Avainsana-arkisto: Järjestelyt

Kannanotto Lääkäripäivien kurssiohjelmaan

Lääkäripäivät 2021 -tapahtumassa 13.1–15.1.2021 koulutetaan terveydenhuollon ammattilaisia käsittelemään sisäilmasta sairastamista toiminnallisena häiriönä. Homepakolaiset ry lähetti kannanoton Lääkäripäivien järjestäjille ja aiheeseen liittyviin ministeriöihin.

KANNANOTTO KOKONAISUUDESSAAN:

Sisäilmasta sairastuneiden potilasjärjestön kannanotto Lääkäripäivien kurssiohjelmaan

Potilasjärjestö Homepakolaiset ry on huolissaan sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden heikentyneestä mahdollisuudesta saada vaikuttavaa hoitoa ja kuntoutusta nykytilanteessa, jossa terveydenhuollon ammattilaisia koulutetaan käsittelemään sisäilmasta sairastamista toiminnallisena häiriönä.

Lääkäripäivät 2021 -tapahtumassa suuntausta edustaa kurssi 301E, Sisäilmako ahdistaa – millä avaan pelin? https://laakaripaivat.fi/2021/kurssit/sisailmako-ahdistaa-milla-avaan-pelin/

Tällaisessa toiminnallisten häiriöiden kontekstissa pitkäaikaisen sisäilmaan kohdistuvan oireiluherkkyyden linjataan johtuvan ympäristön kokemisesta haitalliseksi eikä sisäympäristön haitta-aineista. Sisäilmaoireilun aiheuttajana painotetaan potilaan pelkoja ja omia käsityksiä. Ratkaisuksi tarjotaan kognitiivisia hoitoja sekä oireita aiheuttaviin tiloihin menemistä, ei niiden välttämistä.

Potilasjärjestönä olemme vuosien mittaan koonneet paljon tietoa sisäilmasta sairastuneiden terveys- ja toimintakykyongelmista. Emme tunnista toiminnallisten häiriöiden selitysmallista yhdistyksemme potilaskohderyhmää, emmekä heidän todellista hoidon- ja avuntarvettaan.

Selitysmalli on puutteellinen myös tarkasteltaessa sitä luotettavan tieteellisen tiedon jakamisen näkökulmasta. Näkemykselle siitä, että monenlaiset sisäilmaoireet eivät lähtökohtaisesti liittyisi altistumiseen ja että ne johtuisivat ennemmin ihmisen mielentoiminnoista, ei ole pystytty esittämään vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Sen sijaan on olemassa näyttöä siitä, että moderni rakennettu ympäristö ja sen haitta-aineet ovat yhteydessä monenlaiseen rakennuksissa oireiluun. Monissa maissa selvitetään nyt laajoin hankkein, millaiset aineet ja aineyhdistelmät sisäilmassa sairastuttavat. Suomessa tällaisia ohjelmia ei ole käynnissä.

Yhtä lailla näyttöä ei vaikuta olevan saatavilla siitä, että sisäilmaoireiden hoidoksi kannattaisi ensisijaisesti tarjota erilaisia psykoterapioita ja mielenhallintatekniikoita.

Tällaisten hoitolinjausten juurruttamista jatketaan Terveet Tilat 2028- ja Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman vetämänä huolimatta siitä, että STM on myöntänyt, ettei niille ole perusteita. Kysymyksiä tieteellisestä näytöstä STM:lla ja TTL:lle

STM:n alaisten organisaatioiden viestintä  sisäilmasta sairastuneiden hoidosta on ollut hyvin kyseenalaista ja itse asiassa tutkimuslöydösten vastaista. Lisätietoa: Tietoa TTL:n TOSI-tutkimuksen tuloksista

Sisäilmasta sairastuneiden potilasjärjestönä olemme huolestuneita Suomen linjan seurauksista ihmisille. Toiminnallisten häiriöiden selitysmalliin perustuva toiminta ei ennalta ehkäise sisäilmasta sairastumisia, paranna oireilevien kohtaamista terveydenhuollossa eikä tee hoitopoluista sujuvampia. Täten se ei edistä potilaiden työ- ja toimintakykyä, eikä heidän asemaansa ja tasa-arvoista kohtelua terveydenhuollossa.

Samaan aikaan mielen hoitoja oikeasti tarvitsevat potilaat joutuvat jonottamaan kuntoutusta kuukausia. Hoidon lykkääntyminen kasvattaa menetettyä työpanosta. Kelan korvaustilastojen mukaan vuonna 2019 menetettiin yhteensä 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen vuoksi. Yksi menetetty työpäivä maksaa työnantajalle arviolta vähintään 350 euroa ja asiantuntijatyössä puhutaan jopa 1000 eurosta. Tämä tarkoittaa miljardien eurojen menetyksiä vuosittain. 

Kelan maksamien sairauspäivärahapäivien määrällä mitattuna mielenterveyden häiriöt ovat yleisin sairauspäivärahan peruste. Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa tällä perusteella. Esimerkiksi masennusten takia myönnettyjen eläkkeiden määrä on Suomessa koko ajan kasvanut, mihin tärkein syy on liian hidas hoidon eteneminen.

On yhteiskunnallisesti tärkeää välttää sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden potilaiden ohjaamista vähän tai ei ollenkaan hyötyä tuottaviin hoitoihin. Potilaslähtöisyys on avuksi tarpeettomien hoitojen vähentämisessä. Potilaslähtöisyyttä hyödyntävä ja taloudellisesti kestävä terveydenhuolto tuo eniten terveyshyötyä.

Homepakolaiset ry toivoo vastaanottajia huomioimaan kannanottomme ja edistämään lääkäreiden koulutuksessa ymmärrystä rakennetun ympäristön haitta-aineiden terveysvaikutuksista ja asianmukaisesta terveyshaittojen ehkäisystä ja hoidosta.

Homepakolaiset ry on tuottanut useita sisäilmasta sairastuneiden tilannetta potilaslähtöisesti käsitteleviä materiaaleja, muun muassa:

Homepakolaisten oppaita ja infoa sisäilmasta sairastuneen kohtaamiseen terveydenhoitohenkilökunnalle

Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen – Ratkaisuja sairauden kolmella eri vakavuusasteella

Sisäilmasta sairastuneiden toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kuvaaminen – Pohdintoja kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) mahdollisuuksista

Esimerkkejä muusta tiedosta:

Tutkimuksia sisäilmaoireiden ja erilaisille epäpuhtauksille altistumisen yhteydestä 

Harvardin yliopiston Kansanterveystieteen yksikkö / Healthy Buildings Program, Building Evidence -koosteet 

Turun yliopiston Työsuojelurahastolle tekemä loppuraportti, jonka tulokset osoittavat, että sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa työskentelevillä ja altistuvilla tapahtuu elimistössä immunologisia muutoksia jo ennen kliinisen sairauden puhkeamista: 

Löytyykö uusia työkaluja sisäilmaongelmaisten työtilojen ja niiden käyttäjien altistumisen tutkimukseen?

——————

Kannanotto osoitettiin seuraaville henkilöille:

Tuula Rajaniemi, Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtaja

Marjo Parkkila-Harju, Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja

Matti Rautalahti, Duodecim

Per-Henrik Groop, Finska Läkarsällskap  

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko

Ministerien avustajat

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Näin vältät asunto-ongelmat

Neljä vinkkiä sisäilmasta sairastuneilta terveen asunnon hankintaan

Sisäilmakodittomien pieni omaisuus kulkee kasseissa ja matkalaukuissa

Sisäilmakodittomuus on yhteiskunnallisesti tunnistamaton ilmiö, sillä monella sisäilmasta sairastuneella on nimellisesti koti, vaikka asunnossa ei voisi olla ja omaisuus on matkalaukussa. (Kuva: Adobe Stock)

”Meillä oli kiire ihanaan kotiin emmekä ajatelleet sisäilmaongelmien voivan osua meidän kohdalle. Uskoimme myyjän vakuutteluja ja pintapuolisia raportteja. Ongelmat oli maalattu piiloon ja jätetty tekemättä kaikki normaalitkin käyttöiän mukaiset korjaukset. Pankki myönsi lainan vaatimatta kunnon tutkimuksia. Omenapuut kukkivat kauniilla pihalla eikä siinä käynyt mielessä, että asunto voi johtaa sairastumiseen, konkurssiin ja viedä perheen muuttokierteeseen.”

Asuntomarkkinoilla myydään ja vuokrataan hyvin huonokuntoisiakin asuntoja. Nämä ongelmakohteet kiertävät usein käyttäjältä toiselle ja ehtivät pahimmillaan sairastuttaa useita ihmisiä. 

Sisäilmasta sairastuminen voi vaikuttaa arkeen merkittävästi. Kun kohdalle sattuu todellinen ”pommi”, terveys voi vaurioitua ja elimistön kyky sietää vähäisempiäkin määriä homeita ja rakennusmateriaalipäästöjä muuttua pysyvästi. Tämän seurauksena Suomeen on syntynyt uudenlaista kiertolaisuutta – vaikeutta löytää koti, jossa voisi elää terveenä. Sisäilmakodittomuutta ei yhteiskunnallisesti tunnisteta, koska usealla muuttokierteessä olevalla ihmisellä on kuitenkin osoite, vaikka asunnossa ei pystyisikään asumaan.

Miten ennaltaehkäistä tällaisia ongelmia? Kokosimme yhteen asunnon hankinnan kompastuskiviä, jotka tulevat toistuvasti esiin sisäilmasta sairastuneiden kokemuksissa asioina, joita he jälkikäteen toivovat, että olisivat osanneet välttää. Tässä neljä vinkkiä, joilla toivomme sinun välttävän ongelmatilanteet etukäteen! 

1. Perehdy etukäteen rakennusten riskeihin

Sisäilmaongelmia estetään hyvällä suunnittelulla. Eri aikakausien omakoti- ja kerrostalojen riskirakenteisiin kannattaa perehtyä jo ennen asuntokaupoille lähtemistä: Ohjeita kosteusvaurioiden kartoitukseen eri vuosikymmenien taloissa.

Asuntoja täytyy hoitaa huolehtimalla korjauksista ja huoltotoimenpiteistä − aivan kuin autojakin. Rakennusmateriaaleilla ja rakenteilla on tietty käyttöikä, jonka jälkeen ne tulee uusia, muutoin ne voivat aiheuttaa ongelmia. Selvitä, miten sinun asunnostasi on huolehdittu. Onhan rakennusta tutkittu ja havaitut ongelmat selvitetty? Tyhjä havaintolista ei aina ole hyvä merkki, vaan saattaa kertoa selvitysten laiminlyönneistä ja tulevasta korjauslaskusta.

Myös rakennusmateriaalit voivat aiheuttaa terveysriskin, jos niistä vapautuu sisäilmaan haitta-aineita. Tiedustele, millä perustein asunnon materiaalivalinnat on tehty ja onko asunnon päästöjä selvitetty esimerkiksi VOC-mittauksin. Uudet ja vasta korjatut asunnot ovat usein päästöiltään voimakkaimpia, mutta päästöt eivät aina pienene odottamalla. Ohita asunnot, joissa on kemiallinen, muovinen, liimainen tai voimakas ”uuden” tuoksu.

2. Jäitä hattuun asuntomarkkinoilla

Asuntoa ei kannata hankkia fiilispohjalta. Myyjän tai vuokraajan ensisijainen tarkoitus on saada asunto kaupaksi, ei huolehtia sinun terveydestäsi. Asuntomarkkinoilla kaupitellaan paljon ongelma-asuntoja. Selvitä siis, mitä olet hankkimassa. 

  • Käytä pätevää ammattilaista kattavaan, rakenteisiin ja laitteisiin suuntautuvaan kuntotutkimukseen ja selvitä, onko hän myös valmis todistamaan mahdollisessa oikeudenkäynnissä. Vinkkejä asuntokauppoihin ja kuntotarkastuksen tekemiseen:

Asumisterveysliitto Aste ry: Hallittu asunnon ostaminen -opas.

Kosteus- ja Hometalkoiden Vinkkejä asuntokauppaan -opas (pdf).

Oikotie: Näin löydät pätevän kuntotarkastajan ja voit välttää kalliit korjaukset.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Kuntotarkastus.

  • Voit hyödyntää myös homekoiria. 

Selvitä ohjaajalta koiran työskentely- ja ilmaisutapa ja ohjaajan pätevyys. Koiran tulee esimerkiksi osata ilmaista myös kuivuneet kasvustot. Koiran ohjaajalla täytyy olla rakennusteknistä asiantuntemusta koiran tekemien merkintöjen tulkitsemiseksi tai tilaajan tulee hyödyntää tulkinnassa asiantuntijaa. Tarkemmat jatkotutkimukset täytyy teettää sertifioidulla rakennusterveysasiantuntijalla, sisäilma-asiantuntijalla tai rakenteiden kosteudenmittaajalla.

Homekoiran käyttö kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkastuksessa:  Hometalkoiden ohjeet homekoiraohjaajalle ja palvelun tilaajalle.

Myös asuntoa vuokrattaessa sen kuntoa kannattaa selvittää sekä kyselemällä että tutustumalla rakennuksen toimintaan ja sen tietoihin.

Sisäilmayhdistys ry: Tarkastuslista asunnon hankkijalle.

3. Varaudu yllättäviin kuluihin

Varaudu aina myös yllättäviin kulueriin − piilevät vauriot ovat tavallisia. Jätä siis talouteen pelivaraa, jotta voit korjata yllättävät ongelmat ennen niiden muuttumista terveyshaitaksi.

Talousviisas.fi: Näin ostat taloudellisesti järkevän kodin.

4. Ota oireet vakavasti

Jos oireilet ostamassasi tai vuokraamassasi asunnossa, ei kannata hätääntyä, mutta oireet täytyy ottaa vakavasti. Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa monenlaisia oireita flunssakierteistä väsymykseen ja lihaskipuihin. Usein oireet myös vaihtelevat riippuen siitä, millaisille haitta-aineille kulloinkin altistuu.

Samanlaisia oireita voivat tietenkin aiheuttaa monet muutkin asiat kuin sisäilmaongelmat, selvitä siksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa muut mahdolliset syyt terveysongelmillesi.

Kätevä tapa selvittää oireiden aiheuttajaa on pitää oirepäiväkirjaa ja seurata, poistuvatko oireet esimerkiksi lomamatkan aikana tai muulloin asunnosta poissa ollessa. Usein oireet myös voimistuvat, kun palataan asuntoon poissaolon jälkeen. Tilannetta kannattaa seurata toistamalla kokeiluja.

Muuta pois asunnosta, joka selvästi sairastuttaa sinua. Hyvän olon palautuminen on arvokas palkinto vaikeasta muuttopäätöksestä!

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Miten toimin, kun epäilen sisäilmaongelmaa?

Miten edetä sisäilmaepäilytilanteessa?

  • Mikäli epäilet sisäilmaongelmia jossakin tilassa, tulee asia ottaa puheeksi. Avoimuus on ensimmäinen askel ratkaisujen löytämiseksi.
  • Sisäilmaoireista tulee olla yhteydessä terveydenhuoltoon hoidon saamiseksi asian kirjaamiseksi.
  • Epäilys rakennuksen sisäilmaongelmista tulee esittää tiloista vastaavalla, kuten rakennuksen omistajalle, isännöitsijälle ja tarvittaessa terveystarkastajalle.

Vinkki:

Moni sisäilmasta oireileva on kertonut tekevänsä ”noin kahden viikon testin” eli olevansa poissa jonkin aikaa tilasta, jossa sairastuu. Helpottavatko oireet, kohentuuko vointi?

Mukana tällaisessa kokeilussa kannattaa pitää mahdollisimman vähän tavaraa ko. tilasta. Takaisin paluu paljastaa usein, tuleeko rakennuksen sisäilman suhteen ryhtyä toimenpiteisiin.

Kokeillessa tulee huomioida, että kaikki oireet eivät helpota näin nopeasti, osa sisäilman altisteista kulkeutuu sitkeästi esimerkiksi vaatteiden ja tietokoneen mukana. Evakkopaikassakin voi olla ongelmia.

Lisätietoa:

Hengitysliiton sivuilta löydät runsaasti lisätietoa sisäilmaongelmista.

Hengitysliiton korjausneuvojilta saat maksutta tietoa homevaurioihin, ilmanvaihto-ongelmiin, rakentamiseen ja muihin sisäilma-asioihin liittyvissä kysymyksissä.

Asumisterveysliiton sivuilta saat tietoa ja neuvoa miten toimia ongelmatilanteissa.

Kosteus- ja hometalkoot -ohjelmassa tuotettuja oppaita korjaamisesta ja rakentamisesta löydät täältä.

Hometalkoiden sivuilta löydät myös tietoa eri vuosikymmeninä rakennettujen talojen riskirakenteista, talojen huoltamisesta ja ongelmien ennaltaehkäisystä.


Palaa Sairastuneelle-sivulle.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Vastuukysymykset työpaikalla

Vastuiden jakautuminen työpaikan sisäilmaongelmatilanteissa

Periaatteita sisäilmaongelmien selvittämiselle määrittävät mm. terveydensuojelulaki ja työturvallisuuslaki.

Työntekijän velvollisuus on terveyshaittaa epäiltäessä ilmoittaa epäilystä työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Mikäli prosessi ei etene, kannattaa ottaa yhteys työsuojeluviranomaiseen. Työnantajan tulee kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Prosessit saattavat olla hitaita ja vaativat sairastuneelta aktiivista otetta prosessin edistämisessä. Jos ongelmatilanne ei selviä, voi asiasta tehdä kantelun aluehallintovirastoon.

Terveydensuojeluviranomaisen tehtävä on arvioida, onko rakennuksessa terveyshaittaa  aiheuttavaa olosuhdetta.

Työnantajan vastuulla on terveyshaittaa ja sairastumisvaaraa aiheuttavien tekijöiden selvittäminen.

Rakennuksen omistaja vastaa rakennuksen kunnosta.

Mikäli haittaa aiheuttavia tekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijän  terveydelle. Haitan ilmetessä terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa ryhtymään toimenpiteisiin, kuten korjauksiin.

Useissa kunnissa on moniammatillisia sisäilmaryhmiä, joiden tehtävä on toimia ongelman  ratkaisuelimenä. Myös kohdekohtaisia sisäilmaryhmiä voidaan perustaa.

Ihannetilanne ja todellisuus:

Ihannetilanteessa:

  • terveydensuojelulla on tieto altistuksen laadusta, määrästä ja todennäköisyydestä rakennuksessa
  • työterveyshuollolla on tieto työntekijöiden oireista ja sairastavuudesta.
  • Sisäilmaongelma saadaan selvitettyä.

Todellisuudessa monisyisten ongelmien selvittämistä vaikeuttavat ja hidastavat mm:

  • varmojen mittaus- ja arviointimenetelmien puute
  • viitearvojen ja toimenpidearvojen vähyys
  • syy-seuraussuhteiden epävarmuus
  • tiedonpuute ja asenteet
  • yksilölliset herkkyydet ja yleinen terveyshaitta, selkeitä keinoja näiden erottamiseen ja tilanteissa toimimiseen ei ole.

Ongelman selvittäminen voi helposti pitkittyä vuosia kestäväksi prosessiksi.

Terveyshaitta

Terveyshaitta = Altistuminen terveydelle vaaralliselle aineelle tai tekijälle siinä määrin, että sairauden tai sen oireiden syntyminen on mahdollista. Kosteus- ja homevauriot voivat olla tällainen olosuhde.

Lisätietoa:

Hengitysliiton ohjeista lisätietoa sisäilma-asioista.
Hengitysliiitto: näin selvität sisäilmaongelmia työpaikalla.
Pikaohje toimipisteen esimiehelle sisäilmaongelman tullessa esille (OAJ)
Sisäilmasairas työpaikalla -opas (Homepakolaiset ry)
Lakeja ja viranomaisohjeita. (Homepakolaiset ry)

Palaa työelämä sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Ympäristösairaan työtila

Räätälöityjä työtiloja

Ympäristösairastuneille soveltuvia työtiloja voidaan avata niin työpaikoille, oppilaitoksiin kuin julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien tiloihin.

Ympäristösairastuneille suunnatun työskentelytilan toteutuksessa tulee ottaa huomioon seuraavaa:

Tila toteutetaan sisäilmaltaan hyvään rakennukseen. Tilaksi ei sovi rakennus, jossa on sisäilmaongelmia tai epäilys sellaisesta.

Tilassa huolehditaan ilmanvaihdon hyvästä ja mahdollisuuksien mukaan normaalia tehokkaammasta toimivuudesta ja ilmanvaihtokanavien säännöllisestä puhdistamisesta.

Sisustuksessa huomioidaan seuraavat seikat:

  • Ei muovi- tai laminaattilattiaa.
  • Tilan pöydät ja tuolit on hyvä olla joko täyspuisia lakattuja huonekaluja tai vaihtoehtoisesti työpöytä voi olla lasia.
  • Lastulevy- ja liimapuuhuonekaluja sekä kangaspäällysteisiä tuoleja tulee välttää.
  • Tilan toteutuksessa vältetään voimakkaiden maalien, lakkojen ja muiden käsittelyaineiden käyttöä. Käytettävien kemikaalien tulee olla mahdollisimman vähäpäästöisiä VOC-yhdisteiden osalta. Pelkkä M1-luokitus ei riitä.
  • Tilaan mahdollisesti hankittavien tekstiilien (mm. verhot) valinnassa tulee suosia materiaaleja, jotka eivät sisällä palonestoaineita, biosideja tai muita voimakkaita kemikaaleja.

Tila toteutetaan siten, että siellä on mahdollisimman vähän sähkömagneettista säteilyä, kuten langattomia verkkoyhteyksiä. Tämä voidaan toteuttaa seuraavasti:

  • Tilaan tai sen välittömään läheisyyteen ei tule sijoittaa WLAN-reititintä.
  • Tilan nettiyhteys tulee toteuttaa kiinteällä, langallisella nettiyhteydellä.
  • Tilan valaisimina tulee suosia muita kuin energiansäästö- ja halogeenilamppuja, ja valaisimet tulee sijoittaa mahdollisimman korkealle.
  • Mahdollisuuksien mukaan tilaan on hyvä varata osa paikoista vain lukupaikoiksi. Lukupaikat erotetaan tietokonetilasta väliseinällä, jos se on mahdollista.
  • Säteilyturvallinen työpiste

Ympäristösairaalle suunnatun tilan käyttäjien tulee huomioida seuraavaa:

  • Tilaan tultaessa kännykät ja kaikki langattomia yhteyksiä käyttävät laitteet tulee sulkea tai laittaa lentokonetilaan sekä sammuttaa niistä langattomien verkkojen hakutoiminto.
  • Tietokoneesta tulee sulkea langattomat nettiyhteydet ja käyttää konetta ainoastaan työtilan langallisella nettikaapelilla.
  • Tilassa tulee välttää voimakkaiden tuoksujen ja hajustetuilla pesuaineilla pestyjen tekstiilien käyttöä.
  • Tilan käyttäjiä on myös tarpeellista opastaa, jotta kaikki ympäristösairastuneet voisivat hyödyntää tilaa.
Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmaongelmia työpaikalla

Terveellinen työympäristö ja työkyvyn ylläpito

Hyvä sisäilma on työpaikalle kilpailuvaltti ja vetovoimatekijä

  • Moni etsii terveellistä työpaikkaa. Rakennuksen sisäilmaan huomiota kiinnittävä työpaikka on tänä päivänä edistyksellinen ja arvostettu työnhakijoiden keskuudessa.
  • Sisäilmaongelmien selvittäminen ja soveltuvien työratkaisujen etsiminen sisäilmasta sairastuneille työntekijöille lisää työtehoa ja vähentää sairauspoissaoloja. Tämä vähentää pitkällä tähtäimellä myös kuormitusta työterveyshuoltoon.
  • Jos rakennuksessa on lisäselvitystä vaativa sisäilmaongelma, kannattaa selvitystyö käynnistää nopeasti asiantuntevan ammattilaisen avulla. Työntekijöiden sairastuminen ja poissaolot sijaisuuksineen ovat iso menoerä työpaikoille – ongelmien selvittäminen ja korjaaminen kannattaa.
  • Rakennuksen tutkiminen ja korjaustoimenpiteet kannattaa tehdä alusta asti huolella. Paljon käytetään aikaa ja rahaa laastaritoimenpiteisiin, joilla vain pitkitetään ongelman ratkaisuja.
  • Jos työntekijä oireilee työpaikan sisäilman vuoksi, tilannetta tulee lähteä selvittämään yhdessä sairastuneen työntekijän ja työterveyshuollon kanssa.
  • Kun johto on motivoitunut ongelmien ratkaisuun, kuuntelee työyhteisöä ja viestii ammattimaisesti, haastaviinkin tilanteisiin on usein löydettävissä ratkaisuja, joihin henkilöstä sitoutuu.

Tutustu Harvardin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen hyvän sisäympäristön vaikutuksesta työtehoon. Esimerkiksi kyvyn strategiseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja tiedonkäsittelyyn havaittiin nousevan merkittävästi optimaalisessa sisäympäristössä. Lyhyt video tuloksista.

Sisäilma, terveys ja työpaikka

  • Työelämässä vastaan tulevat haasteet riippuvat sisäilmasta sairastuneiden kohdalla sairastuneen toimenkuvasta, herkistymisen asteesta ja siitä, millaisia keinoja työnteon jatkamiseen löydetään.
  • Työpaikan huonon sisäilman lisäksi sairastuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi kollegoiden ja asiakkaiden käyttämät hajusteet tai sisäilmaongelmaisessa talossa asuva kollega, jonka hiuksissa ja vaatteissa kulkeutuu homeitiöitä ja muita haittatekijöitä työpaikalle.
  • Myös työpaikalla käytettävät kemikaalit, materiaalit ja esimerkiksi kopiokoneen painomuste voivat aiheuttaa haasteita.

Lisää lyhyesti: Sisäilma ja työkyvyn tukeminen: muistilista sairastuneen kohtaajalle.
Tutustu myös videoon, jossa kerrotaan millaisia ratkaisuja Kanadan Nova Scotian työpaikoilla tehdään vastaavissa tilanteissa.

Käytännön keinoja

On monia hyviä tapoja parantaa sisäilmasta sairastuneen työntekijän mahdollisuuksia selviytyä työssään sairaudestaan huolimatta

  • Oireita aiheuttavien tekijöiden selvittäminen
  • Sopivan työympäristön luominen poistamalla ongelmia aiheuttavat tekijät
  • Työnkuvan muokkaaminen niin, että altistuminen vähenee
  • Sopivan työympäristön järjestäminen esimerkiksi saman työnantajan toisesta rakennuksesta tai työskentelytilan vuokraaminen muualta
  • Osittainen tai kokopäiväinen etätyö sairastuneen kotoa käsin
  • Työn muuttaminen osittain tai kokonaan ulkona tapahtuvaksi
  • Kokouspaikkojen valitseminen sisäilmasairaalle sopivista paikoista.

Täältä voit lukea erilaisia ratkaisukeinoja sopivan työratkaisun ja työtilan järjestämiseksi.
Täältä löydät tietoa sisäilmaoireista ja listauksen tekijöistä, jotka voivat aiheuttaa haasteita sisäilmasta sairastuneelle.
Tästä linkistä pääset lukemaan Sisäilmasairas työpaikalla -opasta.

Lue lisää räätälöidyistä ratkaisuista onnistuneiden tarinoiden kautta.

Yksilöllisiä ratkaisuja

Työpaikalla kannattaa huomioida seuraavat olennaiset seikat, jotta ongelma saadaan ratkaistua yhteistyössä sairastuneen kanssa:

  • Nopealla ja ratkaisukeskeisellä toiminnalla voidaan välttää työntekijän vakavampi sairastuminen.
  • Yksi työtila tai ratkaisumalli ei välttämättä sovi jokaiselle sisäilmasairaalle, vaikka se olisi toiminut yhden sisäilmasta sairastuneen kohdalla. Oireita aiheuttavat tekijät ovat yksilöllisiä.
  • Haastava tilanne saattaa joskus ratketa pienellä muutoksella ja toisessa tapauksessa taas vaatia suuriakin järjestelyjä.
  • Yhteistyö työterveyshuollon kanssa auttaa, kunhan työterveyshuollolla on osaamistasisäilmasairauksista.
  • Tilanne vaatii kaikilta joustamista, jotta toimiva työjärjestely saadaan luotua

Useimmat sisäilmasairaille oireita aiheuttavat altisteet ovat haitallisia meille kaikille. Valtaosa ihmisistä ei kuitenkaan aisti tai tunnista altisteiden vaikutuksia samalla tavoin kuin sisäilmasairaat. Altistavien tekijöiden minimoiminen työpaikalla parantaa työhyvinvointia ja edistää terveyttä ja työtehoa koko työyhteisössä.

Viestintä

  • Sisäilmasairastumisista ja niiden aiheuttamista erityisjärjestelyistä kannattaa viestiä  työpaikalla avoimesti. Avoimuus ehkäisee ennakkoluuloja ja virheellisen tiedon leviämistä. Esimerkiksi etätyöhön siirtymisestä tai apuvälineiden käytöstä voidaan kertoa viikkopalaverissa tai tiedotteella.
  • Johdon on hyvä ottaa aktiivinen rooli tiedottamisessa. Viestintätavoista kannattaa keskustella sairastuneen työntekijän kanssa.
  • Ongelma on kaikkien yhteinen. Avoimuudella, ratkaisukeskeisyydellä ja yhteistyöllä  päästään sisäilmaongelmissakin parhaisiin ratkaisuihin. Työyhteisöistä löytyy usein   innovatiivisuutta ja ratkaisuhalua uudenlaisten ongelmien edessä, kun sille annetaan  mahdollisuus.
  • Sisäilmaongelmissa avoin viestintä työnantajan ja työntekijöiden välillä on ylipäänsä avain onnistuneeseen ongelman hoitamiseen. Avoimuus hälventää huhuja ja luo pohjaa yhteistyölle.
  • Avoimella ja hyvällä viestinnällä taataan työrauha. Onnistunut viestintä antaa myös asiantuntijoille aikaa ja tilaa keskittyä hoitamaan omaa tehtäväänsä.

Lukemista: Selätä sisäilmastokiista – viesti viisaasti

Työntekijä

  • Olet itse oman tilanteesi paras asiantuntija ja seuraaja.
  • Pidä oirepäiväkirjaa helpottaaksesi soveltuvien ratkaisujen löytymistä.
  • Käy lävitse lista tavallisimmista oireiden aiheuttajista ja tarkista, että oireita aiheuttavat tekijät on minimoitu.
  • Pyri joustavaan yhteistyöhön työnantajan ja työterveyshuollon kanssa, jotta saatte luotua toimivan työjärjestelyn.
  • Ole kärsivällinen.

Lue lisää:
Vastuukysymykset työpaikalla.
Pikaohje toimipisteen esimiehelle sisäilmaongelman tullessa esille (OAJ).

Palaa työelämä sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmasta sairastuneen työjärjestelyt

Mikä sisäympäristössä sairastuttaa?

  • Home -ja kosteusvauriomikrobit ovat vain yksi sisäilmaongelmia aiheuttava seikka. Esimerkiksi materiaaleista ja irtaimistosta vapautuvat VOC-päästöt sekä mineraalikuidut voivat myös aiheuttaa oireita.
  • Yleinen sisäilmaongelmia aiheuttava tekijä on huonosti suunniteltu, huollettu ja epäasianmukaisesti käytetty ilmanvaihto.

Sisäilmaoireilun tunnistaminen

  • Sisäilmaoireilusta voi saada viitteitä, mikäli tietyt oireet helpottavat viikonloppuisin tai loma-aikana ja palaavat taas takaisin työhön palattua.
  • Sisäilmaoireilu on yksilöllistä. Kaikki eivät saa oireita samoista tekijöistä. Myös oireet voivat olla erilaisia eri ihmisillä.
  • Tyypillisiä oireita ja sairauksia ovat mm. hengitystieinfektiot, astma, iho-oireet, vahva väsymys, infektiokierteet, suolisto-oireet, päänsärky, silmä- ja nuhaoireet sekä erilaisten allergioiden ja intoleranssien puhkeaminen. Myös kognitiiviset oireet ja työtehon lasku voivat liittyä sisäilmaongelmiin,

Lisätietoa oireista:
Sisäilma ja terveys, terveyshaitat
Kolmen asteen sisäilmasairaus – tutustu sisäilmasairauden eri asteisiin
Hengitysliiton sivuilta lisätietoa sisäilmaan liittyvistä oireista
Tutkimustietoa aiheesta
Sisäympäristöltään optimoidun tilan vaikutuksia aivotoimintaan: englanninkielinen video

Yksilöllisyyttä ja vuoropuhelua

Jokainen sisäilmasta sairastunut reagoi altisteille yksilöllisesti, joten yhtä oikeaa ja kaikille sopivaa ratkaisua ei ole. Sairastunut voi kärsiä yhdestä tai useammasta sisäympäristön tekijästä: homeesta, rakennusmateriaalien ja irtaimiston sisältämistä kemikaaleista tai vaikkapa tilankäyttäjien hajusteista.

Ratkaisujen löytyminen vaatii usein kärsivällistä vaihtoehtojen kokeilua ja ratkaisuhakuista  vuoropuhelua kaikilta osapuolilta.  Työjärjestelyt tulee miettiä yksilöllisesti käymällä läpi kunkin sairastuneen rajoitteet.

Sairastunut on yleensä itse oman tilanteensa paras asiantuntija, joten yhteistyö sairastuneen itsensä kanssa on olennaista sopivien ratkaisujen löytämiseksi.

Räätälöityjä ratkaisuja

  • Joskus ongelmat ratkeavat toimipistettä tai työpaikkaa vaihtamalla. Toimistotyössä etätyö on monesti varteenotettava vaihtoehto, jotta sisäilmasta sairastunut voi jatkaa työntekoa.
  • Kaikissa ammateissa etätyö ei kuitenkaan ole mahdollista. Tällöin hyvä ratkaisu on muokata sairastuneen työnkuvaa niin, että henkilö voi jatkaa työssään.
  • Tuote- ja materiaalivalinnoilla sekä sairastuneen työympäristöä muokkaamalla saavutetaan usein parannuksia tilanteeseen. Joskus työntekijä voidaan siirtää toisiin hänelle paremmin soveltuviin työtehtäviin. Valitettavasti sopivaa työjärjestelyä ei kuitenkaan aina löydy, jotta sairastunut voisi jatkaa työssään.
  • Sairastuneen oma aktiivinen rooli on keskeinen niin olemassa olevan työpaikan haasteellisen tilanteen järjestämisessä kuin työttömänä uuden työpaikan tai työnkuvan löytymisessä.
  • Jos sopivaa työpaikkaa ei ole löytynyt ja sairastunut on ollut pitkään työttömänä, vaihtoehtona saattaa olla mm. palkkatuettu työ tai työkokeilu ja työvalmennus.
  • Nopealla ja ratkaisukeskeisellä reagoinnilla voidaan välttää sisäilmalle oireilevan työntekijän vakavampi sairastuminen.
  • Työpaikalla yhteistyö työterveyshuollon kanssa auttaa, kunhan työterveyshuollolla on   osaamista sisäilmasairauksista.
  • Kannattaa muistaa, että oireilu on usein voimakkaimmillaan juuri sairastumisen jälkeen, kun takana on voimakas altistuminen sairastuttaville tekijöille. Sietokyky voi elimistön toipuessa vähitellen nousta.

Yksi työtila tai ratkaisumalli ei välttämättä sovi jokaiselle sisäilmasta sairastuneelle,  vaikka se olisi toiminut yhden sisäilmasta sairastuneen kohdalla.

Haastava tilanne saattaa joskus ratketa pienellä muutoksella ja joskus taas  vaatia huomattaviakin järjestelyjä.

Yleisiä oireiden aiheuttajia

Seuraavassa on esimerkkejä tekijöistä, joista yksi tai useampi saattaa aiheuttaa ongelmia sisäilmasairastuneelle:

  • rakennuksen kosteus- ja homevaurio
  • riittämätön ilmavaihto
  • ilmanvaihdon kytkeminen pois päältä tai matalammalle teholle ilta, yö- ja viikonloppuajoiksi
  • liian harvoin tai virheellisesti puhdistettu ilmanvaihtokanava
  • työtiloihin tuodut tavarat, paperit tai työskentelyvälineet toisesta sisäilmaongelmaisesta rakennuksesta
  • huonekasvit
  • pölyisyys, tavaran paljous ja riittämätön siivous
  • hajusteellisten, liian voimakkaiden tai myrkyllisiä kemikaaleja sisältävien siivousaineiden käyttö
  • materiaalipäästöt esimerkiksi muovilattioista tai kemikaaleja sisältävistä lastulevyistä
  • toisten ihmisten hajusteet tai vaatteissaan kotoaan tuomat homeet
  • homedesifiointeihin käytetyt biosidit
  • voimakkaat sähkö- tai magneettikentät ja sähkömagneettinen säteily
  • Tutkimustietoa oireita aiheuttavista tekijöistä.
  • Lue lisää: Ympäristösairaan työtila ja Säteilyturvallinen työpiste

Toipuminen

  • Oireilu on usein voimakkaimmillaan juuri sairastumisen jälkeen, kun takana on voimakas altistuminen sairastuttaville tekijöille.
  • Oireiden tasaantumisessa voi kestää viikkoja tai kuukausiakin, vaikka lisäaltistusta ei tulisikaan. Tästä johtuen soveltuvien tilojen ja laitteiden etsiminen kesken toipumisen voi olla tuloksetonta. Toipumista edesauttava sairasloma on monesti todettu toimivaksi ratkaisuksi ja saattaa olla pitkällä aikavälillä kustannustehokkain ratkaisu.
  • Altistuksen tauottaminen ja elimistön rauhoittaminen myös opintovapaan, virkavapaan  tai vuorotteluvapaan avulla voi olla hyvä ratkaisu, silloin kun järjestely soveltuu tilanteeseen.
  • Toipumista nopeuttaa terve koti.

Sisäilmasta oireilevan ja sairastuneen kokemusten kuunteleminen kannattaa. Usein yhteisellä pohtimisella päästään parhaisiin ratkaisuihin.

Käytännön ratkaisuja – muistilista

Lue tarkemmin käytännön ratkaisuista täällä.

Palaa työelämä-sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sairastuneelle

Sisäilmaongelmia kohdatessa

Oletko kohdannut sisäilmaongelmia kotonasi, opiskeluissa tai työpaikalla? Onko altistuminen johtanut oireiluun tai sairastumiseen? Tähän osioon olemme koonneet tietoa, miten voit lähteä hakemaan apua ja ratkaisemaan tilannetta.

Rohkaisevaa on se, että mitä aikaisemmin sisäilmaoireiluun puututaan ja ratkaisuja tehdään, sitä parempaan lopputulokseen usein päästään. Nopea tunnistaminen ja altistumisen katkaisu johtavat usein oireiden loppumiseen ja elämän jatkumiseen normaalisti. Pitkittyessään ongelma tyypillisesti vyyhtiytyy sekä oireiden ja haasteiden määrä kasvaa. Silloinkin on kuitenkin löydettävissä mahdollisuuksia korjata haastava tilanne. Hyvin vaikeista tilanteista on noustu ylöspäin!

Miten selvitä sisäilmaongelmien kanssa?

Ratkaisuihin pääseminen vaatii avoimuutta, rohkeutta, merkittävän altistumisen katkaisua, elinympäristön muokkausta ja hyvää huolenpitoa omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista.

Jokaisen kokemukset sisäilmaongelmien tuomista haasteista ovat yksilöllisiä. Esimerkiksi vallitseva elämäntilanne, tukiverkko, avunsaanti, taloudellinen tilanne ja omat voimavarat vaikuttavat merkittävästi siihen, miten ongelmia on mahdollista ratkaista ja mistä suunnasta niitä kannattaa alkaa purkaa.

Kokemuksemme mukaan sisäilmasairastelun ja siihen liittyvän ongelmavyyhdin selättämisessä tietyt yhtymäkohdat toistuvat.

  • Nopea sairastuttavan altisteen katkaisu, esim. muuttaminen pois asunnosta, jossa terveydentila selkeästi heikentyi
  • Liitännäissairauksien hyvä hoito ja lääkitys
  • Itselle sisäympäristöltään soveltuvan asunnon, työ- tai opiskelupaikan löytyminen
  • Räätälöidyt oppimis- ja työjärjestelyt
  • Selkeiden oireilua aiheuttavien tekijöiden eliminointi elinpiiristä tarvittavaksi aikaa
  • Ruokavaliomuutokset, vitamiini- ja hivenainehoidot, yksilöllisesti sopivat tukihoidot
  • Omien voimavarojen vahvistaminen
  • Tilanteeseen liittyvien hankalien tapahtumien ja vaikeuksien käsittely
  • Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen
  • Taukojen järjestäminen ongelmien miettimisestä, oli tilanne mikä tahansa
  • Ratkaisukeskeinen, positiivinen ajattelutapa ja järjestelmällinen työskentely tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ratkaisujen avaimia

Sopivan asunnon, työtilan tai opiskelutilan etsiminen saattaa olla pitkä prosessi ja siihen kannattaa käyttää aikaa ja voimavaroja. Olemme koonneet sivulle Sopivien tilojen etsiminen vinkkejä, joilla voit päästä alkuun.

Jos mietit, voisiko kotona, työ- tai opiskelupaikassasi olla sisäilmaongelma, löydät tietoa sivuilta Miten tunnistaa sisäilmaoireilu? ja Miten toimin, kun epäilen sisäilmaongelmaa?

Tutustu myös näihin:

Ajatuksia tiivistetysti sisäilmasairaalle

Ajatuksia tiivistetysti sisäilmasairaan läheiselle

Ajatuksia tiivistetysti sisäilmasairaan lapsen vanhemmalle

Ajatuksia tiivistetysti sisäilmasairaalle lapselle ja nuorelle

Ratkaisumalli sisäilmasairaan toimintakyvyn tukemiseen

Oppaat:

Sisäilmasairas työpaikalla

Sisäilmasairaus ja opiskelu

Kohti terveempää rakentamista

Lue lisää:

Tukea ja apua sisäilmasairaalle

Tutustu lakeihin ja ohjeisin:

Perusoikeuksia, työsuojelu ja terveydensuojelu – lakeja ja viranomaisohjeita.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Mitä tehdä irtaimistolle sisäilmaongelmissa?

Vinkkejä kodin irtaimiston käsittelyyn ja puhdistukseen

Sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa myös irtaimistoon voi tarttua haitta-aineita, jotka aiheuttavat oireita niiden kanssa tekemisissä oleville henkilöille. Haitta-aineita voi irtaimistoon kulkeutua esimerkiksi kosteus- ja homevaurioista sekä uusien tai kostuneiden rakennusmateriaalien tuottamista VOC-päästöistä (VOC = haihtuva orgaaninen yhdiste). 

Oppaassa kerrotaan tarkemmin, miksi ja milloin irtaimisto kannattaa puhdistaa sekä käydään irtaimiston käsittelyä ja puhdistamista läpi vaihe vaiheelta.

Julkaisulla halutaan tarjota tietoa sisäilmaongelmiin liittyvien käytännön ongelmien ratkaisemiseen.

Julkaisun voi lukea ja ladata pdf-versiona täällä.

Homepakolaiset ry:n julkaisuja, 2020. 

Palaa materiaalit-sivuille

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmasta sairastuneiden toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kuvaaminen

Pohdintoja kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) mahdollisuuksista.

Terveydenhuoltoon ja kuntoutuspalveluihin tarvitaan uudenlaisia keinoja hahmottaa ja kuvata sisäilmaan liittyviä oireita, sairauksia ja rajoitteita.

Tämä julkaisu tarjoaa tietoa kansainvälisen toimintakyky-luokituksen soveltuvuudesta sisäilmasta sairastuneiden tilanteiden ja avuntarpeen kuvaamiseen.

Asiakastyötä tekeville julkaisu tarjoaa luotauksen sisäilmasta sairastuneen arjen haasteisiin ja tukee sisäilmasta sairastuneita kohtaavia tämän asiakasryhmän tarpeiden hahmottamisessa.

Julkaisusta on myös apua kehitettäessä terveydenhuollon työkaluja ja järjestelmiä huomioimaan sisäilmasta sairastuneet. Tällaisia työkaluja tarvitaan asiakkaiden tilanteen ymmärtämiseksi ja kuvaamiseksi sekä kuntoutumisen ja sen seurannan välineiksi.

Julkaisun voi lukea sähköisenä versiona täällä.

ICF-julkaisun kansikuva

Sisäilmasta sairastuneiden toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kuvaaminen – Pohdintoja kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) mahdollisuuksista. Homepakolaiset ry:n julkaisuja 2020.

Lisätietoa julkaisusta

Miten Homepakolaiset ry selvitti ICF-luokituksen toimivuutta sisäilmasta sairastuneille.

Palaa materiaalit-sivuille

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista