineille altistumiseen. Ministeriö ei ole kuitenkaan kyennyt osoittamaan tutkimusnäyttöä tällaisen linjanvedon perusteeksi.

Maailmalla käyty sisäilmakeskustelu eroaa huomattavasti suomalaisista sisäilmaohjelmista.

Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa ei ole esimerkiksi selvitetty väestön altistumistasoja sisäilman kemikaaleille tai kartoitettu uusia aineita sisäilmasta (emerging substances). Sisäilmaohjelmissa ei vastata kysymykseen, mikä sisäilman altistecocktailissa on nimenomaan Suomelle tyypillistä, minkälaisia haittoja altistaviin aineisiin voi liittyä ja mitä tutkimuskirjallisuus niistä sanoo, mistä materiaaleista ja rakennustavoista näitä aineita sisäilmaan tulee ja niin edelleen. Tällaista selvitystyötä tehdään kansainvälisesti juuri nyt paljon. Suomessa sen sijaan korostetaan sisäilmaoireiden psyykkistä/toiminnallista luonnetta.

STM:n alaisessa sisäilmatyössä hyödynnetään valitettavan vähän tutkimustietoa sisäilman haitta-aineiden vaikutuksista. Omaa tutkimustyötä tehdään jatkuvasti lähes samoilla tutkijakokoonpanoilla omassa siilossaan, ja usein hypoteesina on, että sisäilmaoireet johtuvat huolesta, stressistä ja muista psyykkisistä tekijöistä. Ongelmien väitetään ratkeavan terapioilla – vaikka näyttöä tällaisesta ei ole saatu. Lue lisää: Uutinen sisäilmasta oireilevien terapioista hyötymisestä johti harhaan.

Näin valikoiva linja kuulostaa julkisessa kansanterveystyössä kyseenalaiselta, koska siltä tulisi voida odottaa avoimuutta ja monipuolista tiedonkäsittelykykyä. Nykyinen hallitus tai edelliset hallitukset eivät olet tähän puuttuneet. Vuodesta 2011 alkaen hallituksissa on ehtinyt toimia monia eri puolueita.

Ennaltaehkäisy ja terveydensuojelu estyy

Suomen kansallisilla sisäilmalinjauksilla on pitkä tausta jo aiemmilta hallituskausilta. Potilaiden ahdinko vuonna 2020 ei ole sattumaa. Miksi eduskunnan vuonna 2012 tekemää hyvää aloitetta sairastuneiden tilanteen parantamiseksi alettiin toteuttaa sairastuneille epäedullisesti? Lue lisää: Tätäkö eduskunta todella tarkoitti?

Eduskunta esimerkiksi toivoi, että kansalaisten altistumista home- ja kosteusongelmille vähennettäisiin. Tämä on kuitenkin kääntynyt käytännössä niin, että suomalainen lääkärikunta on vuonna 2020 koulutettu siihen, etteivät sisäilmaoireet tosiasiallisesti yleensä liity sisäilmaan.

Kun huonosta sisäilmasta aiheutuvia terveysongelmia ja niiden syitä yritetään häivyttää, jäävät sairastuneet ilman asianmukaista hoitoa, kuntoutusta ja muita tukitoimenpiteitä. Liian usein tämä johtaa putoamiseen työelämästä ja syrjäyttää kokonaan.

Rakennuksissamme sairastetaan, ja kunnat ja muut osalliset ovat oireilevien kanssa pulassa. Valtakunnallisten ohjelmien ja ohjelmaviestinnän tulisi auttaa tilanteen ratkaisemisessa, ei hämmentää tilannetta epätieteellisellä ja varsinaisen ongelman ohittavalla toiminnalla.

Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen toiminta sisäilma-asioissa horjuttaa luottamusta viranomaistahoihin, kuten maskeihin liittyvässä toiminnassa on nyt tapahtunut.

Eduskunnat ja hallitukset vaihtuvat, mutta miksi STM, THL ja TTL ovat jo vuosien ajan toimineet terveydensuojelun kannalta epäedullisesti?

Lisää luettavaa:

Ammattiliitot ja järjestöt äimistelevät: miksi sisäilmaoireita niputetaan ”selittämättömiin sairauksiin” järjestöjä kuulematta?

Analyysi: Kansallinen sisäilmaohjelma leimaa oireilua psyykkiseksi ja syventää epäluottamusta – Suomeen kootaan ”sisäilmaliikettä” vaalikevääksi.

Onko sisäilmaoireilu sittenkin isoksi osaksi aivoperäistä, kuten nyt väitetään? Ylen selvitys kertoo, että selitys on tieteellisesti ohuella pohjalla.

Oulun tragedia vei yhtäkkiä terveyden kymmeniltä poliiseilta, myös Timo Mälliseltä – tapaus kiteyttää kaiken siitä, miksi sisäilmaongelmia ei saada Suomessa kuriin.

Harvardin yliopiston Healthy Buildings -hankkeessa on koottu tietoa erilaisista sisäilman epäpuhtauksista ja niihin liittyvistä terveyshaitoista helppolukuisiksi kahden sivun koosteiksi.

Miksi suomalaiseen sisäilmakeskusteluun ei tule järkeä?

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Ei jätetä nuoria yksin sisäilmaongelmien kanssa

Näkökulmia – Vierailijablogi
Sarjassa sisäilma-asioiden parissa toimivat kertovat, mitä sisäilma-asioiden tiimoilla tapahtuu ja millaisten asioiden kanssa he omassa roolissaan työskentelevät.

8.-luokkalainen Sanja suoritti TET-jakson Homepakolaiset ry:ssä keväällä 2019 ja kirjoitti jaksolla vierailijablogiin nuorten ajatuksista ja tiedontarpeista sisäilman sairastuttaessa.

Sanja Karhunen

Olet varmaan joskus kuullut sisäilmaoireista, mutta tiedätkö mitä se tarkoittaa? Osaatko tunnistaa hyvän sisäilman? Tiedätkö oireista? Onko sinulla tietoa siitä, miten toimia, jos huomaat sisäilman olevan huono?

Varmasti monikaan nuori ei tiedä vastauksia näihin kysymyksiin tai käsitys voi olla aivan väärä.

Huono sisäilma on usein melko helppo tunnistaa hajusta ja se voi tuntua raskaalta. Hyvä sisäilma on taas vertailukelpoinen raikkaaseen ulkoilmaan, eli raikas eikä haise. Huono sisäilma ei aina ole merkki kiinteistön homeongelmasta, koska huono sisäilma voi johtua vaikka puutteellisesta ilmanvaihdosta. Ongelmien syntysyihin voi olla vaikea päästä kiinni ja prosessi on pitkä ja vaikea.

Pidä oirepäiväkirjaa ja kerro olostasi

Jos ajattelet kärsiväsi sisäilmaoireista, voi oirepäiväkirjasta olla apua tunnistamaan, milloin, missä ja millaisia oireita on. Oireet ovat niin henkilökohtaisia, että jos toinen kärsii vaikkapa selkäkivuista ja sinulla särkee vain päätä, niin se ei poista sitä mahdollisuutta, että kärsit sisäilmaoireista. Yleisiä oireita, mitä olen itsellänikin huomannut, ovat päänsärky, huimaus, nuha, väsymys ja keskittymisvaikeus.

Jos sinusta tuntuu, että sisäilma huonontaa oloasi, kannattaa heti sanoa vanhemmille tai esim. kouluterveydenhoitajalle. Voi olla vaikea sanoa tästä asiasta muille, sillä se ei ehkä tunnu oikealta sairaudelta, mutta se kuitenkin kannattaa oman terveyden ja hyvinvoinnin takia. Koulun velvollisuus on luoda koulusta kaikille paikka, jossa on hyvä olla.

Mikäli alat voida koulupäivien aikana huonosti, muista sanoa siitä opettajalle ja mennä terveydenhoitajan luokse. Jos sinua ei kuunnella tai auteta, soita vanhemmillesi ja kysy heiltä, mitä pitäisi tehdä. Omasta kokemuksesta osaan sanoa, että vanhemmat tekevät kyllä kaikkensa lapsensa terveyden eteen ja se on väärin, että koulu ei tarjoa apua asian kanssa. Ehkä tietotaidon puutteen takia, mutta silti se on erittäin väärin lasta kohtaan. Viime vuosina asiassa on kuitenkin tapahtunut kehitystä, mutta se ei vielä riitä. Kaupunki tarvitsee toimintamallin sisäilmaoireista kärsivien tukemiseen.

Hankalistakin paikoista selviää

Voi olla vaikeaa olla iloinen, jos vaikka joudut vaihtamaan koulua etkä näe kavereitasi enää ainakaan niin usein. Tai toki tilanne voi olla, että paras kaverisi on tässä tilanteessa. Kotiopetus on myös vaihtoehto, mutta yleensä se viimeinen. Silloin on tärkeää tehdä asioita, jotka tekevät sinut iloiseksi ja yrittää nähdä kavereita ‒ vaikka ulkona, jos et pääse kouluun. Jos vaihdat uuteen kouluun, voit toki olla surullinen, mutta jo positiivisiin asioihin keskittyminen helpottaa ja uusien kavereiden saaminen ei tarkoita aiempien menettämistä.

Pelko saattaa olla todella suurikin vain siitä, että tuomitaan homeyliherkkyyden takia. Pelko on toki ymmärrettävä, mutta onneksi usein turha. Uudet kaverit ja opettajat ovat erittäin ymmärtäväisiä useimmissa asioissa.

Lue lisää

Ratkaistaan yhdessä -hankkeessa on julkaistu materiaali sisäilmaongelmista keskustelemiseen nuoren kanssa.

Vierailijablogissa Tiina Julin, Tuusulan Sisäilmajaosto: Vanhempien ja kunnan yhteistyö kannattaa.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Narinkkatorilla: Sisäilma & lapset, nuoret ja perheet

Olemme Helsingin Narinkkatorilla tavattavissa sisäilma-asioiden parissa 25.4.2019 klo 15-18. Aiheena erityisesti lasten, nuorten ja perheiden tilanne:

Mietityttävätkö sinua sisäilma-asiat esimerkiksi nuoren elämässä, koulutyössä tai sisäilmasta oireilevan nuoren perheenjäsenenä?

Teltallamme on tavattavissa sekä nuoria että aikuisia vertaisia. Tule vaihtamaan ajatuksia ja hakemaan mukaan materiaaleja aiheesta!

Tilaisuudessa mukana:

  • Homepakolaiset ry – materiaaleja ja aktiiveja tavattavissa
  • Vihaiset äidit -ryhmä – tule tutustumaan ja jakamaan ajatuksia
  • Useiden järjestöjen (Hengitysliitto, Homepakolaiset, Vanhempainliitto, MLL) Ratkaistaan yhdessä! -hanke on mukana upouusilla tukimateriaaleilla, jotka on suunnattu yläasteikäisten kanssa sisäilma-asioista keskusteluun.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

Tapahtuman facebook-sivut.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Teknisiä sisäilmamittareita vai ihmisen kuuntelua?

Sisäilmaongelmissa erilaiset tekniset mittaukset ja ihmisen kuuntelu ovat toisiaan täydentäviä paloja. Kumpaakin tarvitaan. Kokemusten kunnioittaminen pitää kaivaa roskakorista ja hyödyntää sitä systemaattisesti ratkaisujen etsimisessä.

Helsingin Sanomat uutisoi 29.3.2019 Tehtaankadun ala-asteesta:

Lapsilla ja opettajilla on ollut muun muassa pahenevia hengitystieoireita, astmaoireita, päänsärkyä, migreeniä, iho-oireita ja pahoinvointia. (..) Kaupungin mukaan löydökset eivät aiheuta haittaa tiloissa oleskeleville lapsille ja koulun työntekijöille eikä niitä pidetä varsinaisina vaurioina. (..) Riskiarviossa pitää arvioida kokonaisuutta, eli rakennuksessa olevia altistumisolosuhteita ja sitä, mikä on rakennuksessa oleskelevien terveyden tila.

Valitettavan tyypillinen tilanne, jossa ratkaisuihin ei päästä, sillä käytäntö ja teoria eivät kohtaa. Todellisuus ohitetaan toteamalla, ettei se ole mahdollinen.

Toinen esimerkki 2000-luvulta: Uudessa koulurakennuksessa, jossa liimat ja muovimatot hajoavat märän betonin päällä, sekä lapset että opettajat ovat huonovointisia. Poissaoloja on kaikilla paljon ja työteho on laskenut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sanoo: materiaalipäästöt eivät ole meillä ongelma, pitoisuudet ovat pieniä, näyttöä terveyshaitoista ei ole, resursseja laajemmalle rakennusmaterialipäästöjen selvittämiselle suomalaisissa rakennuksissa ei riitä, oirekyselyihinkään ei oikein voi luottaa.

Tällainen kommentointi on valitettavan irtautunut todellisuudesta. Se on ongelmien ratkaisun lykkäämistä, jolle ei ole tieteellisiä eikä inhimillisiä perusteita, kansantaloudellisista puhumattakaan. Miksi ihmeessä meillä toimitaan näin?

Aliarviointi tuhoaa työrauhan

On selkeät syyt sille, että suomalaisissa rakennuksissa sairastetaan. Koulurakennuskanta ja pikaisesti kaupungistumisen hallitsemiseksi pystytetyt betonilähiöt ovat elinkaarensa päässä. On kaikille selvää, mitä erilaisista laastarihoidoista on seurannut. Rakennusten huolloissa on epäonnistuttu, korjauksia on lykätty tai tehty väärin, uusia rakennuksia pystytetty sateessa, otettu testaamatta käyttöön jos minkämoisia rakenneratkaisuja, kemikaaleja käytetty holtittomasti, ilmanvaihtojärjestelmät ovat olleet liian monimutkaisia pienten ihmisten käsiin ja niin edelleen.

Kuitenkin meillä mm. kansallisessa sisäilmaohjelmassa linjataan, että sisäilmaan liittyvä oireilu on usein toiminnallista (=psykologista) ja että ihmisiä pitää nyt kaikin voimin rauhoitella. Mietitään suurella rahalla, miten ’homehysteria’ saadaan kuriin.

Ihmisten aliarviointi on vuorovaikutuksen ja ratkaisujen tuho. Hetkellä, jolloin kipeästi pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ratkaisujen löytämisessä, yritetään vielä sulkea silmät ongelmilta. Tämä on kapeakatseista, näköalatonta ja taitamatonta toimintaa. Ei ihme, että luottamus ja työrauha on kadoksissa.

Asiallista valtakunnallista ohjausta tarvitaan

Työpaikoilla, oppilaitoksissa ja erilaisissa palveluissa työskentelevissä on paljon potentiaalia: sairastuneita kohtaavat haluavat auttaa ratkaisujen löytymisessä. Harvalla on kuitenkaan aikaa ja mahdollisuuksia kehittää vaikuttavia ratkaisuja omassa työympäristössään, perustyö on jo tarpeeksi kuormittavaa.

Näille ammattilaisille tarjotaan työvälineeksi valtakunnallisia suosituksia, ohjeita ja linjanvetoja, joissa sisäilmaoireiluun suhtaudutaan kieltävästi. Osa kenttätoimijoista niitä kuunteleekin.

On valtava resurssihukka, että kenttätoimijoita ei tueta oikeaan ongelmanratkaisuun. Siksi sairastuneiden avunsaanti on täysin sattumanvaraista ja törmää usein seinään.

Uusissa ohjelmissa ja hoitosuosituksissa vanha suositus ihmisten kuuntelusta on heitetty romukoppaan. Sen sijaan yksi pääviesteistä on, että ihmisen kokemuksella ei ole merkitystä – se johtaa harhaan. Teknisille mittareille on annettu isännän rooli, vaikka ne ovat vasta keskenkasvuisia, oli sitten puhe rakennusten tai ihmisten tutkimisesta. Ja usein mittareitakin hyödynnetään vajavaisesti.

Vaikka rakennusten ongelmakohtia voidaan tutkimuksilla löytää, ollaan vielä aika kesken siinä, mitkä aineet, määrät ja olosuhteet tässä kaikessa voivat yhdistyä terveyshaittoihin. Esimerkiksi mikrobi- ja rakennusmateriaaliperäisen altistumisen tutkimiseen ei ole validoituja, kattavia, toimivia menetelmiä, joilla rakennusten ongelmat saataisi yhdistettyä terveyshaittoihin. Eivät kehitteillä olevat eivätkä virallistetut menetelmät tarjoa aukotonta välinettä terveyshaittojen hahmottamiseen – ongelmakohtien ja aineiden kirjo on nykyään niin valtava. Monissa tutkimuksissa ja tutkijayhteisön keskusteluissa on käsitelty mittausmenetelmien keskeneräisyyttä ja kehitystarpeita mm. 1-6. Sama keskeneräisyys koskee ihmisen tutkimista terveydenhuollossa.

Ihmisten ongelmia ratkaisemassa?

Tutkimusmenetelmiä kehitetään koko ajan, mutta ongelmien kanssa kamppaillaan nyt. Kun sisäilmaongelmia ei saada haltuun, kaikki osalliset kärsivät ja väsyvät.

Meillä oli vielä vanhassa home- ja kosteusvaurioita koskevassa hoitosuosituksessa (Majvik II) maininta ihmisen kuuntelusta: tulee huomioida muun diagnostiikan lisäksi ihmisen oma näkemys oireista ja niiden syistä.

Tämän hyvän ohjenuoran hylkääminen on ollut kohtalokasta.

Sairastuneet ovat ahdingossa ja haluavat apua. Näemme potilasjärjestössä, että suurin osa ihmisistä on ratkaisukeskeisiä. He haluavat löytää heikentyneeseen terveydentilaansa ratkaisut, jotta voivat jatkaa elämäänsä: tehdä töitä ja käydä koulua, olla hyvävointisia. Tähän he tarvitsevat tukea. Mutta kun he sitä vaativat, se koetaan hassulla tavalla raskaaksi tai jopa hysteeriseksi, sen sijaan että tarjottaisi oikeasti keinoja eteenpäin pääsemiseksi. Vyyhti on valmis.

Olemme potilasjärjestönä systemaattisesti keränneet tietoa ihmisiltä ja kehittäneet keinoja ja malleja, jotka toimivat käytännön tilanteissa. Palaute, joka meille potilasjärjestöön tästä käytännön avun tarjoamisesta tulee, on kiittävää: ongelmista saadaan ote ja päästään eteenpäin.

Miksi virallinen Suomi ei voi tarjota ihmisille konkreettista apua ongelmien kieltämisen sijaan? Kuntoutumiseen tarvitaan tosielämässä toimivia ratkaisuja. Systemaattiselle kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiselle nyrpistetään kuitenkin sisäilmaohjelmissa nenää. Haluammeko vaikuttavuutta – vai millä tarkoituksella liikkeellä ollaan?

Kaikki ovat väsyneet keinottomuuteen

Maailmalla tapahtuu hyviä asioita, joita olisi hyvä meilläkin huomioida. Tutkimusta tulee koko ajan lisää ja sisäilman terveyshaitoista käydään hyvää keskustelua. Tietoa karttuu monelta rintamalta. Esimerkiksi monissa maissa selvitetään, mitä ylipäänsä 2000-luvun sisäilmassa on – rakentamistavathan ovat muuttuneet radikaalisti myös muualla kuin Suomessa. Nyt tätä tutkitaan, ja keskustelua käydään näiden eri aineiden terveysvaikutuksista. Myös koko monimutkaisen cocktailin yhteisvaikutukset ovat vihdoin nousseet kunnolla keskiöön mm. 1,2. Tietoaukoista puhutaan: sekä homeiden että kemikaalien osalta on sanoitettu kohtia, joita pitää täydentää ja joista ei vielä ole tarpeeksi tietoa laajempien riskinarvioiden tekemiseksi 1-6. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että riskejä ei olisi, päinvastoin.

On kestämätöntä, että Suomen valtakunnallisissa sisäilmaohjelmissa yritetään täyttää tietoaukkoja taivuttamalla sisäilmaoireilu ”toiminnalliseksi”. On jopa esitetty, että missään muualla ei ole tällaista ”homehysteriaa” kuin Suomessa, että sisäilmaongelmien kanssa ei muualla kamppailla. Se on hyvin kaukana totuudesta.

Kaikki ovat väsyneitä tällaiseen. Pyydämme asiallista vastuunkantoa ja kentän toimijoiden tukemista, esimerkiksi seuraavin tavoin:

  • Käynnistetään keskustelu siitä, mitä sisäilma-asioihin liittyvät tietoaukot ovat ja miten tiedon puute huomioidaan tekemisessä ja ratkaisujen etsimisessä.
  • Hyödynnetään aktiivisesti olemassa olevaa tietoa. Pienen maan pitää hyödyntää sitä myös ulkomailta.
  • Tunnustetaan, että ihminen on vielä ylivoimaisesti paras mittari, ja tehdään ratkaisuja ihmisten parhaaksi. Seurataan vaikuttavuutta monin tavoin ja monilla tasoilla.
  • Tarjotaan kentällä sairastuneita kohtaaville eri alojen ammattilaisille sellaisia työkaluja, jotka toimivat käytännön tilanteissa ja kohtaamisissa ratkaisuja edistäen.

Sisäilma-asioissa ratkaisut lähtevät tosielämän tilanteista systemaattisesti oppien. Jos ratkaisuihin halutaan edetä nopeasti, ei tutkimustietoa voi yksin asettaa kuljettajan paikalle, sillä sitä on vajavaisesti.

Katja Pulkkinen
Toiminnanjohtaja, Homepakolaiset ry (2017-2019)

Lähteitä ja lisälukemista:

1. National Academy of Science, engineering and medicine (2017). Microbiomes of the Built Environment: A Research Agenda for Indoor Microbiology, Human Health, and Buildings.

2. Indoor Air Toxicology 16-18.9.2018: International Conference on Risk Assesment of Indoor Air Chemicals. Konferenssikooste: Sisäilman kemikaaleista keskusteltiin Berliinissä, Homepakolaiset ry.

3. World Health Organization, 2009: Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness and Mould. WHO, Geneva, Switzerland.

4. Corsi, R. L. (2015) Connect or stagnate: the future of indoor air sciences. Indoor Air.

5. Nevalainen, Taubel ja Hyvärinen (2015). Indoor fungi: companions and contaminants. Indoor Air.

6. National Research Council (2012). Exposure Science in the 21st century – a vision and a strategy. The National Academies Press, Washington DC.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista