Avainsana-arkisto: Järjestelyt

Opinnäyteyhteistyötä toimintaterapeuttien kanssa

Toimintaterapia paremman arjen mahdollistajana?

Homepakolaiset ry on tehnyt opinnäyteyhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa muutaman vuoden ajan. Työ on ollut vuorovaikutteista: yhdistys saa tietoa siitä, millaisin erilaisin menetelmin sisäilmasairaiden tilannetta voidaan tukea, ja opiskelijat puolestaan ovat päässeet esimerkiksi haastattelemaan sisäilmasairastuneita ja muutenkin saaneet tietoa sairastuneiden arjen solmukohdista. Lisäksi opiskelijat tutustuvat aiheeseen, josta on hyötyä heille valmistumisen jälkeen työelämässä. Samalla tuotetaan tietoa, jolla autetaan sisäilmasairaita ja heitä kohtaavia.

Keväällä 2018 valmistui Metropolia ammattikorkeakoulusta toimintaterapian opinnäytetyö Sisäilmasta sairastuneen arvokas arki. Työssä kolme toimintaterapeutiksi opiskelevaa tutki, miten sisäilmasta sairastuminen vaikuttaa työ- ja opiskeluikäisten sairastuneiden arkeen. Syksyllä 2018 valmistui samaisesta oppiaineesta opinnäyte, OSA- ja COPM-itsearviointimenetelmien soveltuvuus sisäilmasta sairastuneille, jossa selvitettiin itsearviointimenetelmien soveltuvuutta sisäilmasta sairastuneille. Itsearviointimenetelmissä sisäilmasairaat itse kuvaavat kohtaamiaan haasteita ja avuntarvetta.

Toimintaterapia ei ole kovin käytettyä sisäilmasairaiden arjen parantamisessa. Sisäilmasairaan arvokas arki -tutkimuksessa ilmeni, että vain yksi sadasta haasteltavasta oli kohdannut toimintaterapeutin omalla hoitopolullaan. Toimintaterapialla tähdätään asiakkaan parempaan arkeen. Toimintaterapiassa voidaan esimerkiksi huomioida yksilön haasteet toimintakyvyn eri osa-alueilla ja räätälöidä juuri hänelle sopiva kuntoutuspolku, ja samalla voidaan huomioida asiakkaan voimavarat ja tukea niitä. Toimintaterapian vahvuus on ihmisen arjen ymmärtämisessä ja siinä auttamisessa: yhdessä asiakkaan kanssa etsitään ratkaisuja parempaan arkeen. Toimintaterapialla voisi olla paljon annettavaa sisäilmasta sairastuneiden tilanteeseen.

Sisäilmasairaan arvokas arki

Sisäilmasairaan arvokas arki -tutkimuksessa tehtiin ensin muutama koehaastattelu, joiden pohjalta suunniteltiin kyselylomake. Vastaajat varsinaiseen kyselytutkimukseen haettiin verkossa toimivasta HOME Sweet HOME -vertaisryhmästä. Tutkijoiden yllätykseksi tarvittava määrä vastaajia saatiin kokoon nopeasti – muutamassa tunnissa kyselyn täytti sata vastaajaa. Vastaajien saamisen helppous kertonee siitä, että sairastuneet haluavat auttaa tiedon kerryttämisessä ja ratkaisujen kehittämisessä. Ehkä taustalla on halu auttaa muita ja toive, että muut pääsisivät vähemmällä.

Tutkimuksesta selviää, että sisäilmasairaus vaikuttaa ihmiseen kaikilla elämän osa-alueilla ja että vaikutus elämään on sitä kriittisempi ja monimuotoisempi, mitä pidemmälle tilanne on ehtinyt edetä.

Tämä on arvokasta tietoa pohdittaessa sisäilmasairaan kuntoutusta, ja se on syytä ottaa huomioon kuntoutuspolkuja suunniteltaessa. Olisi hienoa, jos tilanteisiin pystyttäisiin tulevaisuudessa reagoimaan nykyistä nopeammin, eikä sairaus etenisi vaikeimpaan vaiheeseen avunsaannin hankaluuden vuoksi. Aineistossa korostui vastaajien tyytymättömyys sosiaali- ja terveyspalveluilta saatuun apuun ja tukeen. Toivottavasti tähän tulee muutos tulevaisuudessa.

Oli myös ilo havaita, että lähes kaikki haastateltavat osasivat luokitella itsensä johonkin sisäilmaan liittyvän oireilun kolmesta vakavuusasteesta. Astekuvaukset julkaistiin keväällä 2017, eli vajaa vuosi ennen aineiston keruuta. Kuvaamalla sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen vaiheita pystytään tarjoamaan parempaa ja kohdistetumpaa apua. On eri asia auttaa lievästi oireilevaa kuin työkyvytöntä, kunkin sairastuneen tilanteeseen kohdennettu apu tuottaa paremman tuloksen. Kaikkia kuitenkin voidaan auttaa.

Itsearviointimenetelmät sisäilmasairaan toimintakykyä arvioidessa

Itsearviointimenetelmillä asiakas saa oman äänensä kuuluville. Itsearvioinnilla voidaan myös järjestää seurantaa siitä, miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet arkeen ja toimintakykyyn.

Syksyllä valmistuneessa opinnäytetyössä selvitettiin OSA- ja COPM -itsearviointimenetelmien soveltuvuutta sisäilmasta sairastuneille kymmenellä koehenkilöllä. Osallistujat kokivat näiden menetelmien soveltuvan heille ajankohtaisten, sisäilma-asioihin liittyvien haasteiden kuvaamiseen.

Tällaisille menetelmille on suuri tarve, ja niitä kannattaa näiden tulosten perusteella ehdottomasti tutkia lisää, jotta sisäilmasta sairastuneiden kuntoutuksen avuksi saadaan toimivia työkaluja.

Työssä havaittiin, että on tärkeää muistaa itsearvioinnin oikea-aikaisuus, sillä sisäilmasairaan toimintakyky vaihtelee jatkuvasti. Opiskelijat ovat tehneet tuloksista johtopäätöksen, että arvioitaessa sisäilmasta sairastuneen henkilön toiminnallisuutta ja toimintakykyä ympäristön merkitys korostuu paljon.

Miten tästä eteenpäin?

Molemmissa opinnäytteissä on pohdittu jatkotutkimuskysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia. Työt antavat pohjan tuleville toimintaterapeuttiopiskelijoille jatkaa aiheen parissa. Ne antavat myös sairastuneille ja heitä työssään kohtaaville tietoa siitä, millaisia sisäilmasairaan arki ja sen haasteet ovat ja mihin tekijöihin kannattaa kiinnittää huomiota pohdittaessa arjen sujuvuutta.

Oppilaitosyhteistyö jatkuu jatkossakin, sillä teemassa on paljon tietoaukkoja, jotka odottavat täyttymistä.

Karoliina Kähö
Suunnittelija
Homepakolaiset ry

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Maailmanympärimatka sisäilma-uutisiin

Ovatko ”homekoulut” vain suomalainen ilmiö? Miten sisäilmaongelmiin muualla suhtaudutaan?

Teimme Googlella maailmanympärimatkan kuuden maan uutisiin valiten kohteiksi useita kieli- ja kulttuurialueita. Rajasimme haun koulujen sisäilmaongelmiin, mukana on myös muutamia päiväkoteja. Alla poimintoja uutisista Saksan, Italian, Ranskan, Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ruotsin valtakunnallisista ja paikallisista medioista.

Sisäilmakysymykset ovat selvästi kansainvälinen ongelma. Kyse ei ole pelkästään homeongelmista, vaan ajallemme tyypillisistä ympäristöterveyskysymyksistä, paikallisin erityispiirtein.

Koulujen sisäilman laatuun ovat vaikuttaneet ainakin koulurakennusten ylläpidon ja korjausten laiminlyönnit, uudentyyppiset rakentamistavat ja rakennusmateriaalit sekä koulurakennusten rakentaminen myrkyllisille maa-alueille. Monessa muussakin maassa kärvistellään 60–70 -luvuilla rakennetun koulukannan rapistumisen kanssa, jonka korjaaminen vaatii merkittäviä taloudellisia investointeja. Kaikkialla vanhemmat toivovat lapsilleen terveellisiä opiskeluolosuhteita, barrikadeillekin on lähdetty monessa maassa.

Tällaisia uutisia aiheesta löysimme.

Saksa

Koulujen homeongelmat ja muut sisäilmaterveyteen liittyvät kysymykset puhuttavat Saksassa kautta maan.

Saksan kouluista on löytynyt vakavia puutteita, kattovuotoja, mikrobeja ja muita haitallisia yhdisteitä. Hiilidioksidipitoisuus on tutkimusten mukaan koululuokissa liian korkea eikä ilmanvaihto ole jatkuvasti päällä. Korjausvelkaa on arvioiden mukaan 34 miljardia euroa, mutta kaikki osavaltiot eivät ole näissä laskelmissa mukana. Elokuussa 2017 julkaistun artikkelin mukaan Saksassa on päätetty miljardien eurojen arvoisesta koulujen saneerausohjelmasta. Näin suurta investointia kouluihin ei ole tehty kymmeneen vuoteen. Aiheesta ovat uutisoineet Das Erste ja Der Spiegel:

Das Erste (julkisesti rahoitettu TV-kanava), lokakuu 2017: Vaarallisia epäpuhtauksia koulussa
(Gefährliche Schadstoffe in der Schule)

Der Spiegel (suuri aikakauslehti), elokuu 2017: Liittohallitus ja osavaltiot päättivät koulujen saneerausohjelmasta.
(Bund und Länder beschließen Sanierungsprogramm für Schulen)

*****

Augsburgissa oppilaat ovat aktivoituneet sisäilmaongelmien vuoksi. Erään koulun 2 500 oppilaasta järjesti mielenosoituksen, koska koulutilat eivät ole enää käyttökunnossa vuotavan katon vuoksi, eikä opetusta pystytä kaikissa luokissa järjestämään. Paikallislehden uutisointia aiheesta:

Augsburger Allgemeine (paikallislehti), maaliskuu 2018: Augsburgin suurin koulu on kriisitilassa.
(Augsburgs größte Schule ist ein Sanierungsfall)

Augsburger Allgemeine (paikallislehti), syyskuu 2017: Kuinka sairaita saksalaiskoulut ovat?
(Wie marode sind deutsche Schulen?)

*****

Kasselissa puolestaan järjestettiin koululakko parempien olosuhteiden, muun muassa puhtaiden koulujen puolesta. Lakkoon osallistui useita kouluja, jotka vaativat lisää rahaa koulutukseen:

Der Spiegel (suuri aikakausilehti) , Joulukuu 2017: Kasselissa lakkoillaan homeen vuoksi.
(Marode Schulgebäude in Kassel Schüler streiken wegen Schimmel)

*****

Leipzigissa osa vanhemmista ei haluaisi päästää lapsiaan kouluun, sillä koulun kellarista löydettiin hometta ja koko kerros poistettiin käytöstä. Silti koulun muut tilat pidettiin edelleen käytössä. Uutinen aiheesta:

Leipziger Volkszeitung (paikallislehti), joulukuu 2017: Homeita ja byrokratiaa – taistelu peruskoulun märästä kellarista.

*****

Geldernissä erään koulun rehtori teki valituksen homeesta. Ensiavuksi luokkien ikkunat päätettiin pitää auki. Tilanne oli rehtorin mukaan niin katastrofaalinen, että hän kutsui lehdistön paikalle. Tämän jälkeen kaupunki alkoi selvittää ongelmaa. Artikkeli ja videouutinen tapauksesta:

WDR (läntisen Saksan julkisen palvelun televisiokanava), lokakuu 2017: Gerdernin sairas koulu.
(Marode Schule Geldern) (linkki ei enää toimi)
Video aiheesta, elokuu 2018: Tältäkö koulujemme pitää näyttää?
(Sollten so unsere Schulen aussehen?)

BERLIININ ALUE

Useat Berliinin koulut ovat järkyttävässä kunnossa. WC:t haisevat, rappaukset murenevat ja luokkia on suljettu. Useissa kouluissa on todettu vakavia homeongelmia ja ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään.

Yksi ongelmien aiheuttajista on pohjavesi, joka on näillä alueilla usein kellarikerrosta ylempänä. Lisäksi pohjaveden pinta on noussut vuodesta 1989 metrin. Erään koulun pohjakerroksen kaikista tiloista löytyi homeitiöitä, jolloin koko kerros suljettiin. Myös koulun katto on vuotanut ja homeongelmia todettiin muuallakin rakennuksessa. Mitä enemmän koulua tutkittiin, sitä enemmän ongelmia löytyi, joten koulun oppilaat siirrettiin muualle opiskelemaan. Berliiniläiskoulujen tilanteesta on uutisoitu useissa medioissa:

Berliner Zeitung (paikallislehti), joulukuu 2017: Homeen valtaama koulu Weddingissä vaatii perusteellisen korjauksen.
(Massiver Schimmelbefall Schule im Wedding muss grundsaniert werden)

Tagespiegel (suuri päivälehti), helmikuu 2018: Gesundbrunnenin homeisen peruskoulun oppilaat evakuoitiin.
(Verschimmelte Grundschule in Gesundbrunnen wird geräumt)

Deutschlandradio (radiokanava), helmikuu 2018: Lemuava koulu.
(”Es stinkt einfach aus den Rohren“)

BZ (paikallislehti), tammikuu 2018: Homeongelma Berliinin Mittessä.
(Berlin-Mitte hat ein Schimmel-Problem)

Italia

Myös Italiassa sisäilmaltaan epäkelvoista rakennuksista on keskusteltu mediassa. Italialaisvanhemmat ovat huolestuneet lastensa vakavistakin oireista ja vaativat viranomaisilta toimenpiteitä. Kouluissa esiintyy esimerkiksi päänsärkyä, astmaa ja kuumeilua. Vanhemmat vaativat viranomaisilta toimenpiteitä ja terveellisempiä tiloja.

*****

Asbestiremontin jälkeen koulussa ilmeni vakavia homeongelmia. Koululaiset oireilevat ja vanhemmat vaativat toimenpiteitä. Väistötiloja ei ole vielä löytynyt.

La Stampa (Torinossa ilmestyvä suuri sanomalehti), lokakuu 2015: Hometta ja kosteutta luokassa, näin lapsemme sairastuvat.
(Muffa e umidità in classe, cosi i nostril figli si ammalano.)

*****

Päiväkodissa on vakavia homeongelmia. Osa vanhemmista ei halua jättää lastaan homeiseen päiväkotiin ja on uhannut jättää hoitomaksut maksamatta:

La Nuova Venezia (paikallislehti), joulukuu 2017: Jos korjauksia ei aloiteta, otamme lapset pois päiväkodista.
(Se non iniziano i lavori, ritiriamo I bambini)

*****

Uusi kauan odotettu koulu onkin vakavien kosteusvaurioiden pilaama. Kaksi luokkaa on jo suljettu, lisätoimenpiteitä odotellaan:

Il resto Del Carlino (paikallislehti), lokakuu 2015: Vasta avatun alakoulun seinät ovat jo homeen peitossa.
(Le elementari appena inaugurate hanno già la muffa alle pareti)

*****

Mantovassa koulu suljettiin myrkyllisen ilman vuoksi. Vanhemmat ovat epäilleet ongelmien aiheuttajaksi myrkyllisiä jätteitä, joiden käsittelyyn liittyvät ongelmat ovat Italiassa yleisiä. Viranomaiset eivät artikkelin mukaan ole vahvistaneet jäteongelmaa koulun sulkemisen syyksi. Aiheesta paikallisessa mediassa:

Gazzetta di Mantova (paikallislehti), lokakuu 2016: Kouluja suljettu Montechiarissa myrkyllisen ilman vuoksi. Vastaavat ongelmat huolettavat myös Castiglionessa.
(Scuole chiuse a Montichiari per l’aria tossica. Preoccupazioni a Castiglione)

*****

Teknisten ja rakennusalojen ammattilehti Ediltecnicossa ilmestyneessä artikkelissa kuvataan italialaisten koulujen eri tyyppisiä sisäilmaongelmia ja niiden seurauksia muutamien kansainvälisten selvitysten ja raporttien perusteella.
Italiassa on astunut v. 2015 voimaan ”La Buona Scuola” -lakikokonaisuus (”Hyvä koulu”), jossa muiden toimien lisäksi on myös lisätty resursseja mm. uusien koulurakennusten rakentamiseen. Artikkelin mukaan rakennusten sisäilma-asiat eivät kuitenkaan painotu tässä tarpeeksi. Kehitystarpeina mainitaan mm. ilmanvaihtoon ja rakennusten ylläpitoon liittyvät määräykset. EU:n ympäristömerkityt rakennustuotteet tuodaan esiin yhtenä ratkaisujen osana.

Ediltecnico (ammattilehti), lokakuu 2016: Italialaisten koulujen sisäilmaongelmat: mitä ne ovat ja mitä niistä seuraa?
(Inquinamento indoor nelle scuole italiane: cos’è e cosa comporta)

Ranska

Ranskassa vanhemmat ovat nousseet joukolla protestoimaan koulujen terveyshaittojen vuoksi. Kouluissa on monentyyppisiä sisäilmahaittoja. Monet koulut ovat hyvin rapistuneessa kunnossa.

Ranskassa on myös ilmennyt, että yli 2000 koulua on rakennettu myrkyllisille maille vanhojen kaatopaikkojen tai myrkyllisten jätteiden dumppauspaikkojen päälle, mistä terveyshaittoja aiheuttavia päästöjä kulkeutuu sisäilmaan. Lisäksi kouluja sijaitsee tehtaiden lähistöllä; videolla mm. tehtaan omistaja kertoo, että kouluja ei ylipäänsä olisi saanut rakentaa niin lähelle raskasmetalleja käsittelevää laitosta. Joitakin kouluja on jo siirretty väistötiloihin. Alla syksyn 2017 tilannetta kuvaavalla videolla vanhemmat protestoivat ”myrkkykouluja” vastaan.

France-tv (Ranskan julkinen yleisradioyhtiö), tammikuu 2018: Erikoislähetys myrkytetyistä kouluistamme.
(A Montreuil, Vincennes, Marseille… ”Envoyé spécial” enquête sur nos écoles empoisonnées)

*****

Moni ranskalaiskoulu on niin huonossa kunnossa, että korjaukset ovat välttämättömiä. Asian kuntoon saattamiseksi on käynnistetty useiden ministeriöiden yhteishanke.
Varsinkin monien kaupunkien lähiökouluissa tilanne on huono. Nämä koulut on yleensä rakennettu 60- ja 70 -luvuilla.
Ministeri vieraili Marseillessa mediahuomion kohteena olleessa koulussa. Koulun ikkunoita oli rikki, rakennuksessa oli rottia, hometta ja asbestia, eivätkä vessatkaan vetäneet.
Kunnissa, joille ongelman ratkaisu kuuluisi, ei ole taloudellisia resursseja ratkoa rakennusten tilannetta. Valtio on budjetoinut julkisten rakennusten korjaustöihin miljardi euroa vuosille 2017-2020: liikuntatilat, teatterit ja koulut ovat ensisijaisia kohteita. Aihetta on seurannut Le Parisien:

Le Parisien (suuri sanomalehti), marraskuu 2016: Kaikki Ranskan koulut ovat huonossa kunnossa, nyt riittää.
(Ecoles délabrées, ça suffit)

*****

Lomien aikana Pariisilaislähiön koulussa oli tehty ”homepuhdistuksia”, mutta homekasvustot tulivat kuitenkin pian takaisin. Vanhemmat kritisoivat korjauksia kosmeettisiksi ja ovat kirjoittaneet adressin. Kaksi koulun oppilaista on saanut selvän homeallergian, mutta kaikki muutkin ”allergiaan taipuvaiset” lapset kärsivät jutun mukaan koulussa. Vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä alueen terveysviranomaisiin, kunnanvaltuutettu vetoaa kaupungin johtoon ongelman syyn selvittämiseksi. Hän sanoo olevansa hyvin huolestunut siitä, että alueella on jo 20 koulua, joiden kunto on täysin katastrofaalinen. Syynä tähän on hänen mukaansa 40 vuotta jatkunut rakennusten ylläpidon laiminlyönti ja se, että korjaustöitä on hankittu asiantuntijoiden sijaan halvimmilta tarjoajilta. Ensiapuna artikkelin keskiössä olleeseen kouluun on tulossa koneellinen ilmanvaihto, mutta perusteellisempiin korjaustöihin vaadittavia varoja ei löydy kohteeseen ennen vuosia 2019-2020. Vanhemmat pitävät ongelmia vakavina, kansanterveysmittaluokan ongelmana. Lähde:

Le Parisien (suuri sanomalehti), maaliskuu 2016: Palaiseaussa vanhemmat vaativat homeongelmien korjaamista
(A Palaiseau, des parents mobilisés contre les moisissures à l’école)

*****

Vanhemmat taistelevat lastensa oppimisolosuhteista koulussa, joka on muuttumassa raunioiksi: rottia, hometta, kosteutta, hajoavia seiniä ja rikkinäinen katto, äänieristeet putoilleet yläpohjasta ja sähköjohtoja roikkuu avoimesti sisätiloissa.
Alueen kunnanvaltuutettu rauhoittelee: ”katto on nyt korjattu”. Vanhemmat kuitenkin pitävät koulua vaarallisena ja aikovat itse mennä protestiksi istumaan kouluun, kun sen ovet taas avataan. Aiheesta ilmaisjakelulehdessä:

20 Minutes
(useissa kaupungeissa ilmestyvä ilmaisjakelulehti), tammikuu 2016: Rottia ja hometta, vanhemmat liikkeellä raunioituvan koulun takia.
(Paris: Rats, moisissure… Des parents d’élèves mobilisés pour leur école qui «tombe en ruine»)

Koulun tilanteesta on uutisoinut myös radioasema europe 1.

*****

Paikallislehti kertoo koulusta, jossa vanhemmat ovat pyytäneet homeisten luokkien korjaamista kolmen vuoden ajan. Luokkia on maalattu, mutta nyt vasta korjataan kattoa ja lisätään eristeitä:

Paris Normandie (paikallislehti), elokuu 2015: Rouenissa koulu taistelee hometta vastaan.
(À Rouen, l’école Pépinières-Saint-Julien lutte contre les moisissures)

*****

Koululaiset istuvat homeelta haisevissa luokissa talvitakeissa sisälämpötilojen laskiessa 10-12 asteeseen, vesijärjestelmän korjausta on odotettu jo puoli vuotta, koululaisten käytössä ei ole WC-paperia. Lapset haisevat homeelle, kun tulevat koulusta kotiin. Jutussa on haastateltu koulun kunnosta huolestuneita vanhempia:

Ouest France (paikallislehti), helmikuu 2016: Hometta ja kylmää, jo riittää huonokuntoiset koulut.
(Marseille. Du moisi et du froid: le ras-le-bol des écoles)

*****

Narbonnessa päiväkodissa on ollut useita vesivahinkoja, hometta kasvaa kaikkialla, osa tiloista  on jo suljettu. Vanhemmat raportoivat infektioista, ihottumista ja anafylaksiasta. Kaupunginjohtaja on tullut tapaamaan vanhempia. Hän korostaa, että korjauksia tehdään, mutta tilanne ei ole vaarallinen:

L’independant (paikallislehti), marraskuu 2017: Narbonnelaisvanhemmat kertovat koulun terveyshaitoista.
(École Marie-Curie de Narbonne : des parents dénoncent « l’insalubrité »)

Yhdysvallat

Myös Yhdysvalloissa vanhemmat ovat huolissaan lastensa terveydestä ja vaativat lapsilleen turvallista ja terveellistä oppimisympäristöä. Useissa kouluissa on löytynyt kosteusvaurioita, mikrobeja, asbestia ja muita haitallisia yhdisteitä, jotka aiheuttavat terveyshaittaa ja vaikeuttavat oppimista. Viestintä on ollut usein puutteellista ja vanhemmat ovat kokeneet, että ongelmia salataan. Huom: Osa tekstin linkeistä on luettavissa vain EU:n ulkopuolelta tai VPN-yhteydellä.

*****

CNN:n artikkelin mukaan New Yorkissa ja Bostonissa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin viitteitä astman ja rakennuksen sisäilmaongelmien yhteydestä. Arvioiden mukaan kolmasosassa yhdysvaltalaisia kouluja on home-, pöly- ja sisäilmaongelmia. Artikkelissa kerrotaan lisäksi, että koulujen rahoitusta on viime vuosina leikattu, joten rahaa korjauksiin ja rakennusten ylläpitoon ei ole ollut, mikä on osaltaan aiheuttanut sisäilmaongelmia.

Koulujen sisäilma aiheuttaa monenlaisia oireita sekä oppilaille että opettajille. Jutussa esiintyvä connecticutilainen 9-vuotias poika sairasteli kouluvuoden aikana jatkuvasti, hänellä oli yskää, infektioita ja päänsärkyä. Tutkimuksissa todettiin, että koulusta löytyi hometta, ja homeiden poistoon päätettiin käyttää 16 000 dollaria. Koululautakunta harkitsi koulun sulkemista korjatakseen vuotavan katon ja tehdäkseen muita korjauksia. Pojan vanhemmat eivät halunneet riskeerata poikansa terveyttä ja päättivät ottaa tämän kotiopetukseen. Artikkelissa haastateltiin myös opettajaa, joka sairastui sittemmin puretussa koulussa. Lisäksi artikkelin liitteenä on video, jolla lastensa kouluympäristöön liittyvistä oireista huolestuneiden vanhempien huolille löytyi selityksenä kouluympäristöstä löytyvä toksinen TCI.

CNN (kaupallinen kaapelitelevisioyhtiö), tammikuu 2012: Sairastuttavatko koulut lapsemme?
(Are schools making kids sick)

*****

Useissa Philadelphian kouluissa on ympäristöhaittoja, jotka vaarantavat oppilaiden terveyden. Vuonna 2017 yhdestä alueen kouluista löytyi näkyvää hometta ja oppilaat oireilivat, minkä johdosta vanhemmat eivät päästäneet lapsiaan kouluun. Tämän jälkeen kaikki alueen koulut suljettiin väliaikaisesti oppilaiden vanhempien vaatiessa sisäilmatutkimuksia.
Toimittajat ryhtyivät tutkimaan alueen koulujen sisäilmaongelmia ja päättivät teettää kouluissa riippumattomia testejä. Kouluista löytyi vaarallisen korkeita määriä asbestikuituja, jotka ovat peräisin murenevista putkieristeistä, rappeutuneista lattialaatoista ja huonokuntoisista katoista. Lisäksi testeissä löytyi homeitiöitä ja vaarallisia määriä lyijypölyä ikkunalaudoilta, lattioilta ja pöytätasoilta.
Viranomaiset kyseenalaistivat tutkimusmenetelmät, mutta myönsivät, että alueella on useita vanhoja kouluja ja että kouluille osoitetut määrärahat ovat liian pienet.

The Inquirer, Philly.com (paikallislehti), toukokuu 2018: Vaara! Kouluun omalla vastuulla.
(Danger: Learn at your own risk)

NBC:n paikalliskanava, Lokakuu 2017: Monroen pikkukaupungin kaikki koulut suljettiin, kun hometta löytyi alakoulusta.
(All Monroe Township Schools Closed for Air Quality Testing After Mold is Found in Elementary School)

*****

Charlottessa erään koulun vanhemmat saivat käsiinsä koulusta otettuja kuvia, joissa näkyi hometta. He vaativat kouluun tutkimuksia, koska lapset oireilivat. Ensimmäisellä tutkimuskierroksella ei löydetty mitään, mutta tutkimukset uusittiin vanhempien vaatimuksesta. Tutkimuksissa vain yhdessä kahdestatoista luokasta löytyi hometta, mutta vanhemmat kritisoivat koulun käyttämiä menetelmiä ja ennen näytteidenottoa tehtyjä siivouksia. Tutkimuksia jatketaan ja keskustelu käy vilkkaana. Osa vanhemmista on uhannut ottaa lapsensa pois koulusta.

Toisen koulun vanhemmat olivat huolissaan lastensa koulun sisäilmasta, sillä he uskoivat koulun tekevän lapset sairaiksi. Vanhemmat ottivat yhteyttä televisioon ja lähettivät koulusta kuvia, joissa näkyy hometta. Vanhemmat epäilivät koulun salaavan ongelmia.

WCNC (paikallis-TV), tammikuu 2018: Huoli homeesta kasvaa etelä-Charlotten yläkoulussa
(Concerns growing over mold in south Charlotte high school)

WSOC-TV (paikallis-TV), tammikuu 2018: Koulupiirin superintendentti puhuu homeongelmista
(CMS superintendent addresses mold issue at school)

*****

Wilmingonissa yhdestä alueen koulusta löytyi hometta, mutta ongelmaa vähäteltiin eikä tiedotusta hoidettu hyvin. Lopulta ongelma kuitenkin korjattiin. Myös alueen muiden koulujen opettajat alkoivat ilmoittaa oireistaan. Koululautakunnan puheenjohtaja vaati tutkimuksia kaikkiin alueen kouluihin. Koulupiiri kuitenkin vähätteli ongelmia, sillä toimitilavastaavaan mukaan ”homeita on kaikkialla”. Jutussa haastateltiin myös koulusta terveysongelmien vuoksi eläkkeelle jäänyttä henkilöä.

Delaware Online (paikallislehti), lokakuu 2016: Pulaskin koulusta löydetty home herätti huolen koko piirikunnan alueella
(Mold at Pulaski raises district-wide concerns)

*****

Manchesterissa erään koulun kellarista ja muutamista luokista löytyi hometta. Oppilaiden vanhemmat olivat raivoissaan, kun asiasta ei tiedotettu heille riittävän laajasti ja lapset olivat ehtineet altistua ja saada oireita. Vanhemmat menettivät luottamuksensa virkamiehiin.

Central Maine, Kennebec Journal & Morning Sentinel (paikallislehti), tammikuu 2017: Vanhemmat raivoissaan, Manchesterin koulun homeongelmien hoito kyseenalaista.
(Parents express outrage, concern over Manchester school’s handling of mold problem)

*****

Glenwoodissa puhuttaa puutteellinen viestintä. Erään koulun luokasta löytyi hometta, ja luokka sekä irtaimisto puhdistettiin viikonlopun aikana. Vanhemmat olivat vaatineet kattotiilien vaihtoa koko kouluun, mutta vain homeisiksi todetut tiilet vaihdettiin. Oppilaat palasivat kouluun vain viisi päivää löydöksen jälkeen, mutta vanhemmat olivat edelleen huolissaan, onko koulu lapsille turvallinen.
Koulun tiedotustilaisuudessa vanhemmat esittivät tiukkoja kysymyksiä koulun turvallisuudesta ja kertoivat lastensa oireilusta. Selvisi, että homeongelma oli todettu kolme vuotta ennen kuin siitä tiedotettiin vanhemmille. Piirikunnan mukaan kyse oli kuitenkin koulun ylläpito-ongelmasta eikä terveysongelmasta, eikä asiasta siksi tiedotettu aiemmin.

WMAR-2 News (paikallis-TV), 2015: Huoli homeongelmista ei väistynyt, vaikka oppilaat ovat palanneet luokkaan.
(Mold concern remains for Glenwood parents as students head back to class)

WMAR-2 News (paikallis-TV), 2015: Vanhemmat pommittivat viranomaisia kysymyksillä koulun homeesta, silti kysymyksiä jäi vastaamatta.
(Parents grill school system about mold, leave with some questions unanswered)

*****

New Jerseyssä päivää ennen koulun alkua eräästä alakoulusta löydettiin hometta. Koulu päätettiin sulkea ja oppilaat siirtää muualle opiskelemaan. Myös monet muut alueen koulut ovat samassa tilanteessa.

North Jersey (paikallinen uutiskanava), syyskuu 2018: Home sulkee Paramuksen alakoulun
(Mold shuts down Paramus elementary school)

Venäjä

Löysimme joitakin koulujen sisäilmaongelmista kertovia uutisia myös Venäjältä.

Novosibirskin alueella sijaitsevassa koulussa lapset ovat sairastelleet paljon. Koulussa on mitattu korkeita mikrobipitoisuuksia, ja korjauksiakin on tehty. Esimerkiksi puulattiaa korjattiin, mutta uusikin lattia on nyt paljastunut homeiseksi. Prosessi jatkuu. Uutinen aiheesta:

Taiga-info (paikallislehti), helmikuu 2018:  Vanhemmat valittivat koulussa olevasta homeesta ja halkeamista koulussa Novosibirskin lähellä.
(Родители пожаловались на плесень и трещины в школе под Новосибирском)

*****

Kirovin alueella juhlittiin vuonna 2014 vakavien homeongelmien vaivaaman koulun uudelleenavaamista. Muutama vuosi tämän jälkeen oppilaat alkoivat valittaa sairastelusta koulussa. Vanhemmilla, terveydenhuollolla ja viranomaisilla on eriäviä näkemyksiä siitä, onko esimerkiksi liikuntasalin näkyvä home terveyshaitta. Korjaukset tehnyt yritys on mennyt konkurssiin, eikä takuukorjauksia voida tehdä. Lähde:

Portal Pro-Gorod (paikallislehti), helmikuu 2016: Remontoidussa koulussa numero 28 on hometta seinillä.
(В отремонтированном здании 28 школы на стенах выступила плесень.)

*****

Smolenskilainen peruskoulu on monin paikoin näkyvän homeen peitossa. Vanhemmat ovat käyneet itse remontoimassa homeista koulua, kun eivät halunneet sitä suljettavan, sillä vaihtoehtoisista opiskelutiloista ei ole tietoa. Aiheesta kirjoitti:

Smolenskaja Narodnaja Gazeta (paikallislehti), tammikuu 2018: Lapset tukehtuvat homeesta smolenskilaisessa koulussa Zadneproven esikaupungissa.
Дети задыхаются от плесени в смоленской школе в Заднепровье

Ruotsi

Naapurimaamme Ruotsin monissa kouluissa on sisäilmaongelmia, ja vanhemmat ovat huolissaan lastensa terveydestä. Useissa tapauksissa ongelmat johtuvat kiinteistöjen huonosta hoidosta ja korjausten lykkäämisestä. Monet oireilijat ovat kokeneet vähättelyä eikä heidän oireitaan ole aina otettu tosissaan.

*****

TV4:n uutiset kertovat, että koulujen kosteus- ja homeongelmia ei ole vieläkään ratkaistu monissa osissa maata eikä ongelmien ratkaisemiseksi ole vielä riittävästi tietoa.

Ruotsissa 36 % asunnoista ja 40 % päiväkodeista ja kouluista on kosteusvaurioita. Mikrobiologin ja homeeseen erikoistuneen tutkijan Erica Bloomin mukaan Ruotsissa on kansalliset toimintaohjeet, ja tavoitteena on, että maassa ei olisi enää vuonna 2020 sairaita taloja. Tämä ei kuitenkaan Bloomin mukaan toteudu, sillä ongelma on valtava. Arvioiden mukaan 1,4 miljoonaa ruotsalaista oleskelee tällä hetkellä kosteus- ja homevaurioituneissa tiloissa. Tutkijan mukaan ongelmien korjaaminen maksaisi 250–350 miljardia Ruotsin kruunua. Bloomin mukaan luvut eivät vielä sisällä ilmasto-olosuhteiden muuttumisen vaatimia toimenpiteitä, sillä kosteusseikat tulisi tulevaisuudessa huomioida rakentamisessa entistä paremmin.

TV4 (Ruotsin katsotuin kaupallinen kanava), joulukuu 2017: Kouluista löytynyt home jätetään huomiotta
(Mögel på skolor ignoreras)

TV4 (Ruotsin katsotuin kaupallinen kanava), maaliskuu 2018: Miljoonat ruotsalaiset asuvat taloissa, joissa on kosteus- ja homeongelmia
(Miljoner svenskar bor i hus med fukt- och mögelproblem)

*****

Boråsissa kunta tutki vasta työympäristöviraston vaatimuksen jälkeen, miksi lapset sairastuvat koulussa. Virasto vaati lapsille lääkärintutkimusta, sillä he ovat altistuneet huonolle ilmalle pitkään. Osa lapsista oli jo lähetetty runsaiden oireiden vuoksi lisätutkimuksiin. Lapsilla ja opettajilla on ollut koulussa muun muassa päänsärkyä ja silmäoireita, ja monet opettajat ovat joutuneet vaihtamaan työpaikkaa. Kuntaa uhkaa miljoonan kruunun sakko ja koulun sulkeminen, jos kosteus- ja homeongelmaa ei korjata.

Borås Tidning (paikallislehti), toukokuu 2012: Kouluympäristö sairastuttaa oppilaat
(Eleverna blir sjuka av skolmiljön)

*****

Svegissä Lapset opiskelevat edelleen koulussa, vaikka osa koulusta on poistettu käytöstä kosteusvaurioiden löytymisen ja tutkimusten aloittamisen vuoksi. Lapset kärsivät koulussa muun muassa päänsärystä ja ihottumasta ja he olivat huonovointisia.

SVT (Ruotsin yleisradioyhtiö), tammikuu 2017: Koulu alkoi Svegissä kosteusongelmista huolimatta
(Skolstart trots fuktskador i Sveg)

SVT (Ruotsin yleisradioyhtiö), tammikuu 2017: Koulussa epäillään hometta – ”Minulla on pää kipeä”
(Misstänkt mögel på skola – ”Jag har haft ont i huvudet”)

*****

Nyköpingin eräästä koulusta löytyi muovimattojen alta homeita ja bakteereja. Muovimattojen vaihdon ajaksi ilmanvaihtojärjestelmään asennetaan ionisointilaite. Kiinteistöpäällikön mukaan vauriot eivät aiheuta koululaisille terveysongelmia, eivätkä kaikki edes reagoi koulussa. Pitkä altistus voi kiinteistöpäällikön mukaan aiheuttaa yliherkkyyttä, mutta sekin saattaa ajan myötä kadota.

Liiton työsuojeluvaltuutettu pyysi koulun sulkemista homeongelmien vuoksi. Työympäristövirasto avasi kuitenkin koulun 2 tunnin sulkemisen jälkeen. Lopulta kunta päätti ostaa 8 miljoonalla kruunulla parakit 14 luokalle koulun korjausten ajaksi.

SVT (Ruotsin yleisradio), joulukuu 2017: Lukion lattia homeessa – oppilaat siirretään parakkeihin
(Mögligt golv på Nyköpingsgymnasium – elever flyttas till baracker)

Södermanlands Nyheter (paikallinen uutissivusto), joulukuu 2017: Hometta ja bakteereita Tessinskolanissa
(Mögel och bakterier i Tessinskolan)

SVT (Ruotsin yleisradio), tammikuu 2018: Liitto vaati Nyköpingin Tessinskolanin sulkemista
(Facken krävde stängning av Tessinskolan i Nyköping)

SVT (Ruotsin yleisradio), tammikuu 2018: Homeongelmien seurauksena – nyt ostetaan moduulirakennukset
(Efter mögelproblemen – nu ska modulbyggnader köpas in)

*****

Skillingarydissä ympäristö- ja rakennuslautakunta vaatii, että koulun home- ja ilmanvaihto-ongelmat korjataan ennen koulunalkua, muuten koulua ei saa käyttää. Koulu oli tarkoitus purkaa huonon kunnon vuoksi uuden koulun valmistuttua, mutta nyt sitä oli kuitenkin ajateltu käyttää opetustarkoituksiin. Rakennuksessa on home- ja kosteusvaurioita, huono ilmanvaihto ja ilmiselvä haju. Kunnan mukaan koulun huono kunto oli yllätys.

Jönköpings-Posten (paikallislehti), kesäkuu 2017: Koulussa hometta ja huono ilmanvaihto
(Mögel och dålig ventilation på skola)

*****

Sundsvallin alueella on useita kouluja, joissa on homeongelmia, ja lapset ja opettajat kärsivät monista terveysongelmista. Ankarsvikin koulu suljettiin sen jälkeen, kun päätyösuojeluvaltuutettu oli esittänyt vaatimuksen sulkemisesta rehtorille, koska siellä oireiltiin monin tavoin. Opettajaliiton työsuojeluvaltuutetun mukaan ongelmat johtuvat siitä, että rahaa on säästetty koulujen kustannuksella, kosteusvaurioita ei oltu korjattu eikä ilmanvaihtokanavia huollettu kuten pitäisi. Myös muissa alueen kouluissa on vastaavia oireita ja ongelmia.

Kyrkskolanin rehtori sai niin vakavia keuhko-oireita, että jäi sairauslomalle, lapset sairastuivat ja lopulta koulu piti sulkea kokonaan.

Sundsvalls Tidning (paikallislehti), maaliskuu 2016: Useissa kouluissa epäillään hometta – Ankarsvikin koulu suljettu pääsiäislomaan saakka
(Mögel misstänks på flera skolor – Ankarsviks skola stängd till efter påsklovet)

*****

Skellefteåssa koulu oli tarkoitus remontoida vasta, kun uusi yläaste olisi valmis. Kosteus- ja homevaurioiden paljastuttua puolet koulusta päätettiin kuitenkin kunnostaa heti.

Norran (paikallislehti), lokakuu 2016: Kuvia remontista: kosteus ja home poistetaan Morö Backen koulusta
(Bilder från renoveringen: fukt och mögel ska bort från Morö Backeskolan)

*****

Kun Kromin eräästä koulusta löydettiin hometta, koulu evakuoitiin. Oppilaiden palattua kouluun rakennuksesta löydettiin uudelleen hometta. Työsuojeluvaltuutettu vaatii puhtaita ja toimivia väistötiloja ja että homeongelmasta on päästävä eroon.

SVT (Ruotsin yleisradioyhtiö), huhtikuu 2018: Koulujen homeongelmat esiin
(Slår larm om mögel i skola)

*****

Laholmissa eräässä koulussa 400 oppilasta vaatii korjauksia kurjassa kunnossa olevaan kouluun. Koulussa on kosteusvaurioita, katot vuotavat ja ilmanvaihto on huono. Erään opettajan mukaan sisäilman on todettu olevan kunnossa, vaikka koulussa haisee home. Koulun korjausta on suunniteltu pitkään, mutta se on aina päätetty siirtää eteenpäin.
Oppilaat toimittivat allekirjoitukset poliitikoille ja opettajat tukevat oppilaiden protestia.

Sveriges radio (Ruotsin yleisradioyhtiö), maaliskuu 2017: 400 oppilasta sai tarpeekseen surkeakuntoisesta koulusta
(400 elever har fått nog av sunkig skola)

Sveriges radio (Ruotsin yleisradioyhtiö), maaliskuu 2017: Opettaja tukee oppilaita: home haisee ja sataa sisään
(Lärare bakom protest: Luktar mögel och regnar in)

*****

Päätämme maapallomatkamme ruotsalaisen ammattiliiton lehden kertomukseen Lindköpingin epäonnisesta, mutta yhdessä haltuun otetusta korjausprosessista.

Lindköpingin Rydskolan on remontoitu kahteen kertaan. Ensimmäisessä remontissa keskityttiin tilaratkaisuihin sisäilman sijaan. Muutama viikko remontin jälkeen opettajat ja lapset alkoivat jälleen oireilla ja he olivat sairaina useammin kuin ennen remonttia. Tilanne oli epätoivoinen, osan oireilua ei uskottu ja monet halusivat vaihtaa koulua. Rehtorin koko työaika meni sisäilma-asioiden selvittämiseen.
Tämän jälkeen koulun johdosta, henkilökunnasta, vanhemmista ja kiinteistönomistajasta luotiin yhteistyöverkosto. Koulua tutkittiin lisää, otettiin materiaalinäytteitä, tutkittiin ilmanvaihtoa, avattiin upouudet lattiat ja työntekijöitä ja oppilaita pyydettiin täyttämään kyselylomakkeita.

Tutkimuksissa löytyi vanhoja kosteusvaurioita, hometta, liian märälle betonille liimatusta muovimatosta aiheutuneita kemikaalipäästöjä ja toimimaton, juuri uusittu ilmanvaihtojärjestelmä.

Koulun johto ja työsuojeluvaltuutettu vaativat koulun sulkemista. Oppilaat siirrettiin väistötiloihin, ja rakennus kunnostettiin.

Yhteiset kokoukset ja aktiivinen viestintä olivat avoimen prosessin tärkeitä osia. Lisäksi henkilökunta ja oppilaiden valtuutettu saivat nähdä konkreettisesti, miten korjauksia tehtiin. He näkivät muun muassa, kun vaurioituneet seinät purettiin.

Rydskolanin projektissa mukana olleiden rehtorin, ammattiliiton ja kunnan vinkit onnistumiseen:

  • Jos monet kärsivät samoista oireista ja useita on sairauslomalla, asia tulee ottaa tosissaan.
  • Tee vikailmoitus kiinteistönomistajlle.
  • Tee oirekyselyjä ja selvitä oireilijat. Käytä Örebro-mallia, jonka mukaan ihminen on paras mittari sisäilmaongelmissa.
  • Varmista, että oireilevat pääsevät lääkärin seurantaan.
  • Mikäli korjauksia täytyy tehdä, toimi avoimesti ja anna kaikkien osallistua keskusteluun.
  • Ei riitä, että kiinteistönomistajalle asetetaan vaatimuksia, kaikkien asiaankuuluvien tulisi tehdä yhteistyötä.
  • Vältä konflikteja ja varmista, että kaikilla mukana olevilla on sama tavoite: että kaikilla on hyvä olla koulussa.

Suntarbetsliv (ammattiliiton lehti), maaliskuu 2014: Homeista raikkaisiin tiloihin yhteistyöllä ja avoimuudella.
(Från mögel till friska klassrum i Linköping)

Lue lisää aiheesta:
Berliinissä keskusteltiin sisäilman kemikaaleista: Homepakolaiset ry:n kooste Indoor Air Toxicology -konferenssista.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Miten toimin, kun epäilen sisäilmaongelmaa?

Miten edetä sisäilmaepäilytilanteessa?

  • Mikäli epäilet sisäilmaongelmia jossakin tilassa, tulee asia ottaa puheeksi. Avoimuus on ensimmäinen askel ratkaisujen löytämiseksi.
  • Sisäilmaoireista tulee olla yhteydessä terveydenhuoltoon hoidon saamiseksi asian kirjaamiseksi.
  • Epäilys rakennuksen sisäilmaongelmista tulee esittää tiloista vastaavalla, kuten rakennuksen omistajalle, isännöitsijälle ja tarvittaessa terveystarkastajalle.

Vinkki:

Moni sisäilmasta oireileva on kertonut tekevänsä ”noin kahden viikon testin” eli olevansa poissa jonkin aikaa tilasta, jossa sairastuu. Helpottavatko oireet, kohentuuko vointi?

Mukana tällaisessa kokeilussa kannattaa pitää mahdollisimman vähän tavaraa ko. tilasta. Takaisin paluu paljastaa usein, tuleeko rakennuksen sisäilman suhteen ryhtyä toimenpiteisiin.

Kokeillessa tulee huomioida, että kaikki oireet eivät helpota näin nopeasti, osa sisäilman altisteista kulkeutuu sitkeästi esimerkiksi vaatteiden ja tietokoneen mukana. Evakkopaikassakin voi olla ongelmia.

Lisätietoa:

Hengitysliiton sivuilta löydät runsaasti lisätietoa sisäilmaongelmista.

Hengitysliiton korjausneuvojilta saat maksutta tietoa homevaurioihin, ilmanvaihto-ongelmiin, rakentamiseen ja muihin sisäilma-asioihin liittyvissä kysymyksissä.

Asumisterveysliiton sivuilta saat tietoa ja neuvoa miten toimia ongelmatilanteissa.

Kosteus- ja hometalkoot -ohjelmassa tuotettuja oppaita korjaamisesta ja rakentamisesta löydät täältä.

Hometalkoiden sivuilta löydät myös tietoa eri vuosikymmeninä rakennettujen talojen riskirakenteista, talojen huoltamisesta ja ongelmien ennaltaehkäisystä.


Palaa Sairastuneelle-sivulle.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Vastuukysymykset työpaikalla

Vastuiden jakautuminen työpaikan sisäilmaongelmatilanteissa

Periaatteita sisäilmaongelmien selvittämiselle määrittävät mm. terveydensuojelulaki ja työturvallisuuslaki.

Työntekijän velvollisuus on terveyshaittaa epäiltäessä ilmoittaa epäilystä työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Mikäli prosessi ei etene, kannattaa ottaa yhteys työsuojeluviranomaiseen. Työnantajan tulee kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Prosessit saattavat olla hitaita ja vaativat sairastuneelta aktiivista otetta prosessin edistämisessä. Jos ongelmatilanne ei selviä, voi asiasta tehdä kantelun aluehallintovirastoon.

Terveydensuojeluviranomaisen tehtävä on arvioida, onko rakennuksessa terveyshaittaa  aiheuttavaa olosuhdetta.

Työnantajan vastuulla on terveyshaittaa ja sairastumisvaaraa aiheuttavien tekijöiden selvittäminen.

Rakennuksen omistaja vastaa rakennuksen kunnosta.

Mikäli haittaa aiheuttavia tekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijän  terveydelle. Haitan ilmetessä terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa ryhtymään toimenpiteisiin, kuten korjauksiin.

Useissa kunnissa on moniammatillisia sisäilmaryhmiä, joiden tehtävä on toimia ongelman  ratkaisuelimenä. Myös kohdekohtaisia sisäilmaryhmiä voidaan perustaa.

Ihannetilanne ja todellisuus:

Ihannetilanteessa:

  • terveydensuojelulla on tieto altistuksen laadusta, määrästä ja todennäköisyydestä rakennuksessa
  • työterveyshuollolla on tieto työntekijöiden oireista ja sairastavuudesta.
  • Sisäilmaongelma saadaan selvitettyä.

Todellisuudessa monisyisten ongelmien selvittämistä vaikeuttavat ja hidastavat mm:

  • varmojen mittaus- ja arviointimenetelmien puute
  • viitearvojen ja toimenpidearvojen vähyys
  • syy-seuraussuhteiden epävarmuus
  • tiedonpuute ja asenteet
  • yksilölliset herkkyydet ja yleinen terveyshaitta, selkeitä keinoja näiden erottamiseen ja tilanteissa toimimiseen ei ole.

Ongelman selvittäminen voi helposti pitkittyä vuosia kestäväksi prosessiksi.

Terveyshaitta

Terveyshaitta = Altistuminen terveydelle vaaralliselle aineelle tai tekijälle siinä määrin, että sairauden tai sen oireiden syntyminen on mahdollista. Kosteus- ja homevauriot voivat olla tällainen olosuhde.

Lisätietoa:

Hengitysliiton ohjeista lisätietoa sisäilma-asioista.
Hengitysliiitto: näin selvität sisäilmaongelmia työpaikalla.
Sisäilmasairas työpaikalla -opas (Homepakolaiset ry)

Palaa työelämä sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Ympäristösairaan työtila

Räätälöityjä työtiloja

Ympäristösairastuneille soveltuvia työtiloja voidaan avata niin työpaikoille, oppilaitoksiin kuin julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien tiloihin.

Ympäristösairastuneille suunnatun työskentelytilan toteutuksessa tulee ottaa huomioon seuraavaa:

Tila toteutetaan sisäilmaltaan hyvään rakennukseen. Tilaksi ei sovi rakennus, jossa on sisäilmaongelmia tai epäilys sellaisesta.

Tilassa huolehditaan ilmanvaihdon hyvästä ja mahdollisuuksien mukaan normaalia tehokkaammasta toimivuudesta ja ilmanvaihtokanavien säännöllisestä puhdistamisesta.

Sisustuksessa huomioidaan seuraavat seikat:

  • Ei muovi- tai laminaattilattiaa.
  • Tilan pöydät ja tuolit on hyvä olla joko täyspuisia lakattuja huonekaluja tai vaihtoehtoisesti työpöytä voi olla lasia.
  • Lastulevy- ja liimapuuhuonekaluja sekä kangaspäällysteisiä tuoleja tulee välttää.
  • Tilan toteutuksessa vältetään voimakkaiden maalien, lakkojen ja muiden käsittelyaineiden käyttöä. Käytettävien kemikaalien tulee olla mahdollisimman vähäpäästöisiä VOC-yhdisteiden osalta. Pelkkä M1-luokitus ei riitä.
  • Tilaan mahdollisesti hankittavien tekstiilien (mm. verhot) valinnassa tulee suosia materiaaleja, jotka eivät sisällä palonestoaineita, biosideja tai muita voimakkaita kemikaaleja.

Tila toteutetaan siten, että siellä on mahdollisimman vähän sähkömagneettista säteilyä, kuten langattomia verkkoyhteyksiä. Tämä voidaan toteuttaa seuraavasti:

  • Tilaan tai sen välittömään läheisyyteen ei tule sijoittaa WLAN-reititintä.
  • Tilan nettiyhteys tulee toteuttaa kiinteällä, langallisella nettiyhteydellä.
  • Tilan valaisimina tulee suosia muita kuin energiansäästö- ja halogeenilamppuja, ja valaisimet tulee sijoittaa mahdollisimman korkealle.
  • Mahdollisuuksien mukaan tilaan on hyvä varata osa paikoista vain lukupaikoiksi. Lukupaikat erotetaan tietokonetilasta väliseinällä, jos se on mahdollista.
  • Säteilyturvallinen työpiste

Ympäristösairaalle suunnatun tilan käyttäjien tulee huomioida seuraavaa:

  • Tilaan tultaessa kännykät ja kaikki langattomia yhteyksiä käyttävät laitteet tulee sulkea tai laittaa lentokonetilaan sekä sammuttaa niistä langattomien verkkojen hakutoiminto.
  • Tietokoneesta tulee sulkea langattomat nettiyhteydet ja käyttää konetta ainoastaan työtilan langallisella nettikaapelilla.
  • Tilassa tulee välttää voimakkaiden tuoksujen ja hajustetuilla pesuaineilla pestyjen tekstiilien käyttöä.
  • Tilan käyttäjiä on myös tarpeellista opastaa, jotta kaikki ympäristösairastuneet voisivat hyödyntää tilaa.
Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmaongelmia työpaikalla

Terveellinen työympäristö ja työkyvyn ylläpito

Hyvä sisäilma on työpaikalle kilpailuvaltti ja vetovoimatekijä

  • Moni etsii terveellistä työpaikkaa. Rakennuksen sisäilmaan huomiota kiinnittävä työpaikka on tänä päivänä edistyksellinen ja arvostettu työnhakijoiden keskuudessa.
  • Sisäilmaongelmien selvittäminen ja soveltuvien työratkaisujen etsiminen sisäilmasta sairastuneille työntekijöille lisää työtehoa ja vähentää sairauspoissaoloja. Tämä vähentää myös kuormitusta terveydenhuoltoon.
  • Jos rakennuksessa on lisäselvitystä vaativa sisäilmaongelma, kannattaa selvitystyö käynnistää nopeasti asiantuntevan ammattilaisen avulla. Työntekijöiden sairastuminen ja poissaolot sijaisuuksineen ovat iso menoerä työpaikoille, ja ongelmien selvittäminen ja korjaaminen kannattaa.
  • Rakennuksen tutkiminen, korjaustoimenpiteet kannattaa tehdä alusta asti huolella. Paljon käytetään aikaa ja rahaa ”laastaritoimenpiteisiin”, joilla pitkitetään ongelman ratkaisuja.
  • Jos työntekijä oireilee työpaikan sisäilman vuoksi, tilannetta tulee lähteä selvittämään yhdessä sairastuneen työntekijän ja työterveyshuollon kanssa.
  • Kun johto on motivoitunut ongelmien ratkaisuun, kuuntelee työyhteisöä ja viestii ammattimaisesti, haastaviinkin tilanteisiin on usein löydettävissä ratkaisuja, joihin henkilöstä sitoutuu ja antaa panoksensa.

Sisäilma, terveys ja työpaikka

  • Työelämässä vastaan tulevat haasteet riippuvat sisäilmasta sairastuneiden kohdalla sairastuneen toimenkuvasta, herkistymisen asteesta ja siitä, miten sairastuminen työntekoon vaikuttaa.
  • Työpaikan huonon sisäilman lisäksi sairastuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi kollegoiden ja asiakkaiden käyttämät hajusteet tai sisäilmaongelmaisessa talossa asuva kollega, jonka hiuksissa ja vaatteissa kulkeutuu homeitiöitä ja muita haittatekijöitä työpaikalle.
  • Myös työpaikalla käytettävät kemikaalit, materiaalit ja esimerkiksi kopiokoneen painomuste voivat aiheuttaa haasteita.

On monia hyviä tapoja parantaa sisäilmasta sairastuneen työntekijän mahdollisuuksia selviytyä työssään sairaudestaan huolimatta

  • Oireita aiheuttavien tekijöiden selvittäminen
  • Sopivan työympäristön luominen poistamalla ongelmia aiheuttavat tekijät
  • Työnkuvan muokkaaminen niin, että altistuminen vähenee
  • Sopivan työympäristön järjestäminen esimerkiksi saman työnantajan toisesta rakennuksesta tai työskentelytilan vuokraaminen muualta
  • Osittainen tai kokopäiväinen etätyö sairastuneen kotoa käsin
  • Työn muuttaminen osittain tai kokonaan ulkona tapahtuvaksi
  • Kokouspaikkojen valitseminen sisäilmasairaalle sopivista paikoista.

Täältä voit lukea erilaisia ratkaisukeinoja sopivan työratkaisun ja työtilan järjestämiseksi. Löydät sivulta myös listauksen tekijöistä, jotka voivat aiheuttaa haasteita sisäilmasta sairastuneelle.
Tästä linkistä pääset lukemaan Sisäilmasairas työpaikalla -opasta.
Tutustu myös videoon, jossa kerrotaan millaisia ratkaisuja Kanadan Nova Scotian työpaikoilla tehdään vastaavissa tilanteissa.

Lue lisää räätälöidyistä ratkaisuista onnistuneiden tarinoiden kautta.

Työpaikalla kannattaa huomioida seuraavat olennaiset seikat, jotta ongelma saadaan ratkaistua yhteistyössä sairastuneen kanssa:

  • Nopealla ja ratkaisukeskeisellä reagoinnilla voidaan välttää työntekijän vakavampi sairastuminen.
  • Yksi työtila tai ratkaisumalli ei välttämättä sovi jokaiselle sisäilmasairaalle, vaikka se olisi toiminut toisen sisäilmasta sairastuneen kohdalla.
  • Haastava tilanne saattaa joskus ratketa pienellä muutoksella ja toisessa tapauksessa taas vaatia suuriakin järjestelyjä.
  • Yhteistyö työterveyshuollon kanssa auttaa, kunhan työterveyshuollolla on osaamistasisäilmasairauksista.
  • Tilanne vaatii kaikilta joustamista, jotta toimiva työjärjestely saadaan luotua

Useimmat sisäilmasairaille oireita aiheuttavat altisteet ovat haitallisia meille kaikille. Valtaosa ihmisistä ei kuitenkaan aisti tai tunnista altisteiden vaikutuksia samalla tavoin kuin sisäilmasairaat. Altistavien tekijöiden minimoiminen työpaikalla parantaa työhyvinvointia ja edistää terveyttä ja työtehoa koko työyhteisössä.

Lue lisää: Hengitysliiton tiivistetyt sisäilma-asioiden käsittelyohjeet

Viestintä:

  • Sisäilmasairastumisista ja niiden aiheuttamista erityisjärjestelyistä kannattaa viestiä  työpaikalla avoimesti. Avoimuus ehkäisee ennakkoluuloja ja virheellisen tiedon   leviämistä. Esimerkiksi etätyöhön siirtymisestä tai apuvälineiden käytöstä voidaan   kertoa viikkopalaverissa tai tiedotteella.
  • Johdon on hyvä ottaa aktiivinen rooli tiedottamisessa. Viestintätavoista   kannattaa keskustella sairastuneen työntekijän kanssa.
  • Ongelma on kaikkien yhteinen. Avoimuudella, ratkaisukeskeisyydellä ja yhteistyöllä  päästään sisäilmaongelmissakin parhaisiin ratkaisuihin. Työyhteisöistä löytyy usein   innovatiivisuutta ja ratkaisuhalua uudenlaisten ongelmien edessä, kun sille annetaan  mahdollisuus.
  • Sisäilmaongelmissa avoin viestintä työnantajan ja työntekijöiden välillä on ylipäänsä avain onnistuneeseen ongelman hoitamiseen. Avoimuus hälventää huhuja ja luo pohjaa yhteistyölle.
  • Avoimella ja hyvällä viestinnällä taataan työrauha. Onnistunut viestintä antaa myös asiantuntijoille aikaa ja tilaa keskittyä hoitamaan omaa tehtäväänsä.

Lukemista: Selätä sisäilmastokiista – viesti viisaasti

Työntekijä

  • Olet itse oman tilanteesi paras asiantuntija ja seuraaja.
  • Pidä oirepäiväkirjaa helpottaaksesi soveltuvien ratkaisujen löytymistä.
  • Käy lävitse lista tavallisimmista oireiden aiheuttajista ja tarkista, että oireita aiheuttavat tekijät on minimoitu.
  • Pyri joustavaan yhteistyöhön työnantajan ja työterveyshuollon kanssa, jotta saatte luotua toimivan työjärjestelyn.
  • Ole kärsivällinen.

Lue lisää: Vastuukysymykset työpaikalla.

Palaa työelämä sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmasta sairastuneen työjärjestelyt

Mikä sisäympäristössä sairastuttaa?

  • Home -ja kosteusvauriomikrobit ovat vain yksi sisäilmaongelmia aiheuttava seikka. Esimerkiksi materiaaleista ja irtaimistosta vapautuvat VOC-päästöt voivat aiheuttaa oireita.
  • Yleinen sisäilmaongelmia aiheuttava tekijä on huonosti suunniteltu, huollettu tai esim. viikonloppuisin ja loma-aikoihin sammutettava ilmanvaihto.

Sisäilmaoireilun tunnistaminen:

  • Sisäilmaoireilusta voi saada viitteitä, mikäli tietyt oireet helpottavat viikonloppuisin tai loma-aikana ja palaavat taas takaisin työhön palattua.
  • Sisäilmaoireilu on yksilöllistä. Kaikki eivät saa oireita samoista tekijöistä. Myös oireet voivat olla erilaisia eri ihmisillä.
  • Tyypillisiä oireita ja sairauksia ovat mm. hengitystieinfektiot, astma, iho-oireet, infektiokierteet, suolisto-oireet, päänsärky, silmä- ja nuhaoireet sekä erilaisten allergioiden ja intoleranssien puhkeaminen.

Lisätietoa oireista:
Sisäilma ja terveys, terveyshaitat
Kolmen asteen sisäilmasairaus – tutustu sisäilmasairauden eri asteisiin
Hengitysliiton sivuilta lisää tietoa sisäilmaan liittyvistä oireista
Tutkimustietoa aiheesta

Yksilöllisyyttä ja vuoropuhelua

Jokainen sisäilmasta sairastunut reagoi altisteille yksilöllisesti, joten yhtä oikeaa ja kaikille sopivaa ratkaisua ei ole. Sairastunut voi kärsiä yhdestä tai useammasta sisäympäristön tekijästä: homeesta, kemikaaleista, hajusteista tai vaikkapa sähkömagneettisesta säteilystä.

Ratkaisujen löytyminen vaatii usein kärsivällistä vaihtoehtojen kokeilua ja ratkaisuhakuista   vuoropuhelua kaikilta osapuolilta.  Työjärjestelyt tulee miettiä yksilöllisesti käymällä läpi kunkin sairastuneen rajoitteet.

Sairastunut on yleensä itse oman tilanteensa paras asiantuntija, joten yhteistyö sairastuneen itsensä kanssa on olennaista sopivien ratkaisujen löytämiseksi.

Räätälöityjä ratkaisuja

  • Joskus ongelmat ratkeavat toimipistettä tai työpaikkaa vaihtamalla. Toimistotyössä etätyö on monesti varteenotettava vaihtoehto, jotta sisäilmasta sairastunut voi jatkaa työntekoa.
  • Kaikissa ammateissa etätyö ei kuitenkaan ole mahdollista. Tällöin hyvä ratkaisu on muokata sairastuneen työnkuvaa niin, että henkilö voi jatkaa työssään.
  • Tuote- ja materiaalivalinnoilla sekä sairastuneen työympäristöä muokkaamalla saavutetaan usein parannuksia tilanteeseen. Joskus työntekijä voidaan siirtää toisiin hänelle paremmin soveltuviin työtehtäviin. Valitettavasti sopivaa työjärjestelyä ei kuitenkaan aina löydy, jotta sairastunut voisi jatkaa työssään.
  • Sairastuneen oma aktiivinen rooli on keskeinen niin olemassa olevan työpaikan haasteellisen tilanteen järjestämisessä kuin työttömänä uuden työpaikan tai työnkuvan löytymisessä.
  • Jos sopivaa työpaikkaa ei ole löytynyt ja sairastunut on ollut pitkään työttömänä, vaihtoehtona saattaa olla mm. palkkatuettu työ tai työkokeilu ja työvalmennus.
  • Nopealla ja ratkaisukeskeisellä reagoinnilla voidaan välttää sisäilmalle oireilevan työntekijän vakavampi sairastuminen.
  • Työpaikalla yhteistyö työterveyshuollon kanssa auttaa, kunhan työterveyshuollolla on   osaamista sisäilmasairauksista.

Yksi työtila tai ratkaisumalli ei välttämättä sovi jokaiselle sisäilmasta sairastuneelle,  vaikka se olisi toiminut yhden sisäilmasta sairastuneen kohdalla.

Haastava tilanne saattaa joskus ratketa pienellä muutoksella ja joskus taas  vaatia huomattaviakin järjestelyjä.

Käytännön ratkaisuja

Home- ja kosteusvauriokorjaukset:

  • Korjausten aikana korjattava alue tulee eristää asianmukaisesti ja etenkään sisäilmasta sairastuneiden ei tule työskennellä parhaillaan remontoitavissa kohteissa. Kohteen mikrobipölypitoisuus voi nousta moninkertaiseksi.
  • Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaus ei aina riitä poistamaan ongelmaa niin, että sairastunut voisi korjauksenkaan jälkeen työskennellä rakennuksessa.
  • Kunnollinen loppusiivous on ratkaiseva tekijä onnistuneessa remontissa.
  • Korjausrakentamisessa käytettävien aineiden kuten maalien, liimojen ja materiaalien soveltuvuus kannattaa huomioida.
  • Korjausten jälkeen ja aivan uuteen rakennukseen muutettaessa on huomioitava, että   sisäilmasta sairastunut ei voi olla ensimmäisten tilankäyttäjien joukossa. On odotettava, että uuden tai korjatun rakennuksen haitalliset kemikaalit haihtuvat kohtuulliselle tasolle

Korvaavien työtilojen etsiminen:

  • Kun sisäilmasairaalle etsitään korvaavia työtiloja, tiloja kokeillaan sairastuneen ehdoilla. Pitkät kokeilukierteet tiloista toisiin eivät ole tarkoituksenmukaisia ja vain pahentavat tilannetta.
  • Kutakin tilaa kokeillaan rauhassa yksi kerrallaan, ja mahdollisten oireiden annetaan tasaantua ennen seuraavaan tilakokeilun aloittamista.
  • Jos tiloja kokeiltaessa ilmenee selkeitä oireita, kokeilut keskeytetään. Mahdollisuuksien  mukaan on ennen kokeilua selvitettävä kokeiltavien tilojen sisäilman laatu. Jos tiloissa on todettu sisäilmaongelma tai tilojen käyttäjät ovat raportoineet työtilaan liittyvistä oireista, ei tällaisia tiloja kokeilla sisäilmasairastuneen työtiloiksi.
  • Kokeilujen määrä rajataan muutamaan kokeiluun. Jos kokeiltavat tilat eivät sovellu  sisäilmasta sairastuneelle, siirrytään muihin ratkaisuihin.

Yleisiä oireiden aiheuttajia

Seuraavassa on esimerkkejä tekijöistä, joista yksi tai useampi saattaa aiheuttaa ongelmia sisäilmasairastuneelle:

  • rakennuksen kosteus- ja homevaurio
  • riittämätön ilmavaihto
  • ilmanvaihdon kytkeminen pois päältä tai matalammalle teholle ilta, yö- ja viikonloppuajoiksi
  • liian harvoin tai virheellisesti puhdistettu ilmanvaihtokanava
  • työtiloihin tuodut tavarat, paperit tai työskentelyvälineet toisesta sisäilmaongelmaisesta rakennuksesta
  • huonekasvit
  • pölyisyys, tavaran paljous ja riittämätön siivous
  • hajusteellisten, liian voimakkaiden tai myrkyllisiä kemikaaleja sisältävien siivousaineiden käyttö
  • materiaalipäästöt esimerkiksi muovilattioista tai kemikaaleja sisältävistä lastulevyistä
  • toisten ihmisten hajusteet tai vaatteissaan kotoaan tuomat homeet
  • homedesifiointeihin käytetyt biosidit
  • voimakkaat sähkö- tai magneettikentät ja sähkömagneettinen säteily

Soveltuva rakennus:

  • Työtilan tulee sijaita rakennuksessa, jossa ei ole sisäilmaongelmia.
  • Riittävä ilmanvaihto ja jatkuva puhdas korvausilma ovat oleellisia.
  • Remontoitaessa huomioidaan materiaalien valinnassa sairastuneelle parhaiten soveltuvat materiaalit.
  • Remontin jälkeen tilojen annetaan tuulettua kunnolla ennen kuin sairastunut voi palata työpaikalleen.

Työtila:

  • lmanpuhdistin voi toimia tilapäisratkaisuna, jos työntekijä kokee saavansa siitä apua.
  • Työtilaan ei tuoda mitään tavaraa sisäilmaongelmaisesta paikasta varmistumatta niiden soveltuvuudesta. Ei edes tietokonetta.
  • Sairastuneelle taataan mahdollisuuksien mukaan oma työtila, jossa lattiamateriaalina on jokin muu kuin muovimatto tai laminaatti.
  • Lue lisää: ympäristösairaan työtila

Laitevalinnat:

  • Sijoitetaan samaan tilaan vain välttämättömät ATK-laitteet. Esimerkiksi tulostimet tulee sijoittaa eri tilaan niistä ilmaan mahdollisesti pääsevien kemikaalien vuoksi.
  • Laitevalinnat ovat oleellisia. Esim. tulostimien musteiden ja tietokonevalmistajien merkkien välillä on huomattavia eroja niiden sisältämien kemikaalien toksisuudessa.
  • Käytetään langallista internetyhteyttä aina kun mahdollista.
  • Lue lisää: Säteilyturvallinen työpiste

Irtaimisto ja puhdistusaineet:

  • Papereiden ja muun irtaimen tavaran säilytyksessä käytetään ovellisia kaappeja.
  • Huonekaluiksi ei hankita lastulevy- tai muita voimakkaita kemikaaleja ja liimoja sisältäviä tuotteita.
  • Vältetään kangaspäällysteisiä tuoleja tai mattoja lattioilla.
  • Tekstiileissä suositaan luonnonkuituja, kuten puuvillaa, ja vältetään mm. palonestoaineilla käsiteltyjä kankaita.
  • Työskentelytilassa ei tule säilyttää ylimääräistä tavaraa kuten kirjoja, lehtiä tai paperia.
  • Ilman vaihtumisen vuoksi olisi hyvä olla erillinen tuuletusikkuna.
  • Huolehditaan riittävästä siivouksesta ja huolellisesta pölyjen pyyhinnästä.
  • Kiinnitetään huomiota puhdistusaineiden valintaan: ei hajustettuja tai voimakkaita kemikaaleja sisältäviä tuotteita.

Toipuminen:

  • Oireilu on usein voimakkaimmillaan juuri sairastumisen jälkeen, kun takana on   voimakas altistuminen sairastuttaville tekijöille.
  • Oireiden tasaantumisessa voi kestää viikkoja tai kuukausiakin, vaikka lisäaltistusta   ei tulisikaan. Tästä johtuen soveltuvien tilojen ja laitteiden etsiminen kesken toipumisen voi olla tuloksetonta. Toipumista edesauttava sairasloma on monesti todettu   toimivaksi ratkaisuksi ja saattaa olla pitkällä aikavälillä kustannustehokkain ratkaisu.
  • Altistuksen tauottaminen ja elimistön rauhoittaminen myös opintovapaan, virkavapaan  tai vuorotteluvapaan avulla voi olla hyvä ratkaisu, silloin kun järjestely soveltuu   tilanteeseen.
  • Toipumista nopeuttaa terve koti.

Sisäilmasta oireilevan ja sairastuneen kokemusten kuunteleminen kannattaa. Usein yhteisellä pohtimisella päästään parhaisiin ratkaisuihin.

 

Palaa työelämä sivulle.
Tutkimustietoa oireita aiheuttavista tekijöistä.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sairastuneelle

Sisäilmaongelmia kohdatessa

Oletko kohdannut sisäilmaongelmia kotonasi, opiskeluissa tai työpaikalla? Onko altistuminen johtanut oireiluun tai sairastumiseen? Tähän osioon olemme koonneet tietoa, miten voit lähteä hakemaan apua ja ratkaisemaan tilannetta.

Rohkaisevaa on se, että mitä aikaisemmin sisäilmaoireiluun puututaan ja ratkaisuja tehdään, sitä parempaan lopputulokseen usein päästään. Nopea tunnistaminen ja altistumisen katkaisu johtavat usein oireiden loppumiseen ja elämän jatkumiseen normaalisti. Pitkittyessään ongelma tyypillisesti vyyhtiytyy sekä oireiden ja haasteiden määrä kasvaa. Silloinkin on kuitenkin löydettävissä mahdollisuuksia korjata haastava tilanne. Hyvin vaikeista tilanteista on noustu ylöspäin!

Miten selvitä sisäilmaongelmien kanssa?

Ratkaisuihin pääseminen vaatii avoimuutta, rohkeutta, merkittävän altistumisen katkaisua, elinympäristön muokkausta ja hyvää huolenpitoa omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista.

Jokaisen kokemukset sisäilmaongelmien tuomista haasteista ovat yksilöllisiä. Esimerkiksi vallitseva elämäntilanne, tukiverkko, avunsaanti, taloudellinen tilanne ja omat voimavarat vaikuttavat merkittävästi siihen, miten ongelmia on mahdollista ratkaista ja mistä suunnasta niitä kannattaa alkaa purkaa.

Kokemuksemme mukaan sisäilmasairastelun ja siihen liittyvän ongelmavyyhdin selättämisessä tietyt yhtymäkohdat toistuvat.

  • Nopea sairastuttavan altisteen katkaisu, esim. muuttaminen pois asunnosta, jossa terveydentila selkeästi heikentyi
  • Liitännäissairauksien hyvä hoito ja lääkitys
  • Itselle sisäympäristöltään soveltuvan asunnon, työ- tai opiskelupaikan löytyminen
  • Räätälöidyt oppimis- ja työjärjestelyt
  • Selkeiden oireilua aiheuttavien tekijöiden eliminointi elinpiiristä tarvittavaksi aikaa
  • Ruokavaliomuutokset, vitamiini- ja hivenainehoidot, yksilöllisesti sopivat tukihoidot
  • Omien voimavarojen vahvistaminen
  • Tilanteeseen liittyvien hankalien tapahtumien ja vaikeuksien käsittely
  • Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen
  • Taukojen järjestäminen ongelmien miettimisestä, oli tilanne mikä tahansa
  • Ratkaisukeskeinen, positiivinen ajattelutapa ja järjestelmällinen työskentely tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ratkaisujen avaimia

Sopivan asunnon, työtilan tai opiskelutilan etsiminen saattaa olla pitkä prosessi ja siihen kannattaa käyttää aikaa ja voimavaroja. Olemme koonneet sivulle Sopivien tilojen etsiminen vinkkejä, joilla voit päästä alkuun.

Jos mietit, voisiko kotona, työ- tai opiskelupaikassasi olla sisäilmaongelma, löydät tietoa sivuilta Miten tunnistaa sisäilmaoireilu? ja Miten toimin, kun epäilen sisäilmaongelmaa?

Tutustu myös näihin:

Ajatuksia tiivistetysti sisäilmasairaalle

Ajatuksia tiivistetysti sisäilmasairaan läheiselle

Ajatuksia tiivistetysti sisäilmasairaan lapsen vanhemmalle

Ajatuksia tiivistetysti sisäilmasairaalle lapselle ja nuorelle

Ratkaisumalli sisäilmasairaan toimintakyvyn tukemiseen

Oppaat:

Sisäilmasairas työpaikalla

Sisäilmasairaus ja opiskelu

Kohti terveempää rakentamista

Lue lisää:

Tukea ja apua sisäilmasairaalle

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Säteilyturvallinen työpiste

Säteilyn vähentäminen työpisteessä.

Moni sisäilmaongelmille altistunut alkaa reagoida myös sähkömagneettisille kentille. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi työskentely tietyillä laitteilla tai esimerkiksi tukiaseman läheisyydessä voi aiheuttaa oireita. Sitä miksi näin käy, ei vielä osata selittää. Asiaan on kuitenkin löydettävissä helposti ratkaisuja, joilla työkykyä ja elämänlaatua on mahdollista kohentaa.

Uusi terveysriski

Maailman terveysjärjestö WHO:n ja kansainvälisen syöväntutkimusjärjestö IARC:n ylläpitämässä karsinogeeniluokituksessa sähkömagneettinen säteily (eli esim. langattomat verkot) on listattu mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi, luokkaan 2B. Euroopan neuvosto on kehottanut suhtautumaan langattomien verkkojen käyttöön varovaisuusperiaatetta noudattaen mahdollisen merkittävän terveysriskin vuoksi.

Voimakkaat sähkö- tai magneettikentät ja sähkömagneettinen säteily, kuten matkapuhelimet, vahvat tukiasemat ja WLAN-reitittimet (modeemit), voivat aiheuttaa kaikille niiden käyttäjille sairastumisriskin ja turhaa oireilua, kuten päänsärkyä. Sisäilmasta sairastuneille ne aiheuttavat monesti välittömiä oireita.

Matkapuhelintukiasemat, langattoman lähiverkon WLAN-reitittimet, tutkat, mokkulat ja kännykät tuottavat radiotaajuista säteilyä. Voimalinjat, sähkökelloradiot, muuntajat, akut ym. aiheuttavat magneettikentän. Esimerkiksi kännykässä, tietokoneessa ja tabletissa on kummatkin riskitekijät: langaton lähetin tuottaa radiotaajuista säteilyä ja laite itsessään joskus voimakkaankin magneettikentän.

Turvallinen työpiste ja riskittömät toimintatavat

Teknisillä toimenpiteillä voidaan helposti luoda toimiva, kaikille terveellisempi ja riskittömämpi työympäristö ilman, että viestintätekniikan tuomista mahdollisuuksista tarvitsee tinkiä.

Mobiililaitteiden aiheuttamaa riskiä voidaan hallita tehokkaasti kasvattamalla etäisyyttä, lyhentämällä altistusaikaa ja käyttämällä tarkoitukseen soveltuvia lisälaitteita.

Seuraavien toimenpiteiden ja vinkkien avulla pienennät altistustasi sähkömagneettisille kentille.

Puhelimen käyttö:

  • Käytä kännykkään puhuessasi kaiutinominaisuutta, langallista hands-free laitetta tai ns. retroluuria, kuten Pop-phonea. Älä pidä kännykkää päätä vasten.
  • Lankapuhelimen käyttö on turvallisempaa kuin kännykän käyttö.
  • Perinteisen lankapuhelinliittymän lisäksi on saatavilla internetin kautta toimivia langallisia IP-puhelimia mm. ADSL- ja kuituverkkoliittymiin.

Mobiililaitteet kuten kännykät, tabletit ja mokkulat:

  • Käytä mobiililaitteita hyvässä kentässä. Huonossa kentässä laitteet lisäävät usein satakertaisesti tehoaan, jolloin säteilytaso kasvaa.
  • Jos työpiste sijaitsee katvealueilla, erikseen ostettavalla suunta-antennilla on yleensä mahdollista saada erinomainen kenttä niin kännykkään kuin mokkulaankin. Olennaista tässä ratkaisussa on kohdistaa suunta-antenni tarkasti ja huolellisesti vahvimman signaalin suuntaan tai suoraan lähimpään tukiasemaan.
  • Älypuhelinten ja tablettien terveysriski liittyy lisäksi datapalveluihin. Tästä syystä kytke mobiilidata, WLAN ja Bluetooth pois päältä aina, kun niitä ei välttämättä tarvita. Näin käytät puhelimesta vain sen puhelintoimintoa, ilman langattomia ominaisuuksia, ja säteilytaso pienenee. Voit myös valita esimerkiksi 3G-verkon 4G:n sijaan, ja kuulostella, miten tämä vaikuttaa vointiisi.
  • Älä säilytä nukkuessasi mobiililaitteita yöpöydällä siten, että niissä on päällä langattomia toimintoja, kuten mobiilidata ja WLAN-haku. Turvallisinta on kytkeä puhelin yöksi lentotilaan, säilyttää sitä kauempana nukkumatilasta tai sammuttaa se kokonaan.

Internetyhteys:

  • Käytä langallista internetyhteyttä ethernetkaapelilla aina kun mahdollista ja kytke tällöin tietokoneen ja mahdollisen reitittimen langattomat yhteydet pois päältä.
  • Mikäli langattoman internetyhteyden käyttö on välttämätöntä, käytä sitä vain hyvässä kentässä.

Langattoman internetyhteyden reititin:

  • Jos langallisen verkkoyhteyden muodostamiseen käytetään reititintä, sulje siitä langaton WLAN-yhteys.
  • Huonossa kentässä langattoman internetyhteyden reitittimeen voidaan yhdistää rakennuksen ulkopuolelle sijoitettava matkapuhelinverkon antenni reitittimen antennien tilalle. Tällöin suurin säteily saadaan talon ulkopuolelle.
  • Langaton internetreititin tulee viedä mahdollisimman kauas käyttäjästä ja yhdistää tietokone ethernetkaapelilla reitittimeen.
  • Jos käytät langatonta internetreititintä langattomasti ilman ethernetkaapelia, sijoita reititin niin, että olet siitä mahdollisimman kaukana.

Mokkula:

  • Älä käytä mokkulaa kannettavan tietokoneen etureunassa, vaan vie se kauas käyttäjästä pitkällä USB-kaapelilla.

Kännykän verkkoyhteys:

  • Mikäli tietokonetta käyttää kännykän verkkoyhteydellä, on suositeltavaa yhdistää puhelin tietokoneeseen pitkällä USB-kaapelilla ja viedä se kauas käyttäjästä. Tällöin tietokoneesta voi kytkeä langattoman yhteyden hakutoiminnon pois päältä.
  • Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista kaikissa uusimmissa puhelinmalleissa, ja yhteys puhelimen ja kannettavan tietokoneen välille voidaan luoda vain langattomasti.

Tietokoneet:

  • Kun käytät kannettavaa tietokonetta, käytä sitä pääasiallisesti langallisen hiiren, erillisen langallisen näppäimistön sekä ulkoisen näytön kanssa. Niiden tulee olla yhdistettyinä koneeseen langallisella yhteydellä.
  • Tietokone tulee kytkeä ladatessa maadoitettuun pistorasiaan maadoitetulla virtajohdolla. Tällöin sähkökenttä ei nouse käyttäjän kohdalla useisiin satoihin voltteihin.
  • Tähdättäessä sisäilmasairastuneelle soveltuvan työympäristön luomiseen, tietokoneen valinnassa huomiota kannattaa kiinnittää hankittavan koneen prosessoriin ja tehoon. Yleisesti ottaen kannattaa valita kone, jonka prosessorin gigahertsilukema ja sähkötehonkulutus ovat mahdollisimman pieniä.
  • SSD-kiintolevy on koettu soveltuvammaksi vaihtoehdoksi. Perinteinen kiintolevy tuottaa ympärilleen voimakkaan magneettikentän, SSD-kiintolevyssä näin ei tapahdu.

Eri laittemerkkien välilä on merkittäviä eroja siinä, miten ne soveltuvat sähkömagneettisistä kentistä oireita saaville henkilöille. Tutustu vaihtoehtoihin, ja valitse itsellesi sopivat vaihtehdot.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen

Ratkaisumalli sisäilmasairaiden hoitoon ja kuntoutukseen

Yhteiskunta on usein avuton sisäilmasairaiden tukemisessa – uusi julkaisu tarjoaa ensi kertaa kokonaisvaltaisen ratkaisumallin.

Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen -julkaisussa eritellään sisäilmasairaiden toimintakyvyn tukemisen osa-alueet ja kuvataan tämän pohjalta nelivaiheinen ratkaisumalli, jonka avulla sisäilmasairaiden toimintakykyä voidaan menestyksekkäästi tukea ja vähentää heidän ajautumistaan työkyvyttömyyteen.

Julkaisu on suunnattu kaikille sisäilmasairaita työssään kohtaaville. Se tarjoaa hyödyllistä tietoa myös päättäjille ja kehitystyössä aihepiirin parissa toimiville.

Julkaisun voi lukea sähköisenä versiona täällä.

Pulkkinen Katja, Pitkäniemi Minna: Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen – Ratkaisuja sairauden kolmella eri vakavuusasteella. Homepakolaiset ry:n julkaisuja 2017.

Painetun julkaisun tilaaminen

Painetun julkaisun lehdistökappaleen voi tilata osoitteesta homepakolaiset (at) homepakolaiset.fi. Otsikoi viesti: Ratkaisumalli – lehdistökappale. Liitä viestiin postiosoitteesi sekä tieto siitä, mitä mediaa edustat.

Painettua julkaisua toimitamme toistaiseksi veloituksetta myös kannatusjäsenillemme ja yhteistyökumppaneille. Voit liittyä kannatusjäseneksi täällä, yritykset ja yhteisöt täällä. Tilaa julkaisu lähettämällä sähköpostitse viesti osoitteeseen homepakolaiset@homepakolaiset.fi. Otsikoi viesti: Ratkaisumallitilaus ja liitä mukaan postiosoitteesi sekä jäsennumerosi. Lähetämme julkaisua 1 kpl/jäsen, yhteisöjäsenille 1-5 kpl (mainitse toivomasi määrä tilatessasi, jos olet yhteisöjäsen).

Lisätietoa julkaisusta

Usein kysytyt kysymykset: 10 kysymystä julkaisusta.

 

 

Palaa materiaalit-sivuille

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista