Kirjoittajan arkistot:Homepakolaiset ry

Ei jätetä nuoria yksin sisäilmaongelmien kanssa

Näkökulmia – Vierailijablogi
Sarjassa sisäilma-asioiden parissa toimivat kertovat, mitä sisäilma-asioiden tiimoilla tapahtuu ja millaisten asioiden kanssa he omassa roolissaan työskentelevät.

8.-luokkalainen Sanja suoritti TET-jakson Homepakolaiset ry:ssä keväällä 2019 ja kirjoitti jaksolla vierailijablogiin nuorten ajatuksista ja tiedontarpeista sisäilman sairastuttaessa.

Sanja Karhunen

Olet varmaan joskus kuullut sisäilmaoireista, mutta tiedätkö mitä se tarkoittaa? Osaatko tunnistaa hyvän sisäilman? Tiedätkö oireista? Onko sinulla tietoa siitä, miten toimia, jos huomaat sisäilman olevan huono?

Varmasti monikaan nuori ei tiedä vastauksia näihin kysymyksiin tai käsitys voi olla aivan väärä.

Huono sisäilma on usein melko helppo tunnistaa hajusta ja se voi tuntua raskaalta. Hyvä sisäilma on taas vertailukelpoinen raikkaaseen ulkoilmaan, eli raikas eikä haise. Huono sisäilma ei aina ole merkki kiinteistön homeongelmasta, koska huono sisäilma voi johtua vaikka puutteellisesta ilmanvaihdosta. Ongelmien syntysyihin voi olla vaikea päästä kiinni ja prosessi on pitkä ja vaikea.

Pidä oirepäiväkirjaa ja kerro olostasi

Jos ajattelet kärsiväsi sisäilmaoireista, voi oirepäiväkirjasta olla apua tunnistamaan, milloin, missä ja millaisia oireita on. Oireet ovat niin henkilökohtaisia, että jos toinen kärsii vaikkapa selkäkivuista ja sinulla särkee vain päätä, niin se ei poista sitä mahdollisuutta, että kärsit sisäilmaoireista. Yleisiä oireita, mitä olen itsellänikin huomannut, ovat päänsärky, huimaus, nuha, väsymys ja keskittymisvaikeus.

Jos sinusta tuntuu, että sisäilma huonontaa oloasi, kannattaa heti sanoa vanhemmille tai esim. kouluterveydenhoitajalle. Voi olla vaikea sanoa tästä asiasta muille, sillä se ei ehkä tunnu oikealta sairaudelta, mutta se kuitenkin kannattaa oman terveyden ja hyvinvoinnin takia. Koulun velvollisuus on luoda koulusta kaikille paikka, jossa on hyvä olla.

Mikäli alat voida koulupäivien aikana huonosti, muista sanoa siitä opettajalle ja mennä terveydenhoitajan luokse. Jos sinua ei kuunnella tai auteta, soita vanhemmillesi ja kysy heiltä, mitä pitäisi tehdä. Omasta kokemuksesta osaan sanoa, että vanhemmat tekevät kyllä kaikkensa lapsensa terveyden eteen ja se on väärin, että koulu ei tarjoa apua asian kanssa. Ehkä tietotaidon puutteen takia, mutta silti se on erittäin väärin lasta kohtaan. Viime vuosina asiassa on kuitenkin tapahtunut kehitystä, mutta se ei vielä riitä. Kaupunki tarvitsee toimintamallin sisäilmaoireista kärsivien tukemiseen.

Hankalistakin paikoista selviää

Voi olla vaikeaa olla iloinen, jos vaikka joudut vaihtamaan koulua etkä näe kavereitasi enää ainakaan niin usein. Tai toki tilanne voi olla, että paras kaverisi on tässä tilanteessa. Kotiopetus on myös vaihtoehto, mutta yleensä se viimeinen. Silloin on tärkeää tehdä asioita, jotka tekevät sinut iloiseksi ja yrittää nähdä kavereita ‒ vaikka ulkona, jos et pääse kouluun. Jos vaihdat uuteen kouluun, voit toki olla surullinen, mutta jo positiivisiin asioihin keskittyminen helpottaa ja uusien kavereiden saaminen ei tarkoita aiempien menettämistä.

Pelko saattaa olla todella suurikin vain siitä, että tuomitaan homeyliherkkyyden takia. Pelko on toki ymmärrettävä, mutta onneksi usein turha. Uudet kaverit ja opettajat ovat erittäin ymmärtäväisiä useimmissa asioissa.

Lue lisää

Ratkaistaan yhdessä -hankkeessa on julkaistu materiaali sisäilmaongelmista keskustelemiseen nuoren kanssa.

Vierailijablogissa Tiina Julin, Tuusulan Sisäilmajaosto: Vanhempien ja kunnan yhteistyö kannattaa.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Narinkkatorilla: Sisäilma & lapset, nuoret ja perheet

Olemme Helsingin Narinkkatorilla tavattavissa sisäilma-asioiden parissa 25.4.2019 klo 15-18. Aiheena erityisesti lasten, nuorten ja perheiden tilanne:

Mietityttävätkö sinua sisäilma-asiat esimerkiksi nuoren elämässä, koulutyössä tai sisäilmasta oireilevan nuoren perheenjäsenenä?

Teltallamme on tavattavissa sekä nuoria että aikuisia vertaisia. Tule vaihtamaan ajatuksia ja hakemaan mukaan materiaaleja aiheesta!

Tilaisuudessa mukana:

  • Homepakolaiset ry – materiaaleja ja aktiiveja tavattavissa
  • Vihaiset äidit -ryhmä – tule tutustumaan ja jakamaan ajatuksia
  • Useiden järjestöjen (Hengitysliitto, Homepakolaiset, Vanhempainliitto, MLL) Ratkaistaan yhdessä! -hanke on mukana upouusilla tukimateriaaleilla, jotka on suunnattu yläasteikäisten kanssa sisäilma-asioista keskusteluun.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

Tapahtuman facebook-sivut.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Teknisiä sisäilmamittareita vai ihmisen kuuntelua?

Sisäilmaongelmissa erilaiset tekniset mittaukset ja ihmisen kuuntelu ovat toisiaan täydentäviä paloja. Kumpaakin tarvitaan. Kokemusten kunnioittaminen pitää kaivaa roskakorista ja hyödyntää sitä systemaattisesti ratkaisujen etsimisessä.

Helsingin Sanomat uutisoi 29.3.2019 Tehtaankadun ala-asteesta:

Lapsilla ja opettajilla on ollut muun muassa pahenevia hengitystieoireita, astmaoireita, päänsärkyä, migreeniä, iho-oireita ja pahoinvointia. (..) Kaupungin mukaan löydökset eivät aiheuta haittaa tiloissa oleskeleville lapsille ja koulun työntekijöille eikä niitä pidetä varsinaisina vaurioina. (..) Riskiarviossa pitää arvioida kokonaisuutta, eli rakennuksessa olevia altistumisolosuhteita ja sitä, mikä on rakennuksessa oleskelevien terveyden tila.

Valitettavan tyypillinen tilanne, jossa ratkaisuihin ei päästä, sillä käytäntö ja teoria eivät kohtaa. Todellisuus ohitetaan toteamalla, ettei se ole mahdollinen.

Toinen esimerkki 2000-luvulta: Uudessa koulurakennuksessa, jossa liimat ja muovimatot hajoavat märän betonin päällä, sekä lapset että opettajat ovat huonovointisia. Poissaoloja on kaikilla paljon ja työteho on laskenut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sanoo: materiaalipäästöt eivät ole meillä ongelma, pitoisuudet ovat pieniä, näyttöä terveyshaitoista ei ole, resursseja laajemmalle rakennusmaterialipäästöjen selvittämiselle suomalaisissa rakennuksissa ei riitä, oirekyselyihinkään ei oikein voi luottaa.

Tällainen kommentointi on valitettavan irtautunut todellisuudesta. Se on ongelmien ratkaisun lykkäämistä, jolle ei ole tieteellisiä eikä inhimillisiä perusteita, kansantaloudellisista puhumattakaan. Miksi ihmeessä meillä toimitaan näin?

Aliarviointi tuhoaa työrauhan

On selkeät syyt sille, että suomalaisissa rakennuksissa sairastetaan. Koulurakennuskanta ja pikaisesti kaupungistumisen hallitsemiseksi pystytetyt betonilähiöt ovat elinkaarensa päässä. On kaikille selvää, mitä erilaisista laastarihoidoista on seurannut. Rakennusten huolloissa on epäonnistuttu, korjauksia on lykätty tai tehty väärin, uusia rakennuksia pystytetty sateessa, otettu testaamatta käyttöön jos minkämoisia rakenneratkaisuja, kemikaaleja käytetty holtittomasti, ilmanvaihtojärjestelmät ovat olleet liian monimutkaisia pienten ihmisten käsiin ja niin edelleen.

Kuitenkin meillä mm. kansallisessa sisäilmaohjelmassa linjataan, että sisäilmaan liittyvä oireilu on usein toiminnallista (=psykologista) ja että ihmisiä pitää nyt kaikin voimin rauhoitella. Mietitään suurella rahalla, miten ’homehysteria’ saadaan kuriin.

Ihmisten aliarviointi on vuorovaikutuksen ja ratkaisujen tuho. Hetkellä, jolloin kipeästi pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ratkaisujen löytämisessä, yritetään vielä sulkea silmät ongelmilta. Tämä on kapeakatseista, näköalatonta ja taitamatonta toimintaa. Ei ihme, että luottamus ja työrauha on kadoksissa.

Asiallista valtakunnallista ohjausta tarvitaan

Työpaikoilla, oppilaitoksissa ja erilaisissa palveluissa työskentelevissä on paljon potentiaalia: sairastuneita kohtaavat haluavat auttaa ratkaisujen löytymisessä. Harvalla on kuitenkaan aikaa ja mahdollisuuksia kehittää vaikuttavia ratkaisuja omassa työympäristössään, perustyö on jo tarpeeksi kuormittavaa.

Näille ammattilaisille tarjotaan työvälineeksi valtakunnallisia suosituksia, ohjeita ja linjanvetoja, joissa sisäilmaoireiluun suhtaudutaan kieltävästi. Osa kenttätoimijoista niitä kuunteleekin.

On valtava resurssihukka, että kenttätoimijoita ei tueta oikeaan ongelmanratkaisuun. Siksi sairastuneiden avunsaanti on täysin sattumanvaraista ja törmää usein seinään.

Uusissa ohjelmissa ja hoitosuosituksissa vanha suositus ihmisten kuuntelusta on heitetty romukoppaan. Sen sijaan yksi pääviesteistä on, että ihmisen kokemuksella ei ole merkitystä – se johtaa harhaan. Teknisille mittareille on annettu isännän rooli, vaikka ne ovat vasta keskenkasvuisia, oli sitten puhe rakennusten tai ihmisten tutkimisesta. Ja usein mittareitakin hyödynnetään vajavaisesti.

Vaikka rakennusten ongelmakohtia voidaan tutkimuksilla löytää, ollaan vielä aika kesken siinä, mitkä aineet, määrät ja olosuhteet tässä kaikessa voivat yhdistyä terveyshaittoihin. Esimerkiksi mikrobi- ja rakennusmateriaaliperäisen altistumisen tutkimiseen ei ole validoituja, kattavia, toimivia menetelmiä, joilla rakennusten ongelmat saataisi yhdistettyä terveyshaittoihin. Eivät kehitteillä olevat eivätkä virallistetut menetelmät tarjoa aukotonta välinettä terveyshaittojen hahmottamiseen – ongelmakohtien ja aineiden kirjo on nykyään niin valtava. Monissa tutkimuksissa ja tutkijayhteisön keskusteluissa on käsitelty mittausmenetelmien keskeneräisyyttä ja kehitystarpeita mm. 1-6. Sama keskeneräisyys koskee ihmisen tutkimista terveydenhuollossa.

Ihmisten ongelmia ratkaisemassa?

Tutkimusmenetelmiä kehitetään koko ajan, mutta ongelmien kanssa kamppaillaan nyt. Kun sisäilmaongelmia ei saada haltuun, kaikki osalliset kärsivät ja väsyvät.

Meillä oli vielä vanhassa home- ja kosteusvaurioita koskevassa hoitosuosituksessa (Majvik II) maininta ihmisen kuuntelusta: tulee huomioida muun diagnostiikan lisäksi ihmisen oma näkemys oireista ja niiden syistä.

Tämän hyvän ohjenuoran hylkääminen on ollut kohtalokasta.

Sairastuneet ovat ahdingossa ja haluavat apua. Näemme potilasjärjestössä, että suurin osa ihmisistä on ratkaisukeskeisiä. He haluavat löytää heikentyneeseen terveydentilaansa ratkaisut, jotta voivat jatkaa elämäänsä: tehdä töitä ja käydä koulua, olla hyvävointisia. Tähän he tarvitsevat tukea. Mutta kun he sitä vaativat, se koetaan hassulla tavalla raskaaksi tai jopa hysteeriseksi, sen sijaan että tarjottaisi oikeasti keinoja eteenpäin pääsemiseksi. Vyyhti on valmis.

Olemme potilasjärjestönä systemaattisesti keränneet tietoa ihmisiltä ja kehittäneet keinoja ja malleja, jotka toimivat käytännön tilanteissa. Palaute, joka meille potilasjärjestöön tästä käytännön avun tarjoamisesta tulee, on kiittävää: ongelmista saadaan ote ja päästään eteenpäin.

Miksi virallinen Suomi ei voi tarjota ihmisille konkreettista apua ongelmien kieltämisen sijaan? Kuntoutumiseen tarvitaan tosielämässä toimivia ratkaisuja. Systemaattiselle kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiselle nyrpistetään kuitenkin sisäilmaohjelmissa nenää. Haluammeko vaikuttavuutta – vai millä tarkoituksella liikkeellä ollaan?

Kaikki ovat väsyneet keinottomuuteen

Maailmalla tapahtuu hyviä asioita, joita olisi hyvä meilläkin huomioida. Tutkimusta tulee koko ajan lisää ja sisäilman terveyshaitoista käydään hyvää keskustelua. Tietoa karttuu monelta rintamalta. Esimerkiksi monissa maissa selvitetään, mitä ylipäänsä 2000-luvun sisäilmassa on – rakentamistavathan ovat muuttuneet radikaalisti myös muualla kuin Suomessa. Nyt tätä tutkitaan, ja keskustelua käydään näiden eri aineiden terveysvaikutuksista. Myös koko monimutkaisen cocktailin yhteisvaikutukset ovat vihdoin nousseet kunnolla keskiöön mm. 1,2. Tietoaukoista puhutaan: sekä homeiden että kemikaalien osalta on sanoitettu kohtia, joita pitää täydentää ja joista ei vielä ole tarpeeksi tietoa laajempien riskinarvioiden tekemiseksi 1-6. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että riskejä ei olisi, päinvastoin.

On kestämätöntä, että Suomen valtakunnallisissa sisäilmaohjelmissa yritetään täyttää tietoaukkoja taivuttamalla sisäilmaoireilu ”toiminnalliseksi”. On jopa esitetty, että missään muualla ei ole tällaista ”homehysteriaa” kuin Suomessa, että sisäilmaongelmien kanssa ei muualla kamppailla. Se on hyvin kaukana totuudesta.

Kaikki ovat väsyneitä tällaiseen. Pyydämme asiallista vastuunkantoa ja kentän toimijoiden tukemista, esimerkiksi seuraavin tavoin:

  • Käynnistetään keskustelu siitä, mitä sisäilma-asioihin liittyvät tietoaukot ovat ja miten tiedon puute huomioidaan tekemisessä ja ratkaisujen etsimisessä.
  • Hyödynnetään aktiivisesti olemassa olevaa tietoa. Pienen maan pitää hyödyntää sitä myös ulkomailta.
  • Tunnustetaan, että ihminen on vielä ylivoimaisesti paras mittari, ja tehdään ratkaisuja ihmisten parhaaksi. Seurataan vaikuttavuutta monin tavoin ja monilla tasoilla.
  • Tarjotaan kentällä sairastuneita kohtaaville eri alojen ammattilaisille sellaisia työkaluja, jotka toimivat käytännön tilanteissa ja kohtaamisissa ratkaisuja edistäen.

Sisäilma-asioissa ratkaisut lähtevät tosielämän tilanteista systemaattisesti oppien. Jos ratkaisuihin halutaan edetä nopeasti, ei tutkimustietoa voi yksin asettaa kuljettajan paikalle, sillä sitä on vajavaisesti.

Katja Pulkkinen
Toiminnanjohtaja, Homepakolaiset ry

Lähteitä ja lisälukemista:

1. National Academy of Science, engineering and medicine (2017). Microbiomes of the Built Environment: A Research Agenda for Indoor Microbiology, Human Health, and Buildings.

2. Indoor Air Toxicology 16-18.9.2018: International Conference on Risk Assesment of Indoor Air Chemicals. Konferenssikooste: Sisäilman kemikaaleista keskusteltiin Berliinissä, Homepakolaiset ry.

3. World Health Organization, 2009: Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness and Mould. WHO, Geneva, Switzerland.

4. Corsi, R. L. (2015) Connect or stagnate: the future of indoor air sciences. Indoor Air.

5. Nevalainen, Taubel ja Hyvärinen (2015). Indoor fungi: companions and contaminants. Indoor Air.

6. National Research Council (2012). Exposure Science in the 21st century – a vision and a strategy. The National Academies Press, Washington DC.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Työpaja: Osallistu työelämän solmukohtien ratkaisemiseen

Tervetuloa työpajaan edistämään sisäilmasta sairastuneiden työmahdollisuuksia ja kuulemaan muiden kokemuksia

Oletko sairastunut sisäilmasta, mutta olet vielä osa- tai kokoaikaisesti työkykyinen sopivilla järjestelyillä? Haluatko jakaa kokemuksiasi ja kuulla muiden kertomuksia onnistuneista ratkaisuista ja ratkaisuja kaipaavista solmukohdista? Tervetuloa työpajaamme! Mukaan ovat tervetulleita niin työelämässä kuin sen ulkopuolellakin olevat.

Työskentelemme tänä vuonna aktiivisesti sisäilmasta sairastuneiden työelämäosallisuuden kehittämiseksi. Sisäilmasta sairastuneiden työelämässä jatkamiseen on paljon keinoja, mutta moni asia vaatii kehittämistä. Kaikille työllistymisen osapuolille tarvitaan lisää tietoa ratkaisuista. Kuntoutus ja tukipalvelutkin vaativat kehittämistä nimenomaan sisäilmasta sairastuneiden tarpeet huomioiden.

Yhdistyksenä voimme tarjota kehitystyön avuksi osaamista ja aitoa ymmärrystä siitä, mikä sisäilmasta sairastuneiden tilanne työmarkkinoilla on ja mitä tilanteen kehittämiseksi voidaan tehdä.

Haluamme kuulla kokemuksianne ja ideoitanne ja välittää näitä eteenpäin. Järjestämme työpajan sisäilmasta sairastuneiden työelämätilanteesta Helsingissä 11.3.2019 klo 17-20. Tilaisuus järjestetään Forumin kauppakeskuksen kokoustiloissa (Forum Meeting Park).

Tilaisuudessa jaettuja kokemuksia hyödynnetään kehitystyössä vain anonyymisti, ja kaikkia osallistujia sitoo vaitiolovelvollisuus työpajassa jaetuista kokemuksista. Mukaan mahtuu 15 osallistujaa. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 1.3. mennessä osoitteeseen karoliina.kaho (a) homepakolaiset.fi.

Aiheeseen liittyvää lisätietoa:

Käytännön keinoja työjärjestelyihin – Pieni muistilista työolosuhteiden järjestämiseksi terveellistä sisäilmaa arvostaville. Avaa tästä.

Sisäilmasairas työpaikalla – Opas työpaikoille sisäilmaongelmien aiheuttamiin työnteon haasteisiin. Avaa tästä.

Sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysyminen. Miten vältetään työkykyisten sisäilmasta sairastuneiden ajautuminen työelämän ulkopuolelle? Avaa tästä.

Video: Tutkimus- ja kehitysjohtaja Tara Sampalli kertoo, miten Nova Scotian maakunnassa on kehitetty sopivia kuntoutusmuotoja uudenlaiseen tarpeeseen. Katso Youtubessa.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Haetaan osallistujia sairaanhoidon opinnäytetyöhön

Työn aihe: Vakavasti sisäilmasta sairastuneen henkilön oirekuvan kehittyminen

Metropolia ammattikorkeakoulu ja Homepakolaiset ry hakevat vastaajia yhteistyössä toteutettavaan opinnäytetyöhön. Sairaanhoitajakoulutuksen opinnäytetyössä selvitetään sisäilmaan liittyvän oireilun kehittymistä alkavasta oireilusta vakavammaksi sairastumiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää ratkaisujen kehittämisessä sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden hoidossa ja uusien sairastumisten ennaltaehkäisyssä.

Kuka vastaajaksi soveltuu?

Koetko sairastuneesi sisäilmasta? Oletko kokenut työkyvyttömyyttä sisäilmasairauden vuoksi? Koetko työhön paluun tämän vuoksi vaikeaksi?

Jos vastasit myöntävästi yllä oleviin kysymyksiin, olet ehkä etsimämme henkilö. Kutsumme teitä osallistumaan opinnäytetyön haastattelututkimukseen, jonka tarkoituksena on kuvata vakavasti sisäilmasta sairastuneen henkilön oirekuvan kehittymistä. Haastattelussa käydään läpi haastateltavan sairastumisprosessia sekä siihen liittyviä tekijöitä. Tiedot käsitellään luottamuksellisesti.

Haastatteluun voivat osallistua täysi-ikäiset henkilöt, jotka kokevat sairastuneensa sisäilman vuoksi ja kokevat sairastumisen vaikuttaneen heidän työkykyynsä. Voit osallistua haastatteluun, jos olet sisäilmasyiden vuoksi joutunut olemaan vuoden 2018 aikana yli kolmen kuukauden ajan joko sairaslomalla, työttömänä tai osa- aikaisena työntekijänä.

Haastateltavaksi haetaan henkilöitä, jotka joko asuvat pääkaupunkiseudulla tai joiden on mahdollista matkustaa pääkaupunkiseudulle haastateltavaksi.

Haastattelun toteuttaminen

Haastattelupaikka sovitaan jokaisen haastateltavan kanssa yksilöllisesti, haastattelu tullaan suorittamaan tammi-helmikuussa 2019. Kyseessä on puolistrukturoitu haastattelu. Aikaa haastatteluun tulee varata noin 2 tuntia. Ennen haastattelua haastateltava saa sähköpostitse ennakkotehtävän, jonka tarkoituksena on tukea keskustelua haastattelun aikana.

Haastattelu nauhoitetaan, jotta alkuperäinen sanomanne vastauksissa säilyy.
Haastattelunauhat ovat vain opinnäytetyön tekijöiden hallussa, eikä niitä luovuteta eteenpäin. Nauhat hävitetään asianmukaisesti työn valmistuttua. Aineistonkeruu tehdään täysin anonyymisti, joten haastateltavien henkilöllisyys ei tule julki missään työn vaiheessa. Opinnäytetyössä voi olla lainauksia suoraan haastattelusta, mutta niin, että haastateltavaa ei voida tunnistaa.

Haastatteluun osallistuminen on teille täysin vapaaehtoista, ja haastattelun voi keskeyttää missä tahansa vaiheessa. Antamianne tietoja käytetään vain tässä opinnäytetyössä, eikä niitä luovuteta eteenpäin. Haastattelusuostumusten säilytyksestä vastaa Metropolia (AMK). Haastattelu ei velvoita teitä jatkotoimenpiteisiin. Tietosuojaseloste on saatavilla pyydettäessä.

Opinnäytetyön tekijät vastaavat mielellään lisäkysymyksiin haastatteluun ja opinnäytetyöhön liittyen.

Tavoitteet

Antamanne tieto on hyvin arvokasta, ja sen avulla voidaan lisätä ymmärrystä sisäilmaan liittyvästä sairastamisesta. Työn tavoitteena on, että tuloksia voidaan hyödyntää nykyistä paremmassa sisäilmasta sairastuneiden oirekuvan ja avuntarpeen ymmärtämisessä.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset ja mahdolliset kysymykset voi lähettää alla olevaan osoitteeseen:
jessika.klasila (a) metropolia.fi

Opinnäytetyön ohjaavana opettajan toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun sairaanhoidon lehtori Eila-Sisko Korhonen. Opinnäyte tehdään yhteistyössä Homepakolaiset Ry:n kanssa. Valmis työ julkaistaan sähköisessä Theseus-tietokannassa.

Opinnäytetyön tekijät

Jessika Klasila
Sairaanhoitajaopiskelija, Metropolian Ammattikorkeakoulu
Jessika.Klasila (a) metropolia.fi

Sara Hintsala
Sairaanhoitajaopiskelija, Metropolian Ammattikorkeakoulu
Sara.Hintsala (a) metropolia.fi

Opinnäytetyön ohjaaja

Eila-Sisko Korhonen
FT, THM, ESH, Lehtori, TKI-opetus, Metropolian Ammattikorkeakoulu
Eila-Sisko.Korhonen (a) metropolia.fi
Puh. 040 630 2940

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Opinnäyteyhteistyötä toimintaterapeuttien kanssa

Toimintaterapia paremman arjen mahdollistajana?

Homepakolaiset ry on tehnyt opinnäyteyhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa muutaman vuoden ajan. Työ on ollut vuorovaikutteista: yhdistys saa tietoa siitä, millaisin erilaisin menetelmin sisäilmasairaiden tilannetta voidaan tukea, ja opiskelijat puolestaan ovat päässeet esimerkiksi haastattelemaan sisäilmasairastuneita ja muutenkin saaneet tietoa sairastuneiden arjen solmukohdista. Lisäksi opiskelijat tutustuvat aiheeseen, josta on hyötyä heille valmistumisen jälkeen työelämässä. Samalla tuotetaan tietoa, jolla autetaan sisäilmasairaita ja heitä kohtaavia.

Keväällä 2018 valmistui Metropolia ammattikorkeakoulusta toimintaterapian opinnäytetyö Sisäilmasta sairastuneen arvokas arki. Työssä kolme toimintaterapeutiksi opiskelevaa tutki, miten sisäilmasta sairastuminen vaikuttaa työ- ja opiskeluikäisten sairastuneiden arkeen. Syksyllä 2018 valmistui samaisesta oppiaineesta opinnäyte, OSA- ja COPM-itsearviointimenetelmien soveltuvuus sisäilmasta sairastuneille, jossa selvitettiin itsearviointimenetelmien soveltuvuutta sisäilmasta sairastuneille. Itsearviointimenetelmissä sisäilmasairaat itse kuvaavat kohtaamiaan haasteita ja avuntarvetta.

Toimintaterapia ei ole kovin käytettyä sisäilmasairaiden arjen parantamisessa. Sisäilmasairaan arvokas arki -tutkimuksessa ilmeni, että vain yksi sadasta haasteltavasta oli kohdannut toimintaterapeutin omalla hoitopolullaan. Toimintaterapialla tähdätään asiakkaan parempaan arkeen. Toimintaterapiassa voidaan esimerkiksi huomioida yksilön haasteet toimintakyvyn eri osa-alueilla ja räätälöidä juuri hänelle sopiva kuntoutuspolku, ja samalla voidaan huomioida asiakkaan voimavarat ja tukea niitä. Toimintaterapian vahvuus on ihmisen arjen ymmärtämisessä ja siinä auttamisessa: yhdessä asiakkaan kanssa etsitään ratkaisuja parempaan arkeen. Toimintaterapialla voisi olla paljon annettavaa sisäilmasta sairastuneiden tilanteeseen.

Sisäilmasairaan arvokas arki

Sisäilmasairaan arvokas arki -tutkimuksessa tehtiin ensin muutama koehaastattelu, joiden pohjalta suunniteltiin kyselylomake. Vastaajat varsinaiseen kyselytutkimukseen haettiin verkossa toimivasta HOME Sweet HOME -vertaisryhmästä. Tutkijoiden yllätykseksi tarvittava määrä vastaajia saatiin kokoon nopeasti – muutamassa tunnissa kyselyn täytti sata vastaajaa. Vastaajien saamisen helppous kertonee siitä, että sairastuneet haluavat auttaa tiedon kerryttämisessä ja ratkaisujen kehittämisessä. Ehkä taustalla on halu auttaa muita ja toive, että muut pääsisivät vähemmällä.

Tutkimuksesta selviää, että sisäilmasairaus vaikuttaa ihmiseen kaikilla elämän osa-alueilla ja että vaikutus elämään on sitä kriittisempi ja monimuotoisempi, mitä pidemmälle tilanne on ehtinyt edetä.

Tämä on arvokasta tietoa pohdittaessa sisäilmasairaan kuntoutusta, ja se on syytä ottaa huomioon kuntoutuspolkuja suunniteltaessa. Olisi hienoa, jos tilanteisiin pystyttäisiin tulevaisuudessa reagoimaan nykyistä nopeammin, eikä sairaus etenisi vaikeimpaan vaiheeseen avunsaannin hankaluuden vuoksi. Aineistossa korostui vastaajien tyytymättömyys sosiaali- ja terveyspalveluilta saatuun apuun ja tukeen. Toivottavasti tähän tulee muutos tulevaisuudessa.

Oli myös ilo havaita, että lähes kaikki haastateltavat osasivat luokitella itsensä johonkin sisäilmaan liittyvän oireilun kolmesta vakavuusasteesta. Astekuvaukset julkaistiin keväällä 2017, eli vajaa vuosi ennen aineiston keruuta. Kuvaamalla sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen vaiheita pystytään tarjoamaan parempaa ja kohdistetumpaa apua. On eri asia auttaa lievästi oireilevaa kuin työkyvytöntä, kunkin sairastuneen tilanteeseen kohdennettu apu tuottaa paremman tuloksen. Kaikkia kuitenkin voidaan auttaa.

Itsearviointimenetelmät sisäilmasairaan toimintakykyä arvioidessa

Itsearviointimenetelmillä asiakas saa oman äänensä kuuluville. Itsearvioinnilla voidaan myös järjestää seurantaa siitä, miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet arkeen ja toimintakykyyn.

Syksyllä valmistuneessa opinnäytetyössä selvitettiin OSA- ja COPM -itsearviointimenetelmien soveltuvuutta sisäilmasta sairastuneille kymmenellä koehenkilöllä. Osallistujat kokivat näiden menetelmien soveltuvan heille ajankohtaisten, sisäilma-asioihin liittyvien haasteiden kuvaamiseen.

Tällaisille menetelmille on suuri tarve, ja niitä kannattaa näiden tulosten perusteella ehdottomasti tutkia lisää, jotta sisäilmasta sairastuneiden kuntoutuksen avuksi saadaan toimivia työkaluja.

Työssä havaittiin, että on tärkeää muistaa itsearvioinnin oikea-aikaisuus, sillä sisäilmasairaan toimintakyky vaihtelee jatkuvasti. Opiskelijat ovat tehneet tuloksista johtopäätöksen, että arvioitaessa sisäilmasta sairastuneen henkilön toiminnallisuutta ja toimintakykyä ympäristön merkitys korostuu paljon.

Miten tästä eteenpäin?

Molemmissa opinnäytteissä on pohdittu jatkotutkimuskysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia. Työt antavat pohjan tuleville toimintaterapeuttiopiskelijoille jatkaa aiheen parissa. Ne antavat myös sairastuneille ja heitä työssään kohtaaville tietoa siitä, millaisia sisäilmasairaan arki ja sen haasteet ovat ja mihin tekijöihin kannattaa kiinnittää huomiota pohdittaessa arjen sujuvuutta.

Oppilaitosyhteistyö jatkuu jatkossakin, sillä teemassa on paljon tietoaukkoja, jotka odottavat täyttymistä.

Karoliina Kähö
Suunnittelija
Homepakolaiset ry

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Wienissä keskusteltiin biomonitoroinnista

(“Human biomonitoring in Europe – science and policy for healthy citizens”, Wien 28.9.2018)

Wienissä järjestettiin syyskuussa 2018 konferenssi ihmisillä tehtävästä biomonitoroinnista ja mahdollisuuksista hyödyntää tällaista biomonitorointia eurooppalaisten terveyden edistämisessä ja sitä koskevassa päätöksenteossa.

Aihe on olennainen myös sisäilman terveysvaikutusten arvioinnin kannalta. Monia sisäilmassa ja rakennusmateriaaleissakin esiintyviä aineita on nyt EU:ssa suurennuslasin alla. Seuraavassa tiivistelmä konferenssin annista.

Miksi biomonitorointia tarvitaan ja mitä se on?

EU-tasolla on jo joitain vuosia tehty aktiivista yhteistyötä biomonitoroinnin parissa, jotta ihmisten altistumisesta haitallisille ympäristötekijöille saataisiin tarkempaa tietoa ja siihen voitaisiin puuttua nykyistä paremmin.

Vaikka erilaisista markkinoilla olevista tai muutoin arkiympäristössä esiintyvistä aineista tiedetään jo paljon (ks. vaikkapa Echan, eli EU:n kemikaaliviraston, ylläpitämät kemikaalitietokannat), on aineiden haittojen arvioinnissa merkittäviä tietoaukkoja.

Tällaisia aukkoja ovat esimerkiksi:

  • Kaikkia mahdollisesti haitallisia aineita ei ole edes tunnistettu (emerging substances).
  • Altistusreittien ja päästölähteiden tunteminen on puutteellista (sources, exposure routes, exposure pathways).
  • Yhteisvaikutukset ja kumulatiivinen altistuminen tunnetaan huonosti (mixtures, combined effects, cumulative exposure).
  • Tiettyjä aineryhmiä, kuten hormonaaliset haitta-aineet (EDC, endocrine disruptors), ei ole kyetty sääntelemään tarkoituksenmukaisesti.
  • Yksittäisten aineiden vaikutukset (effects, adverse health effects) ja kaikki niiden erilaiset vaikutustavat (endpoints) tunnetaan vaihtelevasti ja osin puutteellisesti.

Ihmisillä tehtävä biomonitorointi (Human biomonitoring, HBM) on varteenotettava keino täyttää näitä aukkoja.

Biomonitoroinnilla tarkoitetaan siis ihmisistä kerättävien näytteiden (esim. veri, virtsa, hiukset) kautta saatavaa tietoa nk. sisäisestä altistumisesta (internal dose/internal exposure). Kaikki ihmisen välittömässä ympäristössä oleva ainehan ei päädy ihmiseen haittoja aiheuttamaan etenkään samana pitoisuutena. Esimerkiksi sisäilmassa voi olla aineita, joilla ei ole lopulta altistumisen kannalta merkitystä, elleivät ne kulkeudu ihmisen elimistöön.

Biomonitoroimalla saadaan juurikin tietoa tästä ”lopullisesta”, toteutuneesta, monitekijäisestä, osin tuntemattomillekin ympäristötekijöille tapahtuvasta altistumisesta.

Biomonitorointitietoa voidaan yhdistää muuhun tutkimukseen (esim. epidemiologiseen tutkimukseen ja oirekyselyihin), jolloin kokonaiskuva ympäristöterveyden kannalta olennaisista vaikutusketjuista täydentyy (lähde → altistuminen → vaikutus kehossa → sairaus). Tätä tietoa voidaan tietenkin hyödyntää päätöksenteossa ja sääntelyn kehittämisessä − myös sisäilma-asioissa.

HBM (human biomonitoring) on myös hyvä väline paikallisten, vain tietyille maantieteellisille alueille tyypillisten, altistusten tutkimiseen.

HBM:n rooleja altistustiedon täydentämisessä. (Dia: Marco Martuzzi, WHO:n Euroopan ympäristö- ja terveyskeskus ECEH)

Ammattitaitoinen toteutus ja tulkinta tarpeen

HBM voi tarjota hyvin keskeisen palikan väestön altistumisen arviointiin, mutta jotta tietoa voidaan hyödyntää systemaattisemmin, tutkimusdatan täytyy olla edustavaa (isot otannat). Lisäksi tutkittavien aineiden toksikogenetiikan tuntemus on tärkeää, jotta voidaan arvioida aineen esiintymistä ympäristössä suhteessa sen päätymiseen ihmisen elimistööön (intake). Tutkimusten tulee olla hyvin suunniteltuja, ja tietoa tulee saada erityyppisistä alaryhmistä (esimerkiksi miten erilaiset alttiudet vaikuttavat sairastumisriskiin).

Biomonitorointitutkimuksissa saatujen tietojen analysointi on oleellista, eikä lainkaan yksiselitteistä tai selkeää. Analysointia on hyvä EU-tasolla tehdä yhdessä, ja näin toimitaankin: meneillään on mm. HBM-hankkeiden tulosten tulkintaan keskittyviä EU-tason seminaareja. EU:ssa on tähän hyvää osaamista (data management team).

Biomonitorointia kehitetään aktiivisesti EU:ssa

EU:ssa on viime vuosien aikana käynnistynyt laajoja hankkeita, joissa HBM:lla tuotetaan tietoa altistumisesta ympäristötekijöille useissa maissa, kerätään tietoa kaikkien käytettäväksi ja harmonisoidaan mittausmenetelmiä.

Ihmisten biomonitoroinnissa ollaan EU:ssa vasta aivan alussa, mutta hyvin paljon asiantuntijoita ja jäsenmaita on sitoutunut yhdessä kehittämään biomonitorointia. Motivaatio oli konferenssissa käsin kosketeltava. Tähtäin on selkeä:

”Kaiken tämän tavoitteena on onnistua vähentämään altistumista.”
– Sabina Juelicher, Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto, Euroopan komissio.

Wienissä keskusteltiin paljon siitä, millaisia toimia EU-tasolla ja jäsenmaiden yhteistyönä olisi tarvetta tehdä. Muutama poiminta on syytä mainita:

  • Esiin tuotiin tarve ja kiinnostus tehdä biomonitoroinnista pysyvä, vakiintunut osa eurooppalaista kemikaalien sääntelyn perustaa.
  • Nyt biomonitoroinnin kehittämistä on tehty Itävallan koordinoimana HBM4EU-toimintana, rahoitus tulee Horizon2020 -kokonaisuudesta.
  • Biomonitorointia ei voida tehdä tarpeeksi pelkästään nykyisten rahoituskokonaisuuksien (HBM4EU) alla, vaan se tulee integroida yhdeksi lisämenetelmäksi ja tutkimustarpeeksi nykyisten sääntelyn tukena käytettävien tutkimusmenetelmien joukkoon. Tämä edellyttää, että biomonitoroinnille taataan sen käyttöön tarvittavat resurssit. Biomonitorointi-asiat olisikin hyvä sijoittaa keskitetysti jonkin EU-viraston toimintaan – tällä hetkellä biomonitorointia tehdään hyvin siiloutuneesti.

Dia: Robert Barouki, Ranskan kansallinen terveystutkimuksen laitos, INSERM.

Euroopan kemikaalivirasto Echan pääjohtaja Bjorn Hansen tiivisti, että jo nyt HBM:a tehdään − ja sitä voidaan ja pitää tehdäkin − olemassa olevien lakikokonaisuuksien puitteissa, mutta biomonitoroinnin pysyvämpiluontoinen vakiinnuttaminen vaatii:

1) Biomonitoroinnin kirjaamista ja siitä vastaavan vastuutahon valtuuttamista vielä selkeämmin lakikokonaisuuksiin.
2) Taloudellisia ja henkilöstöresursseja.
3) Poliittista tukea.

Nyt Biomonitorointia kehitetään EU-tasolla HBM4EU-ohjelmassa. Dia: Marike Kolossa-Gehring, Saksan ympäristövirasto UBA ja EU:n ihmisillä tehtävän biomonitoroinnin ohjelma HBM4EU.

Dia: Marike Kolossa-Gehring, Marike Kolossa-Gehring, Saksan ympäristövirasto UBA ja EU:n ihmisillä tehtävän biomonitoroinnin ohjelma HBM4EU.

Dia: Argelia Castaño, Kansallinen ympäristöterveyden laitos, Instituto de Salud Carlos III, Espanja).

Keskeisenä haasteena tällä hetkellä on mm. biomonitorointidatan ”yhteenvedettävyys” − dataa on jo jonkin verran, mutta se ei ole vertailukelpoista. Siksi EU-tasolla halutaan tehdä menetelmien, hankkeiden, laboratorioiden ja käytänteiden validointia ja harmonisointia, jotta kerättyä tietoa voidaan käyttää riskien hallintaan tarkoituksenmukaisesti. Tarkoituksena on myös koota kaikki biomonitorointitieto saman katon alle.

Ensisijaiset tarkasteltavat aineet

EU:ssa on yhtenä keskeisistä pohjatöistä priorisoitu keskeisiä aineita/aineryhmiä, joita lähdetään biomonitorointiohjelmissa selvittämään tarkemmin:

Dia: Marike Kolossa-Gehring, Saksan ympäristövirasto UBA ja EU:n ihmisillä tehtävän biomonitoroinnin ohjelma HBM4EU.

Ensimmäinen priorisointiryhmä valittiin 2016 (kuvassa vasemmalla). Ryhmän aineista löytyy tuoretta analyysiä täällä. Tiedostossa on vedetty yhteen, mitä kustakin aineesta nyt tiedetään, miten niitä on EU-tasolla säädelty, mitkä ovat keskeiset jatkotoimet ja lisätutkimustarpeet.  Vahva lukusuositus!

Seuraavasta priorisoitujen aineiden ryhmästä (kuvassa oik.) on vastaava dokumentti parhaillaan työn alla.

Huomionarvoista on, että kummassakin ryhmässä on monia sisäilman kannalta tärkeitä aineita, kuten ftalaatit, palonestoaineet ja mykotoksiinit. Osasta aineita on jo nyt (mm. yllä linkitetyssä dokumentissa) tietoja, joita voitaisiin hyödyntää Suomessakin sisäilmakysymystä käsiteltäessä (miksei muuten ole hyödynnetty, esim. valtakunnallisten sisäilmaohjelmien valmistelussa?).

Lisäksi tutkimusaukkoja on näistä aineista eritelty selkeästi. Koska aineet ovat erityistarkastelun alla, tulevat tutkimusaukot todennäköisesti tulevaisuudessa täydentymään.

Suomi on nyt mukana EU:n biomonitorointi-hankkeissa, joissa se tuottaa tietoa aikuisväestön altistumisesta PAH-yhdisteille, kadmiumille ja bisfenoleille. Osassa EU-maita mitataan samassa hankekokonaisuudessa lisäksi lasten ja nuorten altistumista ftalaateille, palonestoaineille ja PFAS-yhdisteille. (Näiden lisäksi on tietenkin käynnissä muutakin biomonitorointia).

Koko unionin kattavilla yhteishankkeilla saadaan arvokasta lisätietoa haitallisille aineille altistumisesta.

Dia: Marike Kolossa-Gehring, Saksan ympäristövirasto UBA ja EU:n ihmisillä tehtävän biomonitoroinnin ohjelma HBM4EU.

Päätöksiä täytyy tehdä puutteellisellakin tiedolla

Ympäristöterveyskysymyksissä tietoa on aina puutteellisesti. EU:n kemikaalivirasto Echan pääjohtajan Bjorn Hansenin sanoin tiivistettynä:

Nyt tehdään parhaita mahdollisia päätöksiä (”best informed decisions”) sen tiedon pohjalta, jota on käytettävissä. Ei parhaita päätöksiä absoluuttisesti (”the best decisions”), sillä sellaisiin tarvittava tieto kertyy hitaasti – maailma taas muuttuu nopeasti.

Aineita on säädeltävä, jos väestön terveyttä halutaan suojella. Vaikka tiedon kattavuutta pitää parantaa, on kaikki tieto hyödyksi ja sitä käytetään nytkin, Hansen sanoi. Tämä oli salissa yleinen ilmapiiri: on tehtävä, kehitettävä, säädeltävä, hyödynnettävä tietoa ja samalla aktiivisesti hankittava sitä lisää.

Toivomme biomonitorointia ja jo olemassa olevaa tietoa sisäympäristöissä esiintyvien aineiden vaikutuksista hyödynnettävän Suomessakin sisäilman terveyshaitoista käytävässä keskustelussa.

Tavoitteita EU-tasolla biomonitoroinnin kehittämisessä. Dia: Robert Barouki, Ranskan kansallinen terveystutkimuksen laitos, INSERM.

Lisää tietoa:

Lisää helppolukuista perustietoa biomonitoroinnista EU:ssa löytyy Wienin biomonitorointitapahtuman sivulta kohdasta background information.
Sivulla voi myös katsoa konferenssin muutaman ensimmäisen esityksen, joista erityisesti kohdassa 1h 35min Marike Kolossa-Gehringin (UBA) varttitunnin esitys antaa selkeän peruskuvan aiheesta ja EU-toimista.

Koostediat:

 

Aiheeseen liittyvää:
Lue kooste Berliinin Indoor Air Toxicology -konferenssista.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Homepakolaiset ry:n lausunto Terveet Tilat 2028 -toimenpideohjelmasta

Homepakolaiset ry toivoo lisää kohderyhmäkeskeistä pohjatyötä

Valtioneuvosto julkaisi joulukuussa ehdotuksen Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaksi. Toimenpideohjelmassa etsitään ratkaisuja eri syistä aiheutuneisiin julkisten rakennusten sisäilmaongelmiin ja haetaan keinoja tehostaa sisäilmasta oireilevien ja sairastavien ihmisten tukea. On hienoa, että ajankohtaiseen ongelmakokonaisuuteen tartutaan näin laajalla ohjelmalla.

Terveet Tilat 2028 -toimenpideohjelman luonnos on ollut avoimesti kommentoitavana 15.2. asti, ja ohjelmasta on järjestetty kuulemisia useilla paikkakunnilla.

Ohjelma sisältää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoiman kansallisen sisäilmaohjelman, jonka puitteissa on tarkoitus toteuttaa pääasiassa toimenpideohjelman ne osakokonaisuudet, joissa käsitellään sisäilmasta oireilevia ja sairastuneita. Homepakolaiset ry on ollut mukana THL:n järjestämissä valmistelevissa työpajoissa ja meitä kuullaan valmistelussa vielä kevään aikana.

Pääviestimme on:

Jotta ohjelma saadaan pureutumaan keskeisiin ongelmakohtiin, on sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden osalta koottava suunnitteluvaiheessa vielä lisää kohderyhmälähtöistä tietoa. Kun ohjelma saadaan nojaamaan todelliseen tilannekuvaan ja kentän tarpeisiin, siitä voidaan rakentaa vaikutuksiltaan positiivinen ja vaikuttavuudeltaan tehokas.

Voit lukea Homepakolaiset ry:n lausunnon tästä.

 

Palaa ajankohtaista-sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Haetaan osallistujia toimintaterapian opinnäytetyöhön

Toimintaterapeuttisten itsearviointimenetelmien soveltuvuus sisäilmasta sairastuneille

Metropolia ammattikorkeakoulu ja Homepakolaiset ry hakevat vastaajia yhteistyössä toteutettavaan opinnäytetyöhön. Toimintaterapian alan opinnäytetyössä selvitetään toimintaterapeuttisten itsearviointimenetelmien soveltuvuutta sisäilmasairaille. Tuloksia voidaan hyödyntää ratkaisujen kehittämisessä sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilanteeseen.

Hyvä lukija,

Kutsumme Teidät mukaan osallistumaan opinnäytetyöhömme. Työssä tarkastellaan Toimintamahdollisuuksien itsearviointimittaria OSA:a ja Kanadalaista toiminnallisuuden mittaria COPM:a.

Jokainen osallistuja täyttää ensin OSA- ja COPM-itsearviointilomakkeen, jonka jälkeen opinnäytetyön tekijät keräävät kokemuksia ja huomioita itsearviointilomakkeen täyttämisestä ja sisällöstä.

Tavoitteena on selvittää näiden menetelmien soveltuvuutta sisäilmasairaille kuntoutuksen ja toimintakyvyn tukemisessa. Vastaajina olevia henkilöitä tai heidän terveyttään, tilannettaan tai muita henkilöön liittyviä seikkoja ei työssä arvioida. Tiedot käsitellään luottamuksella.

Kuka vastaajaksi soveltuu?

Haastatteluun etsimme täysi-ikäisiä toisen asteen sisäilmasairaisiin lukeutuvia henkilöitä, joilla on lääkärikontakti ja jotka eivät ole aiemmin tehneet OSA- ja COPM -arviointeja.

Homepakolaiset ry on tehnyt kolmiportaisen luokituksen sisäilmasairauden vakavuusasteista. Luokituksen mukaan toisen asteen sisäilmasairas on työpaikkarajoitteinen/työpaikkakyvytön: työkykyinen terveissä tiloissa ja sopivilla järjestelyillä. Voit tutustua toisen asteen sisäilmasairaan tilanteeseen täällä.

Tutkimuksen kulku ja luottamuksellisuus

Jokainen osallistuja tavataan kaksi kertaa. Yksittäinen tapaaminen kestää noin tunnin. Tapaamisen paikka sovitaan jokaisen osallistujan kanssa erikseen. Tapaamiseen ei tarvitse valmistautua etukäteen, eikä siitä tule osallistujalle kustannuksia. Tapaamiset ajoittuvat huhti-toukokuulle 2018.

Tapaamiset äänitetään ja tapaamisissa saatu aineisto litteroidaan. Kaikki aineisto ja tulokset kerätään, tallennetaan ja käsitellään luottamuksellisesti henkilötietolain edellyttämällä̈ tavalla. Osallistujan henkilötietoja ei kysytä, vaan jokaiselle osallistujalle annetaan numerokoodi ja kaikki tieto säilytetään koodattuna tutkimustiedostoissa. Tulokset analysoidaan koodattuina ja esitetään siten, että yksittäinen osallistuja ei ole tunnistettavissa. Tutkimuksia koskevia tietoja ei luovuteta ulkopuoliselle taholle, eikä̈ niitä̈ käytetä muuhun kuin tähän opinnäytetyöhön. Tallennetut tiedot säilytetään hyvää̈ tutkimustapaa noudattaen lukitussa kaapissa ja sähköiset dokumentit tallennetaan tätä tarkoitusta varten luodulle sähköiselle käyttäjätilille, jonka tunnukset ovat vain opinnäytetyön tekijöillä. Kaikki kerätty aineisto hävitetään loppuraportin kirjoittamisen jälkeen joulukuussa 2018.

Jokainen osallistuja allekirjoittaa tapaamisen aikana suostumuslomakkeen. Osallistuminen on vapaaehtoista ja sen voi keskeyttää syytä ilmoittamatta milloin tahansa alla olevan sähköpostiosoitteen kautta. Keskeyttämisestä ei koidu Teille mitään haittaa. Voitte myös peruttaa suostumuksen osallistumiseen, jolloin Teistä kerättyjä tietoja ei käytetä enää opinnäytetyössä.

Tavoitteet

Osallistumisenne on arvokasta, jotta saamme tuotua sisäilmasairaiden äänen kuuluville. Tieto arviointimenetelmien soveltuvuudesta on tärkeää, jotta toimintaterapeuttina työskentelevät ohjautuvat käyttämään parhaiten soveltuvia menetelmiä arviointityössä. Myös Homepakolaiset ry voi hyödyntää tuloksia työssään sisäilmasairaiden tilanteen kehittämiseksi.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset ja mahdolliset kysymykset voi lähettää alla olevaan osoitteeseen:

oppari.homepakolaiset@gmail.com

Opinnäytetyön ohjaavana opettajana toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapian lehtori Riitta Keponen. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä Homepakolaiset Ry:n kanssa.

Ystävällisin terveisin,

Tia Haverinen, Eveliina Heino ja Sarah Tuisku

Toimintaterapeuttiopiskelijat Metropolia Ammattikorkeakoulusta

Tiedote on luettavissa pdf-muodossa täällä.

 

Palaa ajankohtaista-sivulle.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmakeskustelua eduskunnassa

Homepakolaiset ry: uusia tulokulmia tarvitaan sisäilmasairauksien ratkaisemiseksi

Eduskunnan pikkuparlamentissa käsiteltiin 10.10.2017 sisäilmasairauksia tilaisuudessa ”Sisäilmasairaudet – Totta vai tarua?”.

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkaksen järjestämä seminaari koostui neljästä alustuksesta ja paneelikeskustelusta.

Tilaisuus esitettiin suorana verkkolähetyksenä Tutkaksen facebook-sivulla, jossa myös tallenne on katsottavissa tilaisuuden jälkeen.

Homepakolaiset-yhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Pulkkinen piti tilaisuudessa alustuksen aiheesta ”Sisäilmasairaudet haltuun tulokulmaa muuttamalla”.

Alustusten jälkeen käytiin paneelikeskustelu, jossa mukana Homepakolaiset ry:n lisäksi olivat kansanedustajat Anders Adlercreutz, Merja Mäkisalo-Ropponen ja Katja Hänninen, Asumisterveysliiton Hannele Rämö, professori Tuula Putus ja tutkija Juha Pekkanen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokselta.

Pääset katsomaan tilaisuuden videoituna tästä linkistä.

Tutkas on vuodesta 1970 toiminut seura, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset kansanedustajien ja tutkijoiden väliselle yhteydelle ja tiedonvaihdolle sekä edistää tiedettä koskevan suunnittelun, päätöksenteon ja tulosten hyväksikäytön kriittistä tarkastelua.

Lue lisää:

Miten Kanadan Nova Scotian maakunnassa on toimittu monisairastavuuden ja ympäristöperäisten sairauksien yleistyessä?

Sisäilmasairaan toimintakvyn tukeminen -julkaisu

 

Palaa ajankohtaista-sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista