Avainsana-arkisto: Järjestelyt

Miten toimin, kun epäilen sisäilmaongelmaa?

Miten edetä sisäilmaepäilytilanteessa?

  • Mikäli epäilet sisäilmaongelmia jossakin tilassa, tulee asia ottaa puheeksi. Avoimuus on ensimmäinen askel ratkaisujen löytämiseksi.
  • Sisäilmaoireista tulee olla yhteydessä terveydenhuoltoon hoidon saamiseksi asian kirjaamiseksi.
  • Epäilys rakennuksen sisäilmaongelmista tulee esittää tiloista vastaavalla, kuten rakennuksen omistajalle, isännöitsijälle ja tarvittaessa terveystarkastajalle.

Vinkki:

Moni sisäilmasta oireileva on kertonut tekevänsä ”noin kahden viikon testin” eli olevansa poissa jonkin aikaa tilasta, jossa sairastuu. Helpottavatko oireet, kohentuuko vointi?

Mukana tällaisessa kokeilussa kannattaa pitää mahdollisimman vähän tavaraa ko. tilasta. Takaisin paluu paljastaa usein, tuleeko rakennuksen sisäilman suhteen ryhtyä toimenpiteisiin.

Kokeillessa tulee huomioida, että kaikki oireet eivät helpota näin nopeasti, osa sisäilman altisteista kulkeutuu sitkeästi esimerkiksi vaatteiden ja tietokoneen mukana. Evakkopaikassakin voi olla ongelmia.

Lisätietoa:

Hengitysliiton sivuilta löydät runsaasti lisätietoa sisäilmaongelmista.

Hengitysliiton korjausneuvojilta saat maksutta tietoa homevaurioihin, ilmanvaihto-ongelmiin, rakentamiseen ja muihin sisäilma-asioihin liittyvissä kysymyksissä.

Asumisterveysliiton sivuilta saat tietoa ja neuvoa miten toimia ongelmatilanteissa.

Kosteus- ja hometalkoot -ohjelmassa tuotettuja oppaita korjaamisesta ja rakentamisesta löydät täältä.

Hometalkoiden sivuilta löydät myös tietoa eri vuosikymmeninä rakennettujen talojen riskirakenteista, talojen huoltamisesta ja ongelmien ennaltaehkäisystä.


Palaa Sairastuneelle-sivulle.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Vastuukysymykset työpaikalla

Vastuiden jakautuminen työpaikan sisäilmaongelmatilanteissa

Periaatteita sisäilmaongelmien selvittämiselle määrittävät mm. terveydensuojelulaki ja työturvallisuuslaki.

Työntekijän velvollisuus on terveyshaittaa epäiltäessä ilmoittaa epäilystä työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Mikäli prosessi ei etene, kannattaa ottaa yhteys työsuojeluviranomaiseen. Työnantajan tulee kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Prosessit saattavat olla hitaita ja vaativat sairastuneelta aktiivista otetta prosessin edistämisessä. Jos ongelmatilanne ei selviä, voi asiasta tehdä kantelun aluehallintovirastoon.

Terveydensuojeluviranomaisen tehtävä on arvioida, onko rakennuksessa terveyshaittaa  aiheuttavaa olosuhdetta.

Työnantajan vastuulla on terveyshaittaa ja sairastumisvaaraa aiheuttavien tekijöiden selvittäminen.

Rakennuksen omistaja vastaa rakennuksen kunnosta.

Mikäli haittaa aiheuttavia tekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijän  terveydelle. Haitan ilmetessä terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa ryhtymään toimenpiteisiin, kuten korjauksiin.

Useissa kunnissa on moniammatillisia sisäilmaryhmiä, joiden tehtävä on toimia ongelman  ratkaisuelimenä. Myös kohdekohtaisia sisäilmaryhmiä voidaan perustaa.

Ihannetilanne ja todellisuus:

Ihannetilanteessa:

  • terveydensuojelulla on tieto altistuksen laadusta, määrästä ja todennäköisyydestä rakennuksessa
  • työterveyshuollolla on tieto työntekijöiden oireista ja sairastavuudesta.
  • Sisäilmaongelma saadaan selvitettyä.

Todellisuudessa monisyisten ongelmien selvittämistä vaikeuttavat ja hidastavat mm:

  • varmojen mittaus- ja arviointimenetelmien puute
  • viitearvojen ja toimenpidearvojen vähyys
  • syy-seuraussuhteiden epävarmuus
  • tiedonpuute ja asenteet
  • yksilölliset herkkyydet ja yleinen terveyshaitta, selkeitä keinoja näiden erottamiseen ja tilanteissa toimimiseen ei ole.

Ongelman selvittäminen voi helposti pitkittyä vuosia kestäväksi prosessiksi.

Terveyshaitta

Terveyshaitta = Altistuminen terveydelle vaaralliselle aineelle tai tekijälle siinä määrin, että sairauden tai sen oireiden syntyminen on mahdollista. Kosteus- ja homevauriot voivat olla tällainen olosuhde.

Lisätietoa:

Hengitysliiton ohjeista lisätietoa sisäilma-asioista.
Hengitysliiitto: näin selvität sisäilmaongelmia työpaikalla.
Pikaohje toimipisteen esimiehelle sisäilmaongelman tullessa esille (OAJ)
Sisäilmasairas työpaikalla -opas (Homepakolaiset ry)
Lakeja ja viranomaisohjeita. (Homepakolaiset ry)

Palaa työelämä sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Ympäristösairaan työtila

Räätälöityjä työtiloja

Ympäristösairastuneille soveltuvia työtiloja voidaan avata niin työpaikoille, oppilaitoksiin kuin julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien tiloihin.

Ympäristösairastuneille suunnatun työskentelytilan toteutuksessa tulee ottaa huomioon seuraavaa:

Tila toteutetaan sisäilmaltaan hyvään rakennukseen. Tilaksi ei sovi rakennus, jossa on sisäilmaongelmia tai epäilys sellaisesta.

Tilassa huolehditaan ilmanvaihdon hyvästä ja mahdollisuuksien mukaan normaalia tehokkaammasta toimivuudesta ja ilmanvaihtokanavien säännöllisestä puhdistamisesta.

Sisustuksessa huomioidaan seuraavat seikat:

  • Ei muovi- tai laminaattilattiaa.
  • Tilan pöydät ja tuolit on hyvä olla joko täyspuisia lakattuja huonekaluja tai vaihtoehtoisesti työpöytä voi olla lasia.
  • Lastulevy- ja liimapuuhuonekaluja sekä kangaspäällysteisiä tuoleja tulee välttää.
  • Tilan toteutuksessa vältetään voimakkaiden maalien, lakkojen ja muiden käsittelyaineiden käyttöä. Käytettävien kemikaalien tulee olla mahdollisimman vähäpäästöisiä VOC-yhdisteiden osalta. Pelkkä M1-luokitus ei riitä.
  • Tilaan mahdollisesti hankittavien tekstiilien (mm. verhot) valinnassa tulee suosia materiaaleja, jotka eivät sisällä palonestoaineita, biosideja tai muita voimakkaita kemikaaleja.

Tila toteutetaan siten, että siellä on mahdollisimman vähän sähkömagneettista säteilyä, kuten langattomia verkkoyhteyksiä. Tämä voidaan toteuttaa seuraavasti:

  • Tilaan tai sen välittömään läheisyyteen ei tule sijoittaa WLAN-reititintä.
  • Tilan nettiyhteys tulee toteuttaa kiinteällä, langallisella nettiyhteydellä.
  • Tilan valaisimina tulee suosia muita kuin energiansäästö- ja halogeenilamppuja, ja valaisimet tulee sijoittaa mahdollisimman korkealle.
  • Mahdollisuuksien mukaan tilaan on hyvä varata osa paikoista vain lukupaikoiksi. Lukupaikat erotetaan tietokonetilasta väliseinällä, jos se on mahdollista.
  • Säteilyturvallinen työpiste

Ympäristösairaalle suunnatun tilan käyttäjien tulee huomioida seuraavaa:

  • Tilaan tultaessa kännykät ja kaikki langattomia yhteyksiä käyttävät laitteet tulee sulkea tai laittaa lentokonetilaan sekä sammuttaa niistä langattomien verkkojen hakutoiminto.
  • Tietokoneesta tulee sulkea langattomat nettiyhteydet ja käyttää konetta ainoastaan työtilan langallisella nettikaapelilla.
  • Tilassa tulee välttää voimakkaiden tuoksujen ja hajustetuilla pesuaineilla pestyjen tekstiilien käyttöä.
  • Tilan käyttäjiä on myös tarpeellista opastaa, jotta kaikki ympäristösairastuneet voisivat hyödyntää tilaa.
Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmaongelmia työpaikalla

Terveellinen työympäristö ja työkyvyn ylläpito

Hyvä sisäilma on työpaikalle kilpailuvaltti ja vetovoimatekijä

  • Moni etsii terveellistä työpaikkaa. Rakennuksen sisäilmaan huomiota kiinnittävä työpaikka on tänä päivänä edistyksellinen ja arvostettu työnhakijoiden keskuudessa.
  • Sisäilmaongelmien selvittäminen ja soveltuvien työratkaisujen etsiminen sisäilmasta sairastuneille työntekijöille lisää työtehoa ja vähentää sairauspoissaoloja. Tämä vähentää pitkällä tähtäimellä myös kuormitusta työterveyshuoltoon.
  • Jos rakennuksessa on lisäselvitystä vaativa sisäilmaongelma, kannattaa selvitystyö käynnistää nopeasti asiantuntevan ammattilaisen avulla. Työntekijöiden sairastuminen ja poissaolot sijaisuuksineen ovat iso menoerä työpaikoille – ongelmien selvittäminen ja korjaaminen kannattaa.
  • Rakennuksen tutkiminen ja korjaustoimenpiteet kannattaa tehdä alusta asti huolella. Paljon käytetään aikaa ja rahaa laastaritoimenpiteisiin, joilla vain pitkitetään ongelman ratkaisuja.
  • Jos työntekijä oireilee työpaikan sisäilman vuoksi, tilannetta tulee lähteä selvittämään yhdessä sairastuneen työntekijän ja työterveyshuollon kanssa.
  • Kun johto on motivoitunut ongelmien ratkaisuun, kuuntelee työyhteisöä ja viestii ammattimaisesti, haastaviinkin tilanteisiin on usein löydettävissä ratkaisuja, joihin henkilöstä sitoutuu.

Tutustu Harvardin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen hyvän sisäympäristön vaikutuksesta työtehoon. Esimerkiksi kyvyn strategiseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja tiedonkäsittelyyn havaittiin nousevan merkittävästi optimaalisessa sisäympäristössä. Lyhyt video tuloksista.

Sisäilma, terveys ja työpaikka

  • Työelämässä vastaan tulevat haasteet riippuvat sisäilmasta sairastuneiden kohdalla sairastuneen toimenkuvasta, herkistymisen asteesta ja siitä, millaisia keinoja työnteon jatkamiseen löydetään.
  • Työpaikan huonon sisäilman lisäksi sairastuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi kollegoiden ja asiakkaiden käyttämät hajusteet tai sisäilmaongelmaisessa talossa asuva kollega, jonka hiuksissa ja vaatteissa kulkeutuu homeitiöitä ja muita haittatekijöitä työpaikalle.
  • Myös työpaikalla käytettävät kemikaalit, materiaalit ja esimerkiksi kopiokoneen painomuste voivat aiheuttaa haasteita.

Lisää lyhyesti: Sisäilma ja työkyvyn tukeminen: muistilista sairastuneen kohtaajalle.
Tutustu myös videoon, jossa kerrotaan millaisia ratkaisuja Kanadan Nova Scotian työpaikoilla tehdään vastaavissa tilanteissa.

Käytännön keinoja

On monia hyviä tapoja parantaa sisäilmasta sairastuneen työntekijän mahdollisuuksia selviytyä työssään sairaudestaan huolimatta

  • Oireita aiheuttavien tekijöiden selvittäminen
  • Sopivan työympäristön luominen poistamalla ongelmia aiheuttavat tekijät
  • Työnkuvan muokkaaminen niin, että altistuminen vähenee
  • Sopivan työympäristön järjestäminen esimerkiksi saman työnantajan toisesta rakennuksesta tai työskentelytilan vuokraaminen muualta
  • Osittainen tai kokopäiväinen etätyö sairastuneen kotoa käsin
  • Työn muuttaminen osittain tai kokonaan ulkona tapahtuvaksi
  • Kokouspaikkojen valitseminen sisäilmasairaalle sopivista paikoista.

Täältä voit lukea erilaisia ratkaisukeinoja sopivan työratkaisun ja työtilan järjestämiseksi.
Täältä löydät tietoa sisäilmaoireista ja listauksen tekijöistä, jotka voivat aiheuttaa haasteita sisäilmasta sairastuneelle.
Tästä linkistä pääset lukemaan Sisäilmasairas työpaikalla -opasta.

Lue lisää räätälöidyistä ratkaisuista onnistuneiden tarinoiden kautta.

Yksilöllisiä ratkaisuja

Työpaikalla kannattaa huomioida seuraavat olennaiset seikat, jotta ongelma saadaan ratkaistua yhteistyössä sairastuneen kanssa:

  • Nopealla ja ratkaisukeskeisellä toiminnalla voidaan välttää työntekijän vakavampi sairastuminen.
  • Yksi työtila tai ratkaisumalli ei välttämättä sovi jokaiselle sisäilmasairaalle, vaikka se olisi toiminut yhden sisäilmasta sairastuneen kohdalla. Oireita aiheuttavat tekijät ovat yksilöllisiä.
  • Haastava tilanne saattaa joskus ratketa pienellä muutoksella ja toisessa tapauksessa taas vaatia suuriakin järjestelyjä.
  • Yhteistyö työterveyshuollon kanssa auttaa, kunhan työterveyshuollolla on osaamistasisäilmasairauksista.
  • Tilanne vaatii kaikilta joustamista, jotta toimiva työjärjestely saadaan luotua

Useimmat sisäilmasairaille oireita aiheuttavat altisteet ovat haitallisia meille kaikille. Valtaosa ihmisistä ei kuitenkaan aisti tai tunnista altisteiden vaikutuksia samalla tavoin kuin sisäilmasairaat. Altistavien tekijöiden minimoiminen työpaikalla parantaa työhyvinvointia ja edistää terveyttä ja työtehoa koko työyhteisössä.

Viestintä

  • Sisäilmasairastumisista ja niiden aiheuttamista erityisjärjestelyistä kannattaa viestiä  työpaikalla avoimesti. Avoimuus ehkäisee ennakkoluuloja ja virheellisen tiedon leviämistä. Esimerkiksi etätyöhön siirtymisestä tai apuvälineiden käytöstä voidaan kertoa viikkopalaverissa tai tiedotteella.
  • Johdon on hyvä ottaa aktiivinen rooli tiedottamisessa. Viestintätavoista kannattaa keskustella sairastuneen työntekijän kanssa.
  • Ongelma on kaikkien yhteinen. Avoimuudella, ratkaisukeskeisyydellä ja yhteistyöllä  päästään sisäilmaongelmissakin parhaisiin ratkaisuihin. Työyhteisöistä löytyy usein   innovatiivisuutta ja ratkaisuhalua uudenlaisten ongelmien edessä, kun sille annetaan  mahdollisuus.
  • Sisäilmaongelmissa avoin viestintä työnantajan ja työntekijöiden välillä on ylipäänsä avain onnistuneeseen ongelman hoitamiseen. Avoimuus hälventää huhuja ja luo pohjaa yhteistyölle.
  • Avoimella ja hyvällä viestinnällä taataan työrauha. Onnistunut viestintä antaa myös asiantuntijoille aikaa ja tilaa keskittyä hoitamaan omaa tehtäväänsä.

Lukemista: Selätä sisäilmastokiista – viesti viisaasti

Työntekijä

  • Olet itse oman tilanteesi paras asiantuntija ja seuraaja.
  • Pidä oirepäiväkirjaa helpottaaksesi soveltuvien ratkaisujen löytymistä.
  • Käy lävitse lista tavallisimmista oireiden aiheuttajista ja tarkista, että oireita aiheuttavat tekijät on minimoitu.
  • Pyri joustavaan yhteistyöhön työnantajan ja työterveyshuollon kanssa, jotta saatte luotua toimivan työjärjestelyn.
  • Ole kärsivällinen.

Lue lisää:
Vastuukysymykset työpaikalla.
Pikaohje toimipisteen esimiehelle sisäilmaongelman tullessa esille (OAJ).

Palaa työelämä sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmasta sairastuneen työjärjestelyt

Mikä sisäympäristössä sairastuttaa?

  • Home -ja kosteusvauriomikrobit ovat vain yksi sisäilmaongelmia aiheuttava seikka. Esimerkiksi materiaaleista ja irtaimistosta vapautuvat VOC-päästöt sekä mineraalikuidut voivat myös aiheuttaa oireita.
  • Yleinen sisäilmaongelmia aiheuttava tekijä on huonosti suunniteltu, huollettu ja epäasianmukaisesti käytetty ilmanvaihto.

Sisäilmaoireilun tunnistaminen

  • Sisäilmaoireilusta voi saada viitteitä, mikäli tietyt oireet helpottavat viikonloppuisin tai loma-aikana ja palaavat taas takaisin työhön palattua.
  • Sisäilmaoireilu on yksilöllistä. Kaikki eivät saa oireita samoista tekijöistä. Myös oireet voivat olla erilaisia eri ihmisillä.
  • Tyypillisiä oireita ja sairauksia ovat mm. hengitystieinfektiot, astma, iho-oireet, vahva väsymys, infektiokierteet, suolisto-oireet, päänsärky, silmä- ja nuhaoireet sekä erilaisten allergioiden ja intoleranssien puhkeaminen. Myös kognitiiviset oireet ja työtehon lasku voivat liittyä sisäilmaongelmiin,

Lisätietoa oireista:
Sisäilma ja terveys, terveyshaitat
Kolmen asteen sisäilmasairaus – tutustu sisäilmasairauden eri asteisiin
Hengitysliiton sivuilta lisätietoa sisäilmaan liittyvistä oireista
Tutkimustietoa aiheesta
Sisäympäristöltään optimoidun tilan vaikutuksia aivotoimintaan: englanninkielinen video

Yksilöllisyyttä ja vuoropuhelua

Jokainen sisäilmasta sairastunut reagoi altisteille yksilöllisesti, joten yhtä oikeaa ja kaikille sopivaa ratkaisua ei ole. Sairastunut voi kärsiä yhdestä tai useammasta sisäympäristön tekijästä: homeesta, rakennusmateriaalien ja irtaimiston sisältämistä kemikaaleista tai vaikkapa tilankäyttäjien hajusteista.

Ratkaisujen löytyminen vaatii usein kärsivällistä vaihtoehtojen kokeilua ja ratkaisuhakuista  vuoropuhelua kaikilta osapuolilta.  Työjärjestelyt tulee miettiä yksilöllisesti käymällä läpi kunkin sairastuneen rajoitteet.

Sairastunut on yleensä itse oman tilanteensa paras asiantuntija, joten yhteistyö sairastuneen itsensä kanssa on olennaista sopivien ratkaisujen löytämiseksi.

Räätälöityjä ratkaisuja

  • Joskus ongelmat ratkeavat toimipistettä tai työpaikkaa vaihtamalla. Toimistotyössä etätyö on monesti varteenotettava vaihtoehto, jotta sisäilmasta sairastunut voi jatkaa työntekoa.
  • Kaikissa ammateissa etätyö ei kuitenkaan ole mahdollista. Tällöin hyvä ratkaisu on muokata sairastuneen työnkuvaa niin, että henkilö voi jatkaa työssään.
  • Tuote- ja materiaalivalinnoilla sekä sairastuneen työympäristöä muokkaamalla saavutetaan usein parannuksia tilanteeseen. Joskus työntekijä voidaan siirtää toisiin hänelle paremmin soveltuviin työtehtäviin. Valitettavasti sopivaa työjärjestelyä ei kuitenkaan aina löydy, jotta sairastunut voisi jatkaa työssään.
  • Sairastuneen oma aktiivinen rooli on keskeinen niin olemassa olevan työpaikan haasteellisen tilanteen järjestämisessä kuin työttömänä uuden työpaikan tai työnkuvan löytymisessä.
  • Jos sopivaa työpaikkaa ei ole löytynyt ja sairastunut on ollut pitkään työttömänä, vaihtoehtona saattaa olla mm. palkkatuettu työ tai työkokeilu ja työvalmennus.
  • Nopealla ja ratkaisukeskeisellä reagoinnilla voidaan välttää sisäilmalle oireilevan työntekijän vakavampi sairastuminen.
  • Työpaikalla yhteistyö työterveyshuollon kanssa auttaa, kunhan työterveyshuollolla on   osaamista sisäilmasairauksista.
  • Kannattaa muistaa, että oireilu on usein voimakkaimmillaan juuri sairastumisen jälkeen, kun takana on voimakas altistuminen sairastuttaville tekijöille. Sietokyky voi elimistön toipuessa vähitellen nousta.

Yksi työtila tai ratkaisumalli ei välttämättä sovi jokaiselle sisäilmasta sairastuneelle,  vaikka se olisi toiminut yhden sisäilmasta sairastuneen kohdalla.

Haastava tilanne saattaa joskus ratketa pienellä muutoksella ja joskus taas  vaatia huomattaviakin järjestelyjä.

Yleisiä oireiden aiheuttajia

Seuraavassa on esimerkkejä tekijöistä, joista yksi tai useampi saattaa aiheuttaa ongelmia sisäilmasairastuneelle:

  • rakennuksen kosteus- ja homevaurio
  • riittämätön ilmavaihto
  • ilmanvaihdon kytkeminen pois päältä tai matalammalle teholle ilta, yö- ja viikonloppuajoiksi
  • liian harvoin tai virheellisesti puhdistettu ilmanvaihtokanava
  • työtiloihin tuodut tavarat, paperit tai työskentelyvälineet toisesta sisäilmaongelmaisesta rakennuksesta
  • huonekasvit
  • pölyisyys, tavaran paljous ja riittämätön siivous
  • hajusteellisten, liian voimakkaiden tai myrkyllisiä kemikaaleja sisältävien siivousaineiden käyttö
  • materiaalipäästöt esimerkiksi muovilattioista tai kemikaaleja sisältävistä lastulevyistä
  • toisten ihmisten hajusteet tai vaatteissaan kotoaan tuomat homeet
  • homedesifiointeihin käytetyt biosidit
  • voimakkaat sähkö- tai magneettikentät ja sähkömagneettinen säteily
  • Tutkimustietoa oireita aiheuttavista tekijöistä.
  • Lue lisää: Ympäristösairaan työtila ja Säteilyturvallinen työpiste

Toipuminen

  • Oireilu on usein voimakkaimmillaan juuri sairastumisen jälkeen, kun takana on voimakas altistuminen sairastuttaville tekijöille.
  • Oireiden tasaantumisessa voi kestää viikkoja tai kuukausiakin, vaikka lisäaltistusta ei tulisikaan. Tästä johtuen soveltuvien tilojen ja laitteiden etsiminen kesken toipumisen voi olla tuloksetonta. Toipumista edesauttava sairasloma on monesti todettu toimivaksi ratkaisuksi ja saattaa olla pitkällä aikavälillä kustannustehokkain ratkaisu.
  • Altistuksen tauottaminen ja elimistön rauhoittaminen myös opintovapaan, virkavapaan  tai vuorotteluvapaan avulla voi olla hyvä ratkaisu, silloin kun järjestely soveltuu tilanteeseen.
  • Toipumista nopeuttaa terve koti.

Sisäilmasta oireilevan ja sairastuneen kokemusten kuunteleminen kannattaa. Usein yhteisellä pohtimisella päästään parhaisiin ratkaisuihin.

Käytännön ratkaisuja – muistilista

Lue tarkemmin käytännön ratkaisuista täällä.

Palaa työelämä-sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sairastuneelle

Sisäilmaongelmia kohdatessa

Oletko kohdannut sisäilmaongelmia kotonasi, opiskeluissa tai työpaikalla? Onko altistuminen johtanut oireiluun tai sairastumiseen? Tähän osioon olemme koonneet tietoa, miten voit lähteä hakemaan apua ja ratkaisemaan tilannetta.

Rohkaisevaa on se, että mitä aikaisemmin sisäilmaoireiluun puututaan ja ratkaisuja tehdään, sitä parempaan lopputulokseen usein päästään. Nopea tunnistaminen ja altistumisen katkaisu johtavat usein oireiden loppumiseen ja elämän jatkumiseen normaalisti. Pitkittyessään ongelma tyypillisesti vyyhtiytyy sekä oireiden ja haasteiden määrä kasvaa. Silloinkin on kuitenkin löydettävissä mahdollisuuksia korjata haastava tilanne. Hyvin vaikeista tilanteista on noustu ylöspäin!

Miten selvitä sisäilmaongelmien kanssa?

Ratkaisuihin pääseminen vaatii avoimuutta, rohkeutta, merkittävän altistumisen katkaisua, elinympäristön muokkausta ja hyvää huolenpitoa omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista.

Jokaisen kokemukset sisäilmaongelmien tuomista haasteista ovat yksilöllisiä. Esimerkiksi vallitseva elämäntilanne, tukiverkko, avunsaanti, taloudellinen tilanne ja omat voimavarat vaikuttavat merkittävästi siihen, miten ongelmia on mahdollista ratkaista ja mistä suunnasta niitä kannattaa alkaa purkaa.

Kokemuksemme mukaan sisäilmasairastelun ja siihen liittyvän ongelmavyyhdin selättämisessä tietyt yhtymäkohdat toistuvat.

  • Nopea sairastuttavan altisteen katkaisu, esim. muuttaminen pois asunnosta, jossa terveydentila selkeästi heikentyi
  • Liitännäissairauksien hyvä hoito ja lääkitys
  • Itselle sisäympäristöltään soveltuvan asunnon, työ- tai opiskelupaikan löytyminen
  • Räätälöidyt oppimis- ja työjärjestelyt
  • Selkeiden oireilua aiheuttavien tekijöiden eliminointi elinpiiristä tarvittavaksi aikaa
  • Ruokavaliomuutokset, vitamiini- ja hivenainehoidot, yksilöllisesti sopivat tukihoidot
  • Omien voimavarojen vahvistaminen
  • Tilanteeseen liittyvien hankalien tapahtumien ja vaikeuksien käsittely
  • Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen
  • Taukojen järjestäminen ongelmien miettimisestä, oli tilanne mikä tahansa
  • Ratkaisukeskeinen, positiivinen ajattelutapa ja järjestelmällinen työskentely tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ratkaisujen avaimia

Sopivan asunnon, työtilan tai opiskelutilan etsiminen saattaa olla pitkä prosessi ja siihen kannattaa käyttää aikaa ja voimavaroja. Olemme koonneet sivulle Sopivien tilojen etsiminen vinkkejä, joilla voit päästä alkuun.

Jos mietit, voisiko kotona, työ- tai opiskelupaikassasi olla sisäilmaongelma, löydät tietoa sivuilta Miten tunnistaa sisäilmaoireilu? ja Miten toimin, kun epäilen sisäilmaongelmaa?

Tutustu myös näihin:

Ajatuksia tiivistetysti sisäilmasairaalle

Ajatuksia tiivistetysti sisäilmasairaan läheiselle

Ajatuksia tiivistetysti sisäilmasairaan lapsen vanhemmalle

Ajatuksia tiivistetysti sisäilmasairaalle lapselle ja nuorelle

Ratkaisumalli sisäilmasairaan toimintakyvyn tukemiseen

Oppaat:

Sisäilmasairas työpaikalla

Sisäilmasairaus ja opiskelu

Kohti terveempää rakentamista

Lue lisää:

Tukea ja apua sisäilmasairaalle

Tutustu lakeihin ja ohjeisin:

Perusoikeuksia, työsuojelu ja terveydensuojelu – lakeja ja viranomaisohjeita.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Mitä tehdä irtaimistolle sisäilmaongelmissa?

Vinkkejä kodin irtaimiston käsittelyyn ja puhdistukseen

Sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa myös irtaimistoon voi tarttua haitta-aineita, jotka aiheuttavat oireita niiden kanssa tekemisissä oleville henkilöille. Haitta-aineita voi irtaimistoon kulkeutua esimerkiksi kosteus- ja homevaurioista sekä uusien tai kostuneiden rakennusmateriaalien tuottamista VOC-päästöistä (VOC = haihtuva orgaaninen yhdiste). 

Oppaassa kerrotaan tarkemmin, miksi ja milloin irtaimisto kannattaa puhdistaa sekä käydään irtaimiston käsittelyä ja puhdistamista läpi vaihe vaiheelta.

Julkaisulla halutaan tarjota tietoa sisäilmaongelmiin liittyvien käytännön ongelmien ratkaisemiseen.

Julkaisun voi lukea ja ladata pdf-versiona täällä.

Homepakolaiset ry:n julkaisuja, 2020. 

Palaa materiaalit-sivuille

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmasta sairastuneiden toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kuvaaminen

Pohdintoja kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) mahdollisuuksista.

Terveydenhuoltoon ja kuntoutuspalveluihin tarvitaan uudenlaisia keinoja hahmottaa ja kuvata sisäilmaan liittyviä oireita, sairauksia ja rajoitteita.

Tämä julkaisu tarjoaa tietoa kansainvälisen toimintakyky-luokituksen soveltuvuudesta sisäilmasta sairastuneiden tilanteiden ja avuntarpeen kuvaamiseen.

Asiakastyötä tekeville julkaisu tarjoaa luotauksen sisäilmasta sairastuneen arjen haasteisiin ja tukee sisäilmasta sairastuneita kohtaavia tämän asiakasryhmän tarpeiden hahmottamisessa.

Julkaisusta on myös apua kehitettäessä terveydenhuollon työkaluja ja järjestelmiä huomioimaan sisäilmasta sairastuneet. Tällaisia työkaluja tarvitaan asiakkaiden tilanteen ymmärtämiseksi ja kuvaamiseksi sekä kuntoutumisen ja sen seurannan välineiksi.

Julkaisun voi lukea sähköisenä versiona täällä.

ICF-julkaisun kansikuva

Sisäilmasta sairastuneiden toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kuvaaminen – Pohdintoja kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) mahdollisuuksista. Homepakolaiset ry:n julkaisuja 2020.

Lisätietoa julkaisusta

Miten Homepakolaiset ry selvitti ICF-luokituksen toimivuutta sisäilmasta sairastuneille.

Palaa materiaalit-sivuille

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Säteilyturvallinen työpiste

Säteilyn vähentäminen työpisteessä.

Moni sisäilmaongelmille altistunut alkaa reagoida myös sähkömagneettisille kentille. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi työskentely tietyillä laitteilla tai esimerkiksi tukiaseman läheisyydessä voi aiheuttaa oireita. Sitä miksi näin käy, ei vielä osata selittää. Asiaan on kuitenkin löydettävissä helposti ratkaisuja, joilla työkykyä ja elämänlaatua on mahdollista kohentaa.

Uusi terveysriski

Maailman terveysjärjestö WHO:n ja kansainvälisen syöväntutkimusjärjestö IARC:n ylläpitämässä karsinogeeniluokituksessa sähkömagneettinen säteily (eli esim. langattomat verkot) on listattu mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi, luokkaan 2B. Euroopan neuvosto on kehottanut suhtautumaan langattomien verkkojen käyttöön varovaisuusperiaatetta noudattaen mahdollisen merkittävän terveysriskin vuoksi.

Voimakkaat sähkö- tai magneettikentät ja sähkömagneettinen säteily, kuten matkapuhelimet, vahvat tukiasemat ja WLAN-reitittimet (modeemit), voivat aiheuttaa kaikille niiden käyttäjille sairastumisriskin ja turhaa oireilua, kuten päänsärkyä. Sisäilmasta sairastuneille ne aiheuttavat monesti välittömiä oireita.

Matkapuhelintukiasemat, langattoman lähiverkon WLAN-reitittimet, tutkat, mokkulat ja kännykät tuottavat radiotaajuista säteilyä. Voimalinjat, sähkökelloradiot, muuntajat, akut ym. aiheuttavat magneettikentän. Esimerkiksi kännykässä, tietokoneessa ja tabletissa on kummatkin riskitekijät: langaton lähetin tuottaa radiotaajuista säteilyä ja laite itsessään joskus voimakkaankin magneettikentän.

Turvallinen työpiste ja riskittömät toimintatavat

Teknisillä toimenpiteillä voidaan helposti luoda toimiva, kaikille terveellisempi ja riskittömämpi työympäristö ilman, että viestintätekniikan tuomista mahdollisuuksista tarvitsee tinkiä.

Mobiililaitteiden aiheuttamaa riskiä voidaan hallita tehokkaasti kasvattamalla etäisyyttä, lyhentämällä altistusaikaa ja käyttämällä tarkoitukseen soveltuvia lisälaitteita.

Seuraavien toimenpiteiden ja vinkkien avulla pienennät altistustasi sähkömagneettisille kentille.

Puhelimen käyttö:

  • Käytä kännykkään puhuessasi kaiutinominaisuutta, langallista hands-free laitetta tai ns. retroluuria, kuten Pop-phonea. Älä pidä kännykkää päätä vasten.
  • Lankapuhelimen käyttö on turvallisempaa kuin kännykän käyttö.
  • Perinteisen lankapuhelinliittymän lisäksi on saatavilla internetin kautta toimivia langallisia IP-puhelimia mm. ADSL- ja kuituverkkoliittymiin.

Mobiililaitteet kuten kännykät, tabletit ja mokkulat:

  • Käytä mobiililaitteita hyvässä kentässä. Huonossa kentässä laitteet lisäävät usein satakertaisesti tehoaan, jolloin säteilytaso kasvaa.
  • Jos työpiste sijaitsee katvealueilla, erikseen ostettavalla suunta-antennilla on yleensä mahdollista saada erinomainen kenttä niin kännykkään kuin mokkulaankin. Olennaista tässä ratkaisussa on kohdistaa suunta-antenni tarkasti ja huolellisesti vahvimman signaalin suuntaan tai suoraan lähimpään tukiasemaan.
  • Älypuhelinten ja tablettien terveysriski liittyy lisäksi datapalveluihin. Tästä syystä kytke mobiilidata, WLAN ja Bluetooth pois päältä aina, kun niitä ei välttämättä tarvita. Näin käytät puhelimesta vain sen puhelintoimintoa, ilman langattomia ominaisuuksia, ja säteilytaso pienenee. Voit myös valita esimerkiksi 3G-verkon 4G:n sijaan, ja kuulostella, miten tämä vaikuttaa vointiisi.
  • Älä säilytä nukkuessasi mobiililaitteita yöpöydällä siten, että niissä on päällä langattomia toimintoja, kuten mobiilidata ja WLAN-haku. Turvallisinta on kytkeä puhelin yöksi lentotilaan, säilyttää sitä kauempana nukkumatilasta tai sammuttaa se kokonaan.

Internetyhteys:

  • Käytä langallista internetyhteyttä ethernetkaapelilla aina kun mahdollista ja kytke tällöin tietokoneen ja mahdollisen reitittimen langattomat yhteydet pois päältä.
  • Mikäli langattoman internetyhteyden käyttö on välttämätöntä, käytä sitä vain hyvässä kentässä.

Langattoman internetyhteyden reititin:

  • Jos langallisen verkkoyhteyden muodostamiseen käytetään reititintä, sulje siitä langaton WLAN-yhteys.
  • Huonossa kentässä langattoman internetyhteyden reitittimeen voidaan yhdistää rakennuksen ulkopuolelle sijoitettava matkapuhelinverkon antenni reitittimen antennien tilalle. Tällöin suurin säteily saadaan talon ulkopuolelle.
  • Langaton internetreititin tulee viedä mahdollisimman kauas käyttäjästä ja yhdistää tietokone ethernetkaapelilla reitittimeen.
  • Jos käytät langatonta internetreititintä langattomasti ilman ethernetkaapelia, sijoita reititin niin, että olet siitä mahdollisimman kaukana.

Mokkula:

  • Älä käytä mokkulaa kannettavan tietokoneen etureunassa, vaan vie se kauas käyttäjästä pitkällä USB-kaapelilla.

Kännykän verkkoyhteys:

  • Mikäli tietokonetta käyttää kännykän verkkoyhteydellä, on suositeltavaa yhdistää puhelin tietokoneeseen pitkällä USB-kaapelilla ja viedä se kauas käyttäjästä. Tällöin tietokoneesta voi kytkeä langattoman yhteyden hakutoiminnon pois päältä.
  • Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista kaikissa uusimmissa puhelinmalleissa, ja yhteys puhelimen ja kannettavan tietokoneen välille voidaan luoda vain langattomasti.

Tietokoneet:

  • Kun käytät kannettavaa tietokonetta, käytä sitä pääasiallisesti langallisen hiiren, erillisen langallisen näppäimistön sekä ulkoisen näytön kanssa. Niiden tulee olla yhdistettyinä koneeseen langallisella yhteydellä.
  • Tietokone tulee kytkeä ladatessa maadoitettuun pistorasiaan maadoitetulla virtajohdolla. Tällöin sähkökenttä ei nouse käyttäjän kohdalla useisiin satoihin voltteihin.
  • Tähdättäessä sisäilmasairastuneelle soveltuvan työympäristön luomiseen, tietokoneen valinnassa huomiota kannattaa kiinnittää hankittavan koneen prosessoriin ja tehoon. Yleisesti ottaen kannattaa valita kone, jonka prosessorin gigahertsilukema ja sähkötehonkulutus ovat mahdollisimman pieniä.
  • SSD-kiintolevy on koettu soveltuvammaksi vaihtoehdoksi. Perinteinen kiintolevy tuottaa ympärilleen voimakkaan magneettikentän, SSD-kiintolevyssä näin ei tapahdu.

Eri laittemerkkien välilä on merkittäviä eroja siinä, miten ne soveltuvat sähkömagneettisistä kentistä oireita saaville henkilöille. Tutustu vaihtoehtoihin, ja valitse itsellesi sopivat vaihtehdot.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen

Ratkaisumalli sisäilmasairaiden hoitoon ja kuntoutukseen

Yhteiskunta on usein avuton sisäilmasairaiden tukemisessa – uusi julkaisu tarjoaa ensi kertaa kokonaisvaltaisen ratkaisumallin.

Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen -julkaisussa eritellään sisäilmasairaiden toimintakyvyn tukemisen osa-alueet ja kuvataan tämän pohjalta nelivaiheinen ratkaisumalli, jonka avulla sisäilmasairaiden toimintakykyä voidaan menestyksekkäästi tukea ja vähentää heidän ajautumistaan työkyvyttömyyteen.

Julkaisu on suunnattu kaikille sisäilmasairaita työssään kohtaaville. Se tarjoaa hyödyllistä tietoa myös päättäjille ja kehitystyössä aihepiirin parissa toimiville.

Julkaisun voi lukea sähköisenä versiona täällä.

Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen – Ratkaisuja sairauden kolmella eri vakavuusasteella. Homepakolaiset ry:n julkaisuja 2017.

Lisätietoa julkaisusta

Usein kysytyt kysymykset: 10 kysymystä julkaisusta.

Painetun julkaisun tilaaminen

Ks. Jäsenedut.

Palaa materiaalit-sivuille

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista